Talvisodan aseapua vähätelty

Talvisotamyyttiin kuuluu väite ettemme muka saaneet maailmalta apua vaan aivan omillamme jouduimme taistelemaan. Ei pidä paikkaansa eikä pidä sekään paikkaansa että sodan lopulla tykistön ammukset olisivat muka lopussa. Legendaa sekin.
120648
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 120

Vanhimmat

"Talvisotamyyttiin kuuluu väite ettemme muka saaneet maailmalta apua vaan aivan omillamme jouduimme taistelemaan. Ei pidä paikkaansa eikä pidä sekään paikkaansa että sodan lopulla tykistön ammukset olisivat muka lopussa. Legendaa sekin."
Kerrohan lisää tietoja, lukuja, määriä ja aikamääriä aseiden saapumisesta Suomeen ennen Talvisotaa, sodan aikan ja sen jälkeen?
Please!

Äänestä
  • tarkasti Talvisodan historian 4. osasta. Määrät olivat merkittäviä, vaikka kaikki ei ehtinyt rintamalle eikä edes Suomeen. Löytyvät myös esimerkiksi puolustusministeri Niukkasen muistelmista.

    Sodan päättyessä esimerkiksi tykistön ampumatarvikkeita oli enemmän kuin alkaessa, mikä kuitenkin merkitsi tiukkaa säännöstelyä. Pula oli edelleen ankara.

    Äänestä

  • Määrät löytyvät kirjoitti:

    tarkasti Talvisodan historian 4. osasta. Määrät olivat merkittäviä, vaikka kaikki ei ehtinyt rintamalle eikä edes Suomeen. Löytyvät myös esimerkiksi puolustusministeri Niukkasen muistelmista.

    Sodan päättyessä esimerkiksi tykistön ampumatarvikkeita oli enemmän kuin alkaessa, mikä kuitenkin merkitsi tiukkaa säännöstelyä. Pula oli edelleen ankara.

    "Määrät olivat merkittäviä"

    Näin on! Pelkästään Ruotsista saadulla pst- ja it-kalustolla aseistettiin suurin osa Suomen joukoista. Lisäksi Ruotsi lähetti meille KOLMASOSAN nykyaikaisista ilmavoimistaan.

    Lisäksi suuri määrä kalustoa saatiin myös Britanniasta ja Ranskasta ja siihen päälle vielä muiden maiden apu.

    Ei ollut muun maailman vika että Suomi oli hoitanut aseistautumisensa luokattoman huonosti ennen sotia. Parhaansa tekivät mitä vaikeassa tilanteessa pystyivät, ja siitäkin kehtaa käenpoika-Suomi itkeä ja kitistä.

    Paljonko kalustoapua Suomi on antanut muille maille?

    Äänestä

  • suuret määrät oli! kirjoitti:

    "Määrät olivat merkittäviä"

    Näin on! Pelkästään Ruotsista saadulla pst- ja it-kalustolla aseistettiin suurin osa Suomen joukoista. Lisäksi Ruotsi lähetti meille KOLMASOSAN nykyaikaisista ilmavoimistaan.

    Lisäksi suuri määrä kalustoa saatiin myös Britanniasta ja Ranskasta ja siihen päälle vielä muiden maiden apu.

    Ei ollut muun maailman vika että Suomi oli hoitanut aseistautumisensa luokattoman huonosti ennen sotia. Parhaansa tekivät mitä vaikeassa tilanteessa pystyivät, ja siitäkin kehtaa käenpoika-Suomi itkeä ja kitistä.

    Paljonko kalustoapua Suomi on antanut muille maille?

    HAHA. Yrität nyt kovin tarkkaan välttää puhumisen oikeista määristä ja niiden LAADUSTA!

    "Lisäksi Ruotsi lähetti meille KOLMASOSAN nykyaikaisista ilmavoimistaan."

    Ilmeisesti se KOLMASOSA ei tuohon aikaan ollut kovinkaan paljoa. Nimittäin ruotsalaisilta oli apuna pari laivuetta KAKSITASOISIA Hloster Gladiator.hävittäjiä, joka tuohon aikaan oli jo toivottoman vanhentunut!

    "Lisäksi suuri määrä kalustoa saatiin myös Britanniasta ja Ranskasta ja siihen päälle vielä muiden maiden apu."

    Itse asiassa ei saatu SUURIA MÄÄRIUÄ. Ranskalta saatiin joukko de Bange-kenttätykkejä, vuodelta 1870. Tykeissä oli KIINTEÄ LAVETTI ja vitsin mukaan tykki tarvitsi kaksi tähystäjää: toinen katsoi minne kranaatti lensi ja toinen puolestaan, että minne tykki katosi! Ammunta tälläaisilla 'vanhuksilla' oli hidasta ja epätarkkaa!

    "Ei ollut muun maailman vika että Suomi oli hoitanut aseistautumisensa luokattoman huonosti ennen sotia. Parhaansa tekivät mitä vaikeassa tilanteessa pystyivät, ja siitäkin kehtaa käenpoika-Suomi itkeä ja kitistä. "

    Ei tietenkään, mutta SDILTI heikko kalustotilanne Talvisodassa oli FAKTA.

    "Paljonko kalustoapua Suomi on antanut muille maille?"

    AIka lapsellinen kysymys? Jos ei pystyaseistamaan edes itseään niin pitäisikö silloin pystyä aseistamaan muita?

    Sinulta puuttuu muutoin mainita Talvisodan SUURIMMASTA suomalaisten aseistajasta! Nimittäin Puna-armeija toimitti meille suosiollisesti kymmeniä tuhansia kivääreitä ja satoja pikakivääreitä (eli Emmoja, joita käytettiin yhä Jatkosodassa). Lisäksi saimme yli 200 erinomaista 45 mm:n pst-tykkiä, jotka niin ikään olivat käytössä Talvisodassa. Lisäksi saimme ps-vaunuja, kenttätykkejä, ps-autoja ja melkoiset määrät hevosia. Kiitos niistä!

    Äänestä

  • Määrät löytyvät kirjoitti:

    tarkasti Talvisodan historian 4. osasta. Määrät olivat merkittäviä, vaikka kaikki ei ehtinyt rintamalle eikä edes Suomeen. Löytyvät myös esimerkiksi puolustusministeri Niukkasen muistelmista.

    Sodan päättyessä esimerkiksi tykistön ampumatarvikkeita oli enemmän kuin alkaessa, mikä kuitenkin merkitsi tiukkaa säännöstelyä. Pula oli edelleen ankara.

    Sillä ei ole merkitystä etteivät ehtineet rintamalle sillä jos sota olisi jatkunut olisivat ne ehtineet ja uutta apua tuli koko ajan. Pelkkää legendaa väite ettei Suomi saanut apua.

    Sama homma nykyäänkin, tosin EU:n jäsenmaana apua tulisi vielä enemmän. Aivan huuhaata siis väitteet että jos emme liity NATOon emme saa mistään mitään. Pötypuhetta, natokiimaisten propagandaa.

    Äänestä

  • suuret määrät oli! kirjoitti:

    "Määrät olivat merkittäviä"

    Näin on! Pelkästään Ruotsista saadulla pst- ja it-kalustolla aseistettiin suurin osa Suomen joukoista. Lisäksi Ruotsi lähetti meille KOLMASOSAN nykyaikaisista ilmavoimistaan.

    Lisäksi suuri määrä kalustoa saatiin myös Britanniasta ja Ranskasta ja siihen päälle vielä muiden maiden apu.

    Ei ollut muun maailman vika että Suomi oli hoitanut aseistautumisensa luokattoman huonosti ennen sotia. Parhaansa tekivät mitä vaikeassa tilanteessa pystyivät, ja siitäkin kehtaa käenpoika-Suomi itkeä ja kitistä.

    Paljonko kalustoapua Suomi on antanut muille maille?

    "Paljonko kalustoapua Suomi on antanut muille maille?"

    Mahtoi brittejä ja ranskalaisia harmittaa kun Suomi liittoutui Hitlerin kanssa. Jos olisivat tuon tienneet olisivat antaneet Stalinin valloittaa Suomen.

    Äänestä

  • Mahtoi kaduttaa kirjoitti:

    "Paljonko kalustoapua Suomi on antanut muille maille?"

    Mahtoi brittejä ja ranskalaisia harmittaa kun Suomi liittoutui Hitlerin kanssa. Jos olisivat tuon tienneet olisivat antaneet Stalinin valloittaa Suomen.

    Miksi?

    Esim. Churchill oli tunnettu antikommunisti eikä tuskin kaivannut lisää kommunistimmiehityksi!

    Äänestä

  • Unohdat asioita! kirjoitti:

    HAHA. Yrität nyt kovin tarkkaan välttää puhumisen oikeista määristä ja niiden LAADUSTA!

    "Lisäksi Ruotsi lähetti meille KOLMASOSAN nykyaikaisista ilmavoimistaan."

    Ilmeisesti se KOLMASOSA ei tuohon aikaan ollut kovinkaan paljoa. Nimittäin ruotsalaisilta oli apuna pari laivuetta KAKSITASOISIA Hloster Gladiator.hävittäjiä, joka tuohon aikaan oli jo toivottoman vanhentunut!

    "Lisäksi suuri määrä kalustoa saatiin myös Britanniasta ja Ranskasta ja siihen päälle vielä muiden maiden apu."

    Itse asiassa ei saatu SUURIA MÄÄRIUÄ. Ranskalta saatiin joukko de Bange-kenttätykkejä, vuodelta 1870. Tykeissä oli KIINTEÄ LAVETTI ja vitsin mukaan tykki tarvitsi kaksi tähystäjää: toinen katsoi minne kranaatti lensi ja toinen puolestaan, että minne tykki katosi! Ammunta tälläaisilla 'vanhuksilla' oli hidasta ja epätarkkaa!

    "Ei ollut muun maailman vika että Suomi oli hoitanut aseistautumisensa luokattoman huonosti ennen sotia. Parhaansa tekivät mitä vaikeassa tilanteessa pystyivät, ja siitäkin kehtaa käenpoika-Suomi itkeä ja kitistä. "

    Ei tietenkään, mutta SDILTI heikko kalustotilanne Talvisodassa oli FAKTA.

    "Paljonko kalustoapua Suomi on antanut muille maille?"

    AIka lapsellinen kysymys? Jos ei pystyaseistamaan edes itseään niin pitäisikö silloin pystyä aseistamaan muita?

    Sinulta puuttuu muutoin mainita Talvisodan SUURIMMASTA suomalaisten aseistajasta! Nimittäin Puna-armeija toimitti meille suosiollisesti kymmeniä tuhansia kivääreitä ja satoja pikakivääreitä (eli Emmoja, joita käytettiin yhä Jatkosodassa). Lisäksi saimme yli 200 erinomaista 45 mm:n pst-tykkiä, jotka niin ikään olivat käytössä Talvisodassa. Lisäksi saimme ps-vaunuja, kenttätykkejä, ps-autoja ja melkoiset määrät hevosia. Kiitos niistä!

    "Jos ei pystyaseistamaan edes itseään niin pitäisikö silloin pystyä aseistamaan muita?"

    No miksi sitten kitistään esim. Ruotsin antamasta avusta? Ruotsi antoi Suomen käyttöön lähes KOKO nykyaikaisen pst- kalustonsa talvisotaa varten. It-tykkejäkin roudasivat Suomeen minkä kerkesivät, vaikka oma turvallisuus arvelutti kun naapurissa liikehti erittäin agressiivinen Saksa jolla tunnetusti oli intressejä pohjoisen suunnalla...

    "Ilmeisesti se KOLMASOSA ei tuohon aikaan ollut kovinkaan paljoa"

    Ei ollut, mutta antoivat silti! Olisiko pitänyt jättää tämäkin apu antamatta? Mikä v*ttu suomalaisia vaivaa että tästäkin pitää vinkua ja kitistä?

    Äänestä

  • Unohdat asioita! kirjoitti:

    HAHA. Yrität nyt kovin tarkkaan välttää puhumisen oikeista määristä ja niiden LAADUSTA!

    "Lisäksi Ruotsi lähetti meille KOLMASOSAN nykyaikaisista ilmavoimistaan."

    Ilmeisesti se KOLMASOSA ei tuohon aikaan ollut kovinkaan paljoa. Nimittäin ruotsalaisilta oli apuna pari laivuetta KAKSITASOISIA Hloster Gladiator.hävittäjiä, joka tuohon aikaan oli jo toivottoman vanhentunut!

    "Lisäksi suuri määrä kalustoa saatiin myös Britanniasta ja Ranskasta ja siihen päälle vielä muiden maiden apu."

    Itse asiassa ei saatu SUURIA MÄÄRIUÄ. Ranskalta saatiin joukko de Bange-kenttätykkejä, vuodelta 1870. Tykeissä oli KIINTEÄ LAVETTI ja vitsin mukaan tykki tarvitsi kaksi tähystäjää: toinen katsoi minne kranaatti lensi ja toinen puolestaan, että minne tykki katosi! Ammunta tälläaisilla 'vanhuksilla' oli hidasta ja epätarkkaa!

    "Ei ollut muun maailman vika että Suomi oli hoitanut aseistautumisensa luokattoman huonosti ennen sotia. Parhaansa tekivät mitä vaikeassa tilanteessa pystyivät, ja siitäkin kehtaa käenpoika-Suomi itkeä ja kitistä. "

    Ei tietenkään, mutta SDILTI heikko kalustotilanne Talvisodassa oli FAKTA.

    "Paljonko kalustoapua Suomi on antanut muille maille?"

    AIka lapsellinen kysymys? Jos ei pystyaseistamaan edes itseään niin pitäisikö silloin pystyä aseistamaan muita?

    Sinulta puuttuu muutoin mainita Talvisodan SUURIMMASTA suomalaisten aseistajasta! Nimittäin Puna-armeija toimitti meille suosiollisesti kymmeniä tuhansia kivääreitä ja satoja pikakivääreitä (eli Emmoja, joita käytettiin yhä Jatkosodassa). Lisäksi saimme yli 200 erinomaista 45 mm:n pst-tykkiä, jotka niin ikään olivat käytössä Talvisodassa. Lisäksi saimme ps-vaunuja, kenttätykkejä, ps-autoja ja melkoiset määrät hevosia. Kiitos niistä!

    Tämä NL "aseapu" suomalaisille meni kylläkin vääriin käsiin NL kannalta. Kyseinen "rahti" oli tarkoitettu Suomen vallankumouksellisille, ei suinkaan käytettäväksi puna-armeijaa vastaan...näin kävi, kun Kreml uskoi Arvo Poika Tuomista ja muita tyhjänpuhujia Suomen työläisten tympääntymisestä silloiseen Suomen hallintoon..

    Äänestä

  • Tuskin kadutti kirjoitti:

    Miksi?

    Esim. Churchill oli tunnettu antikommunisti eikä tuskin kaivannut lisää kommunistimmiehityksi!

    ...ja vielä vähemmän natsimiehityksiä...

    Äänestä

  • On totuuden aika kirjoitti:

    Sillä ei ole merkitystä etteivät ehtineet rintamalle sillä jos sota olisi jatkunut olisivat ne ehtineet ja uutta apua tuli koko ajan. Pelkkää legendaa väite ettei Suomi saanut apua.

    Sama homma nykyäänkin, tosin EU:n jäsenmaana apua tulisi vielä enemmän. Aivan huuhaata siis väitteet että jos emme liity NATOon emme saa mistään mitään. Pötypuhetta, natokiimaisten propagandaa.

    "Sillä ei ole merkitystä etteivät ehtineet rintamalle sillä jos sota olisi jatkunut olisivat ne ehtineet ja uutta apua tuli koko ajan. Pelkkää legendaa väite ettei Suomi saanut apua."

    Todellisuudessa Suomi ei saanut mistään suunnasta merkittävää aseapua. Lännen antama paras apu oli kuitenkin se, että Stalin pelkäsi etujoukkojen kerkiävän rintamalle, jolloin Neuvostoliitto olisi saattanut havaita olevansa sodassa myös lännen kanssa.

    Tarkkispoika tuntuu vaikenevan siitä suurimmasta ja merkittävästä aseavusta, jonka Suomi Talvisodan aikana sai. Lahjoittaja oli Puna-armeija, jolta Suomi sai läyttöönsä 25.000 kivääriä, 1.500 Emma-pikakivääriä ja yli 120 kpl pst-tykkejä. Tämä oli rintamatilanteen huomioonottaen merkittävä tuk!

    Äänestä

  • Alioppilax kirjoitti:

    Tämä NL "aseapu" suomalaisille meni kylläkin vääriin käsiin NL kannalta. Kyseinen "rahti" oli tarkoitettu Suomen vallankumouksellisille, ei suinkaan käytettäväksi puna-armeijaa vastaan...näin kävi, kun Kreml uskoi Arvo Poika Tuomista ja muita tyhjänpuhujia Suomen työläisten tympääntymisestä silloiseen Suomen hallintoon..

    "Tämä NL "aseapu" suomalaisille meni kylläkin vääriin käsiin NL kannalta."

    Kremlin aseapu suomalaisille tuli täsmälleen oikeaan osoitteeseen jha auttoi kovasti tekemään luokoa Puna-armeijalaisten riveihin ja koitui myös monen neukkutankin tuhoksi.

    Välillisesti auttoivat jopa tuollaista maanpetturia kuin sinä, sillä jos maa olisi miehitetty olisi äärivasemmistolle myös löytynyt KIGB:n toimesta 'lopullinen ratkaisu' samaan tapaan kuin 30-luvulla suomalaisille Itä-Karjalassa!

    Äänestä

  • On totuuden aika kirjoitti:

    Sillä ei ole merkitystä etteivät ehtineet rintamalle sillä jos sota olisi jatkunut olisivat ne ehtineet ja uutta apua tuli koko ajan. Pelkkää legendaa väite ettei Suomi saanut apua.

    Sama homma nykyäänkin, tosin EU:n jäsenmaana apua tulisi vielä enemmän. Aivan huuhaata siis väitteet että jos emme liity NATOon emme saa mistään mitään. Pötypuhetta, natokiimaisten propagandaa.

    "Pelkkää legendaa väite ettei Suomi saanut apua."


    Suomi ei saanut miltään suunnalta MERKITTÄVÄÄ APUA ASEIDEN, KALUSTON TAI SOTILAIDEN MUODOSSA!

    Ainoa, joka osasi ja ymmärsi meitä auttaa edes jonkin verran, oli Puna-armeija, joka suosiollisesti varusti Suomen armeijaa nykyaikaisella kalustolla!

    Äänestä

  • Stallarin kaiho? kirjoitti:

    "Tämä NL "aseapu" suomalaisille meni kylläkin vääriin käsiin NL kannalta."

    Kremlin aseapu suomalaisille tuli täsmälleen oikeaan osoitteeseen jha auttoi kovasti tekemään luokoa Puna-armeijalaisten riveihin ja koitui myös monen neukkutankin tuhoksi.

    Välillisesti auttoivat jopa tuollaista maanpetturia kuin sinä, sillä jos maa olisi miehitetty olisi äärivasemmistolle myös löytynyt KIGB:n toimesta 'lopullinen ratkaisu' samaan tapaan kuin 30-luvulla suomalaisille Itä-Karjalassa!

    Kuulkaas asiantuntiaa!

    Äänestä

  • Alioppilax kirjoitti:

    Kuulkaas asiantuntiaa!

    Sinun vertaisiasi 'asiantuntijoita' löytyy joka nimestä ja notkosta:-)

    Äänestä

Aseita tuli epämääräisiä eriä, esimerkiksi italialaisia Terni - kivääreitä
(nimi on ollut taas esillä Rautaruukin myynnin yhteydessä).
Sotilaat viskasivat ne metsään heti saadessaan venäläisiltä kaatuneilta tilalle toimivia aseita.

Äänestä
  • Ternit ostettiin jatkosotaan. Kehnojahan ne olivat ja jaettiin lähinnä tykistölle sekä huollolle.

    Äänestä

Pitänee korjata wikipediaan jos noin on:

"Talvisodan sytyttyä Suomeen saapui Italiasta kymmeniä tuhansia Carcano M91/38 -kiväärejä, joita suomalaiset joukot tiettävästi vihasivat; aseen epästandardi 7,35×51 mm patruuna vaikeutti patruunahuoltoa, ja aseen tähtäinten säätöjen puute (pysyvästi asetettu 300 metriin) saivat aikaan sen, että monet hylkäsivät carcanonsa ja ottivat tilalle sotasaalis-Mosinin, jossa voitaisiin sentään käyttää kotimaista 7,62×53R -patruunaa. Jatkosotaan mennessä Päämaja ymmärsi viestin ja "Ternit" jaettiin mm. merivoimille sekä kotirintaman ilmatorjunnalle sekä muille selustan joukoille."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Carcano

Äänestä
  • Terni-kiväärit ja patruunat saatiin Suomeen vasta välirauhan aikana.
    Talvisodan historia 4, s.272.

    Äänestä

Aseita oli kyllä tulossa vaikka suurin osa ei ehtinyt valitettavasti mukaan esim. Brewsterit. Muutenkin aseostot olivat varsinainen härdelli, koska Suomella ei ollut rahaa vaan kaikki piti ostaa luotolla ja luoton ja aseiden saaminen oli näin myöhäisessä vaiheessa vaikea.

Tykistön ammuspula oli todellinen ennen Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkamista helmikuun lopussa 1940. Miksi muuten suomalaiset eivät ampuneet vastatykistöammuntoja Summan lohkolla vaan Neuvostoliiton järeät tykit (8" - 10") saivat harrastaa suorasuuntausammuntaa suomalaisia betonibunkkereita vastaan vaurioittaen niitä vakavasti.
Torjunnassa ei voitu ampua kuin iskuja pienillä ammusmäärillä. Vihollisen panssarit pääsivät pyörimään Summan pelloilla vapaasti linjojen tasalla ja takana kunnollisen panssarintorjunnan puuttuessa. Miehet joutuivat kärvistelemään poteroissaan ja torjumaan jalkaväkeä pimeäntuloon asti, jolloin voitiin aloittaa panssarintorjunta.

Ase- ja ammustilanne oli kyllä parempi sodan päätyttyä.

Jos haluaa tietää minkälainen tilanne oli pitää tarkastella aseiden ja ammusten rintamalle saapumismääriä tiettynä aikana sillä tilanne vaihteli. Lisäksi esim. vähiä panssarintorjunta tykkejä menetettiin taistelutilanteissa eikä niitä voitu korvata uusilla.

Äänestä
  • sodan syttyessä 112 ja päättyessä noin 230. Suomi valmisti sodan aikana 105 tykkiä.
    Lisäksi oli 130 pst-kivääriä. Tietysti aseita tuhoutui taisteluissa.

    Äänestä

  • Pst-tykkejä oli kirjoitti:

    sodan syttyessä 112 ja päättyessä noin 230. Suomi valmisti sodan aikana 105 tykkiä.
    Lisäksi oli 130 pst-kivääriä. Tietysti aseita tuhoutui taisteluissa.

    "Lisäksi oli 130 pst-kivääriä."

    Talvisodassa oli käytössä ulkomaisia 8 mm panssarintorjuntakiväärejä, joilla ei ollut mitään vaikutusta neuvosto panssareihin.
    Oma 20 mm puoliautomaattinen pst-kivääri "norsupyssy" valmistu vasta sodan jälkeen.

    Äänestä

Sama räräfinnipää poju taas alkaa saman värssynsä, kuin syyskuussa, kesäkuussa ja maaliskuussakin.

Äänestä
  • pystyy vain häiriköimään kuten ennenkin.

    Äänestä

Aseista oli kyllä puutetta ja ne ei olleet yhteensopivia, mutta talvisodan lopussa asepula hellitti kun venäläisten moteista saatiin varsin runsaasti aseista, esim. raatteentien suunnalla saatiin noin 48 000 miehen aseistus, kahdesta eri motista.

Äänestä
  • Hyvä pointti. Suomalaiset saivat suuria määriä sotasaalista. Muun muassa emma-pikakivääri oli erinomainen ase.

    Äänestä

  • Ilmaisia aseita kirjoitti:

    Hyvä pointti. Suomalaiset saivat suuria määriä sotasaalista. Muun muassa emma-pikakivääri oli erinomainen ase.

    otettiin käyttöön melko vähän, lähinnä kivääreitä, pikakivääreitä ja konekiväärejä.. Niillä ei ollut ratkaisevaa merkitystä.

    Äänestä

  • Sotasaalisaseita kirjoitti:

    otettiin käyttöön melko vähän, lähinnä kivääreitä, pikakivääreitä ja konekiväärejä.. Niillä ei ollut ratkaisevaa merkitystä.

    Talvisodan sotasaalisaseet.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talvisodassa_saama_sotasaalis

    " otettiin käyttöön melko vähän, lähinnä kivääreitä, pikakivääreitä ja konekiväärejä.. Niillä ei ollut ratkaisevaa merkitystä. "

    Äänestä

  • Sotasaalisaseita kirjoitti:

    otettiin käyttöön melko vähän, lähinnä kivääreitä, pikakivääreitä ja konekiväärejä.. Niillä ei ollut ratkaisevaa merkitystä.

    Tässä on wikipedian mukaan aseet, jotka saatiin käyttöön, mutta esim. panssarivaunuja ja muuta konevoimaa ei mainita, niitäkin oli aika paljon.

    Virallisten tilastojen mukaan suomalaiset saivat talvisodan aikana sotasaaliikseen seuraavia määriä kalustoa:
    Kiväärejä 25 248 kpl [1]
    Pikakiväärejä 1 574 kpl [1]
    Konekiväärejä 954 kpl [1]
    Panssarintorjuntatykkejä [1] 37 mm:n aseita 2 kpl
    45 mm:n aseita 123 kpl

    Kranaatinheittimiä [1] 50 mm:n aseita 31 kpl
    82 mm:n aseita 63 kpl

    Kenttäkanuunoita 89 kpl (yleensä 76,2 mm)[2]
    Kenttähaupitseja 35 kpl (yleensä 122 mm)[2]
    Raskaita kenttähaupitseja 14 kpl (yleensä 152 mm)[

    Myös ammuksista oli paljon hyötyä, Suomella ja Neuvostoliitolla oli sama kaliiperi.

    Äänestä

Kaikenlaista varmaan saatiin Euroopan Atalantin puoleiselta nurkalta, kun Saksa saartoi Suomea, mutta niiden kenttäkelpoisuus oli eri asia. Tykistön osalta kyse on tuliannoksen suuruuteen suhteutettuna oma valmistuskapasiteetti oli pieni. Motin valtauksessakin edellytettiin määrätyissä tehtävissä raskasta tykistöä. Summan tapaisissa paikoissa oli syytä olla maissioonia ja vaunuja.

Helmikuun alun taisteluissa Summan lohkolla Neuvostoliiton 7. Armeijan tykistö ampui parhaana päivänään 150 000 laukausta, vastassa olleen suomalaisen 3. Divisioonan yltäessä parhaimmillaan noin 3 300 kranaattiin päivässä.

http://yle.fi/uutiset/suomen_tykisto_talvisodassa/5516723

Äänestä

Stalin moitti venäläistä tykistöä että ammuksia käytettiin liian vähän.
Talvisodan jälkiarvioinnissa hän esitti uuden termin "möyhentäminen" tarkoittaen massiivisia tykistökeskityksiä väitettyjen linnoitteiden murtamiseksi.
Suomalaiset joutuivat kehittämään tarkkuutta ja taloudellisuutta ammuspulan takia.

Äänestä
  • NL ei loppunut ase-ja ammusmateriaali ihan heti. Valtavat tehdaskompleksit eripuolilla Neuvostoliittoa tuottivat materiaalia liukuhihnalla yötäpäivää. Jopa Hitler päivitteli asiaa epäuskoisena Mannerheimille käydessään Suomessa 1942:
    "Jos joku kenraali olisi minulle sanonut ennen sotaa, että NL on 30 000 panssaria, minä olisin sanonut että te olette hullu, näette aaveita, näette kaiken kaksin tai kolminkertaisena. Ja kuitenkin, tähän päivään mennessä, me olemme jo tuhonneet 30 000 neuvostopanssaria.."

    Äänestä

  • Alioppilax kirjoitti:

    NL ei loppunut ase-ja ammusmateriaali ihan heti. Valtavat tehdaskompleksit eripuolilla Neuvostoliittoa tuottivat materiaalia liukuhihnalla yötäpäivää. Jopa Hitler päivitteli asiaa epäuskoisena Mannerheimille käydessään Suomessa 1942:
    "Jos joku kenraali olisi minulle sanonut ennen sotaa, että NL on 30 000 panssaria, minä olisin sanonut että te olette hullu, näette aaveita, näette kaiken kaksin tai kolminkertaisena. Ja kuitenkin, tähän päivään mennessä, me olemme jo tuhonneet 30 000 neuvostopanssaria.."

    "NL ei loppunut ase-ja ammusmateriaali ihan heti. Valtavat tehdaskompleksit eripuolilla Neuvostoliittoa tuottivat materiaalia liukuhihnalla yötäpäivää."

    Tottakai. Sitä se aktiivinen rauhankasvatus teetti:-)

    Jopa Hitler päivitteli asiaa epäuskoisena Mannerheimille käydessään Suomessa 1942: "Jos joku kenraali olisi minulle sanonut ennen sotaa, että NL on 30 000 panssaria, minä olisin sanonut että te olette hullu, näette aaveita, näette kaiken kaksin tai kolminkertaisena. Ja kuitenkin, tähän päivään mennessä, me olemme jo tuhonneet 30 000 neuvostopanssaria.."

    Aivan. Maassa oli enemmän ps-vaunuja kuin autoja. Sama tilanne uusiutui taas 60-luvulla ja oli yksi siemen lopulliselle tuholle 1991. Kun keskittäytyy aseiden tekoon jää oman maan kehitys heikoksi.

    Äänestä

"Stalin moitti venäläistä tykistöä että ammuksia käytettiin liian vähän."
Tov. teräksinen oli siis lukenut sen raportin, jossa eräs suomalainen sotavanki myönsi kuinka jos RKKA olisi moukaroinut tehokkaammin suomalaisasemia, niin suomalaiset sotilaat olisivat antautuneet innokaammin...

Äänestä
  • Niinpä, o-v tuntee tarkalleen Stalinin tekemiset ja tietysti muidenkin bolsujen

    Äänestä

  • "Tov. teräksinen oli siis lukenut sen raportin, jossa eräs suomalainen sotavanki myönsi kuinka jos RKKA olisi moukaroinut tehokkaammin suomalaisasemia, niin suomalaiset sotilaat olisivat antautuneet innokaammin... "

    Toveri kusilammikko lienee niin tyhmä, että ottaa todeksi sotavangin lausunnot? Yleensä sotavanki kertoo juuri sitä, mitä kuulustelija odottaa pitääkseen tämän hyvällä tuulella. Ja sitten toveri kusilammikko uskoi näin simppeliä fuulaa? Ei ihme, että loppu oli 1953 sellainen kuin oli:-)

    MOLOlle kävi vielä huonommin.Hän ehti elää niin pitkälle että näki luomuksensa taantumisen, mutta säästyi sentään romaduksen näkemiseltä...

    Äänestä

  • Otto-vale kirjoitti:

    "Tov. teräksinen oli siis lukenut sen raportin, jossa eräs suomalainen sotavanki myönsi kuinka jos RKKA olisi moukaroinut tehokkaammin suomalaisasemia, niin suomalaiset sotilaat olisivat antautuneet innokaammin... "

    Toveri kusilammikko lienee niin tyhmä, että ottaa todeksi sotavangin lausunnot? Yleensä sotavanki kertoo juuri sitä, mitä kuulustelija odottaa pitääkseen tämän hyvällä tuulella. Ja sitten toveri kusilammikko uskoi näin simppeliä fuulaa? Ei ihme, että loppu oli 1953 sellainen kuin oli:-)

    MOLOlle kävi vielä huonommin.Hän ehti elää niin pitkälle että näki luomuksensa taantumisen, mutta säästyi sentään romaduksen näkemiseltä...

    Niin ja onko tuo nyt muka joku suurikin paljastus että puolustaja antautuu helpommin, jos sen niskaan vetää ampuu suuremman tykistökeskityksen?

    Mitähän seruaavaksi?

    "Rintamamme murtuu helpommin, jos laitatte hyökkäykseen 10x määrän panssareita"

    "Maihinnousu onnistuu helpommin, jos tukena on 1000 sotalaivaa ja täysi ilmaherruus"

    Äänestä

"Niinpä, o-v tuntee tarkalleen..."
Sieltähän ne suomalaisten sotavankien tunnustukset löytyvät vihavaisen ja saharovin kirjasta Tuntematon talvisota: Neuvostoliiton salaisen poliisin kansiot...

Vaan muistaakos siege muuten sen suurisuisen uhoamisensa NL:n arkistojen luotettavuudesta ja kuinka siege joutui perumaan sanojaan petrovski jamin kohdalla?

Äänestä
  • Muistat väärin, arkistot ovat täysin epäluotettavat, enkä ole joutunut perumaan sanojani.

    Jospa keskittyisit yhteen asiaan kerrallaan, valehtelet vähemmän

    Äänestä

"...valehtelet vähemmän"
Minkäs takia otto-villen pitäisi turvautua valehtelemiseen, jos siege ensin menee uhoamaan kuinka NL:n arkistot olisivat epäluotettavia ja sitten kun otto-ville paljasti kuinka ko arkostoista löytyypi todiste sille kuinka petrovski jamissa polttoaineita olisikin tuhoutunut noin kaksinkertainen määrä siihen verrattuna mitä tsuhnat raportissaan väittivät, niin kummasti siege söi suuret sanansa kyseisen tuotteen kohdalla myöntämällä kuinka ko kohdassa NL:n arkistot saattoivat pitää paikaansa.

"Jospa keskittyisit yhteen asiaan kerrallaan,..."
Väitääkö siege että hän ON lukenut saharovin, vihavaisen toimittaman kirjan "Tuntematon talvisota: Neuvostoliiton salaisen poliisin kansiot"?
Ainakin otto-villelle heräsi epäillys että siege ei ollut lukenut Repnikovin/Irincheevin kirjaa Petrovski jamista...

Äänestä
  • Viestiketju käsittelee Suomen saamaa aseapua talvisodassa. Sitähän vaikeutti mm. Saksan ja NL:n MR sopimus, Saksa ei sallinut edes muualta ostettujen aseiden kuljetusta alueensa kautta. Eikä Ruotsin hallitus ollut suopea Suomen auttamisessa. Apu joka Ruotsista tuli oli vapaaehtoista.

    Varsinkin Saksan suhtautuminen oli ikävä, mutta Hitlerin ja Stalinin liitto oli rikkumaton

    Äänestä

  • siege' kirjoitti:

    Viestiketju käsittelee Suomen saamaa aseapua talvisodassa. Sitähän vaikeutti mm. Saksan ja NL:n MR sopimus, Saksa ei sallinut edes muualta ostettujen aseiden kuljetusta alueensa kautta. Eikä Ruotsin hallitus ollut suopea Suomen auttamisessa. Apu joka Ruotsista tuli oli vapaaehtoista.

    Varsinkin Saksan suhtautuminen oli ikävä, mutta Hitlerin ja Stalinin liitto oli rikkumaton

    "Apu joka Ruotsista tuli oli vapaaehtoista."

    Hahah! Yhtä vapaaehtoista kuin kiinalaisten joukkojen rynnistys Korean sotaan, tai neuvostolentäjät lähi-idän sodissa. Ruotsin "vapaaehtoiset" olivat Suomessa hallituksensa suomalla virallisella mandaatilla; onhan se jo päivänselvää kun toivat kalustonsakin mukanaan! Ei ne "vapaaehtoiset" lentäjät omistaneet hävittäjiään eikä sotilaat tykkejään tai aseitaan, vaan ne oli Ruotsin valtion omaisuutta.

    Sana vapaaehtoisuus tulee näissä asiayhteyksissä siitä, ettei ketään määrätty Suomeen vaan kysyttiin että ketkä haluaa lähteä - prikaati ja hävittäjälaivue tarvittaisiin kasaan.

    Ruotsin hallitus oli erittäin suopea auttamaan Suomea.

    Yritä nyt edes vähän, siege.

    Äänestä

  • vapaaehtoista? kirjoitti:

    "Apu joka Ruotsista tuli oli vapaaehtoista."

    Hahah! Yhtä vapaaehtoista kuin kiinalaisten joukkojen rynnistys Korean sotaan, tai neuvostolentäjät lähi-idän sodissa. Ruotsin "vapaaehtoiset" olivat Suomessa hallituksensa suomalla virallisella mandaatilla; onhan se jo päivänselvää kun toivat kalustonsakin mukanaan! Ei ne "vapaaehtoiset" lentäjät omistaneet hävittäjiään eikä sotilaat tykkejään tai aseitaan, vaan ne oli Ruotsin valtion omaisuutta.

    Sana vapaaehtoisuus tulee näissä asiayhteyksissä siitä, ettei ketään määrätty Suomeen vaan kysyttiin että ketkä haluaa lähteä - prikaati ja hävittäjälaivue tarvittaisiin kasaan.

    Ruotsin hallitus oli erittäin suopea auttamaan Suomea.

    Yritä nyt edes vähän, siege.

    "Sana vapaaehtoisuus tulee näissä asiayhteyksissä siitä, ettei ketään määrätty Suomeen vaan kysyttiin että ketkä haluaa lähteä"

    Eikös tuo määritelmänsä mukaan ole vapaaehtoisuutta?

    Äänestä

"Viestiketju käsittelee Suomen saamaa aseapua talvisodassa."
Heh ja siege meni vastaamaan otto-villelle otto-villen viitatessa saharovin/vihavaisen kirjaan joka EI käsitellyt aihetta "Suomen saamaa aseapua talvisodassa"...

"Varsinkin Saksan suhtautuminen oli ikävä, mutta Hitlerin ja Stalinin liitto oli rikkumaton"
Olikos se niin rikkumaton että fasistinen saksa EI yrittänyt toimittaa erkon sodan aikana suomelle suomen tilaamia IT-tykkejä?
Ei, muuten mutta ruotsalaisten "apu" siinä tapauksessa ei tainnut olla erityisen mielyttävää suomen hallinnolle...

Äänestä

Tarkkispoju taas vauhdissa. Puna-Armeijan miehitystä ei tullut. Vituttaako.

Äänestä

Ei tullut yhtäkään vieraan vallan sotilasta taistelemaan Suomen puolelle.

Äänestä
  • Ai jaa? Keitä lie ollet sitten nämä piippalakit Suomussalmella ja Kuhmossa 39-40?
    Lapinsodan aikaan neuvostojoukkoja oli ylälapissakin, mutta vetäytyivät sieltä pikkuhiljalleen välirauhan tultua voimaan.
    Sodan jälkeen aina 60-luvun alkuun asti punatähtiset hävittäjäkoneet lensivät syvällä Suomen ilmatilassa kuin kotonaan. Asia oli hyvin hys-hys, eikä siitä nostettu minkäänlaista mekkalaa, toki länsivallat tiesivät mistä on kysymys. Vasta kun Suomi sai Neuvostoliitosta moderneja Mig-21 koneita 1963, NL luovutti Suomen ilmavalvonnan täysin Suomalaisten itsensä käsiin, kunhan kävivät ensin saamassa oppia koneiden käyttöön Neuvostoliiton Kazastanissa.

    Äänestä

  • Alioppilax kirjoitti:

    Ai jaa? Keitä lie ollet sitten nämä piippalakit Suomussalmella ja Kuhmossa 39-40?
    Lapinsodan aikaan neuvostojoukkoja oli ylälapissakin, mutta vetäytyivät sieltä pikkuhiljalleen välirauhan tultua voimaan.
    Sodan jälkeen aina 60-luvun alkuun asti punatähtiset hävittäjäkoneet lensivät syvällä Suomen ilmatilassa kuin kotonaan. Asia oli hyvin hys-hys, eikä siitä nostettu minkäänlaista mekkalaa, toki länsivallat tiesivät mistä on kysymys. Vasta kun Suomi sai Neuvostoliitosta moderneja Mig-21 koneita 1963, NL luovutti Suomen ilmavalvonnan täysin Suomalaisten itsensä käsiin, kunhan kävivät ensin saamassa oppia koneiden käyttöön Neuvostoliiton Kazastanissa.

    "Sodan jälkeen aina 60-luvun alkuun asti punatähtiset hävittäjäkoneet lensivät syvällä Suomen ilmatilassa kuin kotonaan."

    Kerran jahtasivat amerikkalaista vakoilukonetta Suomen puolelle.

    "NL luovutti Suomen ilmavalvonnan täysin Suomalaisten itsensä käsiin, kunhan kävivät ensin saamassa oppia koneiden käyttöön Neuvostoliiton Kazastanissa. "

    Hölynpölyä. Ilmavalvonta oli täysin Suomen asia. Korkealla lentäville nopeille koneille ei tosin mahdettu mitään.

    Äänestä

  • Ei lentäneet!! kirjoitti:

    "Sodan jälkeen aina 60-luvun alkuun asti punatähtiset hävittäjäkoneet lensivät syvällä Suomen ilmatilassa kuin kotonaan."

    Kerran jahtasivat amerikkalaista vakoilukonetta Suomen puolelle.

    "NL luovutti Suomen ilmavalvonnan täysin Suomalaisten itsensä käsiin, kunhan kävivät ensin saamassa oppia koneiden käyttöön Neuvostoliiton Kazastanissa. "

    Hölynpölyä. Ilmavalvonta oli täysin Suomen asia. Korkealla lentäville nopeille koneille ei tosin mahdettu mitään.

    Kyllä nää Drakenit ihan samanatoista kalustoa oli kuin oli Suomeen ostetut migitkin.

    Migin suurin etu oli se, että se oli halpa, yksinkertainen ja sen takia varsin toimintavarma lenkokone, joita voidaan laittaa taivaalle sen verran enempi, että ilmasotaan löytyy voimaa, tappiot ei ole niin vaarallisia, koska koneita on paljon.

    Suomella ei migejä koskaan ole ollut riittävästi, että tällä taktiikalla olisi voitu sotia.
    Eikä muitakaan lentokoneita.

    Tämän takia Suomi osti Hornetteja, laatu korvaa määrää.

    Äänestä

  • Ei lentäneet!! kirjoitti:

    "Sodan jälkeen aina 60-luvun alkuun asti punatähtiset hävittäjäkoneet lensivät syvällä Suomen ilmatilassa kuin kotonaan."

    Kerran jahtasivat amerikkalaista vakoilukonetta Suomen puolelle.

    "NL luovutti Suomen ilmavalvonnan täysin Suomalaisten itsensä käsiin, kunhan kävivät ensin saamassa oppia koneiden käyttöön Neuvostoliiton Kazastanissa. "

    Hölynpölyä. Ilmavalvonta oli täysin Suomen asia. Korkealla lentäville nopeille koneille ei tosin mahdettu mitään.

    *Jaa..ei siinä mitään jenkkikonetta näkynyt olevan mukana, kun Mig-15 kone lensi 15m korkeudessa Rissalan lentokentän kiitoradan kohdalla 1961. Lentokenttä-henkilökunta vaan ihmetteli kun punatähtinen kone yht'äkkiä ilmestyi Siilinjärven suunnasta ja jatkoi matkaa etelän suuntaan. Velivenäläinen vain kävi tarkistamassa onko Rissalassa paikat missäkunnossa.

    *Nooh..ei se (ilmavalvonta) ollut täysin kunnossa ja Suomen asia, kun Suomen ilmatilassa lensi ulkovallan koneet miten lystäsivät...kun Suomella ei ollut tarpeeksi (modernia) torjuntakykyä, hoiteli NL sen asian Suomen puolesta, kunnes kyllästyivät partiointiin ja myivät Mig-21 hävittäjiä, jotta Suomalaiset saivat itse hoitaa asian. NL ei näet sallinut, että yksikään NATO-kone tai ohjus tulee Suomen ilmatilan läpi kohti NL. Tarvittaessa tarkustuslennolle lähdettiin vaikka syvällekin Suomen ilmatilaan mitään lupia suomalaisilta kyselemättä. Katsottiin, että YYA-sopimus oikeuttaa tällaisen toiminnan.
    Suomen puolella asiaa pidettiin niin kiusallisena, varsinkin "puolueettomus näkökulmasta", että siitä vaiettiin aikoinaan tyystin. Vasta viimevuosina asiaa on nostettu esille.

    Äänestä

  • näin on kirjoitti:

    Kyllä nää Drakenit ihan samanatoista kalustoa oli kuin oli Suomeen ostetut migitkin.

    Migin suurin etu oli se, että se oli halpa, yksinkertainen ja sen takia varsin toimintavarma lenkokone, joita voidaan laittaa taivaalle sen verran enempi, että ilmasotaan löytyy voimaa, tappiot ei ole niin vaarallisia, koska koneita on paljon.

    Suomella ei migejä koskaan ole ollut riittävästi, että tällä taktiikalla olisi voitu sotia.
    Eikä muitakaan lentokoneita.

    Tämän takia Suomi osti Hornetteja, laatu korvaa määrää.

    "Migin suurin etu oli se, että se oli halpa, yksinkertainen ja sen takia varsin toimintavarma lenkokone"

    Mig-21 oli omana aikanaan kaikkea muuta kuin "halpa, yksinkertainen ja sen takia varsin toimintavarma" lentokone. Se oli aikanaan tekniikan kärkipäätä, mitä hävittäjämarkkinoilla oli ja maksoi suhteessa ihan saman verran kuin muutkin oman aikansa 1-moottoriset hävittäkoneet (F-104, Mirage III jne). Huoltaakin sitä piti ihan niinkuin muitakin koneita.

    Äänestä

  • näin on kirjoitti:

    Kyllä nää Drakenit ihan samanatoista kalustoa oli kuin oli Suomeen ostetut migitkin.

    Migin suurin etu oli se, että se oli halpa, yksinkertainen ja sen takia varsin toimintavarma lenkokone, joita voidaan laittaa taivaalle sen verran enempi, että ilmasotaan löytyy voimaa, tappiot ei ole niin vaarallisia, koska koneita on paljon.

    Suomella ei migejä koskaan ole ollut riittävästi, että tällä taktiikalla olisi voitu sotia.
    Eikä muitakaan lentokoneita.

    Tämän takia Suomi osti Hornetteja, laatu korvaa määrää.

    Mikojan lentävät matot oli kaukana Raakeneista. Keskity sinä vain vetämään hanskaan kun et mitään ilmailusta ymmärrä.

    Äänestä

  • eipä ollut halpa kirjoitti:

    "Migin suurin etu oli se, että se oli halpa, yksinkertainen ja sen takia varsin toimintavarma lenkokone"

    Mig-21 oli omana aikanaan kaikkea muuta kuin "halpa, yksinkertainen ja sen takia varsin toimintavarma" lentokone. Se oli aikanaan tekniikan kärkipäätä, mitä hävittäjämarkkinoilla oli ja maksoi suhteessa ihan saman verran kuin muutkin oman aikansa 1-moottoriset hävittäkoneet (F-104, Mirage III jne). Huoltaakin sitä piti ihan niinkuin muitakin koneita.

    Joo, mutta toivottoman huonosti tehty. Ilmavoimien varikolla aikanaan työskennelleet kertovat, että MigGit piti niiden Suomeen tultua rakentaa täällä käytännössä uudestaan. Olisivat muuten ruuvien, niittien ja vastaavien murtuessa hajonneet ilmassa kohtalokkain seurauksin.

    Perustelu hutihapeli-rakentamiselle oli se, etteivät punailmavoimat uskoneet koneidensa selviävänsä taistelutilanteessa länttä vastaan kumminkaan kovin monen taistelulennon verran. Määrä sai sovinnolla korvata laadun niinkuin aika monessa muussakin neuvostotuotteessa.

    Äänestä

Vuoden 1939 koko krh-ammusten oma tuotanto myytiin Baltiaan. Määrärahat tuolloin olivat niukat.

Äänestä
  • Anna lähde ja tarkasti!!

    Armeijalla oli 30.11. 39 81 krh:n laukauksia 100 842. Miten se oli mahdollista, jos koko vuoden tuotanto oli myyty Baltiaan?
    Ja kenelle? Baltian maat olivat NL:n miehittämiä syksyllä -39.

    Äänestä

  • Aika erikoinen tieto kirjoitti:

    Anna lähde ja tarkasti!!

    Armeijalla oli 30.11. 39 81 krh:n laukauksia 100 842. Miten se oli mahdollista, jos koko vuoden tuotanto oli myyty Baltiaan?
    Ja kenelle? Baltian maat olivat NL:n miehittämiä syksyllä -39.

    Turhaan lähdettä mielisairaalta pyydät.

    Äänestä

  • he he he kirjoitti:

    Turhaan lähdettä mielisairaalta pyydät.

    Vastaan hullulle ja tyhmälle, että eräs suomalainen suuri asevalmistaja.

    Tyhmälle vastaisin, että armeija vain varastoi aseita ja hullulle, että ammusten valmistus oli kannattamatonta rauhan aikana. Molemmille idiooteille, että talvisota alkoi vasta 30.11.1939. Viroon, Latviaan ja Liettuaan myytiin tuolloin yli 56 000 krh-ammusta.

    Äänestä

  • Histor kirjoitti:

    Vastaan hullulle ja tyhmälle, että eräs suomalainen suuri asevalmistaja.

    Tyhmälle vastaisin, että armeija vain varastoi aseita ja hullulle, että ammusten valmistus oli kannattamatonta rauhan aikana. Molemmille idiooteille, että talvisota alkoi vasta 30.11.1939. Viroon, Latviaan ja Liettuaan myytiin tuolloin yli 56 000 krh-ammusta.

    "Vastaan hullulle ja tyhmälle, että eräs suomalainen suuri asevalmistaja."

    Mikä se mahtoi olla? Suomalaisten valmistajien ongelmia oli, että tilaukset olivat niin pieniä, ( 5 000 - 10 000), ettei niiden valmistus oikein kiinnostanut.Ja nyt väität PLM:n tilaaman tuotannon myydyksi Baltiaan?


    "Tyhmälle vastaisin, että armeija vain varastoi aseita ja hullulle, että ammusten valmistus oli kannattamatonta rauhan aikana. Molemmille idiooteille, että talvisota alkoi vasta 30.11.1939. Viroon, Latviaan ja Liettuaan myytiin tuolloin yli 56 000 krh-ammusta."

    Miten on siis mahdollista, että koko tuotanto myytiin, jos myytiin 56 000 ja jäljellä oli 100 000?
    Ja myynti tapahtui Talvisodan aikana?
    Taidat olla erittäin pätevästi tyhmä ja hullu sekä vielä valehtelijakin.

    Mistähän johtui, että Mannerheim heinäkuussa -39 korosti tarvetta hankkia kiireesti ulkomailta mm. 100 000 krh-laukausta?

    Jäit taas valeesta kiinni. Ei ollut ensi kerta.

    Äänestä

Miten on siis mahdollista, että koko tuotanto myytiin, jos myytiin 56 000 ja jäljellä oli 100 000?
Ja myynti tapahtui Talvisodan aikana?

OLET TOSI TYHMÄ, TUOSSA LUKI, ETTÄ RAUHAN AIKANA.

Mannerheimia ei kannata sotkea tähän. Hän oli Boforsin miehiä, jolla oli hieman huonot suhteet kotimaisten tamperelaisten metallipajojen kanssa. Katkeruutta aiheutti lisäksi Rautpohjan tehdas. Suomessa oli 24 pajaa, jotka valmistivat ammuksia, et käsitä edes, että muutama tuhat valmistuu viikossa keneltä hyvänsä, jolla on koneet. Luulet, että on joku erityinen rajoitus, mikä estää tuotantomäärien lisäämisen, kun toisiasiassa oli kyse pienistä määrärahoista.

Yksityisen yrityksen kiinnostus ulkomaisiin ostajiin tietenkin liittyy malli Cajanderiin. Hänhän ylpeili ennen sotaa, että ei ollut ostanut aseita varastoihin vanhenemaan. Poliitikoita eivät tuotantotaloutta ymmärtämättömät sotilaat saaneet vakuutettua. Asekaupan käynti Baltiaan katkesi vasta, kun maasta tiedusteltiin aseita kansankomissariaatille.

väität PLM:n tilaaman tuotannon myydyksi Baltiaan?

Pötyä, kun tilaukset olivat näpertelyä ja vaihdantaa oli oltava.

Miten on siis mahdollista, että koko tuotanto myytiin, jos myytiin 56 000 ja jäljellä oli 100 000?

Kenellä oli 100 000, näitä lukuja löytyy, mistä lie peräisin ja lukiko tuossa tosiaan, että koko tuotanto.

Äänestä
  • omiin höpinöihisi!!

    "Molemmille idiooteille, että talvisota alkoi vasta 30.11.1939. Viroon, Latviaan ja Liettuaan myytiin tuolloin yli 56 000 krh-ammusta."

    Siis Talvisodan alettua myyttiin? Kuka myi? Mikset vastaa?

    Mannerheim oli puolustusneuvoston puheenjohtaja, joka yritti saada ministeriön tilaamaan riittävän suuret kranaattimäärät jo rauhan aikana sekä tukeutumaan Boforsin vahvaan kapasiteettiin, kun oma ei riittänyt.

    "Suomessa oli 24 pajaa, jotka valmistivat ammuksia, et käsitä edes, että muutama tuhat valmistuu viikossa keneltä hyvänsä, jolla on koneet. Luulet, että on joku erityinen rajoitus, mikä estää tuotantomäärien lisäämisen, kun toisiasiassa oli kyse pienistä määrärahoista."

    Täyttä pötyä taas. Krh-ammusten ja niiden osien valmistukseen kykeni 15 tehdasta. Koko Talvisodan aikana kyettiin kiihdytetyllä tuotannolla valmistamaan vain 259 000 ls eli alle etukäteisarvioiden. Tästäkin suurin osa sodan loppuvaiheessa.

    "Yksityisen yrityksen kiinnostus ulkomaisiin ostajiin tietenkin liittyy malli Cajanderiin."

    Mitä sekoilet? Cajander oli pääministeri. Hankinnat suunnitteli puolustusministeriö ja hyväksyi eduskunta.

    "Kenellä oli 100 000, näitä lukuja löytyy, mistä lie peräisin ja lukiko tuossa tosiaan, että koko tuotanto"

    Voi raukkaa. Nuo ovat viralliset luvut, joista et näköjään taaskaan tiedä mitään. Kunhan höpiset.

    Äänestä

Asiasta jankuttaminen onkin sitten ajan haaskausta tämän talous- ja ammusneron kanssa. Pääesikunnan sotatalousosasto vastasi ammusmateriaalista a-tarviketstossa. Myös yhdessä tväl-os., sotatalousesikunnan ja ministeriöiden kanssa. KATSOTTIIN, ETTÄ SOTATALOUDEN TULISI LIITTYÄ SIVIILIHALLINTOON, JOTEN M. JOUTUI SIVURAITEELLE, HÄhää RUSKEAN REIÄN RITARI. Puol.neuvoston tilalle tuli kansanhuoltoministeriö 1939.

"Taloudelliselle puolustusneuvostolle jäänyt toimintatilaa. Kuitenkin vielä keväällä 1932 TP:n kansanravitsemusjaosto sai valmiiksi jo Wuolteen komiteassa käynnistetyn selvityksen "Väestön ravitseminen Suomessa". Tämä sisälsi sodanaikaisen elintarvikesäännöstelyn organisaation sekä hankintaperiaatteiden hahmotelman eli "taloushallituksen" rungon.

Puolustusministeriössä suunniteltiin TP:n toimiston tehtävien liittämistä ministeriöön. Tämä tapahtui vuonna 1936, kun ministeriöön perustettiin uusi sotatalousosasto. Taloudellinen puolustusneuvosto neuvottelukuntana säilyi edelleen, mutta asemaltaan kovin muodolliseksi muuttuneena."

Mitä perkelettä näistä önkkää jonkun seniilin kanssa, kun 24 pitää paikkansa eivätkä ne olleet suinkaan tehtaita, suksi vittuun luuloinesi.

"Täyttä pötyä taas. Krh-ammusten ja niiden osien valmistukseen kykeni 15 tehdasta. Koko Talvisodan aikana kyettiin kiihdytetyllä tuotannolla valmistamaan vain 259 000 ls eli alle etukäteisarvioiden. Tästäkin suurin osa sodan loppuvaiheessa."

Ymmärräthän sentään, pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa, viittaan Cajanderin pitämään puheeseen 1939. Hänhän sai tahtonsa läpi.

Kuka kaheli on tuon ao. kirjoittanut?

Miten on siis mahdollista, että koko tuotanto myytiin, jos myytiin 56 000 ja jäljellä oli 100 000?

Äänestä
  • "Pääesikunnan sotatalousosasto vastasi ammusmateriaalista a-tarviketstossa. Myös yhdessä tväl-os., sotatalousesikunnan ja ministeriöiden kanssa."

    Kyse on ajasta ennen Talvisotaa ja Talvisodasta. Ennen sotaa ei ollut pääesikuntaa. Sodan sytyttyä perustettiin Päämaja.
    Sotatalousosasto kuului Puolustusministeriöön. Sodan aikana se laajeni sotatalousesikunnaksi.Kts. esim Talvisodan historia 1.osa s 145-157.

    "Puol.neuvoston tilalle tuli kansanhuoltoministeriö 1939."

    Kansanhuoltoministeriöllä ei ollut mitään tekemistä puolustusneuvoston kanssa. Tosin se kokoontui Talvisodan aikana vain kerran.
    Sotket taloudellisen puolustusneuvoston ja Mannerheimin puolustusneuvoston ihan typeryyttäsi.

    Mannerheim nimitettiin puolustusvoimien komentajaksi 17.10. 39 ja ylipäälliköksi 30.11. 39. Tuskin hän millään sivuraiteella oli...

    "Mitä perkelettä näistä önkkää jonkun seniilin kanssa, kun 24 pitää paikkansa eivätkä ne olleet suinkaan tehtaita, suksi ******* luuloinesi. "

    Et ole selvillä alkeistakaan. Ja mikä on lähde tuolle tiedolle? Minun tietoni ovat Talvisodan historiasta, osa 4. Ja kyse on krh:n kranaattien valmistamisesta. Niukkasen muistelmien mukaan puolenkymmenen valtion tehtaan lisäksi oli vain pari, kolme merkittävää yksityistä aseyritystä. Muiden oli erikseen "opiskeltava" asemateriaalin valmistus ja mm. hankittava koneet.

    "Miten on siis mahdollista, että koko tuotanto myytiin, jos myytiin 56 000 ja jäljellä oli 100 000?"

    #Niukkanen
    2.2.2014 10:55
    0
    Sulje
    Vuoden 1939 koko krh-ammusten oma tuotanto myytiin Baltiaan. Määrärahat tuolloin olivat niukat.#

    Omat on väitteenne kranaattien myynnistä Baltiaan -39. Et siis ymmärrä niitäkään?

    Kannattaisiko ensin hieman perehtyä asiaan? Nyt sotket höpöpojaksikin tavallista lahjakkaammin.

    Äänestä

Pääesikunnan sotatalousosasto on ollut olemassa 1939 ennen talvisotaa. Tarkoitus oli yhdistää puolustusneuvosto ja taloudellinen puolustusneuvosto, joten kyllä ne sotkeentuvat toisiinsa.

Loput jätän omaan arvoonsa.

Äänestä
  • mahdatkaan jättää?
    Nämä neuvostot ovat aivan eri asia kuin hankinnoista vastaava puolustusministeriön osasto.

    Päämajaan se yhdistettiin välirauhan aikana.

    Enne sotia oli olemassa yleisesikunta. Sen pääosat liitettiin yhdessä sotaväen päällikön esikunnan kanssa Puolustusministeriöön. Kaksi jäljellejäänyttä osastoa
    ( operaatio- ja ulkomaa) annettiin Mannerheimin esikunnaksi puolustusneuvoston pj:na.

    Talvisodan Päämaja koottiin yleisesikunnasta ja ministeriön eräistä osastoista niitä laajentaen ja uusia perustaen.

    KTS Talvisodan historia 1, sivu 153.

    Edelleen suosittelen asiaan perehtymistä ennen kirjoittamista.

    Äänestä

  • Mihin arvoon kirjoitti:

    mahdatkaan jättää?
    Nämä neuvostot ovat aivan eri asia kuin hankinnoista vastaava puolustusministeriön osasto.

    Päämajaan se yhdistettiin välirauhan aikana.

    Enne sotia oli olemassa yleisesikunta. Sen pääosat liitettiin yhdessä sotaväen päällikön esikunnan kanssa Puolustusministeriöön. Kaksi jäljellejäänyttä osastoa
    ( operaatio- ja ulkomaa) annettiin Mannerheimin esikunnaksi puolustusneuvoston pj:na.

    Talvisodan Päämaja koottiin yleisesikunnasta ja ministeriön eräistä osastoista niitä laajentaen ja uusia perustaen.

    KTS Talvisodan historia 1, sivu 153.

    Edelleen suosittelen asiaan perehtymistä ennen kirjoittamista.

    Äläkä luikertele byrokratian koukeroita selvittelemään, kun ne menevät päin helvettiä. Alun perin oli kyse viennistä Baltiaan ennen talvisotaa. Kranaatteja valmistui 6000 päivässä ja niitä meni vientiin Baltiaan, kuten Sisu kuormureitakin. Mitä ihmeellistä tuossa on, mutta voiko byrokraattiketku käsittää tällaista ansaintalogiikkaa.

    Tämä ei ole talvisodan aikaan liittyvä kysymys, vaan ennen sitä. Montako kertaa tämäkin pitää jankuttaa, mitä neuvostoihin tulee, niin:
    Puolustusneuvoston asettamisesta vuonna 1924 annetun asetuksen (117/1924) mukaan;
    "Tasavallan presidentin käytettävänä neuvottelukuntana sotalaitosta koskevissa asioissa toimii
    puolustusneuvosto...." Vuonna 1929 asetettiin taloudellinen puolustusneuvosto
    toimimaan rinnan puolustusneuvoston kanssa ja hoitamaan taloudellisen maanpuolustuksen
    käytännön kysymyksiä. Neuvostoon kuului pelkästään talouselämän edustajia.

    SIIS MANNERHEIM JOHTI TALOUDELLISTA PUOLUSTUSNEUVOA.
    Mitähän hittoa tuokin tarkoittaa, olet itse seko.
    ”Sotket taloudellisen puolustusneuvoston ja Mannerheimin puolustusneuvoston ihan typeryyttäsi.”
    Sotilasvirkamiehet riitelivät keskenään hankittavasta materiaalista, niin ei tullut mitään. Tällainen vienti oli jopa etu kaikille, sillä valmistus ei katkennut.

    Äänestä

  • Maastavientikieltoko kirjoitti:

    Äläkä luikertele byrokratian koukeroita selvittelemään, kun ne menevät päin helvettiä. Alun perin oli kyse viennistä Baltiaan ennen talvisotaa. Kranaatteja valmistui 6000 päivässä ja niitä meni vientiin Baltiaan, kuten Sisu kuormureitakin. Mitä ihmeellistä tuossa on, mutta voiko byrokraattiketku käsittää tällaista ansaintalogiikkaa.

    Tämä ei ole talvisodan aikaan liittyvä kysymys, vaan ennen sitä. Montako kertaa tämäkin pitää jankuttaa, mitä neuvostoihin tulee, niin:
    Puolustusneuvoston asettamisesta vuonna 1924 annetun asetuksen (117/1924) mukaan;
    "Tasavallan presidentin käytettävänä neuvottelukuntana sotalaitosta koskevissa asioissa toimii
    puolustusneuvosto...." Vuonna 1929 asetettiin taloudellinen puolustusneuvosto
    toimimaan rinnan puolustusneuvoston kanssa ja hoitamaan taloudellisen maanpuolustuksen
    käytännön kysymyksiä. Neuvostoon kuului pelkästään talouselämän edustajia.

    SIIS MANNERHEIM JOHTI TALOUDELLISTA PUOLUSTUSNEUVOA.
    Mitähän hittoa tuokin tarkoittaa, olet itse seko.
    ”Sotket taloudellisen puolustusneuvoston ja Mannerheimin puolustusneuvoston ihan typeryyttäsi.”
    Sotilasvirkamiehet riitelivät keskenään hankittavasta materiaalista, niin ei tullut mitään. Tällainen vienti oli jopa etu kaikille, sillä valmistus ei katkennut.

    tietysti voitu viedä yksityisin kaupoin, mutta ei koko tuotantoa, kuten on väitetty.

    "Kranaatteja valmistui 6000 päivässä"

    Ihan pötyä. Edes Talvisodan aikana ei päästy puoleen tuosta.

    Taloudellinen puolustusneuvosto on eri asia, kuin Mannerheimin puolustusneuvosot. Se asetettiin 1931 ja asetusta tarkistettiin pari kertaa. Se käsitteli maanpuolustuksen järjestelyjä ja hankintoja.

    Taloudellista puolustusneuvostoa johti mm. kenraali Wallden, joka oli myös puolustusneuvoston jäsen.
    Katso esim. Kari Selen: MANNERHEIM JA HÄNEN PUOLUSTUSNEUVOSTONSA.

    "Sotilasvirkamiehet riitelivät keskenään hankittavasta materiaalista, niin ei tullut mitään."

    Höpöhöpö. Materiaali hankittiin eduskunnan myöntämien määrärahojen mukaisesti. Joskus tuli viiveitä tyyppikiistojen takia.

    "Äläkä luikertele byrokratian koukeroita selvittelemään, kun ne menevät päin helvettiä."

    Osoita virheet. Otan faktat suoraan tutkimuksista. Et ymmärrä edes peruskäsitteitä.

    Ota selvää asioista. Nyt lykkäät samaa puuta heinää.

    Äänestä

  • Kranaatteja on kirjoitti:

    tietysti voitu viedä yksityisin kaupoin, mutta ei koko tuotantoa, kuten on väitetty.

    "Kranaatteja valmistui 6000 päivässä"

    Ihan pötyä. Edes Talvisodan aikana ei päästy puoleen tuosta.

    Taloudellinen puolustusneuvosto on eri asia, kuin Mannerheimin puolustusneuvosot. Se asetettiin 1931 ja asetusta tarkistettiin pari kertaa. Se käsitteli maanpuolustuksen järjestelyjä ja hankintoja.

    Taloudellista puolustusneuvostoa johti mm. kenraali Wallden, joka oli myös puolustusneuvoston jäsen.
    Katso esim. Kari Selen: MANNERHEIM JA HÄNEN PUOLUSTUSNEUVOSTONSA.

    "Sotilasvirkamiehet riitelivät keskenään hankittavasta materiaalista, niin ei tullut mitään."

    Höpöhöpö. Materiaali hankittiin eduskunnan myöntämien määrärahojen mukaisesti. Joskus tuli viiveitä tyyppikiistojen takia.

    "Äläkä luikertele byrokratian koukeroita selvittelemään, kun ne menevät päin helvettiä."

    Osoita virheet. Otan faktat suoraan tutkimuksista. Et ymmärrä edes peruskäsitteitä.

    Ota selvää asioista. Nyt lykkäät samaa puuta heinää.

    tuohon Walldenin jäsenyyteen. Hän oli Puolustuslaitoksen taloudellisen
    neuvottelukunnan jäsen 1929-1931 ja puolustusneuvoston jäsen 1931-1940 sekä puheenjohtaja 1941-1944.

    Äänestä

  • Kranaatteja on kirjoitti:

    tietysti voitu viedä yksityisin kaupoin, mutta ei koko tuotantoa, kuten on väitetty.

    "Kranaatteja valmistui 6000 päivässä"

    Ihan pötyä. Edes Talvisodan aikana ei päästy puoleen tuosta.

    Taloudellinen puolustusneuvosto on eri asia, kuin Mannerheimin puolustusneuvosot. Se asetettiin 1931 ja asetusta tarkistettiin pari kertaa. Se käsitteli maanpuolustuksen järjestelyjä ja hankintoja.

    Taloudellista puolustusneuvostoa johti mm. kenraali Wallden, joka oli myös puolustusneuvoston jäsen.
    Katso esim. Kari Selen: MANNERHEIM JA HÄNEN PUOLUSTUSNEUVOSTONSA.

    "Sotilasvirkamiehet riitelivät keskenään hankittavasta materiaalista, niin ei tullut mitään."

    Höpöhöpö. Materiaali hankittiin eduskunnan myöntämien määrärahojen mukaisesti. Joskus tuli viiveitä tyyppikiistojen takia.

    "Äläkä luikertele byrokratian koukeroita selvittelemään, kun ne menevät päin helvettiä."

    Osoita virheet. Otan faktat suoraan tutkimuksista. Et ymmärrä edes peruskäsitteitä.

    Ota selvää asioista. Nyt lykkäät samaa puuta heinää.

    Sinulta puuttuu kokonaisnäkemys ja asiat menevät sivuraiteelle, kun kuvittelet, että muut valehtelevat. Olisi tietenkin mukava kirjoittaa vain sodanaikaisista tapahtumista, mutta sekavaa asehankintaa ei ymmärrä, jos ei tunne viitekehystä nimenomaan itse tuotannon kannalta.

    Äänestä

  • Fantasiaunivormu kirjoitti:

    Sinulta puuttuu kokonaisnäkemys ja asiat menevät sivuraiteelle, kun kuvittelet, että muut valehtelevat. Olisi tietenkin mukava kirjoittaa vain sodanaikaisista tapahtumista, mutta sekavaa asehankintaa ei ymmärrä, jos ei tunne viitekehystä nimenomaan itse tuotannon kannalta.

    faktaperustein niitä virheitä, joita on teksteissä esiintynyt. Ainakin osa on sellaisia väitteitä, joita voi olettaa valeiksi, koska ne on korjauksista huolimatta toistettu. Lähteitä ei ole kyetty esittämään.
    Asianomaiset eivät ole edes alkeisasioista perillä.

    Äänestä

  • Kranaatteja on kirjoitti:

    tietysti voitu viedä yksityisin kaupoin, mutta ei koko tuotantoa, kuten on väitetty.

    "Kranaatteja valmistui 6000 päivässä"

    Ihan pötyä. Edes Talvisodan aikana ei päästy puoleen tuosta.

    Taloudellinen puolustusneuvosto on eri asia, kuin Mannerheimin puolustusneuvosot. Se asetettiin 1931 ja asetusta tarkistettiin pari kertaa. Se käsitteli maanpuolustuksen järjestelyjä ja hankintoja.

    Taloudellista puolustusneuvostoa johti mm. kenraali Wallden, joka oli myös puolustusneuvoston jäsen.
    Katso esim. Kari Selen: MANNERHEIM JA HÄNEN PUOLUSTUSNEUVOSTONSA.

    "Sotilasvirkamiehet riitelivät keskenään hankittavasta materiaalista, niin ei tullut mitään."

    Höpöhöpö. Materiaali hankittiin eduskunnan myöntämien määrärahojen mukaisesti. Joskus tuli viiveitä tyyppikiistojen takia.

    "Äläkä luikertele byrokratian koukeroita selvittelemään, kun ne menevät päin helvettiä."

    Osoita virheet. Otan faktat suoraan tutkimuksista. Et ymmärrä edes peruskäsitteitä.

    Ota selvää asioista. Nyt lykkäät samaa puuta heinää.

    Tuotannon kolminkertaistaminen talvisodan lopulla perustui pyöröteräslinjaan Imatralla. Krh-ammuksia tehtiin 2-3 kolmessa tehtaassa kolmea eri mittaa, kutakin 1000 kpl/vrk eli 6000 kpl/p on aivan mahdollista.

    1936 puolustusministeriöön perustettiin sotatalousosasto, joka otti käytännössä Taloudellisen puolustusneuvoston tehtävät hoitaakseen.

    Walden johtamassa Mannerheimia 1930-luvulla.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_puolustusneuvosto

    Sotilasvirkamiehet eivät siis osanneet juonitella ollenkaan taloudellisissa hankinnoissa, vaan maalaisliittolaiset veivät heitä.

    Ristiriitojen lukuisuudesta johtuen asia on hyvin kinkkinen.

    Äänestä

  • Pieksämäki kirjoitti:

    Tuotannon kolminkertaistaminen talvisodan lopulla perustui pyöröteräslinjaan Imatralla. Krh-ammuksia tehtiin 2-3 kolmessa tehtaassa kolmea eri mittaa, kutakin 1000 kpl/vrk eli 6000 kpl/p on aivan mahdollista.

    1936 puolustusministeriöön perustettiin sotatalousosasto, joka otti käytännössä Taloudellisen puolustusneuvoston tehtävät hoitaakseen.

    Walden johtamassa Mannerheimia 1930-luvulla.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_puolustusneuvosto

    Sotilasvirkamiehet eivät siis osanneet juonitella ollenkaan taloudellisissa hankinnoissa, vaan maalaisliittolaiset veivät heitä.

    Ristiriitojen lukuisuudesta johtuen asia on hyvin kinkkinen.

    kyllä Mannerheim. W. oli hänen ystävänsä ja lottomiehensä.

    "Walden johtamassa Mannerheimia 1930-luvulla."

    Siis mitä?


    "Sotilasvirkamiehet eivät siis osanneet juonitella ollenkaan taloudellisissa hankinnoissa, vaan maalaisliittolaiset veivät heitä."

    Puolustusbudjetin teossa oli ratkaiseva henkilö puolustusministeri. Vaikutusvaltainen Niukkanen toimi siinä tehtävässä Cajanderin hallituksessa ja myös Talvisodan ajan Rytin hallituksessa.

    Virkamiesten asia oli vain toteuttaa tehdyt päätökset. Tähän toimeenpanoon he siis saattoivat vaikuttaa.

    Äänestä

  • Pieksämäki kirjoitti:

    Tuotannon kolminkertaistaminen talvisodan lopulla perustui pyöröteräslinjaan Imatralla. Krh-ammuksia tehtiin 2-3 kolmessa tehtaassa kolmea eri mittaa, kutakin 1000 kpl/vrk eli 6000 kpl/p on aivan mahdollista.

    1936 puolustusministeriöön perustettiin sotatalousosasto, joka otti käytännössä Taloudellisen puolustusneuvoston tehtävät hoitaakseen.

    Walden johtamassa Mannerheimia 1930-luvulla.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_puolustusneuvosto

    Sotilasvirkamiehet eivät siis osanneet juonitella ollenkaan taloudellisissa hankinnoissa, vaan maalaisliittolaiset veivät heitä.

    Ristiriitojen lukuisuudesta johtuen asia on hyvin kinkkinen.

    "Krh-ammuksia tehtiin 2-3 kolmessa tehtaassa kolmea eri mittaa, kutakin 1000 kpl/vrk eli 6000 kpl/p on aivan mahdollista."

    Tuotanto oli sodan aikana 259 000, siis keskimäärin alle 3 000 päivässä. Voi olla, että oli sodan lopussa suurempikin.

    Äänestä

  • Johtajana oli kirjoitti:

    kyllä Mannerheim. W. oli hänen ystävänsä ja lottomiehensä.

    "Walden johtamassa Mannerheimia 1930-luvulla."

    Siis mitä?


    "Sotilasvirkamiehet eivät siis osanneet juonitella ollenkaan taloudellisissa hankinnoissa, vaan maalaisliittolaiset veivät heitä."

    Puolustusbudjetin teossa oli ratkaiseva henkilö puolustusministeri. Vaikutusvaltainen Niukkanen toimi siinä tehtävässä Cajanderin hallituksessa ja myös Talvisodan ajan Rytin hallituksessa.

    Virkamiesten asia oli vain toteuttaa tehdyt päätökset. Tähän toimeenpanoon he siis saattoivat vaikuttaa.

    Puolustusneuvosto on edellisestä erillään oleva ammattisotilaista koostuva pre-sidentin alainen neuvoa antava neuvosto, jonka tehtäviin kuului antaa mielipi-teensä erilaisista armeijaa koskevista asioista. Puolustusneuvosto perustettiin 1924 ja se oli alun perin nimenomaan tasavallan presidenttiä avustava, neuvoa-antava elin. Puolustusneuvoston rooli vahvistui, kun marsalkka Mannerheim tuli sen puheenjohtajaksi vuonna 1931. Tuolloin puolustusneuvosto ryhtyi entistä selvemmin käsittelemään puolustusvalmiutta koskevia asioita. Mannerheimin johtamana puolustusneuvosto toimi myös painostusryhmänä hallituksia kohtaan maanpuolustusasioissa. Vuoden 1937 uudistuksessa yleisesikunta siirrettiin puolustusneuvoston puheenjohtajan alaisuuteen. Yleisesikunta taas vastasi operatiivisesta suunnittelusta ja siihen kuului lisäksi ulkomaanosasto.
    Sotatalousosasto puolestaan oli puolustusministeriöön kuuluva osasto, joka vastasi sotatalouden järjestelystä ja suunnittelusta. Sen tehtäviin kuului esimer-kiksi arvioida sodanajan ammuskulutusta ja pyrkiä sen mukaan suunnittele-maan rauhan- ja sodanajan tuotantoa.

    Äänestä

  • Oliko vaiko eikö? kirjoitti:

    "Krh-ammuksia tehtiin 2-3 kolmessa tehtaassa kolmea eri mittaa, kutakin 1000 kpl/vrk eli 6000 kpl/p on aivan mahdollista."

    Tuotanto oli sodan aikana 259 000, siis keskimäärin alle 3 000 päivässä. Voi olla, että oli sodan lopussa suurempikin.

    Metalliteollisuus yritti saada yhteistä neuvottelumenettelyä tilausten organisoimisesta keskitetysti monta kerralla, mutta sotatalousosasto tyrmäsi tämän omaksi vahingokseen ymmärtämättömyyttään eli sopi joka pajan kanssa erikseen toimituksista. Laadittiin 138 erillistä sopimusta yhden sijaan. Tämä valaisee NL:n materiaalista 50 x ylivoimaa Summassa. Vaikka se olikin autoritäärisen jäykkää suunnitelmataloutta, joka ei edes itse suunnitellut aseitaan, vaan hankki piirustukset ja lunasti tehtaan.

    Teollisuuden insinöörit ja yrittäjät Suomessa jäivät sivuun ja heidän työpanostaan ei käytetty talvisotaan valmistaumisessa. Yritysten toimintaedellytykset vietiin näiden omalta johdolta. Nenonen kävi komentelemassa tehtaalla, vaatien aseiden kehittelyssä kunnon hevosmiehen tapaan mm. tykkien laveteissa käytettäväksi puuta.

    Äänestä

  • Kaganovits kirjoitti:

    Metalliteollisuus yritti saada yhteistä neuvottelumenettelyä tilausten organisoimisesta keskitetysti monta kerralla, mutta sotatalousosasto tyrmäsi tämän omaksi vahingokseen ymmärtämättömyyttään eli sopi joka pajan kanssa erikseen toimituksista. Laadittiin 138 erillistä sopimusta yhden sijaan. Tämä valaisee NL:n materiaalista 50 x ylivoimaa Summassa. Vaikka se olikin autoritäärisen jäykkää suunnitelmataloutta, joka ei edes itse suunnitellut aseitaan, vaan hankki piirustukset ja lunasti tehtaan.

    Teollisuuden insinöörit ja yrittäjät Suomessa jäivät sivuun ja heidän työpanostaan ei käytetty talvisotaan valmistaumisessa. Yritysten toimintaedellytykset vietiin näiden omalta johdolta. Nenonen kävi komentelemassa tehtaalla, vaatien aseiden kehittelyssä kunnon hevosmiehen tapaan mm. tykkien laveteissa käytettäväksi puuta.

    hevosmies lainkaan, vaan erityisen pätevän teknisen koulutuksen Venäjällä saanut tykki- ja rannikkotykkimies. Hän oli erityisesti teknisen toiminnan kuten ampumamenetelmien ja niitä palvelevien toimintojen kehittäjä.

    Nenonen oli Puolustusministeriön asesuunnittelukunnan päällikkö 1937-40. Voi olla, että hän on tässä ominaisuudessa käynyt tutustumassa tehtaisiin.

    Äänestä

  • Nenonen ei ollut kirjoitti:

    hevosmies lainkaan, vaan erityisen pätevän teknisen koulutuksen Venäjällä saanut tykki- ja rannikkotykkimies. Hän oli erityisesti teknisen toiminnan kuten ampumamenetelmien ja niitä palvelevien toimintojen kehittäjä.

    Nenonen oli Puolustusministeriön asesuunnittelukunnan päällikkö 1937-40. Voi olla, että hän on tässä ominaisuudessa käynyt tutustumassa tehtaisiin.

    Nyt liioittelet, sillä kenttätykistö oli Suomessa suuressa määrin heppavetoista. Sanoisin, että hän ei ollut metallimies lainkaan. Onneksi byroossa oli myös Saloranta. Hän on ollut varmasti hyvinkin utelias tykin valmistuksen suhteen.

    Äänestä

  • Olen oikonut kirjoitti:

    faktaperustein niitä virheitä, joita on teksteissä esiintynyt. Ainakin osa on sellaisia väitteitä, joita voi olettaa valeiksi, koska ne on korjauksista huolimatta toistettu. Lähteitä ei ole kyetty esittämään.
    Asianomaiset eivät ole edes alkeisasioista perillä.

    Sinä oletkin aina oikeassa ja historia on kirjoitettava sinun näkökulmasta ja historia on toistettava samanlaisena uudestaan kirpputoriarmeijamme muodossa.

    Äänestä

  • NixulaHeppakoulu kirjoitti:

    Nyt liioittelet, sillä kenttätykistö oli Suomessa suuressa määrin heppavetoista. Sanoisin, että hän ei ollut metallimies lainkaan. Onneksi byroossa oli myös Saloranta. Hän on ollut varmasti hyvinkin utelias tykin valmistuksen suhteen.

    nimenomaan tykistön teknillinen kehittäjä. Jos hän olisi voinut määrätä, niin hevoset olisi varmasti poistettu kokonaan.

    Nenonen kehitti mm. erityisen hyvän ilmakuvauskameran.

    Hän oli Ranskassa puoli vuotta 1921-22 ja aloitti sen jälkeen suurimittaisen kenttätykistön kehitystyön, joka ulottui kaikkeen toimintaan.

    Äänestä

  • Nenonen oli kirjoitti:

    nimenomaan tykistön teknillinen kehittäjä. Jos hän olisi voinut määrätä, niin hevoset olisi varmasti poistettu kokonaan.

    Nenonen kehitti mm. erityisen hyvän ilmakuvauskameran.

    Hän oli Ranskassa puoli vuotta 1921-22 ja aloitti sen jälkeen suurimittaisen kenttätykistön kehitystyön, joka ulottui kaikkeen toimintaan.

    Ehkä hänen olisi ollut syytä jättää tuotantotalous ja keskittyä hevonvaljaisiin jaoksen heppakilpailuissa.

    Zeiss kieltäytyi tekemästä protyyppiä Nenosen ehdotuksesta, mutta valtin piikkiin tehdyn proton jälkeen alkoikin valmistaa sitä. Muuten hyviä kuvia, mutta ei saatu organisoitua jakelua kunnolla.

    Ei se ulottunut muihin aselajeihin kovin paljoa, sillä sen ongelma oli tähystys, viesti ja jalkaväen tukemisen vaikeus hyökkäyksessä, mikä nyt kehittyi jatkosodassa. Nenonen pyrki nopeaan tulen avaukseen eli kiitolaukkaan, kun ei muuten tahdottu pysyä mukana. Nenosen olisi kannattanut kiinnittää huomiota motorisoituihin armeijoihin. Hänen persoonalleen oli tyypillistä pikkuasioihin jumiminen.

    Äänestä

  • Teofiilus kirjoitti:

    Ehkä hänen olisi ollut syytä jättää tuotantotalous ja keskittyä hevonvaljaisiin jaoksen heppakilpailuissa.

    Zeiss kieltäytyi tekemästä protyyppiä Nenosen ehdotuksesta, mutta valtin piikkiin tehdyn proton jälkeen alkoikin valmistaa sitä. Muuten hyviä kuvia, mutta ei saatu organisoitua jakelua kunnolla.

    Ei se ulottunut muihin aselajeihin kovin paljoa, sillä sen ongelma oli tähystys, viesti ja jalkaväen tukemisen vaikeus hyökkäyksessä, mikä nyt kehittyi jatkosodassa. Nenonen pyrki nopeaan tulen avaukseen eli kiitolaukkaan, kun ei muuten tahdottu pysyä mukana. Nenosen olisi kannattanut kiinnittää huomiota motorisoituihin armeijoihin. Hänen persoonalleen oli tyypillistä pikkuasioihin jumiminen.

    ulottui kaikkialle tykistössä ja välillisesti koko armeijaan, siltä meiltä puuttuivat resurssit suurten panssari- ja lentokonemassojen hankkimiseen. Ainoa, millä pärjättiin oli Nenosen kehittämät ampumamenetelmät, joilla pienillä tykkimäärillä saatiin suuri tulen tiheys.

    Nenosen leimaaminen johonkin hevoshommiin keskittyneeksi nippelimieheksi on juuri niin lapsellista kuin höpöpojilta sopii odottaa.

    Äänestä

  • Nenosen merkitys kirjoitti:

    ulottui kaikkialle tykistössä ja välillisesti koko armeijaan, siltä meiltä puuttuivat resurssit suurten panssari- ja lentokonemassojen hankkimiseen. Ainoa, millä pärjättiin oli Nenosen kehittämät ampumamenetelmät, joilla pienillä tykkimäärillä saatiin suuri tulen tiheys.

    Nenosen leimaaminen johonkin hevoshommiin keskittyneeksi nippelimieheksi on juuri niin lapsellista kuin höpöpojilta sopii odottaa.

    Nenosen suurin merkitys oli, että hän koulutti nämä pölvästit vaikuttavaan tulen käyttöön vaatimattomilla ja alkeellisilla resursseilla. Ilman muuta heppojen astuttaminen on ollut Nenoselle erittäin tärkeää. Hän persoonaltaan sopikin tarkastajaksi, sillä muuten hänenlaisensa ovat urakan jarruja, kuten metalliteollisuuden kanssa nähtiin.

    Talvisodassa Nenonen toimi Asesuunnittelukunnan päällikkönä ja oli komennettuna asehankintamatkalle Yhdysvaltoihin.[4] Talvisota oli Suomen tykistölle opettava kokemus. Virheitä tehtiin ja niistä maksettiin. Suomen tykistö ei usein kyennyt tehtävään, jota Nenonen oli painottanut, eli hyökkäyksen tukemiseen. Ampumaleireillä oli harjoiteltu enemmän sitä mitä osattiin, ampumataitoa.
    Vanha ja kirjava kalusto oli ongelma. Suomella oli joulukuun alussa 1939 tasan 444 tykkiä. Vanhin oli mallia 1877 ja nuorin 1934. Lisäksi, Nenosen lukuisista aloitteista huolimatta, "maailman kirjavimman tykistön" ampumatarvikehuolto oli täysin retuperällä.
    Lähes ainoa ammuslähde oli venäläisten jälkeensä jättämät ammusvarastot. Viikon taistelujen jälkeen piti antaa ankarat määräykset tulen säännöstelemisestä. Joskus kohteeseen ammuttiin vain 4–8 kranaattia. Talvipakkasella sytyttimien toiminta oli epävarmaa.
    Teollisuuslaitokset saivat vasta 30. marraskuuta 1939 käskyn valmistaa lisää ammuksia.

    Äänestä

  • Varmastiantoipiiskaa kirjoitti:

    Nenosen suurin merkitys oli, että hän koulutti nämä pölvästit vaikuttavaan tulen käyttöön vaatimattomilla ja alkeellisilla resursseilla. Ilman muuta heppojen astuttaminen on ollut Nenoselle erittäin tärkeää. Hän persoonaltaan sopikin tarkastajaksi, sillä muuten hänenlaisensa ovat urakan jarruja, kuten metalliteollisuuden kanssa nähtiin.

    Talvisodassa Nenonen toimi Asesuunnittelukunnan päällikkönä ja oli komennettuna asehankintamatkalle Yhdysvaltoihin.[4] Talvisota oli Suomen tykistölle opettava kokemus. Virheitä tehtiin ja niistä maksettiin. Suomen tykistö ei usein kyennyt tehtävään, jota Nenonen oli painottanut, eli hyökkäyksen tukemiseen. Ampumaleireillä oli harjoiteltu enemmän sitä mitä osattiin, ampumataitoa.
    Vanha ja kirjava kalusto oli ongelma. Suomella oli joulukuun alussa 1939 tasan 444 tykkiä. Vanhin oli mallia 1877 ja nuorin 1934. Lisäksi, Nenosen lukuisista aloitteista huolimatta, "maailman kirjavimman tykistön" ampumatarvikehuolto oli täysin retuperällä.
    Lähes ainoa ammuslähde oli venäläisten jälkeensä jättämät ammusvarastot. Viikon taistelujen jälkeen piti antaa ankarat määräykset tulen säännöstelemisestä. Joskus kohteeseen ammuttiin vain 4–8 kranaattia. Talvipakkasella sytyttimien toiminta oli epävarmaa.
    Teollisuuslaitokset saivat vasta 30. marraskuuta 1939 käskyn valmistaa lisää ammuksia.

    halveerata Nenosta. Paljastat vain oman typeryytesi, joka tosin on kaikille selvä jo ennestään.

    "Lähes ainoa ammuslähde oli venäläisten jälkeensä jättämät ammusvarastot."

    Hölynpölyä taas. Sotasaaliin merkitys oli vähäinen. Sitä saatiin vain pohjoisessa.

    Ulkomailta saatiin sodan aikana noin 520 000 tykistön laukausta. Kotimainen tuotanto oli yli 300 000 ls.

    Sodan syttyessä oli varastoissa noin 300 000 ls.

    Ammuksia oli koko ajan tarpeeseen nähden liian vähän.

    Et tiedä tästäkään asiasta mitään.

    Yritä valehdella taas jotain.

    Äänestä

  • Turhaan yrität kirjoitti:

    halveerata Nenosta. Paljastat vain oman typeryytesi, joka tosin on kaikille selvä jo ennestään.

    "Lähes ainoa ammuslähde oli venäläisten jälkeensä jättämät ammusvarastot."

    Hölynpölyä taas. Sotasaaliin merkitys oli vähäinen. Sitä saatiin vain pohjoisessa.

    Ulkomailta saatiin sodan aikana noin 520 000 tykistön laukausta. Kotimainen tuotanto oli yli 300 000 ls.

    Sodan syttyessä oli varastoissa noin 300 000 ls.

    Ammuksia oli koko ajan tarpeeseen nähden liian vähän.

    Et tiedä tästäkään asiasta mitään.

    Yritä valehdella taas jotain.

    Sama levy ja säksätys taas päällä. Kannattaisi yrittää ymmärtää kokonaisuutta.

    ALLAOLEVA TARKOITTAA VENÄLÄISTEN TSAARIN AIKAISTEN VARUSKUNTIEN JÄÄMISTÖÄ.

    "Lähes ainoa ammuslähde oli venäläisten jälkeensä jättämät ammusvarastot."

    Hölynpölyä taas. Sotasaaliin merkitys oli vähäinen. Sitä saatiin vain pohjoisessa.

    Äänestä

  • Olet tomppeli kirjoitti:

    Sama levy ja säksätys taas päällä. Kannattaisi yrittää ymmärtää kokonaisuutta.

    ALLAOLEVA TARKOITTAA VENÄLÄISTEN TSAARIN AIKAISTEN VARUSKUNTIEN JÄÄMISTÖÄ.

    "Lähes ainoa ammuslähde oli venäläisten jälkeensä jättämät ammusvarastot."

    Hölynpölyä taas. Sotasaaliin merkitys oli vähäinen. Sitä saatiin vain pohjoisessa.

    jäämistöä kyllä oli, tosin kunnostettuna.
    Tuo edellinen teksti antoi ymmärtää kyseessä olleen sotasaalis Talvisodassa.

    "ALLAOLEVA TARKOITTAA VENÄLÄISTEN TSAARIN AIKAISTEN VARUSKUNTIEN JÄÄMISTÖÄ."

    Siis venäläiset olisivat vuonna -18 jättäneet jälkeensä niin paljon kranaatteja, että vielä Talvisodassa oli 300 000 jäljellä?

    Äänestä

  • Venäläistä kirjoitti:

    jäämistöä kyllä oli, tosin kunnostettuna.
    Tuo edellinen teksti antoi ymmärtää kyseessä olleen sotasaalis Talvisodassa.

    "ALLAOLEVA TARKOITTAA VENÄLÄISTEN TSAARIN AIKAISTEN VARUSKUNTIEN JÄÄMISTÖÄ."

    Siis venäläiset olisivat vuonna -18 jättäneet jälkeensä niin paljon kranaatteja, että vielä Talvisodassa oli 300 000 jäljellä?

    Kyllä se on omaa tulkintaasi, mutta eivät olleet tehneet tilauksia kuin vasta viime tinkaan. Saavat syyttää itseään Summan tulihelvetistä, kun eivät kyenneet vastatykistötoimintaan.

    Äänestä

  • Venäläistä kirjoitti:

    jäämistöä kyllä oli, tosin kunnostettuna.
    Tuo edellinen teksti antoi ymmärtää kyseessä olleen sotasaalis Talvisodassa.

    "ALLAOLEVA TARKOITTAA VENÄLÄISTEN TSAARIN AIKAISTEN VARUSKUNTIEN JÄÄMISTÖÄ."

    Siis venäläiset olisivat vuonna -18 jättäneet jälkeensä niin paljon kranaatteja, että vielä Talvisodassa oli 300 000 jäljellä?

    Nenosen paras puoli oli raittius. Hän ei munannut itseään vastuullisessa asemassa törttöilemällä.

    Äänestä

Saksan ja Ruotsin materiaaliapu talvisodassa

Kaikista ulkovalloista juuri itsensä" ei sotaa käyväksi" valtioksi itsensä julistanut ja itänaapurinsa karusta kohtalosta huonoa omaatuntoa potenut Ruotsi tuki Suomea talvisodassa materiaalisesti kaikkein eniten, 471 miljoonan vuoden 2008 euron arvosta. Apu oli niin mittavaa, että ilman täydennyksiä vaarana oli Ruotsin omien varastojen tyhjentyminen, mikä vallitsevassa epävarmassa tilanteessa olisi ollut liian suuri turvallisuusriski. Ellei Saksa olisi lupautunut toimittamaan Ruotsille lisää sotamateriaalia, sen olisi ollut pakko lopettaa tai ainakin tuntuvasti vähentää Suomen tukemista.
Ruotsalaiset halusivat ostaa Saksasta 100 miljoonan valtakunnanmarkan edestä materiaalia, mutta Wehrmachtin yliesikunnan sotatalous- ja varusteluosasto oli valmis vain 20 miljoonan kauppoihin. Kreivi von Rosen ja liikemies Birger Dahlerus kääntyivät Göringin puoleen, joka käveli sotatalouspäällikkö Georg Tomasin yli ja ilmoitti ruotsalaisille Saksan olevan valmis toimittamaan Ruotsin haluamat tavarat ja suurimman osan vieläpä nopeasti. Göringin avulla Ruotsin tuki saattoi jatkua.

Näin Markku Jokisipilä teoksessaan Kolmannen valtakunnan vieraana.
s.220 eteenpäin siinä kerrotaan mitä ja miten.

Äänestä

V. M. Molotov 29.4.1940 kertoi puheessaan Kansankomissaarien Neuvoston Puheenjohtajan ja Ulkoasiain Kansankomissaarin selostus Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston VI sessiassa maaliskuun 29 pnä v. 1940

Hallituksen ulkopolitiikka mm. näin:

"Chamberlain esitti luettelon sotatarvikkeista jotka oli luvattu ja lähetetty Suomeen:
-luvattu 152 lähetetty 101
-tykkejä luvattu 223 läöhetetty 114
-ammuksia luvattu 297 000 lähetetty 185 000
-Vickers kanuunoita luvattu 100 lähetetty 100
-lentopommeja luvattu 20 700 lähetetty 15 700
-panssarimiinoja luvattu 20 000 lähetetty 10 000
jne...

Ja mitä tulee Ranskaan, niin sieltä on sanomalehtitietojen mukaan lähetetty suomeen 179 lentokonetta, 472 tykkiä, 795 000 tykinammusta, 5100 konekivääriä 200 000 käsigranaattia jne...

On vielä mainitava ruotsin osanotosta Suomen sotaan. Ruotsin kaikissa lehdissä kierrelleiden tietojen mukaan Ruotsi on toimittanut suomen käytettäväksi "vissin määrän lentokoneita", jotka muodostivat noin viidennen osan Ruotsin kaikista silloisista lentovoimista. ruotsin sotaministerin selityksen mukaan suomalaiset saivat ruotsista 84 000 kivääriä, 575 konekivääriä, yli 300 tykkiä, 300 000 granaattia, 50 miljoonaa kiväärinpanosta. Nämä kaikki olivat ministerin mukaan uusinta mallia.

Lisäksi Italia läheti suomeen 50 sotilaslentokonetta.

suomi sai sotilaallista apua myöskin "rauhanrakkaudelle" amerikan Yhdysvalloista. Suomeen ainoastaan sodan aikana muista maista lähetettyjen kaikenlaisten aseiden yhteinen määrä oli epätäydellisten tietojen mukaan:

- lentokoneita ainakin 350
- tykkejä noin 1500
- konekiväärejä yli 6000
- kiväärekä noin 100 000
- käsigranaatteja 650 000
- kiväärinpanoksia 160 000 000
- ja vielä paljon muuta!

Lähteenä: Stalinin istunnot, Suomen ja baltian kohtalo neuvostoliiton asiakirjoissa 1939-40, Antero Kautto, Kustannuspiste Oy, 1982, sivut 21-30

Perehdy nyt viimein sinäkin Talvisodan historian 4. osan sivujen 297-307 taulukoihin, niin olet edes vähän selvillä aiheesta.

Vertailun vuoksi, Suomen tykistöllä oli 1. kesäkuuta 1941, yli 2 760 000 ammusta varastossa.

Äänestä
  • Mutta millaisia aseita?

    Kunnollista olivat lähinnä ne n. 50 kpl Brewster-hävittäjää, otka EIVÄT ehtineet Talvisotaan!

    Italiasta saatiin 25 kpl Fiat G50-hävittäjää, joissa käytettiin Suomessa heti jäätyvää risiiniöljyä voiteluun ja joissa oli avo-ohjaamo! Ne kerkisivät lentää pari lentoa Talvisodassa. Muutoin hämmästelen tätä mainistaa 350 lentokoneesta, koska muuta kunnollista lentokalustoa ei saatu! Esim. Italiasta EI saatu 50 konetta!

    Kivääreistä italialaiset Ternit olivat joutavaa roskaa. Ruoitsalaisia kivääreitä en ole kuullut Suomen sodissa edes olleen! Mitä ja missä käytettiin noita mainitsemiasi kiväärekä noin 100 000 (USA)? Kukaan ei ole niistäkään kuullut

    Kenttätykistöä saatiin toki Ranskasta! Muutama sata de Bange-tykki vuodelta 1870! Tykeissä oli KIINTEÄ lavetti eikä niillä paljoa tehnyt.

    Ilmreisesti tarkkispojan häveliäisyys estää häntä tuomasta esiin sen ainoa todellisen Talvisodan auttajan kaluston suhteen:

    Virallisten tilastojen mukaan suomalaiset saivat talvisodan aikana sotasaaliikseen seuraavia määriä kalustoa:
    • Kiväärejä 25 248 kpl
    • Pikakiväärejä 1 574 kpl
    • Konekiväärejä 954 kpl
    • Panssarintorjuntatykkejä
    o 37 mm:n aseita 2 kpl
    o 45 mm:n aseita 123 kpl
    • Kranaatinheittimiä
    o 50 mm:n aseita 31 kpl
    o 82 mm:n aseita 63 kpl
    • Kenttäkanuunoita 89 kpl (yleensä 76,2 mm)[
    • Kenttähaupitseja 35 kpl (yleensä 122 mm)
    • Raskaita kenttähaupitseja 14 kpl (yleensä 152 mm)

    Kiitos Stalinille tästä merkittävästä avusta:-D

    Äänestä

  • höpö itellesi! kirjoitti:

    Mutta millaisia aseita?

    Kunnollista olivat lähinnä ne n. 50 kpl Brewster-hävittäjää, otka EIVÄT ehtineet Talvisotaan!

    Italiasta saatiin 25 kpl Fiat G50-hävittäjää, joissa käytettiin Suomessa heti jäätyvää risiiniöljyä voiteluun ja joissa oli avo-ohjaamo! Ne kerkisivät lentää pari lentoa Talvisodassa. Muutoin hämmästelen tätä mainistaa 350 lentokoneesta, koska muuta kunnollista lentokalustoa ei saatu! Esim. Italiasta EI saatu 50 konetta!

    Kivääreistä italialaiset Ternit olivat joutavaa roskaa. Ruoitsalaisia kivääreitä en ole kuullut Suomen sodissa edes olleen! Mitä ja missä käytettiin noita mainitsemiasi kiväärekä noin 100 000 (USA)? Kukaan ei ole niistäkään kuullut

    Kenttätykistöä saatiin toki Ranskasta! Muutama sata de Bange-tykki vuodelta 1870! Tykeissä oli KIINTEÄ lavetti eikä niillä paljoa tehnyt.

    Ilmreisesti tarkkispojan häveliäisyys estää häntä tuomasta esiin sen ainoa todellisen Talvisodan auttajan kaluston suhteen:

    Virallisten tilastojen mukaan suomalaiset saivat talvisodan aikana sotasaaliikseen seuraavia määriä kalustoa:
    • Kiväärejä 25 248 kpl
    • Pikakiväärejä 1 574 kpl
    • Konekiväärejä 954 kpl
    • Panssarintorjuntatykkejä
    o 37 mm:n aseita 2 kpl
    o 45 mm:n aseita 123 kpl
    • Kranaatinheittimiä
    o 50 mm:n aseita 31 kpl
    o 82 mm:n aseita 63 kpl
    • Kenttäkanuunoita 89 kpl (yleensä 76,2 mm)[
    • Kenttähaupitseja 35 kpl (yleensä 122 mm)
    • Raskaita kenttähaupitseja 14 kpl (yleensä 152 mm)

    Kiitos Stalinille tästä merkittävästä avusta:-D

    Lisäksi Fiatin konekiväärivyöt oli niin löysästi asennettu, että tiukoissa manöövereissä menivät solmuun ja jumiutuivat.
    Tosin yksi sankari pudotti proletariaatin paratiisin hävittäjän jumiutuneillakin konekivääreillä.

    Äänestä

  • Skpfw kirjoitti:

    Lisäksi Fiatin konekiväärivyöt oli niin löysästi asennettu, että tiukoissa manöövereissä menivät solmuun ja jumiutuivat.
    Tosin yksi sankari pudotti proletariaatin paratiisin hävittäjän jumiutuneillakin konekivääreillä.

    kuullut oikeita tietoja? Nuo Molotovin luettelot ovat propagandaa.

    "Ruoitsalaisia kivääreitä en ole kuullut Suomen sodissa edes olleen!"

    No, nyt kuulet. Ruotsilta saatiin mm. 50 000 kpl 6,5 mm Mauser-kivääreitä patruunoineen. Niillä voitiin aseistaa koti- ja täydennysjoukkoja sekä merivoimat.

    Äänestä

  • Skpfw kirjoitti:

    Lisäksi Fiatin konekiväärivyöt oli niin löysästi asennettu, että tiukoissa manöövereissä menivät solmuun ja jumiutuivat.
    Tosin yksi sankari pudotti proletariaatin paratiisin hävittäjän jumiutuneillakin konekivääreillä.

    Pilots disliked the sliding cockpit canopy, which was not easy to open quickly and interfered with vision, so in later production series, an open cockpit was adopted.

    http://www.youtube.com/watch?v=3qQkEVyQ8oE

    Äänestä

  • Oletko yleensäkään kirjoitti:

    kuullut oikeita tietoja? Nuo Molotovin luettelot ovat propagandaa.

    "Ruoitsalaisia kivääreitä en ole kuullut Suomen sodissa edes olleen!"

    No, nyt kuulet. Ruotsilta saatiin mm. 50 000 kpl 6,5 mm Mauser-kivääreitä patruunoineen. Niillä voitiin aseistaa koti- ja täydennysjoukkoja sekä merivoimat.

    Ruotsin Mauser oli kyllä toimiva ja tarkka ase.

    Entäs ne väitetyt 100.000 kivääriä USA:sta? Eipä ole kirjoissa tullut mainintaa vastaan? Onko keksitty juttu?

    Äänestä

  • höpö itellesi! kirjoitti:

    Ruotsin Mauser oli kyllä toimiva ja tarkka ase.

    Entäs ne väitetyt 100.000 kivääriä USA:sta? Eipä ole kirjoissa tullut mainintaa vastaan? Onko keksitty juttu?

    USA:n sotaministeriölle jätettiin 12.9. 39 toivomusluettelo, jossa valtavan materiaalimäärän joukossa oli mm. 85 000 kivääriä.
    Kts. Talvisodan historia 4, sivu 257.

    Äänestä

  • El Duze kirjoitti:

    Pilots disliked the sliding cockpit canopy, which was not easy to open quickly and interfered with vision, so in later production series, an open cockpit was adopted.

    http://www.youtube.com/watch?v=3qQkEVyQ8oE

    tehoakin.
    Mm. 25.6. 41 ne pudottivat 12 venäläispommittajaa. Niiden kaksi konekivääriä oli 12,7 mm, mikä antoi tehoa.

    Äänestä

  • TOTTA ON!! kirjoitti:

    USA:n sotaministeriölle jätettiin 12.9. 39 toivomusluettelo, jossa valtavan materiaalimäärän joukossa oli mm. 85 000 kivääriä.
    Kts. Talvisodan historia 4, sivu 257.

    Toivomusluettelo on yksi asia ja toimitetu kiväärit toinen. Jos sinulla on itselläsi Talvisodan historia (minulla ei!) niin kerropa, että mitä kivääriä sieltä tuli? Siis malli, kaliiperi jne?

    Harrastan vanhoja aseita ja tunnen toki pysdtykorvat, Ternit ja Ruotsin Mauserit, mutta en ole koskaan kuullut 100.000:sta USA:n kivääristä!

    Äänestä

  • Valetta pukkaa! kirjoitti:

    Toivomusluettelo on yksi asia ja toimitetu kiväärit toinen. Jos sinulla on itselläsi Talvisodan historia (minulla ei!) niin kerropa, että mitä kivääriä sieltä tuli? Siis malli, kaliiperi jne?

    Harrastan vanhoja aseita ja tunnen toki pysdtykorvat, Ternit ja Ruotsin Mauserit, mutta en ole koskaan kuullut 100.000:sta USA:n kivääristä!

    aiheesta löytyy vain toivomuslista. Se ei juuri toteutunut.
    Kivääreitä ei saatu.

    Äänestä

  • Kuten sanoin, kirjoitti:

    aiheesta löytyy vain toivomuslista. Se ei juuri toteutunut.
    Kivääreitä ei saatu.

    HAHA! Eihän toteutumattomia toiveita voi luetteloida saatuna tukena! Ookkonääpöljä!

    Äänestä

  • Valetta pukkaa! kirjoitti:

    HAHA! Eihän toteutumattomia toiveita voi luetteloida saatuna tukena! Ookkonääpöljä!

    saatuna missään esitettykään. Harjoittele lukemista.

    Uusi toivomuslista esitettiin 14.1. 40. Se oli nyt hieman lyhyempi, mutta pääasiassa haaveeksi jäi sekin. Lopulta toteutui 44 Brewsterin saaminen pääasiassa välirauhan aikana ja Nenosen tuoma laivalasti tykkejä kesäkuussa -40.

    Äänestä

  • Eihän sitä ole kirjoitti:

    saatuna missään esitettykään. Harjoittele lukemista.

    Uusi toivomuslista esitettiin 14.1. 40. Se oli nyt hieman lyhyempi, mutta pääasiassa haaveeksi jäi sekin. Lopulta toteutui 44 Brewsterin saaminen pääasiassa välirauhan aikana ja Nenosen tuoma laivalasti tykkejä kesäkuussa -40.

    No, miksi sittenh tarjoilet toteutumattomia toiveluetteloita? Onko toiveluettelo sodan sattuessa jotenkin raskauttava asia?

    Äänestä

  • Valetta pukkaa! kirjoitti:

    No, miksi sittenh tarjoilet toteutumattomia toiveluetteloita? Onko toiveluettelo sodan sattuessa jotenkin raskauttava asia?

    valehtelet!! Tuon jenkkien aseavun on kertonut vain Molotov.

    Olen asian selvittämiseksi todennut Suomen esittäneen USA:lle vain toteutumattoman toiveluettelon. Luulisi tyhmemmällekin asian sillä selviävän varsinkin kun omaa tietoa ei näy lainkaan olevan,.

    Äänestä

  • Sinähän tässä kirjoitti:

    valehtelet!! Tuon jenkkien aseavun on kertonut vain Molotov.

    Olen asian selvittämiseksi todennut Suomen esittäneen USA:lle vain toteutumattoman toiveluettelon. Luulisi tyhmemmällekin asian sillä selviävän varsinkin kun omaa tietoa ei näy lainkaan olevan,.

    SILTI! Sotatilanteessa tietenkin toivotaan kaikenlaista. Mitä järkeä on ersittää niitä toivreita, joita EI SAATU? Eihän niillä ollut sodan kulun kannalta pienintäkään merkitystä!

    Äänestä

  • Valetta pukkaa! kirjoitti:

    SILTI! Sotatilanteessa tietenkin toivotaan kaikenlaista. Mitä järkeä on ersittää niitä toivreita, joita EI SAATU? Eihän niillä ollut sodan kulun kannalta pienintäkään merkitystä!

    tallentaa tiedot niistäkin pyynnöistä, jotka eivät toteutuneet.
    Silloin sinunlaisesi typerykset eivät pääse inttämään sitä, miksei edes pyydetty.

    Äänestä

  • On paikallaan kirjoitti:

    tallentaa tiedot niistäkin pyynnöistä, jotka eivät toteutuneet.
    Silloin sinunlaisesi typerykset eivät pääse inttämään sitä, miksei edes pyydetty.

    Kukaan ei intä sellaisesta. Sen sijaan omituiselta näyttää se, että pyydetty rinnastetaan saatuun!

    Äänestä

  • Valetta pukkaa! kirjoitti:

    Kukaan ei intä sellaisesta. Sen sijaan omituiselta näyttää se, että pyydetty rinnastetaan saatuun!

    olet sinä. Yrität hämätä, kun et tunne asioita.

    Äänestä

  • Ainoa rinnastaja kirjoitti:

    olet sinä. Yrität hämätä, kun et tunne asioita.

    Sotatilanteessa tietenkin toivotaan kaikenlaista. Mitä järkeä on ersittää niitä toivreita, joita EI SAATU? Eihän niillä ollut sodan kulun kannalta pienintäkään merkitystä!

    Vain tarkkispoika juuttuu loputtomaan toistoon:-D

    Äänestä

  • Valetta pukkaa! kirjoitti:

    Sotatilanteessa tietenkin toivotaan kaikenlaista. Mitä järkeä on ersittää niitä toivreita, joita EI SAATU? Eihän niillä ollut sodan kulun kannalta pienintäkään merkitystä!

    Vain tarkkispoika juuttuu loputtomaan toistoon:-D

    asiaa, niin vastasin. Vähän hukkaan meni, sillä et näy ymmärtävän vieläkään.
    Vain sinä rinnastat pyydetyn ja saadun materiaalin. Kaikille muille asia on selvä.

    Lisäksi on niin, että jos ei tilauksia tehdä, ei mitään saadakaan.

    Äänestä

  • Kun et tiennyt kirjoitti:

    asiaa, niin vastasin. Vähän hukkaan meni, sillä et näy ymmärtävän vieläkään.
    Vain sinä rinnastat pyydetyn ja saadun materiaalin. Kaikille muille asia on selvä.

    Lisäksi on niin, että jos ei tilauksia tehdä, ei mitään saadakaan.

    En varmasti ymmärrä asioita samalla tavlla kuin sinä. Turha luulla!

    Ei toivomuslista ole = tilauslista!

    Äänestä

  • Valetta pukkaa! kirjoitti:

    En varmasti ymmärrä asioita samalla tavlla kuin sinä. Turha luulla!

    Ei toivomuslista ole = tilauslista!

    "Ei toivomuslista ole = tilauslista! "

    Jenkeille jätettiin ensin lista niistä tarvikkeista, joita toivottiin saatava. Sen jälkeen kun jenkit ilmoittivat, mitä oli saatavissa, ne tilattiin.

    Sotket sekä tyhmyyttäsi että tahallasi.

    Äänestä

  • Ei kukaan väitäkään kirjoitti:

    "Ei toivomuslista ole = tilauslista! "

    Jenkeille jätettiin ensin lista niistä tarvikkeista, joita toivottiin saatava. Sen jälkeen kun jenkit ilmoittivat, mitä oli saatavissa, ne tilattiin.

    Sotket sekä tyhmyyttäsi että tahallasi.

    Todellisuudessa jenkeille sanottiin, että kaikki kättä pitempi kelpaa ja he vastasivat, että vain nämä irtoaa.

    Sotket sekä tyhmyyttäsi että tahallasi.

    Äänestä

  • Valetta pukkaa! kirjoitti:

    Todellisuudessa jenkeille sanottiin, että kaikki kättä pitempi kelpaa ja he vastasivat, että vain nämä irtoaa.

    Sotket sekä tyhmyyttäsi että tahallasi.

    Neuvoteltiin ja selviteltiin pitkään. Tilanne muuttui täysin sodan alettua.
    Et tiedä asiasta mitään. Niinpä lykkäät aina uutta pötyä.

    Äänestä

  • Ei sanottu!! kirjoitti:

    Neuvoteltiin ja selviteltiin pitkään. Tilanne muuttui täysin sodan alettua.
    Et tiedä asiasta mitään. Niinpä lykkäät aina uutta pötyä.

    Ei siinä ollut neuvottelemista. Se saatiin mikä annettiin.

    Et tiedä asiasta mitään. Niinpä lykkäät aina uutta pötyä.

    Äänestä

  • Valetta pukkaa! kirjoitti:

    Ei siinä ollut neuvottelemista. Se saatiin mikä annettiin.

    Et tiedä asiasta mitään. Niinpä lykkäät aina uutta pötyä.

    Talvisodan syttyminen pani USA:n aseavun kokonaan toiseen kehykseen kuin ennen. Neuvottelut jatkuivat uudelta pohjalta.
    Jäät aina valeista kiinni.

    Äänestä

  • Pötyä taas!! kirjoitti:

    Talvisodan syttyminen pani USA:n aseavun kokonaan toiseen kehykseen kuin ennen. Neuvottelut jatkuivat uudelta pohjalta.
    Jäät aina valeista kiinni.

    Itsehän sinä sellaisesta kiinni jäit ja nyt yrität kiermurrella vapaaksi. Et sinä itse väittelyssä ole mikään puolueeton arvioija:-D Enkä minä liioin! Siispä jätämme asian ulkopuolisille.

    Äänestä

Tarkkispapat vääntää sadatta kertaa samasta aiheesta, ettekö te dementikot pääse aiheesta yli? Taitaa puhetta johtaa se lapsena hyväksikäytetty kirjoitustaidoton tarkkisvesipääpappa.

Äänestä

Taas pelkkää höpinää ette ymmärrä näistä asioista mitään.

Äänestä

Miksei puhuta siitä avusta mitä vastustajamme sai Talvisotaan, mm. USA ja Saksa auttoivat Stalinia erittäin runsaskätisesti. Kyllä kelpasi neukun hyökätä kun kaksi suurvalta oli taustatukina.

Äänestä
  • Venäjää fanittava ja Suomea vihaava Tarkkispoika munaa itsensä taas lahjakkaasti!

    Kirsikkana kakun päälle hän ilmoittaa, että Suomen eduksi pitää laskeman sekin aseapu, joka ei tullut edes perille tai ehtinyt Talvisotaan!

    Vaivaako miespoloa harvinaislaatuinen tyhmyys?

    Äänestä

Ammustarve oli tyydytetty, koska ensimmäiset Tampellan kenttätykit valmistuivat 1943 ja pst-tykit eivät ehtineet talvisotaan. Talvisodan aikainen oma ammustuotanto on ollut vain 250 000 laukausta kuukaudessa, lähinnä 76 mm, krh:n osalta tilanne on ollut paljon parempi.

Äänestä

Ilman ulkomaista apua Suomi olisi ehkä romahtanut.
Nyt on meidän vuoromme auttaa ja tukea Ukrainaa !

Äänestä

Kommentoi aloitusta


On totuuden aika kirjoitti:

Talvisotamyyttiin kuuluu väite ettemme muka saaneet maailmalta apua vaan aivan omillamme jouduimme taistelemaan. Ei pidä paikkaansa eikä pidä sekään paikkaansa että sodan lopulla tykistön ammukset olisivat muka lopussa. Legendaa sekin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu