Kun ulkoavaruudessa on asuttuja sivilisaatioita lukemattomat määrät niin onko näin että heilläkin on sama jumala kuin täällä meidän pallomme kristityillä? Ovatko vieraiden sivilisaatioidenkin ihmiset samalla viimeisellä tuomiolla? Miksi juuri meidän maapallomme lukemattomien muiden sivilisaatioiden ohella on saanut Israelinjumalan omaisuuskansaksi.? Jos kuoleman jälkeen uskovainen sielu kohtaa jeesuksen niin eikö siellä ole kova tungos kun ajatellaan että esim linnan kutsuilla presidentillä menee muutaman sadan vieraan kättelyssä tunti toista. Johan nyt ainakin 50 tuhatta kristittyä kuolee päivittäin ja haluaa ensimmäisenä morjestaa ja kätellä jeesusta. Ei siinä jeesusparalla ole lepohetkeä saatikka muita omia ásioitaan hoidella. Tietenkin asia helpottuisi jos jeesuksella olisi tuuraajia ja avustajia. Se olisi taitavasti hoidettu ettei uskovainen huomaisi tulevansa huijatuksi. Johan nyt uskovainen haluaisi kuitenkin tavata tunnelin päässä originaalin nasaretilaisen.
emme ole yksin
sielu kuolematon
1273
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
pidä mua nenäst kiinni äläkä päästä irti.
nenä = rakkaus
Jumalan poika ei ole mikään parka mutta me ihmiset joilla on vajavaiset aivot niin usein sellaisia olemme!
Ian McCormack oli Mauritiuksella sukeltamassa hummereita, kun häntä pisti viisi kuolettavan myrkyllistä kuutiomeduusaa. Nämä polttiaiseläimet kuuluvat maailman myrkyllisimpiin eläimiin. Ambulanssin saapuessa mies oli jo täysin halvaantunut, ja kuolio oli alkanut levitä luuytimeen. Matkalla sairaalaan Ian alkoi nähdä välähdyksiä elämästään. Hän oli tässä elämänsä vaiheessa ateisti eikä ollut varma, mitä kuolema toisi tullessaan. Maatessaan kuolemaisillaan hän näki näyn äidistään, joka rukoili hänen puolestaan ja kehotti häntä pyytämään koko sydämestään, että Jumala kuulisi ja antaisi hänelle anteeksi. (Äiti oli perheen ainoa kristitty.) Sairaalassa Ian kuoli 15-20 minuutiksi. Seuraavassa hän kertoo todistuksensa.
Tiesin vapautuksen tulleen. Henkiinjäämistaistelu tuntui olevan ohi. Kukaan ei kertonut minulle, mitä oli tapahtunut. Kukaan ei sanonut: "Nyt kuolit, kaveri." En tiennyt kuolleeni. Tiesin vain, että kamppailu, jota olin käynyt pitääkseni silmäni auki ja pysyäkseni hengissä, oli päättynyt. Tiesin joutuneeni jonnekin. Se ei ollut sitä, kun sulkee silmänsä ja nukahtaa, vaan tiesin päätyneeni jonnekin. Oikeastaan minulla oli sairaalassa ollut viimeiset 20 minuuttia tunne pois leijumisesta. Olin tarrautunut ruumiiseeni kaikin keinoin yrittäen olla leijumatta minnekään. Ja kuitenkin sulkiessani silmäni, en leijunut pois. Kuolin.
Raamatussa sanotaan Saarnaajan kirjassa, että ihmisen kuollessa hänen henkensä palaa Jumalan luo, joka antoi sen, ja ruumis palaa maan tomuksi, mistä se tuli. Tiesin henkeni lähteneen, olin joutunut jonnekin, ja silti en tajunnut olevani kuollut. Minusta tuntui, että olin saapunut valtavaan, aavaan paikkaan, joka oli kuin pilkkopimeä tyhjyys. Tuntui, että olin seisomassa. Oli kuin olisin herännyt painajaisesta jonkun toisen kotona ja ihmetellyt, mihin kaikki ovat häipyneet. Katsoin ympärilleni yrittäen orientoitua tähän uuteen ympäristöön.
Oletko koskaan herännyt keskellä yötä ja yrittänyt löytää katkaisijaa, josta sytyttää valot? Minä yritin, mutten pystynyt löytämään. Yritin koskettaa jotain ja liikuskelin ympäriinsä, eikä siellä ollut mitään. En edes törmännyt mihinkään. En kyennyt näkemään kättäni kasvojeni edessä. Nostin käteni ylös saadakseni selville, kuinka paljon saatoin nähdä. Kohotin käden kasvoilleni, ja se meni suoraan läpi siitä, missä kasvojeni olisi pitänyt olla. Pelottava kokemus. Silloin ja siinä tajusin, että minä olin minä, Ian McCormack, seisomassa siellä, mutta ilman ruumista. Minulla oli sellainen tunne ja vaikutelma, että minulla oli ruumis, mutta minussa ei ollut mitään fyysistä, mitä koskettaa. Olin henkiolento, ja fyysinen ruumiini oli kuollut, mutta olin kyllä täysin elossa ja varsin tietoinen siitä, että minulla oli kädet ja jalat ja pää, mutta en pystynyt enää koskettamaan niitä. Jumala on henki, näkymätön hengellinen olento, ja meidät on luotu hänen kuvakseen.
http://www.hengellinenkotikirjasto.fi/113616362
Ihmiset kuvittelevat helvetin olevan juhlaa ja suurta nautintoa. Niin minäkin tapasin ajatella. Luulin, että siellä tehtäisiin kaikkea sitä, mitä maan päällä ei saa tehdä. Roskaa. Paikka, jossa olin, oli pelottavin paikka, mihin koskaan olen joutunut. Ihmiset eivät voineet tehdä siellä mitään, ei mitään, mitä he ilkeässä sydämessään halusivat. Eikä siellä kerskailla. Kenelle siellä alhaalla voisi leuhkia? "Joo, minäpä raiskasin, murhasin, ryöstelin ja rosvosin." Jep, hurraata vaan, jätkä! Siellä alhaalla ei ole mitään puhuttavaa, ei mitään. Ja siellä olevat tietävät tuomion olevan tulossa. Siinä paikassa ei ole lainkaan kosketusta aikaan. Ihmiset eivät tiedä, mitä kello on. He eivät osaa sanoa, ovatko olleet siellä kymmenen minuuttia, kymmenen vuotta vai 10 000 vuotta. Heillä ei ollut mitään käsitystä ajasta. Paikka oli kammottava.
Raamatussa kerrotaan, että on olemassa kaksi valtakuntaa: pimeyden valtakunta, jota saatana hallitsee, ja valon valtakunta. Juudaan kirjeessä sanotaan, että pimeyden paikka valmistettiin tosiasiassa enkeleille, jotka olivat tottelemattomia Jumalalle. Sitä ei koskaan valmistettu ihmisiä varten. Se oli pelottavin, kammottavin ja iljettävin paikka, missä koskaan olen ollut. En koskaan toivoisi tai haluaisi, että edes pahin vihamieheni joutuisi helvettiin.
Ian M.C.
sama se mitä tuhannen ja yhden yön satukirja raamattu kertoo, totuus on se että helvettiä lieskoineen ja sarvipääisäntineen ei ole olemassa.
Helvetti on täällä maanpäällä ja sen saamme omien ansioidemme mukaan.
viisasta ja hauskaa tekstiä, panee monen ajattelemaan.
Uskonnot saastuttaa aivotoiminnot ja saa ihmiset ajattelemaan aivan järjettömästi.
Uskonnot pitäisikin kriminalisoida välittömästi.
kristinusko kuolee kyllä omaan mahdottomuuteensa mutta kehveli islam, ihmiskunta saa kärsiä vielä pitkään.
Uskovaiset tietävät että Jumala on olemassa, minäkin olen uskovainen.
onhan se mutta se ei ole persoona ei henki tai vanha ukko. Se on jotain muuta paljon suurempaa. Se on koko universum, aika mahtava jumala vai mitä.
" kristinusko kuolee kyllä omaan mahdottomuuteensa "
Tuota on varmaan 2000 vuotta moni tuumaillut.
Voin kertoa että olet väärässä. Evankeliointi ja kristinusko jatkuu ihan loppuun asti.
Siitä en ole varma mikä se loppuun asti on. Onko se seurakunnan ylösottoon asti vai tuhatvuotisen valtakunnan alkuun asti vai uuden taivaan ja maan luomisen hetkille asti.
Minulle riittää että Jumala tietää.
Mieti asioita uusiksi haluatko olla yksi pilkkaajnsa vai yksi ylistäjänsä.
" Viisas poika kuulee isän kuritusta, mutta pilkkaaja ei ota nuhdetta
kuullaksensa.
Suunsa hedelmästä saa nauttia hyvää, mutta uskottomilla on halu väkivaltaan.
Joka suistaa suunsa, se säilyttää henkensä, mutta avosuinen joutuu turmioon.
Laiskan sielu haluaa, saamatta mitään, mutta ahkerain sielu tulee ravituksi. "
Snl. 13:1-4
no kaikkihan merkit viittaavat siihen. Kirkosta erotaan kiihtyvällä vauhdilla ja pedofiilit riehuvat lahkoissa ja katollisessa kirkossa. En minä pilkkaa vaan haluan sanoa että teitä on jymäytetty.