Mitä mieltä ootte sellasesta uskonnon opesta joka ei itse usko jumalaan ja silti opettaa meille uskontoa.. sitten ku se selittää nii se aina sanoo et sit MUKA jumala armahtaa ja MUKA sitä ja tätä.. musta se ainakin on väärin tehty!
vai mitä??
KEROKAA MIELIPITEENNE!
vai mitä??
KEROKAA MIELIPITEENNE!
Vastaukset 15
Vanhimmat
onhan se kieltämättä hiukan omituista jos sun ussan ope puhuu silleesti.. toisaalta ussaa voi opettaa semmonenki joka ei usko mut kylhän pappeiki on sillai ett ne ei usko Jumalaan.. jos ei usko Jumalaan ni pitäis sen omana tietonaan, ei maantiedon maikkakaan sano ett "venäjä on muka maailman isoin valtio". henk.koht haluun semmosen ussa maikan joka uskoo.
aika monimutkanen vastaus... ;)
Opiskelen ussaopeksi. Enkä ole uskovainen vaan kiinnostunut erilaisista tavoista rakentaa uskomusjärjestelmiä ja hahmottaa maailmaa. Mutta opettajan pitää jättää pois se "muka" ja sanoa "luterilaisuuden mukaan" tai "kristillisen käsityksen mukaan", jolloin opetus on objektiivista. Hän korostaa jostain syystä omaa negatiivista vakaumustaan, mikä on väärin koska se voi loukata uskonnollisesti virittyneitä oppilaita. Neutraalia ja tasapuolisesta. Nam
Tuo on oikea suunta uskonnonopetuksessa. Uskononopetuksessa on hyvä kertoa juuri noin "luterilaisuuden mukaan" tai "kristillisen käsityksen mukaan" ja muutenkin on hyvä, ettei uskonnonopettaja ole uskovainen. Ei tunnustuksellinen uskonnonopetus on oikeaan suuntaan menevää uskonnonopetusta.
Kysytäänpäs ensin että mitä uskonnon opetuksessa pitäisi opettaa?
Tulisiko opetuksen keskittyä pelkästään kristinuskon keskeisiin oppeihin, raamattuun, ja todistamaan Jumalan ja Jeesuksen olemassaolo? Vai tulisiko uskonnonopetuksen olla viitteellistä ja monipuolisempaa, joka ohjaisi lisätiedon lähteille ja kertoisi eri uskonnollisista vaihtoehdoista tasapuolisesti?
Kun sanotaan: muka, se tarkoittaa että opettaja itse ajattelee toista kuin oppilailleen opettaa.
Mielestäni opettajan pitäisi olla neutraali ja esitellä kaikki mahdolliset vaihtoehdot. Ja opettaja voi sanoa oman mielipiteensä, mutta ei saisi esittää sitä ainoana totuutena.
Ja oppilaiden tulisi keskustella asiasta, totta kai.
Opettajan kuuluu sanoa että "kristinuskon mukaan Jumala armahtaa", opettaja ei saisi sanoa "Jumala muka armahtaa", mutta ei saisi myöskään sanoa että "Jumala armahtaa".
Minusta uskontoa pitäsi opettaa neutraalisti, ei väheksyen, mutta ei myöskään uskoa tunnustaen kuten joku pappi.
Sitä vaan, että saattaahan olla, että opettaja on käyttänyt juuri ylläolevaa sanontaa "Kristinuskon mukaan" tai jotain vastaavaa, ja oppilas on ymmärtänyt/kuullut sen väärin. En tunne kyseistä tapausta enkä tosiaankaan yritä puolustella opettajaa, mutta alalla 25vee olleena, tiedän mitä kaikkea voi sattua, kun eri sukupolvet yrittävät kommunikoida keskenään... Tulee jatkuvasti väärinymmärryksiä...
Itse karsastan voimakkaasti sitä että kolussa opetetaan uskontoa tunnustuksellisesti. Minusta on hieno juttu jos uskontoa opettaa henkilö joka on opiskellut teologiaa ja osaa lisäksi suhtautua siihen objektiivisesti.
Se opettaja on ammattitaidoton, ja saa uskonnon kuulostamaan pelkältä puunkuorelta, vaikka se ei ole sitä.
Olen samaa mieltä,kyseinen opettaja voi mielestäni opettaa,MUTTA ei tuolla tavalla kyseinalaistaa ja tehdä koko asiaa merkityksettömäksi.Ja kuten Anssi tuolla aikaisemmin sanoi,olisi hyvä jos olisi teologiaa opiskellut,raamattuun ja muihin uskontoihin perehtynyt opettaja,mutta mielestäni opettaja ei saa tuolla tavalla..(sanat hukassa,miten sen sanoisin..)....tehdä merkityksettömäksi raamattua.Arg!Pitäisi omana tietonaan sen "..MUKA loi maailman..."jne- juttunsa.Ala- ja yläaste ikäisten tarvitsee vain tuossa iässä oppia oman uskonsa,raamatun kertomuksen ja muista uskonnoista factan(vähättelemättä niitäkään)ja muodostaa vasta myöhemmällä iällä oman mielipiteen maailman synnystä ja uskonnosta.Koulussa tarvitsisi saada vain ainekset tälle pohdinnalle,ei valmiita "MUKA"-mielipiteitä...
Pitäisi opettajien kyllä olla aina katsomuksellisesti neutraaleja - erityisesti uskonnon ja filosofian kaltaisissa aineissa. Ei siis sen enempää ateisti, kuin oikein uskovakaan, se on sitten kun opettaja alkaa syöttää oppilaille mielipiteitä totena, niin ei ole hyvä homma. Oppilaiden pitäisi saada valita itse näkökantansa!
Uuden uskonnonvapauslain mukaan myös uskonnonopettajat saavat itse päättää kuuluvatko kirkkoon vai eivät. Tämä on mielestäni ehdottomasti parannusta entiseen.
Uskonnonopetus ei ole pelkkää kristinuskon opetusta. Vaatimuksesi mukaan meidän tulisi kuulua siis kaikkiin niihin kirkkoihin tai uskontoihin joita tunnilla opetamme?
On huomattavasti helpompaa opettaa uskontoja tasavertaisesti kuin paatoksellisesti paasata tietyn opin mukaisesti. Opetuksessa on aina otettava huomioon se, että luokassa saattaa olla eri näkökulmien edustajia. Näin mitään tiettyä näkökulmaa emme siis voi suosia. Toki oman kulttuuriperintömme tunteminen on ensiarvoisen tärkeää. Tällöin kirkkohistoriankin tunteminen on välttämätöntä.
Tulevaisuudessa näen uskonnonopetuksen menevän enemmän juuri siihen suuntaan, että painopiste siirtyy kulttuurientuntemuksen parantamiseen ja eettisten kysymysten käsittelyyn. Tai näin ainakin toivon.
Monet opettajat saavat tänä päivänä koulutuksensa uskontotieteellisessä tiedekunnassa, jossa kristinuskoa käsitellään vain yhtenä maailmankatsomuksena ja uskontona muiden joukossa. Näin valmistuu opettajia, joilla on yhtäläiset valmiudet kaikkien eri uskontojen esittelyyn ja ymmärtämiseen. Teologian opinnot ovat vain murto-osa koulutustamme, mutta Turun yliopiston opetus on mielestäni hyvinkin laadukasta ja edistyksellistä. Myös 'omaan uskontoomme' osataan suhtautua tieteellisellä, tutkivalla otteella, arvoittamatta sitä mitenkään erityisemmin.
Koska oppilaat yhä enenevissä määrin ovat perillä erilaisita uskomusjärjestelmistä ja tunnustavat erilaisia maailmankatsomuksi näkisin opettajasi toimineen juuri niin kuin pitää. Opettajan tehtävänä on tarjoilla oppilaille erilaisia näkemyksiä ja mahdollisia maailmankatsomuksia. Sen pohjalta jokainen saa mahdollisuuden päättää mihin haluaa uskoa. Aina, kun opetuksessa painotetaan liiaksi joitain oppeja joku oppilaista loukkaantuu.
Jos tuntee, että tarvitsee syvällisempää uskonnollista keskustelua ja erityisen tunnustuksellista opetusta kannattaa varmasti itse ottaa asioista selvää ja ottaa vaikka yhteyttä lähimpään seurakuntaan. He voivat varmasti tarjota sen kaltaista tukea ja opetusta, jota sinä opettajaltasi toivot. Onnea etsinnälle!
No mikäs siinä opetuksessa sitten on vikana? Eikö hän osaa lukea oppikirjaanne ja selittää siinä kerrottuja asioita?
Minäpä kerron sinulle, mitä tunnustuksellinen uskonnonopetus koulussa tekee.
Minulla oli lukiossa lestadiolainen uskonnonopettaja, naapuriseurakunnan pastori. Kukaan muu ei saanut häneltä kiitettävää numeroa päästötodistukseen kuin hänen omaan lahkoonsa kuuluvat, osasivat he sitten taikka eivät. Olin takuulla kiitettävän numeron arvoinen, mutta koska en ollut lestadiolainen, niin tietojeni mukaista numeroa ei tullut.
Toisaalta kyseisen opettajan menettely sai minut tajuamaan, mistä kristinuskossa lopulta on kysymys. Jos pappi toimii kuin piru, niin millaisia mahtavat seurakuntalaiset olla?
ei suotta monipiippuinen asia.
Mut toisaalta uskonnon opettaja ei ole pappi,
siis uskonto on muutakin kuin öö uskontoa ja uskoa,
siinä on myös historiaa, todella paljon.
Ehkä teidän maikka on vaan kiinnostunut eri uskonnoista, mutta ei itse usko niihin.
Eikä uskonnon opettajan vaatimuksiin kuulu oma henk.kohtainen usko, vaan pätevyys.
Mut itseä kyllä suunnattomasti häiritsisi jos maikka tuppaisi väliin MUKA armahtaisi tms, sillä silloinhan maikka
1. vääristää ko uskon opetusta, omalla tavalla
2. ja tuputtaa omaa näkemystään oppilailleeen, tosin aika huomaamattomasti mutta silti.
uskonnon maikan pitäis pystyy opettaan asiat niinkuin ne niissä uskonnoissa on ja kyetä vielä opettaan ne sillain mahdollisemman neutraalisti tunkematta omia mielipiteitä väliin!