Palstan tavanomaiset höpöttäjät ovat ottaneet totena Matti Kassilan viihteeksi tarkoitetun elokuvan.
Todistakaa siis oikeiksi elokuvan tiedot.
Oliko Airon sotilasarvo -44 kenraalimajuri ja ye-päällikkö kenraaliluutnantti?
Alkoiko suurhyökkäys 4.6. ja vietettiinkö silloin Marskin synttäreitä Mikkelissä?
Oliko eversti "Markkovilla" historiallinen henkilö?
Osoittakaa nämä elokuvan tiedot faktoiksi.
Jatketaan sitten.
Todistakaa siis oikeiksi elokuvan tiedot.
Oliko Airon sotilasarvo -44 kenraalimajuri ja ye-päällikkö kenraaliluutnantti?
Alkoiko suurhyökkäys 4.6. ja vietettiinkö silloin Marskin synttäreitä Mikkelissä?
Oliko eversti "Markkovilla" historiallinen henkilö?
Osoittakaa nämä elokuvan tiedot faktoiksi.
Jatketaan sitten.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Eipä taida todistuksia löytyä?
Kuka olikaan keskeisenä juonikuviona pyörivän SK:n artikkelin kirjoittaja? Milloin se julkaistiin ja mitä mahtoi käsitellä?
Milloin Turja olikaan rintamaupseeri tai edes rintamakirjeenvaihtaja?
Todeksi vannojat, antaa tulla!!
todisteita, vaikka on todeksi vannottu.
Kumpi Marskin adjutanteista lähtikään rintamalle ja ampui itsensä Viipurissa epäonnistuttuaan?
Luulisi olevan helppo vastata, jos kerran on totta.
Vihje: Toinen adjutantti oli Bäckman ja sen niminen upseeri ampui itsensä jouduttuaan syytteeseen Viipurin tapahtumista.
Osvald Rafael Bäckman (4. heinäkuuta 1911 Tyrvää – 12. helmikuuta 2007 Helsinki) oli Suomen Puolustusvoimien eversti. Hän toimi muun muassa Mannerheimin nuorempana adjutanttina vuosina 1942–1946. Bäckman oli Mannerheimin kuoleman jälkeen 1950-luvun alussa mukana järjestämässä tämän Kaivopuiston asuntoa museoksi. Bäckman oli myös Mannerheim-museon ensimmäinen intendentti.
Viipurissa, eikä ampunut itseään.
Tässäkin kohtaa elokuva vastoin stallarien väitteitä poikkesi totuudesta.
Hei unohdit Stallari Valehtelet! Hei unohdit Stallari Valehtelet! Hei unohdit Stallari Valehtelet! Hei unohdit Stallari Valehtelet! Hei unohdit Stallari Valehtelet! Hei unohdit Stallari Valehtelet! Hei unohdit Stallari Valehtelet! Hei unohdit Stallari Valehtelet! Hei unohdit Stallari Valehtelet! Hei unohdit Stallari Valehtelet
Oliko jeesus neitseellisestä pillusta syntynyt?
Eikö Mannerheim kärsinyt peräaukkoyhdynnöistä, kun useampi luutnantti ajoi?
Montako viisasta tiedät tänne kirjoittavan?
Aloittajalla on taas Mannerheim-ähky pyrstössään. Lienee siis Klenkka-Putkinen.
Ei ole edes perustiedot paikallaan ja soittaa suutaan.
Olin nuorempi järjestäjä silloin.
1. Elokuvan nimi ei ole päämajassa, vaan Päämaja
2. Näytelmässä käsikirjoituksessa on 1966 kaikki oikein. Oikeistopiirit, samat jota pyrkivät estämään Tuntemattoman sotilaan filmauksen, kymmenkunta kenraalia ja everstiretkua, saivat estettyä mm. Mikkelin kuvausten siirron autenttisista paikoista.
Kassilan 1970 elokuva on leikattu väärin, jonka hän 75 vuoteishaastattelussaan myöntää. Tilaisuus suurhyökkäyksen aikaan piti näytellä kunniamerkkien jakona Mannerheim risteillä. Siihen puuttuivat ristimiehet. Siksi leikattiin, kuin olisikin ollut syntymäpäivät, joka sekin filmattiin ja leikattiin 80% pois.
3. Sotilasarvoissakin oli puolustusvoimain toimivan upseerikunnan taholta painostusta, joten niistä ei pidetty kiinni.
4. Filmin käsikirjoitusta muokkasi filmauksenkin aikana toinen käsikirjoittaja-ohjaaja Risto Juhani, jolle oli tärkeämpää sujuvuus, kuin pysyminen Turjan tekstissä.
Tuottaja Orkko ja leikkaaja Pentti Ojala vielä peukaloivat kenraalikunnan soittelusta filmiä muutamaa tuntia ennen lopullisen raakaversion kopioinnin alkua!
Tämä oli täsmälleen sama ilveily, kuin Sissiluutnantissa. Kovin oli kenraaleilla tarkaa paskansa väri housuissaan ja kiiltonahkasaappaan välke.
Ei tuo muuta sitä, että filmi on vain viihdettä eikä tositapahtumaa. Jotkut näyttävät tuossa toisessa avauksessa ottaneen tämän elokuvan tosissaan.
Vaikea uskoa upseerien painostukseen, mahtoi Kassila olla muissa puuhissa jo elokuvan loppuvaiheessa. Tämä on uskoakseni uskottavampi selitys karkeisiin asia virheisiin.
"Olin nuorempi järjestäjä silloin."
Taidat valehdella tuonkin.
Luin aikanaan näytelmän ja tapahtumat ovat elokuvassa suunnilleen samat. Eli historiallisesti on sekä suuret että pienet virheet, kuten olen edellä osoittanut.
"Ei ole edes perustiedot paikallaan ja soittaa suutaan."
Osoita sitten elokuvan tiedot oikeiksi!! Niitä tulee heti lisää.
Mikä luulet olevasi? Osoita, että sinulla on edes lapsen järki!
Osoita filmin tiedot oikeiksi, se riittä. Ei tarvitse nimitellä muita kirjoittajia.
Vai eikö onnostu?
Ei heppu ole mikään järjestäjä, vaan palstan höpöpoika, joka vakiosti mustamaalaa
armeijaa ja upseereita, Ja jää aina valeista kiinni. Siksi ei nytkään tule faktoja, Raukka ei niitä tiedä.
On aivan järjetöntä väittää kenraalien ja everstien yrittäneen estää kuvaukset Mikkelissä. Siellähän sitä tehtiin ja varuskunnan tuella.
Lisäksi huomattavan monta elokuvan kohtausta on kuvattu Kadettikoulun juhlasalissa.
Hei unohdit Stallari Valehtelet! Hei unohdit Stallari Valehtelet! Hei unohdit Stallari Valehtelet! Hei unohdit Stallari Valehtelet! Hei unohdit Stallari Valehtelet! Hei unohdit Stallari Valehtelet! Hei unohdit Stallari Valehtelet! Hei unohdit Stallari Valehtelet! Hei unohdit Stallari Valehtelet! Hei unohdit Stallari Valehtelet
Markkovilla oli kasarmi Viipurissa.
Markovillassa järjestettiin upseeri- ja kanta-aliupseerikursseja v. 1919 paikkeilla, ennen kadettikoulun perustamista.
entinen tsaarin aikainen sotilassairaala.
Ennen sotia siellä toimi Taistelukoulu.
Rakennus on jäljellä vieläkin.
Mannerheimin syntymäpäivät 1944. Siellä jääkärikenraalit vakuuttaa. Sitten tulee Mannerheimin vanha ystävä Haminan ajoilta ja sanoo suoraan.
No mikäli ihan totta puhutaan, mitä elokuvassa ei tehdä, niin Mannerheim kysyi kenraaleidensa mielipidettä ennen sotaa 1941, voittaako Saksa vai ei.
Yksi kenraaleista sanoi Saksan häviävän, muut väittivät Saksan voittavan.
Kun sama kysymys esitettiin uudestaan keväällä 1944, yksikään Suomen kenraaleista ei uskonut Saksan `sotaa voittavan.
Tuskin uskoi enää Mannerheimikaan, tähän oli myös varauduttu.
Erittäin hyvä suomalainen elokuva.
uskottiin yleisesti kesällä -41 muuallakin kuin Suomessa ( USA ja Ruotsi) .
Marski alkoi epäillä nopeaa voittoa jo elokuussa kieltäytyessään taas kerran hyökkäyksestä Leningradiin. Päämaja tilasi joukoille talvivarustuksen.
Hän menetti uskonsa Saksan voittoon loppuvuonna -41 kertoen epäilyksensä mm. Waldenille ja Nenoselle.
Talvella -43 Mannerheim käski selostaa tilanteen myös johtaville poliitikoille ja eduskunnalle. Sanomana oli, että Saksa oli hävinnyt sodan ja saatavissa oli lähinnä Moskovan rauhan rajat.
Tosi lapsellinen aloitus. "Päämaja" on näytelmä. Pitääkö näitä aina vain kestää?