Miten se aloite sitten oikein tehhään?

perkele luin aloituksen väärin, luin et mitäs nyt tehdään

monte24 kirjoitti:

perkele luin aloituksen väärin, luin et mitäs nyt tehdään

ihan hyvä vastaus siltikin :)

en ollut valmistautunut mitenkään! Oliko tukka hyvin ja varmasti olisi vähän pitänyt ainakin puuteria olla naamassa ja... joo, ehkä sitten ensi kerralla. Jos jalkani tottelevat, eivätkä sipsuttele minua ulko-ovelle.

ajattelin itsekin tuota, että ehkä mulle sopii tuo hymyily ja silmien räpsyttely. Jos se ei riitä, niin PITÄKÄÄ TUNKKINNE!

joo.. kirjoitti:

ajattelin itsekin tuota, että ehkä mulle sopii tuo hymyily ja silmien räpsyttely. Jos se ei riitä, niin PITÄKÄÄ TUNKKINNE!

Ainakin se on ihan hyvä lähtökohta, vähintäänkin sillä saa miehen hyvälle tuulelle eikä siinä vielä menetä mitään kumpainenkaan.

Ikisinkku M kirjoitti:

Ainakin se on ihan hyvä lähtökohta, vähintäänkin sillä saa miehen hyvälle tuulelle eikä siinä vielä menetä mitään kumpainenkaan.

ens kerralla en juokse karkuun.

Ainakaan ihan heti.

Ehkä.

:)

Miehen voisi puhua itselleen? Eiku minun pitää unohtaa koko "aloite"-ajatus ja ajatella kaveria ihan vain kaverina. Sitten onnistuu puhuminenkin.

puh... kirjoitti:

Miehen voisi puhua itselleen? Eiku minun pitää unohtaa koko "aloite"-ajatus ja ajatella kaveria ihan vain kaverina. Sitten onnistuu puhuminenkin.

Ulkonäöllä voit tehdä vaikutuksen, minkä sitten puhumalla voit pilata. Mutta jos teet puhumalla vaikutuksen, ei ulkonäkö sitä tehtyä vaikutusta pilaa. Eri asia sitten, että mikä se vaikutus on ollut.

Eli sanon edelleen, että puhumalla. Hyväksi aloitteeksi riittää, että puhuu. Riittää, että puhutte toisillenne eikä se puhuminen ole kummallekaan kiusallista pakkopullaa. Jos puhuminen on sellaista, voi aina valita puheenaiheen mikä siitä kiusallisesta pakkopullamaisesta tunnelmasta kummankin vapauttaa. Sen jälkeen asiat lutviutuu omalla painolla, jos ovat lutviutuakseen. Jossain vaiheessa, jos niin käy, jomman kumman on vaan kerättävä rohkeutensa ja pyydettävä toinen vaikkapa kahville tai lasilisselle. Sen aloitteen voi tehdä vaikka kysymällä: "Mitä teet viikonloppuna?". Siitä se lähtee, jos on lähteäkseen. Ei pitäisi olla kovin vaikeaa.

Jos taas edellämainittu on ylivoimaisen vaikeaa toteuttaa tai ei löydy jotain yhteistä puheenaihetta(vaikkap työpaikka ja työntekijät siinä), on ehkä parempi että jatkat asian utelemista Suomi24:ssa. Ehkä joku kaunis päivä joku Uljas Prinssi Valkoisella Ratsulla tulee hakemaan sinut kotoa.

Tuota... kirjoitti:

Ulkonäöllä voit tehdä vaikutuksen, minkä sitten puhumalla voit pilata. Mutta jos teet puhumalla vaikutuksen, ei ulkonäkö sitä tehtyä vaikutusta pilaa. Eri asia sitten, että mikä se vaikutus on ollut.

Eli sanon edelleen, että puhumalla. Hyväksi aloitteeksi riittää, että puhuu. Riittää, että puhutte toisillenne eikä se puhuminen ole kummallekaan kiusallista pakkopullaa. Jos puhuminen on sellaista, voi aina valita puheenaiheen mikä siitä kiusallisesta pakkopullamaisesta tunnelmasta kummankin vapauttaa. Sen jälkeen asiat lutviutuu omalla painolla, jos ovat lutviutuakseen. Jossain vaiheessa, jos niin käy, jomman kumman on vaan kerättävä rohkeutensa ja pyydettävä toinen vaikkapa kahville tai lasilisselle. Sen aloitteen voi tehdä vaikka kysymällä: "Mitä teet viikonloppuna?". Siitä se lähtee, jos on lähteäkseen. Ei pitäisi olla kovin vaikeaa.

Jos taas edellämainittu on ylivoimaisen vaikeaa toteuttaa tai ei löydy jotain yhteistä puheenaihetta(vaikkap työpaikka ja työntekijät siinä), on ehkä parempi että jatkat asian utelemista Suomi24:ssa. Ehkä joku kaunis päivä joku Uljas Prinssi Valkoisella Ratsulla tulee hakemaan sinut kotoa.

Lue lisää

Uljasta odotellessa... Voisihan se tulla vaikka traktorillakin. Tai Mersullaan. Ja ehkä se osaisi tulla vähän varmemmin, jos sen vaikka joskus kahville pyytäisin... Joskus sitten. Vaikka kesällä. Ei ihan vielä kuitenkaan.

oooh... kirjoitti:

Uljasta odotellessa... Voisihan se tulla vaikka traktorillakin. Tai Mersullaan. Ja ehkä se osaisi tulla vähän varmemmin, jos sen vaikka joskus kahville pyytäisin... Joskus sitten. Vaikka kesällä. Ei ihan vielä kuitenkaan.

Lue lisää

Ja tietenkin unohtamatta sitä, että jos se aloitteellinen osapuoli kahville tai lasilliselle kutsulla onkin mies, että et vastaat siihen myöntävästi. Jos miehen ehdottama ajankohta ei sinulle sovi, voit ehdottaa itse hänelle sopivampaa ajankohtaa. Jos se ei taas miehelle sovi, voitte yhdessä löytää sen kummallekin sopivan.

Milloin näistä itsestäänselvistä asioista niin vaikeita tullut? Minä muistan pähkäilleeni tämänkaltaisia juttuja joskus kokemattomana ihastuneena teininä...