Katselin illalla YLE:ltä kreikan kielen kurssia ja ihastelin samalla eurooppalaisten vanhoja kulttuuriperinteitä. Samalla tajusin, että yhdysvaltoihin kulkeutuneet siirtolaiset ovat olleet joko rikollisia tai muutoin juuriaan pakenevia ihmisiä ja tämä näkyy heidän juurettomuutena. Maassa ei ole, tietysti lyhyen historiankin vuoksi, mitään todellista kulttuuria, toki he yrittävät apinoidan teatteri-, taide- ym. kulttuuriasioita, mutta se on kovin pinnallista. Onko tuo juurettomuus osasyynä sairaalloiseen vallanhimoon ja tuhovimmaan, joka nytkin kohdistuu Irakissa ikivanhaan kulttuuriin ja sen tuhoamiseen, jonka tilalle USA haluaisi tuoda kertakäyttö- ja roska"kulttuurinsa". Muutoinkin amerikkalaisten teennäinen itsensä kehuminen ja esilletuonti, uho sekä ylimielisyys kertoo kaiketi alhaisesta kansallisesta itsetunnosta. Miten saisimme amerikkalaiset mukaan laajaan yleissivistykseen, joka heiltä puuttuu ja eurooppalaisten kulttuurijuuriensa löytämiseen? Ehkä se auttaisi heitä kehittymään ihmisinä ja kansana edes hiukan lähemmäs sivistystä.
Onko USA:ssa kulttuuria?
Hitman
281198
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 17 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Panin tässä juuri hetki sitten cd-soittimeen Dick Dalen Tribal thunderin, ja jollei sen avausraita Nitro ole kulttuuria niin mitä sitten? Arvostan myös Hendrixiä, mutta Dalen arabialainen ote rockiin on jotain aivan ylittämätönä. Melkein menevät sormet solmuun pelkästä kuuntelemisesta.
Aika kevyttä tuo on vuosituhantisen historian ja siitä kumpuavan rinnalla. Kansa tarvitsisi juuria, jotta turha itsetunnoton uho loppuisi.
Vastahan eurooppalaiset 1600- ja 1700-luvun vaihteessa menivät sinne ja alkoivat hävittää paikallista vuosituhantista kulttuuria. Ei ole mitään syytä odottaa, että sikäläisessä kulttuurissa olisi syvyyttä ja omaperäisyyttä leuhkittavaksi asti.
yksinkertainen ajattelee, että kulttuurin hyvyys riippuu sen iästä.
Kansakunnan sivistys ja kulttuuri saavat aina lisävoimaa historiasta. Se antaa niille syvyyttä ja ulottuvuutta.
Toki USA:ssa on kansanosia, jotka ovat tuoneet vanhan kulttuuriperintönsä mukanaan uudelle mantereelle. Valitettavasti vain nämä kansanosat ovat jääneet taka-alalle ikäänkuin yhteiskunnan vaikuttamisen ulkopuolelle, juurettomien ihmisten hallitessa maata ja sen politiikkaa. Liekö siinä sitten osasyy USA:n melko muista piittaamattomalle ulkopolitiikalle. Koetaan itsensä ulkopuoliseksi maailmojen kansoista ja näin ollen oma asema aina uhatuksi sekä toisaalta oman edun muista piittaamaton ajaminen oikeutetuksi, ikäänkuin me ja muut ajattelun mukaan.
erityisesti Euroopasta ja muualtakin maailmasta. Rikolliset ovat vainoojia ei vainottuja.
Eikö sinne ole tosi vaikea päästä pakolaiseksi verrattuna esim. Eurooppaan?
Hitlerin aiheuttamasta traumasta. Nyt Saksassa on miljoonia turkkilaisia, Ranskassa miljoonia maahanmuuttajia. Järki ohoi. Eikö eurooppalaisella ole enää kotimaata?
"Eikö sinne ole tosi vaikea päästä pakolaiseksi verrattuna esim. Eurooppaan? "
Nykyään on, kun eivät enää halua enempää...
Vanhaa ja syvää kulttuuria Suomessa on? Pitäisi teoriasi mukaan olla, koska suomalaiset kuvittelevat olevansa maailman parhaita joka asiassa. Käyvät vielä ylimielisesti keulimassa pitkin maailmaa ja syyllistämässä muita asioista, joiden syy/seurausketjuista ei ole mitään hajua. Miten saisimme suomalaiset mukaan laajaan yleissivistykseen, jotta saataisiin itseriittoisen ääliön viitta harteiltamme pois?
Mielestäni asia on juuri päinvastoin. Suomalaiset ovat ehkä liiankin vaatimattomia. Meillähän on tapana käyttäytyä itse maassa maan tavalla, mutta toisaalta pyrimme ehkä liikaakin mukautumaan tänne muuttaneiden tapoihin omassa maassamme sen sijaan, että odottaisimme heidän omaksuvan omat tapamme. Suomalaisilla olisi ehkä ennemminkin varaa nostaa hiukan profiiliaan liiallisesta vaatimattomuudesta, kun taas amerikkalaisten ylimielinen pöyhkeys joutaisi hiukan karsiutua, etenkin kun ihmiset siellä ovat yleissivistykseltään keskimäärin todella alhaisella tasolla, tietämättä muusta maailmasta juuri mitään. Eräässä ohjelmassa amerikkalaisilta kysyttiin, että mihin maahan heidän mielstään USA:n pitäisi seuraavaksi hyökätä. Enemmistö vastasi, että Ranskaan. Kuvitelkaapa sama kysymys esitettynä suomalaisille. Enemmistö vastaisi takuulla ihmetellen koko kysymystä, että ei tietenkään minnekään.
olen sittenkin päinvastaista mieltä...
Suomalaiset ovat ylpiää kansaa, niin ylpiää, että välillä oikein toivoisi venäläisten tulevan opettamaan tälle jukuripääkansalle vähän nöyryyttä!
Jos olisimme nöyrempiä, olisi meidän paljon helpompaa myöntää, että Venäjä tekee aivan oikein listiessään tsetseenejä mielin määrin, mutta köyhinä emme ole tohtineet, vaan esitämme ylpeinä kritiikkiä suurta naapuriamme vastaan, vaikka se vain koko ajan yrittää auttaa tsetseenejä.
Lisäksi Venäjä on valmis minä päivänä tahansa aloittaa Tsetsenian jälleenrakennuksen, mutta voiko samaa sanoa USA:n halusta Irakin jälleenrakentamiseen?
Ei, se vain räjäyttelee Irakin öljyputkia poikki minkä ehtii ja laittaa syyn sitten jalojen irakilaisten vastarintamiesten harteille, vaikka he yrittävät kaikin voimin nopeuttaa Irakin pääsyä rauhan tilaan.
Tiedän asian, koska olen jo vuosia ollut Suomen Rauhanpuolustajien innokkaimpia kannattajia!
Uskomatonta höpinää. Usassa on reippaasti yli 250 miljoona ihmistä ja 'Hitman' valaistuneena osaa niputtaa stereotypiat "teennäiseksi" tai "pinnalliseksi".
Käytin keskimääräistystä. Kaiken kaikkiaan USA:n kulttuurillinen taso on olematon. Kuten myös yleissivistyksen taso, minkä kaikki toki tietävät. Kyllä se tulee esille myös Irakin miehitystilanteessa miehittäjän joukkojen ylimielisyytenä ja täydellisenä Irakin kulttuurin ja tapojen ymmärtämättömyytenä.
Käytin keskimääräistystä. Kaiken kaikkiaan USA:n kulttuurillinen taso on olematon. Kuten myös yleissivistyksen taso, minkä kaikki toki tietävät. Kyllä se tulee esille myös Irakin miehitystilanteessa miehittäjän joukkojen ylimielisyytenä ja täydellisenä Irakin kulttuurin ja tapojen ymmärtämättömyytenä.
Minulle riittää kulttuuriksi amerikkalaiset elokuvat ja populäärimusiikki (blues, jazz, country, rock'n roll jne.). Maasta löytyy myös paljon loistavia säveltäjiä ja kirjailijoita.
Kannattaa ottaa hieman selvää asioista ennenkuin pönkittää poliittista mielipidettään moisella rasismiin viittaavalla roskalla...
Esiin tuomasi asiat ovat vielä kovin pinnallisia eurooppalaiseen historialliseen , vuosituhansia vanhaan kulttuuriperimään tai aasialaiseen vastaavaan.
ehkäpä amerikan kulttuuria on juuri se muovi-kulttuuri. kulttuuria sekin, vaikkei samalla tavalla arvostettavaa. eikö ole aika huolestuttavaa sekin, että nyt on myös niin muotia vastustaa usaa ihan kaikessa mahdollisessa. paljon on syytä, mutta hämärtyykö se raja liian helposti these days?
Enpä usko, että USA:n vastustaminen on niinkään muoti-ilmiö. Eurooppalaiset ja jopa ne vähäiset amerikkalaiset intellektuellit ovat aina olleet niitä, jotka ovat ymmärtäneet vastustaa USA:n agressiivista ja muita alistavaa politiikkaa. Muoteihin menee mukaan yleensä hiukan pinnallisempi väki eli tässä tapauksessa USA:n peruskansalaiset ja pintaliitäjät muissa maissa. Koko ajatus USA:n vastustuksesta muoti-ilmiönä lienee yksipuolisten ja sen kautta ajatusmaailmaltaan sokaistuneiden USA -fanaatikkojen itselleen kehittämä selitys USA:n vastustamisesta, jota he eivät kykene käsittämään, koska sulkevat tietoisesti mielestään kaikki USA:n toiminnan kielteiset piirteet tuovat faktat.
tarkemmin asiaa ajateltuani myönnän sittenkin, että kirjoitan USA:ta vastaan nimenomaan siksi, että sitä näyttävät tekevän Euroopassa ja Amerikassakin ainakin kaikki ne, jotka ihailevat Michael Moorea.
Koska itsekin pidän häntä eräänä aikamme suurista filosofeista ja ihailen häntä tavattomasti, on minun tietenkin hänen tapaansa vastustettava Yhdysvaltoja hinnalla millä hyvänsä.
Tosin joskus olen joutunut miettimään, onko myös USA:n kiihkeä vastustaminen eräänlaista fanatismia, mutta jos idolini Moore on sen lajin fanaatikko, tahdon silloin minäkin olla sellainen.
On tosi helpottavaakin elää elämäänsä siten, ettei joudu itse ratkaisemaan vaikeita moraalisia ongelmia, vaan antaa ne syvällisten ihmisten, kuten Michael Mooren ratkaistaviksi.
sen lisäksi, että alueelliset kulttuurit jalostuvat ja kukoistavat on olemassa maa, joka yhdistää kulttuureja ja luo vielä jotain muuta.
...USA:aan ajautuneet henkilöt ovat olleet jotenkin kulttuurinsa irtolaisia ja sulautuneet pinnalliseen "kulttuuriin". Tosin onhan maassa kulttuurillisesti vahvoja kansanryhmiä, kuten kiinalaiset, mutta nämä ovat sulkeutuneet/suljettu ikäänkuin henkiseen reservaattiin, ollen hyvin pitkälle ulkona maan ulko- ja sisäpolitiikkaan vaikuttamisesta. Jos aasialaiset olisivat kulttuuriperintöineen mukana vaikuttamassa ulkopolitiikkaan, olisi se aivan toisen näköinen. Tuskin niin sotaisa, tuskin niin ylimielinen, tuskin niin väkivaltainen.
on tunnustettava sekin tosiasia, että maahan muuttaneet juutalaiset ovat nostaneet maan kulttuuritasoa huomattavasti korkeammalle kuin mitä se esim. Kiinassa onkaan.
Kuinka sotaisa, ylimielinen ja väkivaltainen USA olisikaan, jos eivät maahan muuttaneet pohjoismaalaiset ja juutalaiset olisi tuoneet maahan sitä rauhanomaista tunnelmaa, josta me suomalaisetkin olemme jo kautta maailman niin tunnettuja.
Muun Euroopan ja muiden mantereiden ihmiset ovat sitten luku erikseen ja heidän kulttuurisesti heiveröisen annin näen merkittävästi heikentäneen USA:n mahdollisuuksia kilpailla kulttuuriperinnöiltään vahvempien pohjoismaalaisten ja juutalaisten kanssa vaikkapa vaikutuksista ulkopolitiikan saralla.
Mitä opimme tästä kaikesta?
Vastineista sai hyvän kuvan myös USA:n kulttuurista, jonka läpileikkaus tuli puolustuspuheissa varsin kattavasti esiin. Puhutaan tieteen saavutuksista, taiteesta ja nykymusiikista. Näistä kaikista huomaa, etteivät puolustajat edes ymmärrä syvällisemmän kulttuurin juuria ja ponnahduslautaa.
Euroopalla ja aasialla esimerkiksi on pitkät kulttuuriperinteet, jotka kumpuavat vuosituhantisesta historiasta. Ne heijastuvat ihmiskuvaan ja käsitykseen, toisten ihmisten ja kulttuurien kunnioittamiseen, taiteeseen ja arkipäivän tapakulttuuriin. Näissä kaikissa USA on barbaarisissa lapsenkengissä, joten ei ihme, että maa käy edelleen valloitussotia ja pyyhkii valloittamiensa maiden kulttuureilla, perinteillä, tavoilla ja arvoilla takapuoltaan. Eikä ihme, että jenkit ovat joutuneet konfliktiin Irakissa. Niin olisi käynyt silloinkin, jos jenkkien aikomukset olisivat olleet hyvät irakilaisia kohtaan, koska heillä ei ole kerta kaikkiaan kykyä kunnioittaa muita kansoja ja niiden tapoja. Saa melkein piirtää ristin seinään, jos tapaa amerikkalaisen, joka osaa aidosti arvostaa muita kulttuureja. Avauksessani otin esimerkiksi Kreikan. Esim. Ateenassa liikkuessa sekä ilmapiiri, ihmisten arvot ja asenteet sekä historia huokuvat tuhansien vuosien aikana syntynyttä elämänviisautta ja harmoniaa, kun taas vaikkapa New York henkii pahanhajuista sivistymättömyyttä ja agressiota.
tämä keskustelunavaus on päivän paras ja se näkyy myös luku- sekä kommenttimäärissä.
Amerikka-nimisen syöpäkasvannaisen sairaskertomuksesta löytyy Oikkosen "Narkissos-esseet" -kirjoituskokoelmasta:
>>> Amerikka on eurooppalaisen irtolaisväestön, seikkailijoiden ja onnenonkijoiden, karkotettujen rikollisten, laivalasteittain rahdattujen huorien ja orjien asuttama ja kansoittama manner, jossa poikkeavat ja kummalliset lahkot saivat mahdollisuuden muodostaa yhdyskuntia. Niitä kannusti Unelma Vapaudesta, mutta vaelluksesta Uuteen Maailmaan muodostui kuitenkin eräänlainen Uuden Ajan Ensimmäinen Exodus, jossa kaikki hienot ideat haaskautuivat. Sosiaalisuus taantui primitiivisen lauma-aggression tasolle ja sotaisuus korvasi kulttuurin.
Suuri amerikkalainen myytti nousee yksilön vapaudenkaipuun pohjalta ja keskittyy taiteessa toistamaan sankaritarinan teemoilla amerikkalaista unelmaa, taistelevan yksilön menestystarinaa. Menestyminen mittaa Amerikassa kaiken. Totuus ja valhe, oikea ja väärä, kaunis ja ruma saavat siunauksensa siinä missä niiden avulla noustaan kunniaan.
Kukaan ei tunnu erityisesti häiriytyvän paradoksista joka liittyy siihen teoreettiseen ja käytännölliseen mahdottomuuteen, että uudet totuudet, poikkeuksellisen herkkä oikeudentunto tai symbolirikas syvällinen taide saattaisivat aidosti puhutella niin sanottua suurta enemmistöä.
Elokuvamiehiä kumpikin. Siinä sitä on Eurooppa vastaan USA asetelmaa kerrakseen.
No, täytyy myöntää, että hieman ehkä yksinkertaistin.