Kun selaa objektiiveja, niin tuntuu, että sitä kalliimpi hinta mitä suurempi on suurin mahdollinen aukko (pieni f). Kuitenkin monissa oppaissa neuvotaan, että esim. aukolla 5-8 tulee kuvaan kaikista paras tarkkuus.
Kysymys: tuottaako tuollainen kallis valovoimainen linssi parempaa kuvanlaatua myös vaikka aukolla f6 kun vertaa vaikka halpaan kittilinssiin samalla aukolla kuvatessa? Vai joutooko tuollaisen ostaessa lähinnä maksamaan siitä, että on mahdollisuus käyttää isoa aukkoa, ja onnistuu ottamaan hämärässä käsivaralta parempia kuvia (hyvä peruste toki vain sekin).
Eli onko esim. joku kallis f2.8 linssi parempi kuin joku f5.6 linssi kun kuvataan aukolla f6 ?
Objektiivien hinnat määräytyy aukon mukaan?
muitaSyitä??
28
393
Vastaukset
- vinkkilinkki
Tuollaisia asioita voi tutkailla vaikkapa DXOmarkin mittaustuloksista, alla linkit esim. Canonin EF-S 18-55mm f/3.5-5.6 IS STM ja EF-S 17-55mm f/2.8 IS USM objektiivien mittauksiin (klikkaa avautuvalta sivulta vielä Measurements ja sieltä esim. Sharpness tai mitä mittauksia haluat katsoakaan).
http://www.dxomark.com/Lenses/Canon/Canon-EF-S-18-55mm-F35-56-IS-STM-mounted-on-Canon-EOS-7D__619
http://www.dxomark.com/Lenses/Canon/EF-S-17-55-f-2.8-IS-USM-mounted-on-Canon-EOS-7D__619
Nyrkkisääntönä lienee yleensäkin, että kalliimpi on parempi, paitsi toisaalta myös valovoimaiset zoomit on monesti kalliimpia kuin primet, vaikka eivät yleensä piirroltaan parempia olekaan. Ja sitten vielä sekin, että onhan Canonin halvin objektiivikin f/1.8, vaikka maksaa vain satasen, ja muutama muukin valovoimainen prime taitaa löytyä halvemmalla kuin esim. kumpikaan noista yllä olevista esimerkeistä.- vinkkilinkki
Elikkä noilla esimerkkilaseilla näyttäisi terävyys vihertävän parhaiten f/5.6:n tuntumassa molemmilla, lyhyemmillä polttoväleillä aika tasaväkisesti, mutta sitten pidemmässä päässä pimeämpi putki alkaa hyytymään, kun taas f/2.8-tötteröllä säilyy kohtuu hyvän piirron alue f/5.6 aukolla polttovälialueen yläpäähän asti.
- ujgtfw
Harva objektiivi on niin hyvä, että suurimmalla aukolla parhaan kuvan saa, vaikka teoria niin väittääkin.
Yleensä paras käytännöllinen laatu vaatii 1-3 aukon himmennystä objektiivista riippuen. Siitä sitten seuraa, että Halvoilla 5,6 objektiiveilla menee valotusajat tosi pitkiksi, eikä niitä käytännössä voi aina himmentää ollenkaan.
Jos vaikka 2,8 valovoimainen objektiivi olisi parhaimmillaan aukolla f 5,6, niin halpis vaatisi aukon 11!
Asia ei nyt kuitenkaan ole noin yksinkertainen. Varsinkaan pienikennoisia ei voi himmentää aukolle 11 ilman, että diffraktio alkaa pehmentämään kuvaa. Laatu ei parane, mutta terävyysalue kasvaa ja kuva usein näyttää silti paremmalta, ellei sitä kovasti suurenneta.
Optimaalinen objektiivi on aina terävimmillään täydellä aukolla, mutta kuva ei silloin aina näytä hyvältä, koska siinä ei ole juuri mitään terävyysaluetta ja siksi pitää himmentää, vaikka piirtokyky voi sentähden heiketäkin.
Käytännössä ei ole olemassa optimaalisia objektiiveja, vaan niissä on aina kasa virheitä, joista joitakin voi himmentämällä korjata ja kuva paranee.
Kannattaa hankkia 2-2,8 valovoimaisia objektiiveja sikäli kuin lompakko kestää.
Ne antaa paremman kuvanlaadun jo hieman suuremmilla aukoilla ja parin aukon himmentäminenkään ei vaikuta liikaa suljinaikaan, eikä isottelutarpeeseen, joten kuvista tulee terävämpiä ja kohinattomampia.- Optimaalinen?
”Optimaalinen objektiivi on aina terävimmillään täydellä aukolla”
Kerroppa yksikin objektiivi joka on terävimmillään täydellä aukolla?
Mihin väitteesi perustuu, kunlinssien reuna-alue piirtää aina keskustaa heikommin? - Optimaalinen
Optimaalinen? kirjoitti:
”Optimaalinen objektiivi on aina terävimmillään täydellä aukolla”
Kerroppa yksikin objektiivi joka on terävimmillään täydellä aukolla?
Mihin väitteesi perustuu, kunlinssien reuna-alue piirtää aina keskustaa heikommin?Ääliökö?
Optimaalinen tarkoittaa parasta mahdollista.
Ei välttämättä tarkoita että semmosta on olemassa...
Optimaalisen objektiivin reunat piirtää aivan yhtä täydellisesti kun keskustakin. - Optimaalinen?
Optimaalinen kirjoitti:
Ääliökö?
Optimaalinen tarkoittaa parasta mahdollista.
Ei välttämättä tarkoita että semmosta on olemassa...
Optimaalisen objektiivin reunat piirtää aivan yhtä täydellisesti kun keskustakin.Nyt huitaisit hätävalheen ja sinulta meni taas puurot ja vellit sekaisin.
Optimaalinen ei tarkoita teoreettisesti parasta (mielikuvituksen tuotetta).
Optimaalinen tarkoittaa valittavissa olevista vaihtoehdoista parasta MAHDOLLISTA, tarkoitukseen sopivaa. Muuten mitään optimaalista ei olisi olemassa.
Mahdoton ei voi olla optimaalinen. - sananselittäjä
Optimaalinen kirjoitti:
Ääliökö?
Optimaalinen tarkoittaa parasta mahdollista.
Ei välttämättä tarkoita että semmosta on olemassa...
Optimaalisen objektiivin reunat piirtää aivan yhtä täydellisesti kun keskustakin.Tuohon kai oikeampi sana olisi "ideaalinen", jota muutenkin käytetään ainakin sähkötekniikassa, esim. ideaalinen vahvistin, ideaalinen muuntaja, ideaalinen diodi, jne. Ideaalisissa komponenteissa/laitteissa ei ole huomioitu käytännön toteutuksen epätäydellisyyttä, kohinoita, tehohäviöitä tms.. Sellaisia laitteita ei kuitenkaan yleensä ole olemassa todellisuudessa. Optimaalisia laitteita taas on käytännössäkin olemassa, yleensä kaikista pyritäänkin sellaisia tekemään. Niissä ei kuitenkaan ole läheskään aina tavoitteena paras mahdollinen tekninen laatu, vaan tuotteita voidaan optimoida myös vaikkapa kaupallisten ominaisuuksien näkökulmasta, pitää olla myyviä, sopivan hintaisia, valmistajalle voittoa tuottavia jne.
- Mutua tämäkin
Olematta sinänsä minkäänlainen asiantuntija olisin valmis väittämään, että tuo pieni- ja suurivalovoimaisen objektiivin iso hintaero on hyvin monen tekijän summa. Hintatekijät vahvistavat toisiaan, kumuloituvat ja kertautuvat jyrkästi.
– Suuri valovoima vaatii kookkaampia linssejä kuin pieni. Enemmän lasia, enemmän hiomista, enemmän pinnoittamista.
– Suuri valovoima vaatii useampia linssejä ja linssiryhmiä tiettyjen virheiden kompensoimiseksi.
– Samasta syystä lisääntyy kalliiden erikoislasisten ja erikoishiottujen (mm. asfääristen) linssien tarve.
– Linssien ja linssiryhmien lisääntyminen vaatii lisää vaativaa mekaniikkaa linssien liikutteluun. Lisää kookkaampia, tarkempaa työstämistä vaativia osia!
– Kun objektiivista tulee pakostakin kalliimpi, satsataan sen laatuun sitäkin enemmän, jolloin siitä tulee vieläkin kalliimpi...
Kalliille unelmaobjektiiveille on ominaista varsin hyvä piirtokyky jo suurimmasta tai viimeistään toiseksi suurimmasta aukosta alkaen.
Valovoima on yleensä halvimmillaan normaalipolttoväleillä (APS-C- ja FF-rungoissa luokkaa 35–50 mm). Ilmeisesti objektiivin rakenne on noilla tienoilla yksinkertaisin. Hinta nousee vahvasti tästä polttovälin pienentyessä ja erityisesti sen suurentuessa, mikäli polttovälivaatimuksesta ei haluta tinkiä. Zoomit ovat monessakin mielessä oma lukunsa.
Eivät ammattilaiset ja huippuamatöörit maksaisi huippuvalovoimaisista obiskoista pyydettyjä hintoja, elleivät saisi jotakin noiden hintojen vastineeksi.- Mutua tämäkin
Yksi hintaerotekijä jäi mainitsematta:
Koska pienivalovoimaiset objektiivit ovat halvempia, on niitä helpompi myydä paljon suurille massoille, satunnaisille harrastelijoille. Suursarjatuotanto tulee yksikköä kohden huomattavasti halvemmaksi mm. tuotekehitys- ja työkalukustannusten jakautuessa isomman tuotettavan määrän kesken ja tuotannon automaatioasteen kasvaessa. - sadutusta?
Miksi mm. tuollaisia satuilet
”– Suuri valovoima vaatii kookkaampia linssejä kuin pieni. Enemmän lasia, enemmän hiomista, enemmän pinnoittamista.
> linssien koko johtuu ensisijassa polttovälistä ja vasta toissijaisesti valovoimasta
– Suuri valovoima vaatii useampia linssejä ja linssiryhmiä tiettyjen virheiden kompensoimiseksi.
> no ei vaadi, Valovoima heikkenee kun linssejä (lasipintoja) lisätään. Yhdellä linssillä saadaan helpoimmin suuri valovoima
– Samasta syystä lisääntyy kalliiden erikoislasisten ja erikoishiottujen (mm. asfääristen) linssien tarve.
> kts edell. Erikoishionta ei muuta valovoimaa.
– Linssien ja linssiryhmien lisääntyminen vaatii lisää vaativaa mekaniikkaa linssien liikutteluun. Lisää kookkaampia, tarkempaa työstämistä vaativia osia!”
> linssien ja ryhmien lisääminen heikentää objektiivin valovoimaa, ei paranna. - Kyssäri valovoimasta
sadutusta? kirjoitti:
Miksi mm. tuollaisia satuilet
”– Suuri valovoima vaatii kookkaampia linssejä kuin pieni. Enemmän lasia, enemmän hiomista, enemmän pinnoittamista.
> linssien koko johtuu ensisijassa polttovälistä ja vasta toissijaisesti valovoimasta
– Suuri valovoima vaatii useampia linssejä ja linssiryhmiä tiettyjen virheiden kompensoimiseksi.
> no ei vaadi, Valovoima heikkenee kun linssejä (lasipintoja) lisätään. Yhdellä linssillä saadaan helpoimmin suuri valovoima
– Samasta syystä lisääntyy kalliiden erikoislasisten ja erikoishiottujen (mm. asfääristen) linssien tarve.
> kts edell. Erikoishionta ei muuta valovoimaa.
– Linssien ja linssiryhmien lisääntyminen vaatii lisää vaativaa mekaniikkaa linssien liikutteluun. Lisää kookkaampia, tarkempaa työstämistä vaativia osia!”
> linssien ja ryhmien lisääminen heikentää objektiivin valovoimaa, ei paranna..
.
.
"Valovoima heikkenee kun linssejä (lasipintoja) lisätään."
-Mitähän kaavaa se valovoiman heikkeneminen noudattaa suhteessa lasitavaran lisäämiseen?
"Valovoima on optiikan polttovälin ja objektiivin valoa läpäisevän aukon läpimitan suhde"
-Siis miten tuo f-arvo muuttuu mielestäsi jos vaikka 8-linsssin linssiryhmään lisätään yksi (1 kpl) korjauslinssejä?
En ole asiantuntija mutta yleissivistyksen tiimoilta ja mielenkiinnosta kyselen... Itse ole mustatuntuuluullut että vain valon läpäisevyyskerroin huononisi lasitavaraa lisäämällä ja en ole koskaan kuullut että se vaikuttaisi myös valovoimaan.
.
.
. - sadutusta?
Kyssäri valovoimasta kirjoitti:
.
.
.
"Valovoima heikkenee kun linssejä (lasipintoja) lisätään."
-Mitähän kaavaa se valovoiman heikkeneminen noudattaa suhteessa lasitavaran lisäämiseen?
"Valovoima on optiikan polttovälin ja objektiivin valoa läpäisevän aukon läpimitan suhde"
-Siis miten tuo f-arvo muuttuu mielestäsi jos vaikka 8-linsssin linssiryhmään lisätään yksi (1 kpl) korjauslinssejä?
En ole asiantuntija mutta yleissivistyksen tiimoilta ja mielenkiinnosta kyselen... Itse ole mustatuntuuluullut että vain valon läpäisevyyskerroin huononisi lasitavaraa lisäämällä ja en ole koskaan kuullut että se vaikuttaisi myös valovoimaan.
.
.
."Valovoima on optiikan polttovälin ja objektiivin valoa läpäisevän aukon läpimitan suhde"
—toivottavasti olet viimeinen joka uskoo tuohon tämän palstan ”asiantuntijoiden satuiluun.
Tuollainen esittämäsi määrittely pitää teoriassa paikkansa silloin jos objektiivi on vain yksi linssi. Sellaisia ei nykyaikaisissa kameroissa käytetä.
Jos omistat yhdenkään objektiivin niin asia on helppo tarkistaa mittaamalla itse.
Käytännössä objektiivin jokainen lasipinta heijastaa valoa ja heikentää siksi valon läpäisyä. Lasi läpäisee aina valoa huonommin kuin ilma ja myös siksi linssien lisääminen objektiiviin vähentää sen läpi menevän valon määrää. Samoinvalo heikkenee aina kun se siirtyy väliaineesta toiseen.
Voit todeta lasipintojen ja lasin määrän vaikutuksen valoon katsomalla minkä tahansa lasin varjoa. Mitä useampia laseja asetat pällekkäin sitä tummempi on varjo.
Jos niin ei olisi ja jos linssien lisääminen lisäisi valovoimaa niin zoom objektiivissa olisi aina suurempi valovoima kuin vastaavassa kiinteäpolttovälisessä kun zoomissa on jopa kaksinkertainen linssimäärä kiinteäpolttoväliseen verrattuna.
Tuntemissani kiinteissä on max 14 linssiä, zoomissa niitä on 24 kpl.
Esim
– Nikkor 50mm f/1,8 sisältää 7 linssiä
– Nikkor 24–85mm f/3,5–4,5 sisältää 16 linssiä
”-Siis miten tuo f-arvo muuttuu mielestäsi jos vaikka 8-linsssin linssiryhmään lisätään yksi (1 kpl) korjauslinssejä?”
—tuota ei voi määrittää noilla perusteilla kun valovoiman ratkaisee mm. lasilaatu, linssin sijainti ja läpimitta.
Tulos riippu ratkaisevasti mm. siitä muuttuuko polttoväli kun linssi lisätään. Jos polttoväli lyhenee niin yhdistelmän teoreettinen valovoima kasvaa (objektiivin edessä
linssin halkaisijan pitäisi olla suurempi objektiivin, takana se voi olla paljon pienempi)
Jos polttoväli tai etäisyys kennosta pitene niin valovoima huononee (telejatkeet, loittorenkaat)
Objektiivin( ja himmentimen aukon) tuottama valoarvo on teoreettinen luku jota ei voi mitata objektiivista aukon halkaisijan ja polttovälin suhteena.
Nykyaikaisen objektiivin valovoimalla takoitetaan lukua joka keroo mikä olisi objektiivin halkaisijan ja polttovälin suhde sellaisessa objektiivissa jossa on sama polttoväli ja vain yksi linssi (HUOM! äärettömään tarkennettuna).
Käytännössä on siis kysymys objektiivin läpäisemän valon määrästä verrattuna yksilinssiseen objektiiviin.
Kysy lisää jos ei ”auennut” - sadutusta?
sadutusta? kirjoitti:
"Valovoima on optiikan polttovälin ja objektiivin valoa läpäisevän aukon läpimitan suhde"
—toivottavasti olet viimeinen joka uskoo tuohon tämän palstan ”asiantuntijoiden satuiluun.
Tuollainen esittämäsi määrittely pitää teoriassa paikkansa silloin jos objektiivi on vain yksi linssi. Sellaisia ei nykyaikaisissa kameroissa käytetä.
Jos omistat yhdenkään objektiivin niin asia on helppo tarkistaa mittaamalla itse.
Käytännössä objektiivin jokainen lasipinta heijastaa valoa ja heikentää siksi valon läpäisyä. Lasi läpäisee aina valoa huonommin kuin ilma ja myös siksi linssien lisääminen objektiiviin vähentää sen läpi menevän valon määrää. Samoinvalo heikkenee aina kun se siirtyy väliaineesta toiseen.
Voit todeta lasipintojen ja lasin määrän vaikutuksen valoon katsomalla minkä tahansa lasin varjoa. Mitä useampia laseja asetat pällekkäin sitä tummempi on varjo.
Jos niin ei olisi ja jos linssien lisääminen lisäisi valovoimaa niin zoom objektiivissa olisi aina suurempi valovoima kuin vastaavassa kiinteäpolttovälisessä kun zoomissa on jopa kaksinkertainen linssimäärä kiinteäpolttoväliseen verrattuna.
Tuntemissani kiinteissä on max 14 linssiä, zoomissa niitä on 24 kpl.
Esim
– Nikkor 50mm f/1,8 sisältää 7 linssiä
– Nikkor 24–85mm f/3,5–4,5 sisältää 16 linssiä
”-Siis miten tuo f-arvo muuttuu mielestäsi jos vaikka 8-linsssin linssiryhmään lisätään yksi (1 kpl) korjauslinssejä?”
—tuota ei voi määrittää noilla perusteilla kun valovoiman ratkaisee mm. lasilaatu, linssin sijainti ja läpimitta.
Tulos riippu ratkaisevasti mm. siitä muuttuuko polttoväli kun linssi lisätään. Jos polttoväli lyhenee niin yhdistelmän teoreettinen valovoima kasvaa (objektiivin edessä
linssin halkaisijan pitäisi olla suurempi objektiivin, takana se voi olla paljon pienempi)
Jos polttoväli tai etäisyys kennosta pitene niin valovoima huononee (telejatkeet, loittorenkaat)
Objektiivin( ja himmentimen aukon) tuottama valoarvo on teoreettinen luku jota ei voi mitata objektiivista aukon halkaisijan ja polttovälin suhteena.
Nykyaikaisen objektiivin valovoimalla takoitetaan lukua joka keroo mikä olisi objektiivin halkaisijan ja polttovälin suhde sellaisessa objektiivissa jossa on sama polttoväli ja vain yksi linssi (HUOM! äärettömään tarkennettuna).
Käytännössä on siis kysymys objektiivin läpäisemän valon määrästä verrattuna yksilinssiseen objektiiviin.
Kysy lisää jos ei ”auennut”ps.
Käytännössä myös kaikkien suotimien käyttö pienentää objektiivin valovoimaa. - Edellinen
sadutusta? kirjoitti:
"Valovoima on optiikan polttovälin ja objektiivin valoa läpäisevän aukon läpimitan suhde"
—toivottavasti olet viimeinen joka uskoo tuohon tämän palstan ”asiantuntijoiden satuiluun.
Tuollainen esittämäsi määrittely pitää teoriassa paikkansa silloin jos objektiivi on vain yksi linssi. Sellaisia ei nykyaikaisissa kameroissa käytetä.
Jos omistat yhdenkään objektiivin niin asia on helppo tarkistaa mittaamalla itse.
Käytännössä objektiivin jokainen lasipinta heijastaa valoa ja heikentää siksi valon läpäisyä. Lasi läpäisee aina valoa huonommin kuin ilma ja myös siksi linssien lisääminen objektiiviin vähentää sen läpi menevän valon määrää. Samoinvalo heikkenee aina kun se siirtyy väliaineesta toiseen.
Voit todeta lasipintojen ja lasin määrän vaikutuksen valoon katsomalla minkä tahansa lasin varjoa. Mitä useampia laseja asetat pällekkäin sitä tummempi on varjo.
Jos niin ei olisi ja jos linssien lisääminen lisäisi valovoimaa niin zoom objektiivissa olisi aina suurempi valovoima kuin vastaavassa kiinteäpolttovälisessä kun zoomissa on jopa kaksinkertainen linssimäärä kiinteäpolttoväliseen verrattuna.
Tuntemissani kiinteissä on max 14 linssiä, zoomissa niitä on 24 kpl.
Esim
– Nikkor 50mm f/1,8 sisältää 7 linssiä
– Nikkor 24–85mm f/3,5–4,5 sisältää 16 linssiä
”-Siis miten tuo f-arvo muuttuu mielestäsi jos vaikka 8-linsssin linssiryhmään lisätään yksi (1 kpl) korjauslinssejä?”
—tuota ei voi määrittää noilla perusteilla kun valovoiman ratkaisee mm. lasilaatu, linssin sijainti ja läpimitta.
Tulos riippu ratkaisevasti mm. siitä muuttuuko polttoväli kun linssi lisätään. Jos polttoväli lyhenee niin yhdistelmän teoreettinen valovoima kasvaa (objektiivin edessä
linssin halkaisijan pitäisi olla suurempi objektiivin, takana se voi olla paljon pienempi)
Jos polttoväli tai etäisyys kennosta pitene niin valovoima huononee (telejatkeet, loittorenkaat)
Objektiivin( ja himmentimen aukon) tuottama valoarvo on teoreettinen luku jota ei voi mitata objektiivista aukon halkaisijan ja polttovälin suhteena.
Nykyaikaisen objektiivin valovoimalla takoitetaan lukua joka keroo mikä olisi objektiivin halkaisijan ja polttovälin suhde sellaisessa objektiivissa jossa on sama polttoväli ja vain yksi linssi (HUOM! äärettömään tarkennettuna).
Käytännössä on siis kysymys objektiivin läpäisemän valon määrästä verrattuna yksilinssiseen objektiiviin.
Kysy lisää jos ei ”auennut”Ok, kiitos, kyllä aukeni.
Olin tosiaan siinä uskossa että f-lukema tarkoittaa vain ja ainoastaan polttovälin ja aukon välinen suhdetta ja että valonläpäisevyys olisi sitten tästä sitten vielä aivan erillinen tekijä.
-Tsekkaan toki asian muualta nettifoorumien yleisen "luotettavuuden" johdosta mutta kiitos valaisevasta vastauksesta! - suhde-epäily
Kyssäri valovoimasta kirjoitti:
.
.
.
"Valovoima heikkenee kun linssejä (lasipintoja) lisätään."
-Mitähän kaavaa se valovoiman heikkeneminen noudattaa suhteessa lasitavaran lisäämiseen?
"Valovoima on optiikan polttovälin ja objektiivin valoa läpäisevän aukon läpimitan suhde"
-Siis miten tuo f-arvo muuttuu mielestäsi jos vaikka 8-linsssin linssiryhmään lisätään yksi (1 kpl) korjauslinssejä?
En ole asiantuntija mutta yleissivistyksen tiimoilta ja mielenkiinnosta kyselen... Itse ole mustatuntuuluullut että vain valon läpäisevyyskerroin huononisi lasitavaraa lisäämällä ja en ole koskaan kuullut että se vaikuttaisi myös valovoimaan.
.
.
."Valovoima on optiikan polttovälin ja objektiivin valoa läpäisevän aukon läpimitan suhde"
Jos tuolla optiikalla tarkoitetaan objektiivia niin onko näin:
Nikkor 50mm f/1.8G:ssa etummaisen linssin valoa läpäisevä aukko n. 58 mm
polttoväli/aukko = 50/58 ≈ f/0,9?
Nikkor 24–85mm f/3,5–4,5G:ssa etummaisen linssin valoa läpäisevä aukko n. 72 mm
polttoväli/aukko = 24/72 = f/0,3?
polttoväli/aukko = 85/72 = f/1,2? - suhde-epäily
suhde-epäily kirjoitti:
"Valovoima on optiikan polttovälin ja objektiivin valoa läpäisevän aukon läpimitan suhde"
Jos tuolla optiikalla tarkoitetaan objektiivia niin onko näin:
Nikkor 50mm f/1.8G:ssa etummaisen linssin valoa läpäisevä aukko n. 58 mm
polttoväli/aukko = 50/58 ≈ f/0,9?
Nikkor 24–85mm f/3,5–4,5G:ssa etummaisen linssin valoa läpäisevä aukko n. 72 mm
polttoväli/aukko = 24/72 = f/0,3?
polttoväli/aukko = 85/72 = f/1,2?ps.
Nikkor 24–85mm, zoom poltovälillä 50mm unohtui edellisestä
polttoväli/aukko = 50/72 ≈ f/0,7? - Edellinen
suhde-epäily kirjoitti:
"Valovoima on optiikan polttovälin ja objektiivin valoa läpäisevän aukon läpimitan suhde"
Jos tuolla optiikalla tarkoitetaan objektiivia niin onko näin:
Nikkor 50mm f/1.8G:ssa etummaisen linssin valoa läpäisevä aukko n. 58 mm
polttoväli/aukko = 50/58 ≈ f/0,9?
Nikkor 24–85mm f/3,5–4,5G:ssa etummaisen linssin valoa läpäisevä aukko n. 72 mm
polttoväli/aukko = 24/72 = f/0,3?
polttoväli/aukko = 85/72 = f/1,2?,
,
,
,
http://www.pikseli.fi/digifaq/3_valovoima.html
"Valovoima on periaatteessa optiikan polttovälin ja objektiivin valoa läpäisevän aukon läpimitan suhde. "
http://www.mikkosaari.fi/aukko/#fluku
"F-luku tarkoittaa objektiivin polttovälin ja aukon halkaisijan välistä suhdetta. "
,
,
,
Nimimerkki "sadutusta?" 9.2.2014 16:26 " kylläkin vastaa kysymykseen syvällisemmin, luepa sieltä.
-
-
-
.
.
. - sadutusta?
Edellinen kirjoitti:
,
,
,
,
http://www.pikseli.fi/digifaq/3_valovoima.html
"Valovoima on periaatteessa optiikan polttovälin ja objektiivin valoa läpäisevän aukon läpimitan suhde. "
http://www.mikkosaari.fi/aukko/#fluku
"F-luku tarkoittaa objektiivin polttovälin ja aukon halkaisijan välistä suhdetta. "
,
,
,
Nimimerkki "sadutusta?" 9.2.2014 16:26 " kylläkin vastaa kysymykseen syvällisemmin, luepa sieltä.
-
-
-
.
.
.Em linkkien ”tietäjissä” on se ikävä vika, että osa jutista on usein totta ja se harhauttaa uskomaan kaiken muunkin.
pikseli.fi sivulla esim. nuo on silkkaa satuilua:
”F-lukua käytetään myös ns. aukon mittaamiseen
– Eli suuremmat linssit antavat pienemmän valovoiman.
– Mutta objektiiville ilmoitetaan ns. maksimi f-luku: riippuen linssien laadukkuudesta se käyttää vain osan läpimitastaan valon läpäisemiseeen”
– Näin voidaan kennolle tulevan valon määrää rajoittaa kirkkaissa olosuhteissa.
mikkosaari.fi satuilee mm:
– Kun aukkoa pienennetään, puhutaan himmentämisestä. Koska objektiivin läpi pääsee nyt vähemmän valoa, kuva on tosiaan himmeämpi.
– Pienin aukko on nykyään useimmilla objektiiveilla sama 22
– Tämä johtuu siitä, että f-luku on käänteisluku … f/1,8 tarkoittaakin arvoa 1/1,8. Tällöin pienempi luku onkin itse asiassa suurempi.
– F-luku tarkoittaa objektiivin polttovälin ja aukon halkaisijan välistä suhdetta. Jos f-luku on 1, polttoväli ja aukon halkaisija ovat sama.
– kun aukkoa suurentaa, kuvaan pääsee enemmän valoa ja kuvasta tulee valoisampi.
– jne
- hämärästä?
Objektiivin hinta tulee ensisijassa käytetystä lasilaadusta sekä linssien koosta lukumäärästä ja laadusta. Metallirunkoiset objektiivit on yleensä vastaavia muovirunkoisia kalliimpia. Monissa objektiiveissa maksanee myös ”merkki” ja valmistusmaa.
– valovoimalla ei ole asiaan mitään vaikutusta vaikka siltä näyttää. Valovoima on vain teoreettinen suhdeluku joka ei kerro mitään piirtokyvystä.
Pisimpien polttovälien objektiiveissa on yleensä paljon laajakulmia pienempi valovoima, mutta se ei kerro mitään kuvan tai objektiivin laadusta.
”Kuitenkin monissa oppaissa neuvotaan, että esim. aukolla 5-8 tulee kuvaan kaikista paras tarkkuus.”
– tuo on harhaanjohtava tieto. Useimmat objektiivit piirtää parhaiten n. kaksi aukkoa himmennettynä. Syynä on ensisijassa linssien reuna-alue. Kaikissa objektiiveissa ei ole himmennintä.
”tuottaako tuollainen kallis valovoimainen linssi parempaa kuvanlaatua myös vaikka aukolla f6 kun vertaa vaikka halpaan kittilinssiin samalla aukolla kuvatessa?”
– järjetön kysymys johon ei ole oikeaa vastausta. Se, että joku on ns. kittilinssi ei vaikuta piirtokykyyn. Kittiin voi kuulua vaikka valmistajan paras objektiivi. Mikä on halpa kittilinssi?
Sama koskee ns pirattiobjektiiveja.
”Vai joutooko tuollaisen ostaessa lähinnä maksamaan siitä, että on mahdollisuus käyttää isoa aukkoa, ja onnistuu ottamaan hämärässä käsivaralta parempia kuvia (hyvä peruste toki vain sekin).”
– ei se noin mene. Muovisten markettijärkkärien uusavuttomat omistajat tarvitsevat suurta valovoimaa kun noiden lelujen automaattitarkennus ei toimi hämärässä ja ei osata tarkentaa. Hämärässä käsivaralta kuvaaminen on enempi hörhöjen hommaa ja siinä auttaa parhaiten suuri iso-arvo jossa on siedettävä kohina (jos osaa tarkentaa).
Miksi pitää ottaa hämärässä käsivaralta kuvia?
”Eli onko esim. joku kallis f2.8 linssi parempi kuin joku f5.6 linssi kun kuvataan aukolla f6 ?”
– hassu kysymys johon ei ole oikeaa vastausta kun tuo f/2,8 piirtää ehkä parhaiten aukolla 5,5 ja f/5,6 piitänee parhaiten aukolla 11.
Esim LEICA M 135/3.4 piirtänee huomattavasti paremmin kuin valovoimaisempi Tamron 90mm f/2
HUOM! esim em objektiivien hinnat ei määräydy valovoiman mukaan. Tuo valovoimaisempi Tamron maksaa n. 400 € ja heikompi valovoimainen Leica n. 3 000€
Himmentimen (ja valovoiman) ensisijainen käyttö ei ole valotuksen säätö vaan syväterävyysalueen hallinta. - markan tapio
"Objektiivien hinnat määräytyy aukon mukaan? "
hinnan määrittää valmistuskustannukset ja tuotteen menekki.
ison lasin tekeminen hyvin, maksaa.
Yleensä myös kalliita laseja myydään vähemmän, josta seuraa vielä lisähintaa. - mukaan?
Yllättävän paljon hintaan vaikuttaa myös ostopaikka.
- Myyjä
Mä luulen että eniten hintaan vaikuttaa se myyjä.
- se myyjä
Myyjä kirjoitti:
Mä luulen että eniten hintaan vaikuttaa se myyjä.
En usko myyjän vaikutukseen jos hön ei ole liikkeen omistaja.
- Syitä on monia
Kyllä oppaiden tekijät tietävät: paras tarkkuus tulee kaikilla objektiiveilla aukolla 4-8. Valovoimaiset (f/1,4) objektiivit piirtävät parhaiten 3-5 aukkoa himmennettyinä, zoomeille (valovoima 3,5-4) riittää yhden aukon himmennys.
Kyllä se "kallis" f/2,8 linssi piirtää paremmin myös aukolla 6. Ei siksi että siinä on parempi valovoima vaan siksi että se on parempi linssi. - tiukka aukko
meilä päin aukon hinta määräytyy kireyden mukaan.
Erityisesti reunakireys on plussaa.- Polttoväli
Yksi olennainen asia valovoiman hinnasta puhuttaessa puuttuu tästä keskustelusta. Polttoväli. Pitkään teleeseen ja vastaavasti oikein laajaan laajakulmaobjektiiviin on hankalampi rakentaa se iso aukko (esim. F2,8). Siksi ne maksavat enemmän kuin esim ns. normaalipolttoväli (kinokoossa 50mm.) Tuollaiseen on optisesti helppo tehdä (esim. F1,8.) Eikä se edes maksa maltaita.
- maksa maltaita
Mitä merkitystä on sillä jos tietää mitkä seikat ovat vaikuttaneet objektiivin hintaan.
Kalliimpi objektiivi voi olla parempi, yhtä hyvä tai huonompi kuin halvempi.
Kannattako ostaa kallis merkkiobjektiivi jos ’piraatti’ on parempi ja halvempi, mutta halvemmasta puuttuu esim punainen koristerengas tms ’tärkeä’ ominaisuus.- Polttoväli
Kyse oli vain ja ainoastaan polttovälin ja aukon vaikutuksesta hintatasoon. Et tainnut ollenkaan ymmärtää pointtia. Kyllä se piraatti 300mm f2,8 aukolla on kallis. Tai 20 mm f2,8. Valmistajasta riippumatta. Se on sitten eriasia tarvitseeko näitä. Tuleeko niillä parempia kuvia?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 525046
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap233317Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281452Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei1811295- 75990
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna24898Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49857Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel259806Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35748Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt482707