Syrjintää ja lokeroiutumista kaikkialla

Uusi asia tänne palstalle. Nytpä onkin lössillä asiaa.

En minä pidä tuota karsinoimisena ta lokeroimisena,
vaan mielestäni on ihan selvä asia, että esim. 50 vuotta avioliitossa olevaa pariskuntaa, jotka kulkevat etsimässä itselleen hautapaikkaa juuri sen oikean koivun alta, :)
ei nyt vain yksinkertaisesti kiinnosta aihe: "Uskovan nuoren
seurustelu", jota sitäkin on mielestäni ihan hyvä nuorten tutkia Raamatun valossa, tjms.

Joten ei kai se pahitteeksi ole, vaikka yhteisten rukous- ja herätyskokousten, raamattutuntien ja seurakuntakokousten lisäksi on myöskin omille ikäryhmille omia tilaisuuksia.

Itse olen erittäin kiitollinen siitä, että seurakunnissa ollaan valmiita panostamaan, niin lapsi- kuin nuorisotyöhönkin, kuten kerhoihin, pyhäkouluihin yms.

Sillä jossainhan ne meidän nuoremme ja lapsemme joka tapauksessa aikaansa kuluttavat ja viettävät, niin eikö ole ihan hyvä, että seurakunnissa on vapaaehtoisia, jotka ovat valmiita uhraamaan aikaansa noihin työmuotoihin ja lapset saavat kasvaa ja varttua yhdessä toisten uskovien nuorten ja lasten kanssa?

Kuten tuossa jo mainitsin, suurin osa tilaisuuksistamme ovat kuitenkin ns. yhteisiä, kaikille ikäluokille ja sukupuolille tarkoitettuja.

Mutta tämä on vain minun mielipiteeni. :)

Kaikki kristityt yhdessä toimimaan Jumalan asian hyväksi.
Nuoret, jotka toimivat yhdessä vanhusten kanssa, voivat oppia suuria ja arvokkaita asioita. Näin he saavat eväitä onnistuvaan Jumalan työhön.

Hei kuules ...`???))((
Ei uskossa oleva ole juorunhaluinen. Uskossa olevat vanhukset ovat raitishenkisiä ja hyväntahtoisia.

Minun mielestäni eri ikäryhmille tai eri sukupuolille tai muuten vain samaan viiteryhmään kuuluville järjestettävät tilaisuudet eivät sodi aloittajan esille tuoman psalmin sanoja vastaan. Erilliset tilaisuudet eivät kuitenkaan saa olla itsetarkoitus tai kenenkään poiskarkoitus. Kaikki saavat tulla.

Olen elämäni aikana kuulunut kai jokaiseen mahdolliseen viiteryhmään sukupuoltani lukuun ottamatta, ja toiminut niissä, mutta olen silti kokenut koko seurakunnan yhteiset tilaisuudet rakentaviksi.

On tosin sanottava, että ehkä nykyisin mennään vähän liikaakin nuorten ehdoilla. Nuoret eivät ehkä hyödy eikä seurakunta rakennu yhdessä, jos lauantai-illan nuorisotilaisuudet kestävät yömyöhään eikä aamupaivällä jakseta nousta kokoukseen. Niinpä ainakin meidän sunnuntaiaamupäivän tilaisuuksissa on tavallisesti ollut suhteellisesti vähemmän nuoria. Poikkeuksena ovat ehtoollistilaisuudet, joihon lähes kaikki kykenevät tulevat. Nyt on nähtävissä muutosta tässä suhteessa. Nuoretkin ovat enemmän mukana.
Omassa nuoruudessani ei nuorille ollut juuri lainkaan erillistä toimintaa, paitsi lapsille pyhäkoulu
ja erilliset nuorisopäivät.

Siellä, missä Jumalan Henki toimii ja Kristus saa olla Herrana on aina hyvä olla. Sellainen tilaisuuus on kuin Jeesuksen kämmen tai Isän Jumalan syli. Kyllä siinä viihtyy. Siihen mahtuvat kaikki.

http://www.youtube.com/watch?v=9hzZvLH-UQQ

Löysin toisen, ihanan laulun, jonka tahdon jakaa kanssanne. Tulivat mieleen omat lapsuusajat pyhäkoululaisena ja myöhemmin pyhäkoulun opettajana.

KUUNTELE! Kyllä kannattaa!
http://www.youtube.com/watch?v=CcH-GIvhTGA&list=PL809D740396F12736

Kyllä se on parasta nuorten olla keskenään....Nähtiin mitä Nokia-mission takahuoneissa tapahtui....
Vieläkö joku viitsii väittää miten hyväntahtoisia vanhemmat seurakuntalaiset ovat nuoria kohtaan.....??Ei ikinä omia nuoria hellntailaisten juhliin!