Olen aiemmin esittänyt vanhustenhoidon ja yleensä terveydenhoidon resurssipulan ja inhimillisten kärsimysten lievittämiseksi eutanasiaa.
Kovasti auttaisi myös se, että ihmiset alkaisivat ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään ja yleensä elämästään. Tällä en kuitenkaan tarkoita sitä, että yhteiskunnan tukiverkosto täysin romutettaisiin. Niitä tahoja, joiden auttamisesta on hyötyä, tulisi auttaa edelleenkin.
Eri lähteet pursuavat tietoa terveellisten elämäntapojen merkityksestä, joten niistä en nyt jaksa tässä paasata. Elämäntapojen merkitys vanhenevalle ihmiselle ja sitä kautta vanhustenhoidolle on siinä, että olivatpa elämäntavat millaiset tahansa, niistä joutuu viimeistään elämänsä ehtoopuolella mitä suurimmassa määrin tilille. Nykyään kaadetaan aivan liikaa vastuuta lääkäreiden ja muiden terveydenhoidon ammattilaisten niskaan.
Joku vastasi vähän aikaa sitten erääseen kirjoitukseeni, että dementia ei johdu elintavoista, toisin sanoen dementoitunut ei ole itse vastuussa tilastaan.
Tähän vastasin selvittämällä ns. vaskulaariseen dementiaan eli verisuoniperäiseen dementiaan johtavat syyt, jotka monet tietävätkin. Pointti on siinä, että kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Alzheimerin tautikin on jossain määrin ehkäistävissä. Tämän asian ymmärtää, kun tiedostaa, että mitä enemmän aivoja käytetään, sitä enemmän hermosolujen välille syntyy uusia yhteyksiä ja jo olemassa olevat vahvistuvat. Tämä kompensoi iän mukanaan tuomaa aivosolujen luonnollista vähenemistä. Toisin sanoen aivoja käyttämällä ne vahvistuvat ja mikäli niitä ei käytä, ne surkastuvat. Tästä on runsaasti tutkimustietoa.
Vanhenevien ihmisten tulisikin pyrkiä olemaan entistä pidempään työelämässä ja jatkaa itsensä kehittämistä läpi elämänsä. Mikäli työssään ei kykene itseään kehittämään, niin kehittävien harrastusten parissa voi. Suomalaisilla nimittäin on, vastoin yleistä käsitystä, todella paljon vapaa-aikaa, jota ei ole pakko käyttää television ääressä.
Kun lopulta on elänyt rikkaan ja aktiivisen elämän, niin siitä voi myös rauhallisin mielin luopua vaikka eutanasiaan turvautuen, kun siihen on aihetta
Kovasti auttaisi myös se, että ihmiset alkaisivat ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään ja yleensä elämästään. Tällä en kuitenkaan tarkoita sitä, että yhteiskunnan tukiverkosto täysin romutettaisiin. Niitä tahoja, joiden auttamisesta on hyötyä, tulisi auttaa edelleenkin.
Eri lähteet pursuavat tietoa terveellisten elämäntapojen merkityksestä, joten niistä en nyt jaksa tässä paasata. Elämäntapojen merkitys vanhenevalle ihmiselle ja sitä kautta vanhustenhoidolle on siinä, että olivatpa elämäntavat millaiset tahansa, niistä joutuu viimeistään elämänsä ehtoopuolella mitä suurimmassa määrin tilille. Nykyään kaadetaan aivan liikaa vastuuta lääkäreiden ja muiden terveydenhoidon ammattilaisten niskaan.
Joku vastasi vähän aikaa sitten erääseen kirjoitukseeni, että dementia ei johdu elintavoista, toisin sanoen dementoitunut ei ole itse vastuussa tilastaan.
Tähän vastasin selvittämällä ns. vaskulaariseen dementiaan eli verisuoniperäiseen dementiaan johtavat syyt, jotka monet tietävätkin. Pointti on siinä, että kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Alzheimerin tautikin on jossain määrin ehkäistävissä. Tämän asian ymmärtää, kun tiedostaa, että mitä enemmän aivoja käytetään, sitä enemmän hermosolujen välille syntyy uusia yhteyksiä ja jo olemassa olevat vahvistuvat. Tämä kompensoi iän mukanaan tuomaa aivosolujen luonnollista vähenemistä. Toisin sanoen aivoja käyttämällä ne vahvistuvat ja mikäli niitä ei käytä, ne surkastuvat. Tästä on runsaasti tutkimustietoa.
Vanhenevien ihmisten tulisikin pyrkiä olemaan entistä pidempään työelämässä ja jatkaa itsensä kehittämistä läpi elämänsä. Mikäli työssään ei kykene itseään kehittämään, niin kehittävien harrastusten parissa voi. Suomalaisilla nimittäin on, vastoin yleistä käsitystä, todella paljon vapaa-aikaa, jota ei ole pakko käyttää television ääressä.
Kun lopulta on elänyt rikkaan ja aktiivisen elämän, niin siitä voi myös rauhallisin mielin luopua vaikka eutanasiaan turvautuen, kun siihen on aihetta
Vastaukset 4
Vanhimmat
No mitä varten sitten lääkärit ovat..? Jos niiden vastaanotolla käydään muka liikaa.. Tietysti jos ihminen voi huonosti tai tarvitsee apua, niin hän kääntyy lääkärin puoleen.. Mitä hän itse muka voisi tehdä tai miks ees pitäisi kun ei ole oikeata koulutusta eikä tiedä "lääkärinhommista" mitään.. Ja ei kai kukaan menisi lääkäriksi väkisin, vaan ne ketkä on lääkäreitä, niin mä ainakin toivon, että ne tosissaan haluaa auttaa ihmisiä..
Tiedän, että monet ihmiset hakeutuvat esim. flunssan takia yöllä päivystysasemille, kun päätä särkee, kolottaa jne. Kun puolet potilaista on tällaisia, niin varsinkin lääkäreillä on kädet täynnä töitä kun pitää löytää potilaat, joiden tila on henkeä tai vakavasti terveyttä uhkaava.
Samoin esim. verenpainetautipotilaan on tarpeetonta hakeutua toistuvasti kontrolleihin, mikäli hän ei noudata lääkärin antamia ohjeita terveydentilansa parantamiseksi esim. lopeta tupakointia, laihduta, syö kevyemmin ja lisää liikuntaa.
Monissa kaupungeissa on tietääkseni mahdollista saada sairaanhoitajalta puhelimitse ohjeita, mikäli itse on epävarma sairautensa/vammansa vakavuudesta.
Jos kaikki noudattaisivat tervettä järkeä terveyspalveluiden käytössä, niin silloin olisi mahdollista myös hoitaa kunnolla todelliset avuntarvitsijat ja ne, jotka hoidosta hyötyvät.
Mutta arvaa mikä, se on tuo "vanhusten ystävä"ect. joka käy jo vainoharhaiseksi, paha juttu..hän väittää että käytän useita eri nimimerkkejä ja julistan niiden avulla kuolemansanomaa, varmaan olettaa, että sinunkin kirjoituksesi ovat itse asiassa minun kirjoittamiani. Ei saisi sairaudelle nauraa, mutta ei voi oikein muutakaan enää..
Kiitos muuten hyvistä teksteistäsi..mielenkiintoista luettavaa ja ihan asiaa.
Herrajumala sentään, taas tätä sinun älytöntä jankkaamista.
Saatko sinä joitain sairaita kiksejä tästä jutustas?