Kauppalehti: Naisia vain vähän suuryritysten johdossa
Naisia on edelleen vähän suuryhtiöiden johtotehtävissä. Kauppalehden selvityksen mukaan 40 suurimman suomalaisyhtiön korkeimmassa johdossa naisia on alle kymmenen prosenttia. Selvityksessä laskettiin yhtiöiden ylimpään johtoon, johtokuntaan tai vastaavaan kuuluvien naisten osuus.
Kauppa- ja teollisuusministeriön tavoitteena on ollut se, että valtionyhtiöitten hallituksissa pitäisi olla 40 prosenttia naisia. Tässä valossa suuryritysten ylimmän johdon tilanne on erittäin huono.
Yritysten toimitusjohtajissa ei ole yhtään naista. Poikkeus on kuitenkin esimerkiksi perhefirma Onnisen emoyhtiö Onvest. Yli puolessa yrityksissä johtoryhmään ei kuulu ensimmäistäkään naista. Suomen suurimman yrityksen Nokian johtokunnassa on kaksi naista, mutta esimerkiksi toiseksi suurimman firman, Stora Enson, kymmenen henkilön johtoryhmään ei mahdu yhtään naista.
- Lasikatto pysyy tiiviisti naisten ja ylimmän johdon välissä, Helsingin kauppakorkeakoulun professori Sinikka Vanhala kommentoi. Suuryhtiöiden vertailussa parhaiten pärjäsi vakuutusyhtiö Ilmarinen, jonka 11 henkilön johtoryhmässä on viisi naista.
(STT)
Naisia on edelleen vähän suuryhtiöiden johtotehtävissä. Kauppalehden selvityksen mukaan 40 suurimman suomalaisyhtiön korkeimmassa johdossa naisia on alle kymmenen prosenttia. Selvityksessä laskettiin yhtiöiden ylimpään johtoon, johtokuntaan tai vastaavaan kuuluvien naisten osuus.
Kauppa- ja teollisuusministeriön tavoitteena on ollut se, että valtionyhtiöitten hallituksissa pitäisi olla 40 prosenttia naisia. Tässä valossa suuryritysten ylimmän johdon tilanne on erittäin huono.
Yritysten toimitusjohtajissa ei ole yhtään naista. Poikkeus on kuitenkin esimerkiksi perhefirma Onnisen emoyhtiö Onvest. Yli puolessa yrityksissä johtoryhmään ei kuulu ensimmäistäkään naista. Suomen suurimman yrityksen Nokian johtokunnassa on kaksi naista, mutta esimerkiksi toiseksi suurimman firman, Stora Enson, kymmenen henkilön johtoryhmään ei mahdu yhtään naista.
- Lasikatto pysyy tiiviisti naisten ja ylimmän johdon välissä, Helsingin kauppakorkeakoulun professori Sinikka Vanhala kommentoi. Suuryhtiöiden vertailussa parhaiten pärjäsi vakuutusyhtiö Ilmarinen, jonka 11 henkilön johtoryhmässä on viisi naista.
(STT)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kuinka onnellisia irtisanotut ovatkaan, kun irtisanomispäätöksen tekijöinä on kiintiönaisia. Myös konkurssipesän velkojat ovat onnellisia, kun epäonnistuneen liiketoiminnan johdossa on ollut sopiva määrä naisia. Me kaikki tiedämme kuinka naisilla on erityinen taipumus sellun keittoon, ja sen vuoksi metsäyhtiöiden on annettava heille siihen tilaisuus.
Pätevyys ratkaisee, sille ei voi mitään.
Tai ainakin vääristynyt kuvitelma siitä kuka olisi pätevin.
naisilla tilanne Suomessa.
Vaan toisin on Ugandassa ja Ylä-Bugandassa.
Siellä naisten kelpaa, naisia kohdellaan kuin kuningattaria.
Muiden maiden naisten vielä huonompi tilanne siis oikeuttaa syrjimään naisia Suomessakin??
Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
Ja maassa maan tavalla.
Naisten syrjintä on erityisesti Suomen maan tapa.
Naiset eivät halua koviksi johtajiksi, joiden keskeinen tehtävä on yhtiön pörssikurssin nostaminen keinoja kaihtamatta. Ihmisten irtisanominen ja työpaikkojen lakkauttaminen on miehille tyypillistä kovapintaista hommaa.
Naiset eivät halua kohdella työntekjöitään kuin kauppatavaraa, ja siksi he eivät hakeudu johtotehtäviin.
Tuota perustetelua on kyllä kuultu yllinkyllin.
Kyllä naisille kelpaa kovatkin arvot, etenkin se palkka.
palkka kelpaa kenelle vaan, tottahan se on, mutta ei sitä yleensä vastineetta nautita.
Kovasta hommasta pitää saada kova palkka, selvä se.
Vaan kuka se fiksuin on: "Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä".
Väitän, että nainen pystyy kieltäytymään helpommin "kovasta" hommasta kuin mies.
Miehen odotetaan heittäytyvän täysillä työhönsä, jos häneltä sitä vaaditaan.
Itse haluaisin tulla vähemmälläkin, niin palkalla kuin työnteolla toimeen. Vaan ei ole oiken valinnan mahdollisuuksia.
Hyvin on kelvannut ministereiden ja kansanedustajienkin paikat ja hyvin ne on hoidettu.
sulle hyvän ammatin.
Ala yrittäjäksi tai sitten kansanedustajaksi.
Yrittäjät ja kansanedustajat voivat päättää omasta palkastaan.
Koko feminismi-ideologiahan tiivistyy tuohon sinun maailmankatsomukseesi;
Ei tarvii tehdä mitään, vaatia ja pyytää vaan, joku mukamas tulee ja maksaa jostakin.
Minusta yhteiskunta ei toimi pitkään yleisellä tasolla tuollaisella tavalla.
Kantani on selvä: Työstä maksettava korvaus tulee määritellä suoritusten eikä sukupuolen perusteella.
Alas feminismi, eläköön tasa-arvo!
Koska olen juuri aloittamaisillani omaa yritystä.
"Kantani on selvä: Työstä maksettava korvaus tulee määritellä suoritusten eikä sukupuolen perusteella."
Näin on, nyt olet päässyt jyvälle, sinähän taidat olla feministi ;)
on syytä toivottaa onnea yritykselle ja myös itsellesi.
Kaikki on vielä hyvin alussa, mutta parasta pitää toivoa.
Toivomalla ei pitkälle pötkitä yritysmaailmassa.
Olen itse ollut yrittäjänä reilut kymmenen vuotta. Aloitin kun Suomessa oli lama syvimmillään. Työtä, riskejä ja pitkäjänteisyyttä.
Riskejä ei voi työntää muille, ne on otettava itse!
Mielestäni vähintään 40 prosenttiin näistä tehtävistä pitäisi valita mies. Onko sillä sinänsä sitten mitään merkitystä ja onko miehiä tarjolla? Ei kai, mutta näin kuitenkin pitäisi menetellä.