fingridin sivuilta suomen ydinvoiman tuotantoa seuraillessani olen pannut merkille, että teho vaihtelee muutaman megawatin haarukassa. Vaihtelu on tuotantoon nähden mitätöntä, ja varmasti asiaan kuuluvaa, eli en ole huolissani, tekniikasta kiinnostuneena olen vain miettinyt asiaa. Olen pohtinut, voisiko vaihtelu johtua laitoksen oman kulutuksen elämisestä, tämä kai näkyisi ulos tulevan tehon määrässä. Viisaammat kertokoot, osuinko edes oikealle hehtaarille?
Ydinvoiman pienet tehonvaihtelut
Lauhde1
16158
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Itse luulen tietäväni vaihteluun pari syytä: meriveden lämpötila ja polttoaineen palaman taso. Mutta tässä varmaan tarkoitetaan pientä vaihtelua stabiilissa tilanteessa. Olisko niin, että ihan stabiilia säätöä ei ole olemassakaan, vaan säätökuviota joudutaan vähän muuttamaan ajon aikana?
kiitos vastauksesta! Juuri noita fingridin päivitysvälin sisällä tapahtuvia huojahteluita tarkoitin. Jännä muuten seurata tehon pitkäaikaiskehitystä, kunhan kesä tulee ja meri alkaa lämmetä.
Laitoksilla saatetaan ajoittaa käyttää höyryä muissa omissa prosesseissa, joten se on sähköstä pois. Myös tietyt koestukset ja huollot ajoittain vaikuttavat hieman tehoon. Edellämainittuja on kuitenkin vaikea havaita Figridin sivuilta. Meriveden lämpötila saattaa heitellä vuodenajasta riippuen useita asteita lyhyen ajan sisällä.
On liian monta asiaan vaikuttava tekijää. Esimerkiksi: eri säätimien herkkyys, höyrynkulutus muihin kuin sähköntuotantoon voi vaihdella (jätevesien evaporointi, laitostilojen lämmitys, koestusten vaatima omakäytön tilapäinen lisääntyminen, apuprosessien käytön aiheuttamat muutokset, mittausten tarkkuus ym). Missä on se mittaussuure, joka ei hieman heiluisi kun pilkun jälkeen riittävän monetta numeroa seurataan? Ja entä kun näitä lopputulokseen vaikuttavia suureita on vaikkapa vain sata kappaletta niin kumoavatko pienet vaihtelut toisensa va vahvistavat toisiaan? Kerropa se meillekin!
Tämä jäi. Polttoaineen palamalla ei ole merkitystä vasta kuin käyntijakson lopussa jolloin tehot alkavat hiipua.
ok, nyt alkaa valo pilkottaa. Tuo reaktorin höyryn käyttö muihinkin tarkoituksiin, kuin turbiinin veivaamiseen oli minulle uutta. Ainakin painevesilaitoksilla se käy järkeen, toisiopiirin höyryhän ei ole radioaktiivista, joten sitä voi käyttää turvallisesti. Miten lienee kiehutusmiilujen kanssa? Niissähän ei käsittääkseni turbiinihalliinkaan ole menemistä, kun laitos on tulilla.
kyllä kiehutusreaktoreiden turbiinihalliin on teoriassa ihan turvallista mennä normaalin toiminnan aikana. Isompi varotoimenpide on pysyä poissa sieltä. Selittyy helposti sillä, että jos turbiinihallissa alkaa höyryputki vuotaa, niin painevesireaktoreissa se ongelma on siinä tilanteessa pienempi
ok, kiitos oikaisusta. En tiedä mistä päähäni oli tullut mielikuva, että reaktorissa käyneen veden radioaktiivisuuden vuoksi turbiinihallissakin säteilytasot olisivat käynnin aikana koholla, no tulipahan tämäkin nyt selväksi. Empä totisesti haluaisi seisoskella hallissa, kun höyryputki päättäisi antautua. Radioaktiivinen höyrykylpy ei kuullosta houkuttelevalta. Eipä silti, painevesilaitoksenkin höyrypurkaus olisi kohti tullessaan aivan yhtä paha, elävältä kiehuminenkaan ei kuulu "tämän tahdon ehdottomasti kokea" listaani. Siinä ei taitaisi radioaktiivisuuden puute lohduttaa enää, kuin hautausurakoitsijaa.
Kiehutusvesireaktoreitten (BWR) turpiinihalli on valvottua aluetta eli siellä on enemmän tai vähemmän säteilyä toisin kuin painevesireaktoreitten (PWR) turpiinihalleissa. BWR:n turpiinihallien säteilytasoista minulla ei ole tarkempaa tietoa saati numeroarvoja.
Molemmista saatu höyrykylpy on tasan tarkkaan yhtä epäterveellistä. Siinä ei säteilytasolla ole mitään osuutta vammoihin, kun höyrysuihku kuorii lihat erilleen luistasi.
Ydinreaktorin läpi kulkevassa vedessä olevaa happi aktivoituu neutronisäteilyn vaikutuksesta jolloin siitä tulee voimakkaasti gamma-aktiivista typpi-16-isotooppia. Sen puoliintumisaika on vain 7 sekuntia mutta kiehulaitoksessa osa typpi-16-aktiivisuudesta kulkeutuu turbiinilaitokseen asti ja se on siellä merkittävin säteilylähde.
niinpä, ainoa ero taitaakin tulla siitä, että jos repeämä on pieni, eikä höyrysuihku tule kohti, painevesilaitoksella selviää säikähdyksellä, kun kiehutusvesilaitoksella saa kaupanpäällisiksi vähän säteilyä talven synkkyyteen.
"kyllä kiehutusreaktoreiden turbiinihalliin on teoriassa ihan turvallista mennä normaalin toiminnan aikana. Isompi varotoimenpide on pysyä poissa sieltä. "
Kahdesti olet kai jo todennut, että sinne on ... teoriassa..... turvallista mennä. Mitä tämä ... teoriassa... mielstäsi tarkoittaa? Itse olen saanut sen käsityksen, ettei sinne kannata mennä edes käytännössä.
Tiettävästi siellä voidaan tehdä ripeästi tarkastuskierroksia.
teoriassa tarkoittaa sitä, että siellä voi käydä ilman suoranaista vaaraa. Käytännössä sinne ei kannata mennä ellei ole ihan pakko.
".. ole ihan pakko" voisi korvata sanalla "tarvitse"
Niin ja kameratkin on keksitty, joten turhia käyntejä vältetään.