Siitä vähästä mitä olen kuunnellut adventistien opetusta olen mieltänyt että korostuneinpina/tärkeinpinä opinkappaleina tai asioina he pitävät Sapatin viettoa ja korostavat erityisemmin kuin muut terveveellisiä elämäntapoja niin että esim. oikea-> terv. ravinto, riittävä lepo ja liikunta nousevat korostuneen tärkeiksi adventismissa.
Erityisesti tuo Sapatinvietto kuullostaa monissa puheissa nousevan jopa pelastuskysymykseksi. Mietin tässä vain sitä että miten he sitten ihan oikeasti ajattelevat kaikkiin muihin kirkkokuntiin kuuluvien iäisyyskohtaloista? - Vaikka toisaalta tekevät jopa yhteistyötä eri kirkkokuntien kanssa (ainakin joidenkin ja jossain muodossa, eli yhteistäkin silti on), vaikka nämä eivät sitä Sapattia vietäkään.
Eli nousevatko adventismissa juuri nämä kaksi erityispiirrettä Sapatin pito ja korostetun säännölliset ja terveelliset elämäntavat niiksi tekijöiksi, jotka erottavat heidät muista uskonyhteisöistä omaksi kirkokseen? Olen lukenut myös että adventismin sisälläkin on ainakin kaksi linjaa 'tiukempi' ja 'sallivampi' ovatko tietoni oikeita?
Kyselen näitä siksi myös koska minusta ihan selvästi näyttää siltä kun tuumin ja seuraan eri uskoyhtesöjen ja kirkkokuntien painotuksia ja oppeja että jokaisella niistä on se jokin ihan oma ja erityinen juttunsa/korostuksensa jota ne haluavat pitää esillä ja siten erottautua mielellään aina ikäänkuin oikeaoppisempina ja jopa otollisimpina, Jumalalle ja pelastukselle ja etc, siis tavallaan 'parempina' kuin ne muut uskovat jotka kuuluvat johonkin muualle.
En oikein jaksa ymmärtää näitä kaikenmaaiman erotteluja, koska Raamatun mukaan pitäisi olla yksi paimen ja yksi lauma ja nyt niitä on tuhansia ja tuhansia.
Vai onko se niin että se yksi lauma löytyy adventistin mielestä sittenkin juuri adventistien keskuudesta?
Erityisesti tuo Sapatinvietto kuullostaa monissa puheissa nousevan jopa pelastuskysymykseksi. Mietin tässä vain sitä että miten he sitten ihan oikeasti ajattelevat kaikkiin muihin kirkkokuntiin kuuluvien iäisyyskohtaloista? - Vaikka toisaalta tekevät jopa yhteistyötä eri kirkkokuntien kanssa (ainakin joidenkin ja jossain muodossa, eli yhteistäkin silti on), vaikka nämä eivät sitä Sapattia vietäkään.
Eli nousevatko adventismissa juuri nämä kaksi erityispiirrettä Sapatin pito ja korostetun säännölliset ja terveelliset elämäntavat niiksi tekijöiksi, jotka erottavat heidät muista uskonyhteisöistä omaksi kirkokseen? Olen lukenut myös että adventismin sisälläkin on ainakin kaksi linjaa 'tiukempi' ja 'sallivampi' ovatko tietoni oikeita?
Kyselen näitä siksi myös koska minusta ihan selvästi näyttää siltä kun tuumin ja seuraan eri uskoyhtesöjen ja kirkkokuntien painotuksia ja oppeja että jokaisella niistä on se jokin ihan oma ja erityinen juttunsa/korostuksensa jota ne haluavat pitää esillä ja siten erottautua mielellään aina ikäänkuin oikeaoppisempina ja jopa otollisimpina, Jumalalle ja pelastukselle ja etc, siis tavallaan 'parempina' kuin ne muut uskovat jotka kuuluvat johonkin muualle.
En oikein jaksa ymmärtää näitä kaikenmaaiman erotteluja, koska Raamatun mukaan pitäisi olla yksi paimen ja yksi lauma ja nyt niitä on tuhansia ja tuhansia.
Vai onko se niin että se yksi lauma löytyy adventistin mielestä sittenkin juuri adventistien keskuudesta?
Vastaukset 138
Vanhimmat
Kuullosti ihan omille ajatuksilleni 10v sitten. Tosin sillä erotuksella, että on itselläni on adventisti tausta.
on vanhurskas, täydellinen, hyvä ja pyhä.
Adventistien velvollisuus on kertoa sapatista, niin että sen kaikki tietävät. Ei kukaan voi sanoa, että en tiennyt, kun tulee tuomion aika.
Toki ihmisiä on koullut uskossa, jotka ovat luulleet, että sunnuntai on oikea lepopäivä 10-käskyn mukainen. Rangaistus tulee silloin väärälle opettajalle, jos ei ole tehnyt ajallaan parannusta. Paavi tietää, että sapatti on lauantai ja myös ev,lut. seurakunnan papit, muttta ovat aika hiljaa. Katekismusillassa nopeasti vaan kerotaan, että sunnuntai ei ole sapatti, vaan ylösnousemusjuhlapäivä.
Adventistien velvollisuus olisi myös kertoa, jos joku muu Jumalan 10-käskyistä kumottaisiin tai korvattaisiin ihmiskäskyllä. Yleisesti ottaen muut kirkkokunnat eivät muuttele muita käskyjä paitsi kuvanpalvonta käsky mm. kataollisessa kirkossa on poistettu.
Ei kaikki adventistit pelastu, jos ei ole vastaanottanut Jeesusta ja hänen sovitustyötään omalle kohdalleen.
Yksi lauma koostuu uskovista, jotka seuraavat Jeesusta.
Syötäväksi lukitellut eläimet löytyvät raamatusta. Toiset adventistit pitäytyvät raamatunun ohjeisiin eläinten suhteen ja toiset tiukempaan pelkkään kasvispohjaiseen ravintoon ja osa niiden välimuotoon..
Eroavaisuuksia löytyy myös muita.
Esim. - tuhatvuotinen valtakunta taivaassa, ei maan päällä.
- tuomituille ei ikuista elämää/kidutusta vaan tekojen mukaiset tuomiot ja lopullinen kuolema
- kaste upottamalla, kun tulee uskoon, ei vauva kastetta.
Rauhaa veli! Teit hyvän kysymyksen. Vaikka itse olen advari niin minulla on hyviä uskon sisaria ja veljiä muissa uskon suunnissa ja me siunaamme toisiamme,eikä meillä tule riitaa.Jumalalla on lapsia kaikissa maissa ja uskonsuunnissa. Meitä adventistejakin on moneen junaan.
Siunausta sinulle kyllä Jeesus on hyvä!
Ei teitä adventisteja ole moneen junaan, mikäli uskomme Timo Flinkkiä? Miksi emme uskoisi?
Hänen mukaansa kaikki "liputtomat" on potkittu pois junasta ja on vain yksi juna, jossa kaikki ovat adventisteja.
Muita junia ei ole, jotka veisivät määränpäähän.
Flink on konduktööri ja valvoo, että asia on näin?
Kyllä pääkonferenssi ja T.F. pitävät siitä huolen, ettei siihen junaan ketään oteta mukaan, joka vähänkään omilla aivoillaan ajattelee ja Raamattua lukemalla on sieltä löytänyt totuuden. Veturinkuljettaja on EGW ja konnari T.F. Lipun hinta pitää maksaa omilla lain noudattamisilla, sijaislunastajaa Jeesusta ei kelpuuteta. Ei se taivasosuus heille niin helpolla irtoa, sen eteen on tehtävä 6-päiväistä työviikkoa! No en minä tuollaisen junan kyytiin haluaisikaan, mieluummin otan sen puolestani lunastetun matkalipun lahjana vastaan ja istahdan turvallisin mielin Jeesuksen ollessa junan ohmaimissa. Silloin pääsee parhaiten perille. Vaikka matkalla sattuisi mitä, niin kyllä SUURI KULJETTAJAMME JEESUS niistä esteistä selviää, kun on kuolemankin voittanut!
Ei kukaan ihminen valvo mitään, vaan Jumala valvoo. Jumalan sana on se, joka myös syyttää sen rikkojaa, emme me ihmiset. Kaiken, mitä hän teki, hän valvoo ja sanassaan siitä kirjoittaa. Ellei ihmistä miellytä kulkea Jumalan sanan mukaan, voi tietenkin kuvitella menevänsä oikeaa tietä, mutta sana sanoo: monen mielestä on oikea monikin tie, mutta se onkin lopulta kuoleman tie.
Me emme potki ketään pois, mutta onkohan se oikein, että seurakunnassa on jäsenenä henkilöt, jotka vuosikausia ovat olleet näkymättömissä. Ehkä se ev.lut.kirkossa on ihan sopivaakin. Paperijäsenenä minäkin siellä olin, en edes joulukirkossa käynyt. Joskus menin lasten kanssa, kun pyhäkoulunopettajaksi värvättiin (kun osasin laulaa) Onneksi värväsivät, siinä ohessa minun piti valmistella pyhäkoululäksyjä ja miettiä asioita. Jumala taisi sen näin johdattaa, koska muuten olen siitä varma, en olisi Raamattuani avannut.
Adventtiseurakunnassa me olemme sisaria ja velijä, jotka toivomme näkevämme toisemme edes silloin tällöin, toivomme, että kirjeisiimme vastattaisiin tai edes jotakin elomerkkiä annettaisiin. Mutta ei, nämä paperijäsenet, jotka kulkevat mukana, ovat piilossa. He tulevat, mutta eivät lähde kulumallakaan.
Saattavat jopa olla monen seurakunnan kirjoissa, kuten juuri huomasimme erään jäsenen olevan. Hänelle lähti toivomus, että hän valitsee, kummassa haluaa olla.
Paperijäsenet ovat hiljaa, no se ei kai ole kovin häiritsevää, se hiljaisuus. Mutta entäs kun jäsen avaa suunsa ja esittää Ellen G Whiten opeista eriäviä mielipiteitâ, niin jo on pastori Timo Flink paikalla "varjelemassa" kirkon virallista kantaa ja oppia ja täysin avoimesti tälläkin palstalla kirjoittaa, että sellaiset jäsenet on erotettava seurakunnasta, etteivät aiheuta hajaannusta!!! Ai että ei potkita? Kirkon virallinen kanta ja Pääkonferenssin (Ted Wilsonin) määräykset ovat kahleiden kahle. Raamattu kuitenkin sanoo, että "vapauteen Kristus vapautti meidät"... Tämä kuvailemani asia on aivan autenttista pastori Timo Flinkiä, voit tarkistaa asian häneltä.
Jos aikoo avata suunsa, pitää tulla tilaisuuksiin mukaan. Näinhän ei käy. Hiljaa ollaan kotona. Näin se menee.
Tilaisuuksista ja varsinkin niiden sisällön älyttömyyksistä eli Ellen G Whitesta olen saanut tarpeekseni, loppuelämäkseni! Ei siellä kuitenkaan saa mistän olla eri mieltä Pääkonferenssin ja Ellenin hallitessa kaikkea keskustelua "erehtymättömyydellään".
JA PYSYKIN POISSA!
Hahaaa, olettepa hauskaa porukkaa.Yksi käskee tulla ja toinen huutaa kurkku suorana, että pysy poissa, hahhhhaaaaaa. No ei tuo nyt ainakaan ketään houkuttele joukkoonne, sanoo näin ulkopuolinen lukija täällä. Menettäneekö ihmiskunta teissä jotain, outoja olette joka tapauksessa.
Oletko ajatellut ""Lapsena 7.2 kirjoittaja, että radalla on myös tilausjunia.
Tilausjuna on varattu määrätylle tilaajalle ja matkustajat edustaa tilaanjan kantaa.
Liput ko. junaan käy ainoastaan tilaajan sopimaan ehtoihin joka tietenkin käy radanomistavalle yhtiölle. Tämä yhtiö tietenkin panee junaan oman konduktöörinsä, joka tosin ei katso niitä lippuja, vaan valvoo junan matkakuntoisuutta, lainavehkeethän ne ovat.
Mutta, matkantekijät ja se tilaajan oma lipuntarkastaja tietenkin toimii tilausjunassa omien ehtojen mukaan, mitä junan "vuokrannut" radanomistajayhtiö määrittää.
Näin tuolla radalla kulkee monenlaista tilausjunaa, tilaajan maksamana, höyryllä tai ilman, jopa sähköisesti bendoliinimäisesti kiitäen.
Minua edeltänyt kirjoittaja "Junalla taivaaseen?" 7.2.2014 klo 22.59 ilmaisi sen, mistä on kyse: adventistien mukaan vain se juna pääsee perille, jossa on vain adventisteja matkustajina. Vertauksesi tilausjunasta on siksi hieman outo. Minulle henkilökohtaisesti on sama, onko se juna höyry-, dieselkäyttöinen vaiko pendoliino taikka peräti ranskalainen TGV, kunhan vain Jeesus on ohjaajan paikalla, niin turvallisesti lapsensa perille vie.
Katson sen, että kiskot, ne on täällä Jumalan rata.
Näitä junia sitten on erinäköisiä. Tietenkin voi joku ajatella, että adventisteilla on oma juna, mitä siteerasin, mutta ei he sitä rataa ole rakentaneet. He vain toteavat että he menevät radan sääntöjen mukaan..
Onhan meidänkin valtion rata, ei VR-n omistuksessa, vaan ratahallintokeskuksen.
Radalla kulkee näitä tilausjunia. Muilla ei niihin asiaa. Tilaaja myös valitsee vetokaluston ja vaunusto muodon ja kokoonpanon., höyryllä tai ilman.
Siis kalusto on vertauksin aina toisen, eli elämämme.
Kuljetamme sitä erilaisissa tilaajan muodoissa, eli seurakunnissa.
Heitetäänpä tähän se, että sinä ja minä tilattaisiin se juna. Ehkä rahkeet ei kestä kustantaa vuokramenoja siihen runkoon, eli vaunuihin ja veturiin.
Haluat, että otetaan apu, liitetään se toiseen junaan, että päästään perille.
Olkoon Vapaakirkon, helluntain, adventistin, babtistin junat, niin aina on ehto, kuinka se liittäminen on sallittu ja kehen littää se asettaa ehdot.
Tänään sattumalta luin Vapaakirkon "vihkosen" kirkosta. Siinä juuri tuli esiin mustaa valkoisella se, kuinka Vapaakirkkoon """saa liitettyä toisen kirkon"".
Se onnistuu yksin ja ainoastaan niin, että se keulaosa määrittelee sen peräpään liitos ehdot, ennekuin lenkin saa heittää kiinni koukkuun ja avata matkustajien ovet perästä keulaan.
ja tämä on jokaisessa kirkkokunassa sama.. Vain ehtojen määrämät junarungot kulkevat nipussa ja muut kulkevat tilausjunina, sitten pieninä seurakunta- erikoiskuljetuksina.
Näin raadollista tämä elämä on. Mutta määräasema kaikilla pyrkii olemaan sama, sekä liikennöinnillä pääradalla, mahdollista on päästä perille, vaikkakin jossain junassa se sisäänpääsy on rajatumpaa, kuin toiseen.
Uumoilinkin sinun ehkä tarkoittavan noilla tilausjunilla eri seurakuntia, mutta puhumme ilmeisesti sittenkin kahdesta eri asiasta. Jos joku seurakunta julistautuu (juninensa taikka ilman) siksi ainoaksi oikeaksi (tässä vertauksessa siis oikeaksi junaksi), joka vie perille, niin tätä en hyväksy. Olkoon eri seurakuntien kirjo mikä tahansa, mutta millään niistä ei ole oikeutta pitää itseään toista parempana saati sitten ainoana oikeana. Tätä valitettavasti on aina ja aina uudelleen adventistien taholta saanut tulla tuntemaan ja kuulla tympääntymiseen saakka. Kuinka he ovat "valitut" ja "jäännöskansa", jopa Israelkin. He ovat jotain aivan erinomaista Jumalankin silmissä ja kristityt muista seurakunnista korkeintaan säälittäviä pimeydessä vaeltavia, joille kaikin keinoin on saarnattava "adventtitotuus". Päämääränä saada uskovat eroamaan omista seurakunnistaan ja liittymään "adventtikansaan", jota he itse pitävät Jumalan valittuna kansana. Eli siis juna-vertaustasi käyttäen nousemaan "adventtijunan" kyytiin (joka taas heidän mielestään on ainoa, joka perille pääsee). Tässä on sangen paljon samanlaista käsitystä omasta porukasta kuin JT:lla: ME olemme oikeassa ja kaikki muut väärässä! Tällainen itsensä korottaminen ei ole Raamatun mukaista, se on ylpeyttä. Tokihan se makelta maistuu, se oman osansa "erinomaisuus". Mutta ei se silti totta ole, vaan harhaa! Siksi valitsen, vaikka vapaaseen seurakuntaan kuulunkin, junakseni Jeesus-junan, jonka ovet ovat auki jokaiselle, joka mukaan haluaa. Hän itse kutsuu:"Tulkaa kaikki!" Jeesus ei jätä laiturille ketään, joka kyytiin pyrkii. Vielä kuuluu Jeesuksen kuulutus kaikille: "Tulkaa, olen jo maksanut lipun puolestanne, ottakaa se lahjana vastaan! Lupaan viedä teidät turvallisesti perille saakka!" Jeesuksen ohjaama juna pysähtyy taatusti joka asemalla, eikä pyyhkäise ohi, kuten nämä ihmisten tilausjunat. Jeesuksen juna pysähtyy matkan varrellakin, jos siellä pientareella joku ihmispoloinen epätoivoisena huitoo ja anoo päästä mukaan! Jeesus pysäyttää tarvittaessa jokaisen kohdalla, avaa junan oven ja halaten toivottaa uuden matkalaisen tervetulleeksi.
Sulla on kuitenkin väärät motiivit.
Kun puhuin eri "junista" tarkoitin eri kirkkokuntia.
Mutta, raamatullisesti ei sanakaan pakota sinua hyppäämään vain ja aina yksin yhteen junaan.
Toisaalta, ei se raamattu ole tarkoittanut sitäkään, että seisot radan varressa ja määrätyille junille heilutat punaista lippua, seis opasteeksi ja poistat sieltä matkustajat sisältä, pukeutuen omanäköiseksi tarkastajaksi.
Tätä Jeesus junia katsellessasi, niitähän pysähtyy säännöllisesti asemilla.
Lipullisia matkustajia voi olla montakin laiturilla, mutta lupa on jäädä laiturille jopa lipullisena, jonka lipussa lukee "luvatun maan asema".
Tosin jollekin matkustajalle vaunuluokka voi olla haluttu. Siksi on erinäköisiä junia samalle määräasemalle. Katsos, voima ei tule junasta, vaan junan yllä olevasta "ajolangasta". Se meneekin vetovaunuun, 25 kV virtana, muuntajankautta ajomoottoreihin, siitä pyörästön kautta kiskoon ja imumuuntajan kautta palautetaan sitten takaisin.
Eli sinne vaunuun ei panna voimaa, vaan sinne veturiin, vetovaunuun.
Ehkä lämpöä tuotetaan ajolangasta. ts. voima kunkin junan kulkuun tuleekin sieltä ylhäältä. Sitten se vaunun lämpö voidaan tuoda taas vetokaluston kautta, mutta aina loppujenlopuksi se on sieltä junan yläpuolen"virtaa".
Tunnet sanan "lusteen".. se kasvaa oikean rinnalla, mutta nyhtämään ei sinua ole siihen pantu, sillä voi olla että nyhdätkin väärän kasvun sijasta hyvän.
Se, että menee laiturille esittelemään omaa tai ei hyppää naapurin kanssa samaan, jostain syystäjohtuen. liikenne etenee ja jossaintapauksissa häirikkö matkustaja poistetaan asema-alueelta.
Et näköjään tajunnut alkuunkaan, mitä tarkoitin! Et alkuunkaan! Se, että kuvailemani ihmispolo huitoo epätoivoisesti radan pientareella ANOEN (=armoa anoen) päästa mukaan, tarkoitti, että Jeesus armahtaa ihmistä tilanteessa kuin tilanteessa, pysähtyy kurjimmankin kohdalla, jokaHäneltä apua anoo. Ei siinä ihminen sitä junaa pysäytä, vaan Jeesus pysäyttää junan ihmisen kohdalle ja ottaa kyytiin! Näin vähänkö sinä armahduksesta tiedät? Ja että Hän, joka syntisen armahtaa ja perille vie, voi olla YKSIN JEESUS, ei mikään eikä kukaan muu. Ei komea kalustokaan auta. Vain JEESUS. Joten rautatiekaluston tuntemuksesi on tässä kohdin aivan turhaa. Jos syntisen ihmisen luottamus Vapahtajaan, ainoastaan Vapahtajaan on "vããrä motiivi", niin sitten en tiedä, mitä sinä kristinuskolla tarkoitat!? Armahdettuja syntisiä siinä junassa on monta ja jokainen heistä nöyränä tietää, ettei ole itse matkalippunsa hintaa kyennyt maksamaan.
"Junalla taivaaseen"?
Jos istuisit taivasjunassa niin tuo ilkeämielisyys olisi pitänyt jättää viimeistään aemalle! Joten tarkista junasi suunta, että minne olet tuolla asenteellasi matkalla?
Olet todella kristinuskosta ulkona kohdistaessasi halpamaiset, valheelliset loukkauksesi määrättyyn henkilöön.
Jos sinulla olisi vähänkin käytöstapoja ja lähimäisen rakkautta, niin puhuisit asiaa, etkä alkaisi täällä harjoittaa henkilöön kohdistuvaa mollausta.
Olen käynyt joskus adventtikirkossa, eikä siellä ole kertaakaan edes mainittu Ellenin nimeä, sensijaan siellä ylistetään Jeesusta Kristusta, Lunastajana, Luojana ja syntiemme sovittajana.
Kristus keskeinen usko, hänen neuvojaankaan unohtamatta.
Adventistit ovat Ihania veljiä ja sisaria Herrassa.
Kiitos Jumalalle ihanista uskon sisarista ja veljistä!
Menehän avaamaan se suusi pastori Timo Flinkin läsnäollessa niin johan alkaa kuritustoimenpiteet! Ei hyväksy muita mielipiteitä kuin omansa. Änkyrä on ja änkyräksi jää.
Tällä palstallahan näin voi olla, mutta todellisuudessa nämä tuskin ovat adventtikirkon opetuksen keskeisimpiä alueita. Ainoa pelastuksen toivo ihmiselle on Jeesuksen sovitustyö ja Jumalan armo. Sapatti ilman armoa ei ole mitään ja armo riittää pelastamaan kaikki Kristukseen uskovat, jotka eivät ole sapattia Raamatusta löytäneet. Terveysopetus puolestaan antaa parhaimmillaan muutaman lisävuoden tai parempaa ajallista elämänlaatua, mikä ei ole mitään ikuisuuden rinnalla. Terve adventismi näkee asiat oikeassa perspektiivissä ja pitää kaikkia kaikkia Kristukseen uskovia veljinä tai sisarina, vaikka yksittäisestä Raamatun tulkinnasta olisi eri käsitys.
Adventtikirkko pitää Raamatunopetustaan sellaisena, joka valmistaa ihmisiä Kristuksen tulolle ja lopun ajan kriiseihin. Mutta senkään ei tarvitse muodostua muuriksi, koska kaikki kirkot uskovat saaneensa tehtävänannon Herralta. Kyse on enemmän asenteesta. Jotkut adventistit ja myös monet adventtikirkon ulkopuolella haluavat pitää muurin adventtikirkon ja muiden kirkkojen välillä korkeana...
Adventistit ovat omasta mielestään Jumalan jäännöskansa ja ainoa oikea seurakunta. Kaikki muut uskovat tuomitaan heidän taholtaan kuolemaan, joka ei kestä ikuisesti, vaan on sama kuin tuho. Pelastus on lain noudattamisessa, erityisesti sapattikäsky on pelastuskysymys. Jeesuksen uhrikuolema ei riitä pelastukseksi, täytyy sen lisäksi noudattaa, noudattaa ja noudattaa. Uskovien keskeinen rakkaus ulottuu vain oman seurakunnan (kirkon) jäsenille. Muut uskovat ovat saastaisia ja heitä tulee välttää, ettei itse saastu. Joitakin täysijärkisiäkin joukosta löytyy, se riippuu vähän, minkälainen pastori seurakuntaa hallitsee. Omat ajatukset ovat ei-toivottuja. Pääkonferenssi määrää, mitä ja miten pitää uskoa. Sen presidentti on tiukkalinjainen Ted Wilson. Heillä on oma profeetta, Ellen G White, jonka oppeihin koko kirkko perustuu. Rouva White näki mielipuolisia näkyjä ja otti unessa vastaan ohjeita kuolleen miehensä sielulta (siis demoneilta) ja näistä aineksista ja hourailuista oppi on koottu. E. White on adventisteille erittäin tärkeä, eikä häntä saa kritisoida. Sunnuntaipäivä on heille pedonmerkki. Ruokasäännökset ovat tiukat, oikea adventisti on vegaani. Kahvi, musta tee ja alkoholi pienissäkin määrissä ovat ankarasti kiellettyjä. Kontrolli toimii jäsenten kytätessä toisiaan ja heti ilmoitetaan eteen päin, jos joku ei noudata kaikkea. Jos ei vielä puhuttelunkaan jälkeen noudata, niin potkitaan ulos seurakunnasta. Harvoin joku ulkopuolelta liittyy heidän omituisiin oppeihinsa, jäsenet ovat yleensä sisãsiittoisuuden tulosta, Suomessa on klaanimainen rakenne, kirkko on muutaman suvun vallassa jo useammassa polvessa. Älä hyvä ihminen vaan mene sinne, etsi tervehenkinen Raamattua seuraava seurakunta, adventismi on aivan kauhea eksytys!
Läpikäynyt, aloittaja kysyy adventisteilta, ei siis sinulta.
Nimimerkkini kertoo, minkä kautta olen joutunut kulkemaan.
kuunnellut, joskus joillain on kuulossa vikkoo. Vai onko ollut joku yksittäinen lain kautta pelastusta antsaiseva adventisti kyseessä, jonka kanssa jutellut. En ole itse yhteenkään sellaiseen ihmiseen eläessäni törmännyt.
- läpikäynyt - Vähän ihmetyttää, että miksi olet adventistien seurakuntaan liittynyt?
Adventistit eivät sano, että pelastus tulee lakia noudattamalla, vaan Jeesuksen sovitustyön kautta. Usko taas johtaa kuuliaisuuteen Jumalan laille.
Pelastus tulee armosta Herralta, joka on luonut taivaan ja maan, pitänyt täydellisesti Jumalan lain ja kantanut synnin seuraukset kuolemallaan, pelastukseksi omilleen.
Minkä sille voi, jos vanhempien taholta liitetään? Onneksi Jeesus pelasti! Kokemuksistani voisin kirjoittaa vaikka kirjan. Luepa nimimerkillä 1234567 kirjoituksia tällä palstalla, niin ilman käskyjen tãyttämistä ei pelastusta ole, kyllä se niin meni meilläkin. Mutta onneksi se on ohi. Siksi varoitan etsiviä lankeamasta tähän EGW-eksytykseen.
Ja minä varoitan ihmisiä sinusta, joka olet eksyttäjä!
Muistakin sitten samalla varoittaa Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä, jotka avaavat adventtioppeihin eksyneen ihmisen silmät ja korvat löytämään sieltä ulospääsyn!
"Läpikäynyt":le
Sinä väität Että: ###Pelastus on lain noudattamisessa, erityisesti sapattikäsky on pelastuskysymys.###
Tuosta huomasin, että puhut omiasi, etkä tiedä adventisteista ja adventististä YHTÄÄN MITÄÄN.
Pelastus tulee uskosta Kristukseen Lunastajanaan, sapatti ei ole pelastuskysymys, mutta se on uskon kysymys.
Jos uskot Jumalaan ja olet ottanut Häneltä vastaan niin äärettömän suuren lahjan, mitä pelastus Hänen armostaan Kristuksessa on, niin sinä haluat noudattaa ilolla myöskin sitä oikeudenmukaisuutta, mitä Jumalan käskyt meille opettavat.
Jumalan lepopäiväksi pyhittämän päivän, vietto pyhänä, ei ole yhtään sen raskaampaa, eikä lakihenkisempää, kuin sinulle sunnuntain pyhänä pitämisesi. Jos olet "uskossa"adventtikirkon ulkopuolella, niin ehkäpä nimittelet sunnuntaita "pyhäpäiväksi." Vaikka siltä puuttuu Jumalan pyhitys ja lepopäiväksi siunaus.
Sapatti on Herran, sinun Jumalasi pyhäpäivä. Miksi halveksit sitä?
Jeesus sanoi, että sapatti on ihmistä varten asetettu.
Miten sinä olet tietävinäsi minun koti- ja seurakuntataustani paremmin kuin minä itse?! Ei syntymäkotiansa eikä vanhempiansa kukaan valitse eikä sitä, mihinkä yhteisöön lapsi/nuori kasvatetaan. Sitä pitää aikansa ihan normaalina, kunnes alkaa itse etsiä Raamatusta, että voiko tämä homma oikeasti olla näin. Jumalan Pyhä Henki minua opasti ja ohjasi Sanan valossa Jeesuksen luo ja vapautumaan adventismin harhoista ja lakihenkisyyden kurimuksesta. Tämä on suurin lahja, minkä olen Jumalalta elämässäni saanut, että sieltä pääsin irroittautumaan! Ei sinun tarvitse arvostella minun vapautumistani eikä olla minusta huolissasi, olen Vapahtajan hyvässä huomassa. "Minä olen sinut lunastanut, minä olen sinut nimeltäsi kutsunut, sinä olet minun. Vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun Armahtajasi." Tässä on minun turvapaikkani, minun Kallioni - Golgata.
Pelastus on tarkoitettu kaikkille, mutta kaikki eivät ota sitä vastaan. Niimpä se sitten jää heille joille kelpaa Jumalankäskyt ja usko Jeesukseen Kristukseen.
Täällä mainittiin mm. tuo kahvinjuonti kielletynä asiana jonka kyllä olen lukenutkin jostain adventismista kertovasta jutusta joskus taannoin, mutta siinä mainittiin myös sellainenkin asia että tätä 'sääntöä' useasti ainakin jo nykyisin ihan julkisesti rikotaan, joka totta taitaa ollakin koska minäkin tunnen erään henkilön joka kahvia juo vaikka ns. aktiivi adventisti onkin.
Mutta silti minulla on käsitys ja mitä olen havainnut niin esim. kirkkonsa tilaisuuksissa he tarjoavat ainoastaan teetä tai mehua, jos tarjoilua sattuu olemaan.
Eli onko totta että ainakin periaatteessa adventistin olisi syytä pitäytyä ainoastaan teen juonnissa ja onko 'sääntö' ollut joskus ehdottomampi kuin se on nykyään?
Mikä vika kahvissa on? kofeiinia on teessäkin sillä mikä tahansa tee kyllä käy, olen havainnut.
Tee ei saa olla teeiiniä(= teen "kofeiini") sisältävää, se on yrttiteetä tms., esim. roibosteetä. Musta tee ei siis käy. Heidän ylläpitämistään vegaaniravintoloista on turha toivoa saavansa kahvi- tai oikeaa teekupposta. Kofeiini ym. katsotaan huumeeksi. Kaakaota juovat, vaikka siinä onkin teobromiinia, jolla on kofeiinin kaltainen vaikutus. Suklaatakin syövät.
Tieto on
Ystäväni kyllä juo mitä teetä tahansa vaikka on aktiivi advari, sisarensa juo kahviakin. Tarkoitukseni oli vain kysyä että kuinka ehdoton tuo 'sääntö' oikeasti nykyisin on vai onko sitä lainkaan enää.
Siis jotain tiedän jota olen kertonutkin tässä mutta en kovin paljoa, niillä joita tunnen ei ole pahemmin ollut tapana ainakaan sillä tavalla omia oppejaan tuputtaa minulle, sen hiukkasen jonka tiedän olen omasta halustani saanut tietoon.
Adventistien lempiraamatunlause on: Olkaa ovelia kuin käärmeet ja viattomia kuin pulmuset. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että alussa esiinnytään kuin mikä tahansa protestanttinen vapaakirkko, mutta sitten kun ihminen on saatu koukkuun, niin sitten alkaa tulla näitä erityisoppeja a la Ellen White. Niillä opeilla ei ole Raamatun kanssa mitään tekemistä! Siksi tämä eksytys onkin niin salakavala. Metodin tunnen ajaltani siellä. Siinä on tarkoitus ja systeemi takana ja silloin kun adventistit ovat keskenään, niin puhuvat ihan toista kuin silloin kun siinä on ulkopuolisia läsnä. Onneksi Jeesus vapautti minut tuosta kavalasta yhteisöstä, siitä en voi lakata kiittämätstä ja varoitan jokaista: Etsi mieluummin puhdashenkinen seurakunta, ilman outoja oppeja ja omia profeettoja, ihan vaan sellainen, joka turvautuu Raamattuun ja Jeesuksen sovitustyöhön. Mistään muusta ei sinulle ole turvaa tuomiopäivänä, vain armosta, vain Jeesuksesta!
Läpikäynyt
Olen tuntenut ihmiset joista puhu lähes 30 v. eikä oppi ole 'tarttunut'
Toisekseen eikö se olekin niin että vähän yhden ja toisenkin kirkko- tai seurakunnan perimmäinen pyrkimys ole houkutella ne muut uiskomaan just sillä tavalla kuin ko. oppi opettaa, eli kaikkihan ne tahtovat omaan vieheeseensä 'narrata ne kalat'.( Ja kaikilla näillä on alkujaan ollut joku oma oppi-isä- tai äiti joka on laittanut ko. seurakunnan toiminnan liikkeelle).
Tuostahan aloituksessani sanoin että on aina joka ikisessä poppoossa se ajatus mukana että 'me Raamatun oppien noudattajat' ja sitten ne muut rupusakki luulouskovat tai ties mitkä, se on tuo asia justiin se, johon olen lopen kyllästynyt koska siitä ei näytä loppua tulevan eikä valmista, pahenee vain mitä enemmän hämmennetään ja 'se yksi lauma' on hajallaan kuin jokisen eväät.
Vielä onko jotain pahaa tuossa lauseessa 'olkaa ovelia kuin käärmeet ja viattomii kuin kyyhkyset', kenen lause tuo on, taidatkos sanoa:) ja missä mielessä sinun mielestäsi tuota lausetta sitten tulisi noudattaa?
Koitatko sinä siis nyt kuitenkin pelastaa minut eksymästä 'harhaoppisten joukkoon' vain koska teen muutaman kysymyksen adventisteille? No, rauhoittelen sinua sillä että jos onkin kiinnostunut jonkun muulla tavalla ajattelevan ihmisen näkemyksistä ja ajatksista ei se välttämättä merkkaa muuta kuin halua tietää miten joku 'erilainen' kuin itse ajattelee.
Se on eräs monen uskovan ongelma että toisenlaisessa ajattelussa kuin mitä itsellä on ei voida nähdä mitään hyvää, pelätään vain että 'väärä' oppi tarttuu ja sitä pitää sitten sakilla karkoittaa ja tyrmätä täysin, siinä yksi merkittävä loputtomien uskonkiistojen syy.
Kahvia monet adventistit juovat. Riippuvuus suhdetta ei siihen saisi kuitenkaan syntyä, kohtuus kaikessa.
Raamattu ei kiellä kahvinjuontia. Alkoholi ei myöskään ole saastaista, mutta väkijuomien käyttöä tulee välttää, koska ne johtavat helposti syntiin, sanoissa teoissa, perheissä ja turmelee ihmisen ja ympäristön.
Kahvilla ei pienissä määrissä ole samallaista vaikutusta.
Tuo lause on Matt. 10,16 kohdassa. Sitä voidaan käyttää väärin. Asia ei ole aivan niin yksinkertainen sen suhteen, mikä on adventistien omakuva. He kokevat olevansa lopunajan jäännöskansa, muut kristityt ovat Babylonia ja Babylonin huoria, muut kirkot ovat porttokirkkoja. Siksi heidän päämääränsä on saada toiset kristityt lähtemään pois omista seurakunnistaan ja liittymään heihin. Tämä on aivan virallista oppia. Tässä on se ensimmäinen suuri ero heidän ja muiden kirkkojen välillä (katolista lukuun ottamatta), sillä muut edes vapaat suunnat eivät julistaudu ainoiksi oikeiksi eivätkä harrasta poisvärväämistä toisista seurakunnista. Muissa seurakunnissa pidetään toisen srk jäseniä tasavertaisina sisarina ja veljinä. Virallinen adventistien oppi on, että heillä (vain heillä) on totuus ja se on heidän profeettansa Ellen G Whiten adventtitotuus. Ja tämä pitää julistaa kaikille. Ellen W. on "jatkuva ja arvovaltainen totuuden lähde". Ei muilla protestanteilla ole tällaisia omien profeettojen oppeja, vaan heille riittää Raamatun totuus, nimittäin Jeesus itse, joka onkin itsestään sanonut: "MINÄ olen tie totuus ja elämä, ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani". Tässä on se huomattava ero, miksi adventisteja ei voi suoraan samaistaa muihin vapaakirkkoihin, joille riittää Raamattu ja Jeesus Pelastajaksi. Sapatista on tehty pelastuskysymys, lain noudattamisesta taivaaseen pääsyn ehto. Merkillepantavaa on myös esim. adventtipastori Timo Flinkin aivan avoimesti tällä adventistipalstallakin esiin tuoma periaate, että virallisesta opista eroavia mielipiteitä ei seurakunnassa suvaita ("se aiheuttaa hajaannusta") ja siksi tällaiset jäsenet pitää erottaa seurakunnasta. Että oppi, profeetta Ellen Whiten adventtitotuus säilyy puhtaana ja turmeltumattomana. Tämä on yksi ahdistavimmista asioista adventistien keskuudessa.
Tuon em. lauseen käytöstä. Se on kohta, jossa puhutaan lampaiden lähettämisestä susien keskelle. Ymmärrän sen niin, että kyse on tilanne-etiikasta, esim. juutalaisvainojen aikana olisi ollut oikein suojella ja piilottaa vainotut, vaikka se oli vastoin silloisia lakeja. Tai lopunaikanakin toimia enemmän rakkauden käskyn alla kuin maan lakien, jos ne ovat Raamatun kanssa ristiriidassa. Tässä toiminnassa on joskus oltava ovela, mutta moraalisesti rikolliseksi ei saa alkaa. Omatunto erottaa (väärät) juridiset lait moraalisesti oikeasta rakauden laista. Mutta petollista toisten eksyttämistä tämä kohta ei varmasti Raamatussa tarkoita, ei Jumala halua, että ihmisiä huijataan raamatunvastaisten oppien alle. Jumala haluaa, että ihmiset "tulevat tuntemaan totuuden (siis Jeesuksen) ja totuus on tekevä heidät vapaaksi".
Adventistit, eikä kukaan muukaan näytä tässä onnistuvan, koska Jumalan lyhetää päiviä valittujen pelastuksen tähden.
Matt. 24:22 Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään
Mitä vikaa kahvissa on? No ainakin minä oksensin ne parikupillista kahvia, tänään iltapäivällä, kun mahaa kiersi. Vaikka kahvi ei ole syntiä, vaan laittomuus, niin osasipa se ystävänpäiväkahvi itse ulos, .. ja nyt on taas hyvä olla t. b
myrkky, mikä myrkky
Jes, kaikki eivät välitä kahvista ei eräs sukulaisenikaan joka juo vain teetä, kun ei ole kahviin tottunut, (ei ole silti adventisti , vakka ei kahvi maistu ja vatsassa kiertää).
Eihän toki kahvi siis ole mikään pakkopulla, mutta ymmärsit kai kysymyksen 'yskän' eli onx kahvinjuonti syntiä ja jos on niin miksei teen juonti ole?
Tavallinen tee jättää ruskean vanan kahvikuppiin aikojen saatossa, mikälli ei välillä käytä tiskatessa (käsin) järeämpiä temppuja, kahvi ei niinkään.
Myös tee sis. kofeiinia joten mene ja tiedä sitten kumpi noista on 'terveellisempää' jos ei puhuta yrttiteestä tms. mutta rajansa kaiketi niidenkin kiskomisella on.
p.s. olisithan sinä voinut juoda vaikka ystävyyden yrttiteetä päivän:) kunniaksi ettei olisi tarvinnut hyvän hetken kruunuksi mennä okselle.
Jep, vastasithan sinä että: ei syntiä;)
"kysyn kun aloitin?"
Miksi kyselet ja tuomitet ihmisiä heidän syömisistään ja juomisistaan? Se ei ole pelastus kysymys, eikä se ole mikään ehto adventti seurakuntaan kuulumiseen. Jokainen tekee omantuntonsa mukaan näissäkin asioissa.
Siunaa siis itsesi ja pyydä Jumalan armoa, että vapautuisit tuosta syyttäjähengestä toisin ajattelevia kohtaan, äläkä ole tuomitseva, vaan rakastava!
Sillä kaikki me Kristukseen Lunastajanamme uskovat olemme saman Kristus- Ruumiin jäseniä. Ei kai jalka sano kädelle; "en tarvitse sinua, kun olet erilainen, ja niin edelleen?"
Lakkaa murehtimasta toisen lahkon tekemisiä ja erilaisuutta ja pidä huoli siitä että Kristus elää sinussa.
Juoruilu ja toisistaan vikojen kaivelu ei kuulu uskossa olevan elämään. Kysy ainoastaan vain sitä, että: "USKOTKO SINÄ JEESUKSEEN KRISTUKSEEN LUOJANASI JA LUNASTAJANASI?" Jos vastaus on myönteinen, niin se rittää Jumalalle ja pitää riittää ihmisillekkin.
"Kristus riittää" piti olla, anteeksi kirjoitusvirhe!
niin riitää
Korostuuko sinun mielestäsi sunnuntain vietto luterilaisen kirkon yhteydessä ja siitä puhuttaessa. Miksi näin yleensä käy?
Eikö siksi, että he viettävät sunnuntain lepopäivänään, ja he myös pitävät jumalapalveluksensa tuona päivänä. He puhuvat siitä ja se on heille tärkeä päivä. Tosin huomaamme kirkossa käynnin vähnetyneen ja arjen tulleen sunnuntailevon sijalle. Markkinat ovat vallanneet tuon päivän.
Meillä seurakunnassamme on sama, mutta lepopäivämme on launatai eli sapatti. Miksi me emme voi siitä puhua, kiittää ja ylistää Jumalaamme, joka sen on meille antanut. Me jopa pukeudumme juhlavaatteisiimme ja menemme kirkkoon, enkä niitä sieltä palatessani poista, koska olen kokonaisen 24: tunnin ajan Jumalani vastaanotolla.
Jos menisin tapaamaan presidentti Niinistöä, tekisin samoin, pukeutuisin parhaimpiini ja olisin tappamisestani onnellinen ja ylpeä. Häneltä pitää pyytää lupa, jota tuskin kovin helpolla saisinkaan.
Näin on myös Jumalan kohdalla. Hän on korkein, ylhäisin, mutta ottaa silti vastaan jokaisen, joka haluaa tulla. Aikakin on koska vain, mutta sapatin päivä on aivan erikoisesti sitä varten, että saan olla hänen kanssaan kokonaisen päivän, jos minulla siihen itselläni halua riittää.
Jumalalla on aina aikaa minulle, myös arkisin, siitä ei ole kysymys, vaan arkisin on työ ja touhu ympärillä, mutta sapattina saan lakisääteisesti levätä kaikista töistäni. Jopa käsityönikin heitän koriin sapatin ajaksi.
Sen vuoksi levon aika korostuu. Sitä ei voi kukaan viedä pois, kaiken muun voi kyllä menettää. Aika on jokaisen omaa, olitpa missä tahansa.
Ei sunnuntaita kukaan SAARNAA, mutta sapattia saarnaatte. Sunnuntaina vain mennään aivan itsestäänselvyytenä jumalanpalvelukseen ylösnousemuspäivänä. Päivän keskipiste on Ylösnoussut itse, ei se päivä! Tässä on se ihan perusero sapatinpitäjien kanssa. Heille se on nimenomaan se PÄIVÀ se pääasia, se päivä itse. Sapatin arvo on sen PÄIVÄSSÄ. Miten sinä pukeudut jo perjantai-iltana niihin juhlavaatteisiin ja pidät niitä päälläsi 24 tuntia? Säikãhdin pahemman kerran, kun kirjoitit olevasi "tappamisesta(ni) todella ylpeä"! Ai kauhistus, kenet sinä tappaisit, jos Niinistön lähelle pääsisit? Vai tarkoititko, että sinut siellä tapettaisiin ja saisit kuolla ylpeästi marttyyrina? Hui kamala!
Sanot - Itsestään selvyys,) ihmisten perinnäisöödösten mukaan, kyseenalastamatta, kun muutkin tekevät niin minäkin.
"Almanakoissa pyhäpäivät merkitään tavallisesti punaisella. Arkipyhiksi sanotaan juhlapäiviä, jotka yleensä sijoittuvat muulle viikonpäivälle kuin sunnuntaiksi. Osa niistä on kiinteänä viikonpäivänä (tai kiinteänä päivämääränä, jolloin ne joinakin vuosina kuitenkin sattuvat sunnuntaiksi)."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhäpäivä
Almanakassakin voidaan saarnata teksteillä. Eli sunnuntai on lepopäivä, pyhäpäivä (sapatin korvike) ilman raamatun Sanaa.
Sunnuntai päivä on niin pääasia, että se merkataan punakynällä kalenteriin, että varmaan sen jokainen näkee. Sunnuntai näkyy kirjoituksissa useasti ja puheessa sunnuntai korvataan pelkällä pyhällä. Eli pyhänä tein sitä ja tätä.. Siis pyhä saarnataan useasti, mutta ei käytetä sunnuntai sanaa, vaan pyhää.
Oletko ikinä kuullut?
Sillä syrjäytetään Jeesus Herran siunaama ja pyhittämä päivä täysin.
Niin juu - itsestään selvyys kun on vapaa työstä ja kun kirkoissakin on kohta 1700 vuotta opeteltu kutsumaan sunnuntaita pyhä-päiväksi. Ja ei siinä mitään propakandaa ole (mukamas) että kalentereissa on merkitty sunnuntait punaisella tai että jokainen - uskossa tai ei - kutsuu sunnuntaita pyhäksi ..
Vaikeaa on tavallisen ihmisen edes panna merkille sitä, että koko maailma on pullollaan sunnuntaita ja että sitä pidetään normaalina viikottaisena pyhä-päivänä niiden sääntöjen mukaan minkä tämä maailma on ihmisille antanut. Ja säännöt sanovat että ei sillä niin suurta väliä jos joku on töissä tai jos makkinat pelaa tai ihan mitä tahansa - säännöt on väljät - tee niin tai näin säännöt ..
Kaikki tämä todistaa että kirkko ei millään tavalla vietä mitään raamatullista lepopäivää kuin ehkä nimellisesti - sen että kuitenkin vedotaan Raamattuun pitäisi panna ihmiset edes hetkeksi miettimään.. mutta niinkuin näkyy täälläkin on kaikki rutiininomaiset perinteet vallalla kaikkialla ..
Onko sillä sitten niin völiä mitä ihmiset touhuavat ?
On ja ei. Sapatti auttaa ihmistä lähestymään Luojaansa aivan eritavalla kuin täysin vesittynyt sunnuntai .. mutta ei käskyjen noudattaminen ketään pelasta vaan vain Jeesus ..
-no johan jotain- ja - väljät on säännöt -. Saarnaamalla tai tuputtamalla tarkoitin suullista saarnaamista. Itsestäänselvyydellä tarkoitin, että on itsestään selvää kunnioittaa ja korottaa YLÖSNOUSSUTTA HERRAA, ei PÄIVÄÄ. Se on eri asia, korottaako Jeesuksen persoonaa vaiko tiettyä viikonpäivää.
- Agenttiko olet?- Itsestään selvyys on se, että korotetaan ylösnousutta Herraa, joka on taivaan ja maan Luoja ja antanut sapatin ihmistä varten siunaamalla ja pyhitämällä sen.
Joka päivä tulee korottaa ylösnoustta Vapahtajaa, niin sapattina kun muinakin päivinä.
Tuputettu on pyhää sunnuntaita monella jo kotona, koulussa, rippikoulussa. Työpaikassa, sunnuntai on lakisääteinen vapaapäivä ja jos joudut töihin saat saat pyhäkorvaukset. Virastot kiinni ja kaupat osaltan kiinni tai erityisajat. Se sunnuntai on jokaisen huulilla. Sunnuntai vehnäjauhoja, jne. Jos et ole tuputtamista kuullut olet täysin kuuro ja sokea.
Ilmeisesti sinulle on jo pienenä niin iskostettu, että se on itsestään selvyys, kun jokapaikkassa on sunnuntai ja pyhä, pyhä... , että et edes huomaa sannalista vistintää.
Sunnuntai ei korota ylösnousutta Herraa. Ihmiset vovat antaa kunnian Jumalalle, Sunnutain voimalla ei Jeesus olisi herännyt kuolleista. Se on voimaton päivä, kuten muutkin päivät.
Onko se sinulle jo niin tärkeä päivä, että vaan sunnuntaina voit korottaa Herraa!!!
Suullista tuputtamista on jakuvasti sunnuntain kohdalla: pyhä, pyhä, pyhä ja se on sunnuntai. Tätä kuulee päivittäin. Ihme jos et jonain päiväna kuule. Tulevana pyhänä, edellisenä pyhänä jne... Sapatista ei kuule halaistua sanaa missään normipaikoissa, kuten työpaikka, kauppa tai ihmisten keskusteluissa, niin se on poljettu ja unohdettu päivä, vaikka SEN ON TISE HERRA TEHNYT PYHÄKSI, sinunaamalla ja pyhittämällä sen. Vaikka ihmiset ovat sen suurelta osalta unohtaneet ei siltä pyhyys ole mihinkään hävinnyt.
Sunnuntailla ei ole muuta pyhittäjää, kun ihminen. Sapatti pysyy pyhänä, koska pyhyys lähtee aina Jumalasta. Sitä ei tarvitse ihmisen pyhittää, kun vaan levätä siinä, joka on pyhä. Ottaa Herran siunaama ja pyhittämä päivä ilolla kiitoksella vastaan.
Agenttiko olet?
Puheletko ihmisille sunnuntaisin, Herra on ylösnoussut haudastaan sunnuntaisin, vai miten korotat?
Jeesus sanaa ei kuule näiltä ihmisiltä, jotka puhelevat "nyt on pyhä", eli sunnuntai. Täytyy mennä kirkkoon, jos haluat kuulla Jeesus sanan.
Pyhä sanaa kuulee päivittäin jo ennen ja jälkeen pyhän "sunnuntain". Eivät edes "pyhittelijät" tiedä, että se on viikon ensimmäinen päivä. He puhuvat viikon viimisestä päivästä, eli seitsemmännestä päivästä.
Eli suurimmalle osalle ihmisistä "sunnuntai" on viikon seitsemäs, ei siis ylösnousemuspäivä, toiseille sekä viikon ensimmäinen, että seitsemäs- ja vielä kahdeksapäivä viikossa, että aurinkonpäivä.
Sunnuntai päivää ihmiset korottaa yleisesti ottaen puhelemalla "sunnuntai pyhästään", eivät puhele Jeesuksesta halaistua sanaa.
Koska ylösnousemuspäivä ylennettiin sapatin tilalle? Muutettiinko silloin myös pyhäpäivä sunnuntaille?
Olisi hyvä tutkia katolisen kirkon historiaa, niin sieltä löytyisivät kaikki tarvittavat tiedot tästäkin asiasta. Sunnuntai (ylösnousemuspäivä) on heidän valtansa merkki, jota melkein koko maailma viettää, ilmeisesti sinä muiden mukana. He ovat muuttaneet "ajat ja lain", joten suosittelen hieman lisää tutkimuksia.
TV7:ssa Kalle Venäläinen piti tästä hyvän esitelmän vuosisatojen ajalta. Suosittelen sitä sinulle katsottavaksi. Arkistosta löytyy nimellä.
Mielenkiinnosta avasin koneen ja aloin lukea tällaisia ketjuja, onhan täällä näköjään kovastikin keskusteltu. - anelmass- tuolla alempana huomasin jonkun nimim. Uusi luomus kirjoituksen 9.2.2014 14:18. Jospa lukisit sen. Ei kai ylösnousemus nyt katolisen kirkon vallan merkki ole, voi hyvä Sylvi! Ylösnousemus on Jumalan vallan merkki, Jeesuksen voitto kuolemasta ilmenee ylösnousemuksen ihmeessä. Eikös kristinuskossa näin opeteta? Meille ainakin on opetettu niin, että sapatti on sapatti ja sunnuntai on ylösnousemuspäivä. Ylösnoussut Herrahan sanoi itsestään, että "Minulle on annettu kaikki valta..." Olen muuten sitten vapaakirkollinen, ettäs tiedätte.
NIin, se onkin sunnuntain pyhittäminen, jota katolinen kirkko pitää valtansa merkkinä.
vastaukseni sinulle nimimerkki ......Agenttiko olet? 8.2.2014 13:33
//
Voihan sitä kunnioittaa perjantaitakin samalla tavalla pyhänä, sillä sehän on juuri synnin sovituksessa tärkeintä.... Se on Täytetty.... Olisi perjantaipyhä, täytetty päivä.
Eli ontuu, ontuu, Agenttiko olet kaveri..... Kun puhutaan raamatullisesti sanaa PYHÄN merkityksestä, niin se on erottamista Jumalaa varten, Jumalallinen.
Miltäs tuntuisi se, että Jumala itse on erottanut PYHÄN Aadamia varten..
Tuntuisiko jotenkin sellainen Pyhä, PYHÄLTÄ.... ???????
Vai onko ihmisen erottama päivä tärkeämpi ja tärkeämpää, että Sanan ohi, mistä sana ei kirjoita niin se on niiiiiiiiiiiin pyhä, että se ei muutu miksikään, ei vaikka voissa paistas.
Luterilaistenkin keskuudessa on löydetty sapatti, kaste, ehtoollinen, sekä myös ymmärretty jalkojenpesun raamatullisuus. He ovat erottautuneet omaksi Herralleen uskolliseksi joukoksi.. Baptisteissa on ja jo kansaivälisesti Apostolinen 7.n päivän helluntaiseurakuntakin on sanan taivaallisen jyvän löytänyt.
He eivät kumarra ihmisoppeihin siinä, vaan katsovat Iankaikkisuuden puolelle ja uskovat Jumalan erottamaan ja Pyhittämään päivään ja ovat uskollisia siinä.
Juuri näin, pyhänä...se on varsin paljon käytetty sana sunnuntaista. Koska näin olen huomannut tapahtuvan yhä useammin, olen alkanut myös käyttää sanaa meidän lepopäivästämme sanaa sapatti, ja joskus lisään eli lauantai.
Ei ole kovinkaan pitkä aika, kun naiset kysyivät minulta, miksi sapatti on meille lepopäivä. Kerroin heille, että se tulee Raamatun ensi lehdiltä,(2. Moos. 2:1-3) Kerroin senkin, että sunnuntain pyhyys on ihmisen tekemää ja muutos katolisen kirkon vallan merkki. Se oli kai outo asia, koska keskustelu tyrehtyi siihen.
En minäkään alkanut sen enempää saarnata, sanoin vaan yksinkertaisesti ja lyhyesti sen, minkä tiedän todeksi. Jos joku haluaa tietää, hän tulee etsimään tietoa kuin aarretta.
Jos Jumalan henki puhuu ihmiselle, hän sanasta löytää totuuden ja hän tulee tekemään valintoja uskonsa mukaan. Kun Jumala tulee hänelle rakkaaksi, ei hän enää ole oman voimansa varassa, Jumalan henki häntä kuljettaa häntä ja vaikuttaa tahtomisen ja tekemisen.
Näin on "Väljät on säännöt"!
Ei sunnuntai ole edes maailmanlaajuisesti viikon seitsemäs päivä, vaan osassa eurooppaa "muutettiin ajat ja lait" 1973 vaihteessa, niin että viikon ensimäisestä päivästä tehtiin viikon seitsemäs. Suurimmassa osassa maailmaa on kuitenkin entinen viikkojärjestys voimassa.
Muistan lapsena kun sununtai oli viikon ensimäinen päivä ja keskiviikko oli silloin keskellä viikkoa. Lauantai on Raamatun mukaan viikon seitsemäs päivä.
Raamatussa kehoitetaan : "Muista Herran, sinun Jumalasi sapatti"!
Sapatti on sapatti ja sunnuntai on ylösnousemuspäivä!
Tavallisesti kun näitä kysymyksiä esitetään ja vastauksia annetaan - niin mitä kummaa tapahtuukaan lähes aina? Juu, kysyjä sanoo (liian usein) eihän se noin ole! Kun/jos vastaus onkin erilainen kuin odotetaan.
Tärkein oppi adventismissa on Jeesuksen hankkima syntisten lunastus, mikään ei mene ohi sen.. Se on osoitus Jumalan armosta ja oikeudenmukaisuudesta ja rakkaudesta kun Jumalan Poika Jeesus antoi elämänsä ja kuoli jotta syntiset saivat valita elämän.
Miten Jeesuksen uhrin voi osoittaa täydelliseksi - sillä sen tulee olla täydellinen - sillä epätäydellisyydessähän ei ketään voisi pelastaa - siitä kai olet samaa mieltä kanssani? Vain täydellinen lunastus voi olla totta - eihän kuka vaan ihminen kelpaisi lunastamaan maailmaa sen synneistä.
Siis mikä sanoo meille että Jeesuksen hankkima lunastus on pitävä ?
Jeesus itse.vastasi kysymykseen esimerkiksi näin:
Matt. 5:17 - 19
Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut. Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa.
Mitä lakia Jeesus tarkoitti ?
No, Jumalan lakiapa tietenkin - siis sitä lakia joka on annettu käskyissä. js joissa myös sapattikäsky on mukana.. voimme siis sanoa että koska Jeesus täytti Jumalan lain on hän arvollinen lunastamaan kuolemallaan maailman syntiset - ne jotka haluavat pelastua .. kuolemasta >> elämään.
Minä luulen tietäväni (vaikka en adventisti olekaan) että tämä on yksi perussyistä siihen että adventistit pitävät Herran saptin kunniassa. Koska se on Jumalan antama ja koska Jeesus piti sen kunniassa - Jeesushan täytti koko lain .. viimeistä piirtoa myöten... sillä eihän lunastus muuteoin toimisi.
Ja Jeesushan sanoi:" Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten " kutsuttaman.
Siis onko sapatti pelastyskysymys? Onko minkään käskyn pitäminen pelastuskysymys ?
Tuskin sillä jos niin olisi niin ei kukaan meistä pelastuisi.. mutta se ei tarkoita että käskyjä ei tulisi pitää - joten sapatin pitäminenkin on siis hyvä asia...
Olen sitä mieltä, että käskyt ja seuraavat Raamatunjakeet ovat riittävät ohjenuorat raamatulliselle uskovalle.
Ap. t. 15:
28 Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät:
29 että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin. Jääkää hyvästi!"
Paavali oli viisas mies ja kirjoitti häkin samasta asiasta hieman toisesta vinkkelistä:
1. Kor. 10: 15>>30
Minä puhun niinkuin YMMÄRTÄVÄISILLE;
arvostelkaa itse, mitä minä sanon.
Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?
Koska leipä on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset.
Katsokaa luonnollista Israelia; eivätkö ne, jotka syövät uhreja, ole alttarista osalliset? Mitä siis sanon? Ettäkö epäjumalanuhri on jotakin, tai että epäjumala on jotakin?
Ei, vaan että, mitä pakanat uhraavat, sen he uhraavat riivaajille eivätkä Jumalalle; mutta minä en tahdo, että te tulette osallisiksi riivaajista.
Ette voi juoda Herran maljasta ja riivaajien maljasta, ette voi olla osalliset Herran pöydästä ja riivaajien pöydästä. Vai tahdommeko herättää Herran kiivauden? Emme kaiketi me ole häntä väkevämmät?
"Kaikki on luvallista", mutta ei kaikki ole hyödyksi; "kaikki on luvallista", mutta ei kaikki rakenna.
Älköön kukaan katsoko omaa parastaan, vaan toisen parasta.
Syökää kaikkea, mitä lihakaupassa myydään, kyselemättä mitään omantunnon tähden, sillä: "Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on". Jos joku, joka ei usko, kutsuu teitä ja te tahdotte mennä hänen luokseen, niin syökää kaikkea, mitä eteenne pannaan, kyselemättä mitään omantunnon tähden. Mutta jos joku sanoo teille: "Tämä on epäjumalille uhrattua", niin jättäkää se syömättä hänen tähtensä, joka sen ilmaisi, ja omantunnon tähden; en tarkoita sinun omaatuntoasi, vaan tuon toisen; sillä miksi minun vapauteni joutuisi toisen omantunnon tuomittavaksi? Jos minä sen kiittäen nautin, miksi minua herjataan siitä, mistä kiitän?
********
alex
Alex, meidän seurakunnassa pastori sanoo, että voi aivan hyvin pitää sekä sapatin että sunnuntain, jos kokee sen tärkeäksi ja pystyy näin tekemään. Olisikohan tuossa neuvossa jotain näiden kiistojen hillitsemiseksi? Pahoin epäilen, mutta harkitsemisen arvoinen asia se saattaisi olla. Siis jos tahtoa löytyy...
""Alex, meidän seurakunnassa pastori sanoo, että voi aivan hyvin pitää sekä sapatin että sunnuntain, jos kokee sen tärkeäksi ja pystyy näin tekemään. ""
Pastorinne on mielestäni aivan oikeassa, voit viettää ylösnousemuspäivää sunnuntaina jos haluat sen lisäksi voit halutessasi myös viettää maanantaita, tistaita, keskiviikoa, torstaita ja jopa perjantaita eri syistä - kunhan et innostu sydämmessäsi osallisttumaan Jumalan vastutajan bileisiin . ... ja ei unohdeta että sapattia kehoittaa itse Jumala meitä viettämään.. ja sapatti saa viettää lauantaina ja levätä viikon rasituksista .. ja palautua niin ruumiillisesti kuin henkisesti - noista kaikista muista viettämisistään ..
Siitä on siis kyse kun puhutaan sapatista.
alex
Sunnuntai nyt kuitenkin, eri lailla kuin muuta viikopäivät, saa SISÄLTÖNSÀ ylösnousemuksesta. Ja tällä sisällöllä on ALULLEPANIJA, joka on ISÄ JUMALA itse. Hän näet herätti sunnuntaina, viikon ensimmäisenä päivänä Poikansa Jeesuksen, meidät Ylösnousseen Herramme ja Vapahtajamme kuolleista. Emme me päivää palvo tai pyhitä sen päivän takia, sunnuntai saa siunauksensa ja pyhyytensä ylösnousemuksesta, joka on Jumalan teko. Me korotamme ja kunnioitamme Ylösnousseen persoonaa, emme itse päivää. Sapatin pitäjille se PÄIVÄ itse on se pääasia. Toki palvelemme Jeesusta joka päivä, emme vain sunnuntaisin. Jumalanpalvelukseen kokoonnumme ylösnousemuspäivän aamuna kiittämään tästä maailmankaikkeuden mahtavimmasta tapahtumasta, kuoleman voittamisesta! Onhan sapatinpitäjilläkin vain yksi päivä viikossa, jolloin on jumalanpalvelus. Katoliset pitävät messujaan joka päivä, mutta protestanttinen kristikunta ei. Voihan se tietysti olla erikoistapauksissa jonain muunakin viikonpäivänä, se jumalanpalvelus, mutta vakiintunut päivä on ylösnousemuspäivä. Ei kai siinä nyt mitään pahaa ole, vai onko? Onhan olemassa seurakuntia, joissa pidetään esim. la-iltana pyhänaattojumalanpalveluksia, mutta adventistit katsovat näitäkin karsaasti, kun se ilta on auringonlaskun jälkeen. Heillehän ei kelpaa mikään muu kuin sapatti, sapatti, kaiken yllä. Eivät edes jouluaattona, joulupäivänä, pitkäperjantaina eivätkä pääsiäissunnuntaina vietä jumalanpalvelusta, helluntaista tietysti puhumattakaan. Kyllä sitä pistää miettimään, että ketkä tässä oikein niitä fanaatikkoja ovat... Kun se sapatti on kaiken uskon keskipiste ja pelastuksen ehto, niin perin kummallista se vaan on!
- Uusi luomus -
Olet ymmärtänyt väärin ylösnousemuksesta saavat siunauksen, pelastuksen ne, jotka kääntyvät Vapahtajan puoleen minä päivänä tahansa ja jättäytyvät hänen varaansa..
Pyhyys ei sunnuntaille tule ylösnousemuksesta, kun siitä ei ole raamatussa mitään mainintaa, että "Jeesus pyhtti ja siunasi viikon ensimmäisen päivän, koska nousi haudasta", ei löydy.. Toki Jumala haluaa olla läsnä siellä missä kaksi tahi kolme kokoontuvat hänen nimessään.
Tiedä sitten häntä, jos haluaa tallata Herran Jeesuksen sapatin arkipäivien joukkoon ja ottaa tilalle sitten hänen ylösnousemuksensa päivä pyhäkseen sen Jeesukselle. Mitäpä Jeesus päivällä tekee.
Käskyjen rikkoja on synnin alla. Eli jos on yhden Jumalan 10 käskystä muuttanut on rikkonut kaikki käskyt. Aino tie pelastukseen on kääntymys.
Toksi sunnuntaisin voi pitää jeesuksen ylösnousemusjuhlapäivää, mutta lepopäivä, sapatin korvike se ei ole. Ei ihmisiltä ole kieletty pitää kokous-, tai juhlapäiviä Jeesuksen kunniaksi. Jumalaa haluaa pelastaa ihmisen, eikä päiviä.
Täytyy taas korottaa Jeesusta. Jeesus siunasi ja pyhitti sapatin ihmistä varten ja siitä on käskyssä muistus, että muista pyhittää Herra sinun Jumalasi sapatin päviä, viikon setsemäs päivä.
Olen huomannut, että "sunnuntai pyhä" on sen pyhittäjille pääasia, ei se mitä silloin on tapahtunut, suurin osa kansasta on sitä mieltä, että pyhä, pyhä. ja kertovat, että se on viikon viimeinen päivä/sunnuntai, ei siis viikon ensimmäinen päivä. Pikkuriikkinen osa ihmisistä pitää sunnuntaita viikon ensimäisenä päivänä, kuten adventistit ja sinä ja muutamat muut.
Kokouksia adventtiseurakunta, hellunalaiset ym. seurakunnat pitävät päivänä, kun päivänä, mutta sapatti on vaan lauantaina.
Pyhänään sunnuntaita pitää melkein kaikki seurakunnat paitsi adventistit, juutalaiset.Yksittäiset seurakunnan jäsenet pitävät sapatin lepopäivänä helluntalaisissa, baptisteissa ja ev.lut. seurakunnassa Herranssa Jeesuksen siunauksen ja pyhityksen tähden ja koska se on Jumalan säädös.
Mukavaa, että joulunaikaan on paljon vapaa-päiviä, joita voi viettää perheen tai ysstävien kanssa.
Suurin osa kansasta nyt ei ole uskossa ollenkaan, joten pitäytykäämme keskustelussa uskovaisiin. Kuten jo Alexille vastasin, meidän srk pastori sanoo, että voi aivan hyvin pitää molemmat, sekä sunnuntain että sapatin! Jumalanpalveluspäivää emme kuitenkaan sen takia muuta toiselle viikonpäivälle, se on ylösnousemuspäivä. Tunnen muuten saarnamiehiä, jotka saarnaavat peräkkäisinä päivinä: sapattina adventistien jumalanpalveluksessa ja sunnuntaisin muissa seurakunnissa ilman että sitä kukaan pitää pahana. Sopu sijaa antaa!
No, sinä teet niinkuin parhaaksi näet ja vietät ylösnousemuspäivää sunnutaina .. ja mikäs vietä vain, mutta älä pane sitä sapatin tilalle. Sillä SE EI OLE SAPATTI josta käskyissä muistutetaan.
Käskyissä puhutaan sapatista kuten tiedät ja sitä ei luonnollisesti muuta mikään.
Näin Raamatussa sanotaan:
"Muista pyhittää lepopäivä.
Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, SAPATTI.
Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, ei juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi.
Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. SEN VUOKSI Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.
--------
Jos sinä luulet tietäväsi paremmin niin ei tästä tämän enempää kannata keskustella - minä kuitenkin olen raamatullinen uskova ja pidän siksi sapattia arvossa viikottaisena lepopäivänä, vaikka en sitä nyt ihan adventistien tavalla teekään .. mutta kuitenkin ..
alex
Ei saa. Raamattu ei missään sano, että sunnuntai olisi ylösnousemuksen muistopäivä tai että sunnuntaita pitäisi pyhittää ylösnousemuksen takia.
Sunnuntain pyhittäminen on tekopyhyyttä.
Löpönlöpön: Sapattinako Jeesus sitten nousi kuollleista? Minun Raamatussani kyllä lukee, että "viikon ensimmäisenä päivänä" Jeesuksen hauta löytyi avoimena ja tyhjänä, koska HÄNET oli herätetty kuolleista. Tätä tapahtumaa Raamattu kutsuu ylösnousemukseksi. Ylösnousemus taasen on kristityn elämän eliksiiri, elämän toivo ja Jumalan vakuutus siitä, että sen johdosta meilläkin on iankaikkinen elämä Taivaan kodissa, jonne Jeesus on mennyt valmistamaan meille sijaa. Ja on tuleva noutamaan omansa, MARANATHA, tule Herra Jeesus! Sinulla on oikeus suhtautua ylösnousemukseeen "so what"- asenteella, jos se ei sinulle mitään merkitse. Jumala ei ketään pakota uskomaan ylösnousemuksen voimaan. Se on ihan sinun oma ratkaisusi. Mutta silti sinulla ei ole minkaänlaista oikeutta tuomita uskovia, jotka ymmärtävät ylösnousemuksen avainaseman! Ilman Jeesuksen ylösnousemusta meillä ei olisi iäisen elämän toivoa. Onneksi et voi ylösnousemusta mielipiteilläsi kumota, se on tapahtunut tosiasia ja tämän tosiasian varassa koko kristinusko lepää. Ja hyvin lepääkin. Sinäkin saisit, jos haluaisit, mutta pakko ei ole. Saat vapaasti valita.
Joo, Jeesus lepäsi sapattina haudassaan -- Jumala herätti hänet kuolleista kolmantena päivänä - siis perjantai (ensimmäinen) sapatti (toinen) ja sunnuntai (kolmas) ..
Uskokaa tai nälkää, niin sapatilla on muukin merkitys kuin vain viikottainen lepopäivä.
Maakin saa sapattinsa - sano sana.
Yksi päivä on Jumalalle kuin 1000 vuotta ... näin se on ..
Nyt puhut tuossa omiasi "uusi luomus"
##Sapatin pitäjille se PÄIVÄ itse on se pääasia.##
Ei pidä paikkaansa, ei ole, vaan HÄN, joka kehoittaa meitä pitämään PYHÄNÄ Herran sapatin.
Sapatti on Jumalan lepopäiväksi asettama ja siunaama HERRAN PYHÄ PÄIVÄ.
Jeesus sanoi että sapatti on ihmistä varten asetettu.
Tänne on tullut niin paljonkin tekstiä, ettei kaikkia jaksa sana sanalta kahlata läpi. Mutta kertokaahahan nyt ihan lyhyesti että onko tuo se 'juttu',Sapatti ta Sunnuntai, joka varsinaisesti tekee sen että adventistien niiden muiden muiden välille se ylitsepääsemätön juopa tai kiista tai ainakin lähes sellainen näyttää syntyvän että eivät ainakaan näämmä läheskään kaikki puolin eikä toisin voi hyväksyä erilaista näkemystä asiasta.. eivätkä siten 'kelpuuta' toisiaan.
Eli joo tai ei? Tämäkö on se varsinainen kynnyskysymys adventismin ja muun välillä vai onko muitakin ja mitä? lyhyesti ja selkeästi, Kiitos.
Uskonkiistoja olen nähnyt aivan tarpeeksi niin että olen loputtomia mihinkään johtamattomia väittelyitä kuunnellut, niin asiasta jos toisestakin niin, että olen niitä kurkkua myöten täynnä->jollakin lailla pitää erottautua aina jostain muusta porukasta ja sitten eri porukoiden välille muodustuu loputtomia väittelyitä jotka jatkuu ja jatkuu....armottominakin.. valitettavasti.
-Tätäkö uskovaiset oikeasti haluaa, vai mitä..??
Kun jotakuta toista ei vaan voi haluamakseen muuttaa eikä kaikkia saada ajattelemaan just niinkuin itse näkee, semmosta ei vaan voi olla..
Kun kaikkea ajattelen niin joskus tulee mieleeni semmosta että eikö kukaan muu koskaan todellakaan tympäänny tai ole tympääntynyt jatkuviin oppikiistoihin erilaisten ryhmien välillä kuin minä (?) kun väkisikin tuntuu sille, että niitä erimielilyyksiä aivan hakemalla haetaan tai osoitetaan toisaalla olevilla jokin 'väärä' käsitys tai opetus johon vedoten annetaan ymmärtää että 'te ette kelpaa'.. Ei tuollaista voi ihminen mennä toiselle sanomaan tai antaa semmosta toisen ihmisen ymmärtää, ei voi. Minua tämä kaikki oikeastaan vain ärsyttää ja etäännyttää.
Minä en kuulu niihin ihmisiin jotka jaksavat maailman tappiin asti väitellä oikein uskomisesta ja siitä kuka on 'kelvollisin' Jeesukselle tai Jumalalle, ja ajattelen että ei tuo helppoa voi olla jos tuollaisessa todellisuudessa joutuu elää että aina on tavallaan tapeltava kynsin ja hampain siitä 'meidän poppoon paikasta siellä auringossa muita vastaan'.
Mutta niinhän se on maailmassa kaikilla muillakin sektoreilla kuin uskomisen, eli siinä mielessä siinä asiassa ei näy olevan oikeen mitään poikkeavaa verrattuna muuhun mitä maailman menoon tulee, että 'omasta paikastaan' on tapeltava. Vaikka toisin vissiinkin tulisi olla..hm.
Lopuksi..mietin että..
Ei siitä mitään tolkkua sillä tule että ihmiset noista vain riitelee, riitelee ja taas riitelee..kuinka tulisi? Kaikki jotka ehkä haluaisivatkin eivät jaksa semmosta eivätkä löydä mistään,- niistä keskenään takkuavista porukoista sitä omaa paikkaansa koska se on semmosta kun se on eikä se siitä näy muuttuvan..
ed. tuli kirjoisvirheitä jonkin verran, sorry ja kiitoksia ketjuun osallistumisesta!
Tähän kaikkeen kristikunnan hajaannukseen ja eripuraan löytyy selitys, kun tutustut, mitä Raamattu opettaa Babylonista, sillä koko kristikunta on yhtä suurta Babylonia, josta Jumalan kansaa kehoitetaan lähtemään ulos Ilm.18:4
Esim. Www.arvioikaa.com sivustolta löydät asiasta enemmän tietoa
Jos haluat kuulla hieman erilaista opetusta niin googleta tai hae youtubesta Michael Howardin opetuksia tai Jean Roosin opetuksia. Niissä ei niinkään keskitytä tuohon kuppikuntaisuuteen vaan keskitytään siihen että antaa itsensä Jumalan käyttöön ja Jumalalle otolliseksi. Puheet voi kuulostaa aluksi erilaiselta verrattuna siihen mitä luultavasti olet kuullut, mutta varmasti antaa lopulta enemmän kuin pelkät oppien puolustamiset ja pitkä väittelyt.
Hei !
Vrt; Luuk 12:47-48. > Siinä ohje Jumalan palvelijoille.
Lepopäivä on oman tunnon asia. Käsi sydämellä Jumalan edessä.
Adventtikirkolla on vahvat uraa uurtavat perinteet ihmisen luontaishoidoissa aikakaudelta jolloin lääketiedettä ei vielä ollut.
Kirkossa ei kukaan vahdi kenenkään syömisiä eikä anna käskyjä syömisessä.
1 Kor 6:19. Kukin oman ymmärryksensä mukaan.
Yst. t. Jari Laurila
Toinen vastaaja ketjussa, Jumalan laki, kertoi että adventistien tehtävä on kertoa Sapatista ihmisille. No juu, tulipahan siitä vain mieleeni että helluntailaisten tehtävä on sitten kertoa toisille ihmisille Helevetistä eli omien sanojensa mukaan, heidän on kerrottava ihmisille tuo totuus.
Eli miettikää nyt, adventistit eivä usko helevettiin eli eivät usko helluntailaisten 'sanomaan' tästä asiasta vaikka hellarit miten päin jankkaisivat, niin EI auta tipan tilkkaa - yhtä kaikki, turhuutta.
No, toisin päin sitten? Advantisteilla on 'sanoma' Sapatin vietosta esim. hellareille, mutta auttaako jankkaaminen, ei auta - ei tippaakaan, hellarit eivät vaan usko sillä tavalla kuin adventistit soisivat,,eli turhuutta kaikki (tuo vääntö) auringon alla.
Eli mitä hyödyttää haaskata energiaa turhaan touhuun ja toinen toisensa mitätöintiin? Kun paljon rakentavampaankin ja hyödyllisempään pitäis riittää paukkuja.
p.s. Huomaan toki sen myös, että ketjussa on maltillisiakin ja rakentavia vastauksia eli ei toisen Raamatulla päähän pamputusta.
Aloittaja
Kiitos aloittajalle hyvästä kirjoituksesta! Onneksi kaikki uskovaiset eivät halua riidellä.
Siunausta sinulle kyllä Jeesus on hyvä!
veli#
Siunauksia ja kaiken hyvän toivotuksia tarvitsevat kaikki ihmiset, niitä ei liene kellään likaa tässä maailmassa vaan jokainen varmaan saa vastoinkäymisiä yms. ihan tarpeeksi osakseen.
Joten nuo toivotukset otetaan ilolla vastaan aina silloin kun ne on vilpittömästä sydämestä toivotetut!
Ja mikä parasta, nuo toivotukset ja muut sellaiset, aina lopulta, ennemmin tai myöhemmin, muodossa tai toisessa koituvat siunauksiksi lähettäjälleen kun/jos ne ovat puhtaasta mielestä lähetetyt:)
p.s. olen muuten naisihminen, joka täällä kirjoittelee.
Hei haloooo nyt
Eli olen oikeilla jäljillä ollut, ainakin sille näyttää kun katselen joitakin viestejä tässä ketjussa, juuri tuon lepopäivän viettäminen on se varsinainen 'juttu' joka erottaa adventistit muista.
No kuinkapa tuon voisi olla huomaamatta mutta vaikea se asia on 'puristaa irti' kenenkään suusta tyyliin: joo tai ei!, Miksi?
Jos Sapatin vietto on ns. pelastuskysymys kuin se osalle ainakin sitä hipoen näyttää olevan, niin onko sitten niin että taivaassa on lähinnä tai kokonaan VAIN adventisteja tai muita Sapatinviettäjiä, esim Juutalaisia?
Kaikki viikonpäivät on muuten nimetty jonkun jumaluuden mukaan, esim ma on måndag tulee kuusta siis liittyy kuuhun ja sen jonkinlaiseen palvonta tai muihin ns, riiittehin, en osaa selittää enkä muista kaikenkarvasia jumaluuksia joita on palvottu joskus. Mutta sen olen takulla kuullut ett jokaikisen viikonpäivän nimitys juontuu näistä uskomuksista ja eri jumaluuksista, niin sillä on lauantaillakin oma merkityksensä joka juontuu pakanuuteen jos sitä niin haluaa vaan ajatella.
Siis adventistit, pitäisikö meidän mieluiten muuttaa kaikkien viikonpävien nimet ettemme minään viikonpäivänä sotkeutisi ns. pakanuuteen.
Nykyisen sunnuntain viettäjä ei voi sotkeutua mihinkään pakanuuteen vain siksi että 'lepää' silloin, sen enempää kuin maanantain viettäjä sekaantuu pakanuuteen kutsuessaan maanantaita maanantaiksi.
Kyllähän te adventistit vietätte jouluakin joka juontuu pakanuudesta alunperin, kuinka ihmeessä se käy?? Joulukuun 25. päivä on alunperin pakanallinen ns. Saturnaalia juhla jolloin juhlistettiin auringon jumalan syntymää. Eli se ei siinä mielessä ole mikään Raamatullinen alkuperältään tuo joulun vietto, sille on vain annettu sen nykyinen merkitys jälkeenpäin.
Eli jos oppi tai opetus jotain sanoo, niin se pitää uskoa vain sillä tavalla kuin se asia syöpyy päähän aikojen mittaan sitä oppia kuunnellessa eikä ajatella mitään itse, onko se niin myös adventismissa, ja jos on niin sitten menee läpi tuokin:
Joulun vietto - ei ongelmaa mutta sunnuntain lepopäivänä pitäminen on ylitsepääsemätön ongelma, koska sunnuntaina on joskus joku palvonut auringonjumalaa, vai miten se oli? Ylösnousemuskaan ei korjaa asiaa? Kuinkahan sitten Jumala/Jeesus ylipäätään edes suostui nousemaan sunnuntaina ylös jos päivä niin kertakaikkisen paha ja sopimaton on, oletteko miettineet?
P.s. Kaikki päivät ovat Jumalan luomia, vai kuinka allekirjoitatteko tämän??
Lauantai on Saturnuksen päivä (vrt. Saturday) siinä missä adventistit väittävät sunnuntaita "auringonpäiväksi". Eli tasoihin menee... Romaanisissa, eli latinalaisperäisissä kielissä taasen sunnuntai on "Dominica" eli "Herran päivä". Tämän pohjalta ovat sitten sunnuntaipäivän nimitykset kaikissa romaanisissa kielissä. Tätä asiaa ei koskaan mainita adventistien syytöksissä "auringonpäivastä" (Sunday). Eli tasoihin menee taas päivien nimet. Riippuu aina vain siitä, mitä kieliryhmää argumenttina käyttää. Siksi nyt ainakaan sillä väitteellä, että ylösnousemuspäivän viettäjät kumartaisivat aurinkoa ei ole pontta eikä pohjaa. Sunnuntai saa sisältönsä ylösnousemuksesta, sen Jumala itse valitsi Poikansa ylösnousemuspäiväksi, eivät ihmiset!
Herran päivä on raamatussa tuomon päivä.
Se kauhistuttava päivä..
Mielelläni vietän raamatullista lepopäivää Kristuksessa, kuin esitän Herran päivää, tuomiota joka kohtaa Jumalan puolelta.
Mutta olkoo, en oikein ole vähään aikaan viihtynyt täällä, se ei rakenna.
Tavallaan olen alkanut ymmärtää maailman ja uskonnollisuuden vihamielisyyden.
Nyt älkää tästä väittämästäni syyttäkö adventisteja, meinaan se vihamielisyys on muualta koettu.
Minulla on Sana kädessäni ja sitä oppia vihataan, vihataan ihmiskäskyisten näköalojen takia. Siksi olen vetäytynyt hieman syrjään.
"kui22" Jumala loi päivän erottaen sen pimeydestä ja eri päivinä loi eriasioita ja pyhitti ja siunasi viikon seitsemmännen päivän ihmistä varten.
Jumala ei ole lunut kaikkia päiviä, vaan päivän erottaen sen yöstä.
Seitsemän päivän viikkorytmi tulee luomisesta.
Siis ei Jumala luo taas uutta ja uutta päivää. Luomistyö on tehty alussa.
Kalenterissa on Tuomon päivä 21.12. ja sanonta kuuluu: "Hyvä Tuomas joulun tuopi..." Siksikö se päivä on niin kauhistuttava, kun ette jouluakaan vietä? Ette edes pitkäperjantaita, pääsiäistä, helluntaita. Outoa on.
Psalmi 118:24 Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt, riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä.
- Juhlia!- Kerron sinulle, että vietän kaikki päivät, jotka eteneeni tulee, minkä työtä tehden, minkä muuten vaan ja yksi päivä viikossa on Herran Jeesuksen siunaama ja pyhittämä päivä. Tämän päivän muistan se on lepopäivä, viikon seitsemäs päivä/lauantai.
Juhlia on aina silloin tällöin, milloin mitäkin. Joihinkin otan osaa ja joihinkin en, aika ja mielenkiinto sen sanelee. Joskus menen juhliin vaikka ei niin halujakaan ole, kun kutsutaan.
Tietenkin tämä päivä on se, jonka Herra on tehnyt. Tämä Jumalan teko tapahtui luomisessa. Ei kai kukaan muu pysty päivää luomaan?
'Jumala ei ole lunut kaikkia päiviä, vaan..'
Huoh, 'tarkennusta' osaatte te vatvoa ja halkoa mutta se on osa sitä uskovaisuutta (tuokin on eräs juttu miksi kaikki eivät uskovaisuutta jaksa, tikutus jakuu loputtomiin). no, mulle kelpaa tuokin sama se , ei siihen mikään kaadu miten asian ajattelee tai mieltää tai what ever..
Mutta päivät ovat kuitenkin Jumalan sallimia ja laskuissa kaikki tyynni kelpaako? hän laittoi päivät rullaamaan toisensa jälkeen, ymmärrätkö ajatuksen pointin vai vieläkö on seulomista että menis karvoineen päivineen oikein? :))
Ja niinkuin seuraava nimim. kirjoitti 'This is the day what our Lord has made'!
Niin - Vietätkö kuitenkin joulua? 'tarkennusta' ja jos niin kui..
ed.viestini taas kerran pomppasi alemmas kuin oli takoitettu
P. s. kaiketi Jumala ainakin 'loi' ne ensimmäiset setsämän päivää eli antoi niiden tulla peräjälkeen, eiväthän ne olisi tulleet sallimatta eikä edes jotä elämme tämä päivä. Eikös se Luoja ne päivät meille anna..vai onko päivät jotakin jota ei olekaan luotu, vaan ne tulivat ns, siitä 'tyhjästä' josta niin usein myös kiistellään?
'muistia tallella'
Lauantain vietto on kynnyskysymys? Koska se on istutettu ajatuksiin adventismissa niin voimakkaasti aiva samalla tavalla helluntailaisuudessa erityisen suuri painoarvo laitetaa opille helwetistä ja siitä heidän on muistuteltava lakkaamatta koska heille iskostetaan siitä puhumisen tärkeydestä lakkaamatta.
Eli ei ole eroa, kun jonkin opetuksen on voimakkaasti sisäistänyt ja sitä lakkaamatta käy kuulemassa että jokin asia vain on niin ja piste, sitä lienee hirvittävän vaikea muuksi enää mielessään muuttaa eikä siitä edes halua hevillä ajatella miksikään muuksi jonka ainoaksi totuudeksi on omaksunut ehkä vuosikymmenten ajan, koska se on vaikeaa -ihmisen mieli vaan on sellainen että se torjuu kaiken muun kuin tuo opitun ainakin jos sillä on jokin erityisen iso painoarvo.
Siihen asiaan ei useinkaan mitkään poikkeavat puheet auta vaikka miten hyvin perusteltuja olisivat, huomannet sen helluntailaisten helwettiopin ollessa kysymyksessä, että mitä nyt ajan takaa? He eivät anna periksi siitä että helwetin piina on konkreettinen ja ikuinen.
Tämä kaikki tekee niin ongelmallisiksi 'kiveen hakatut opit' joita ihmisille opetetaan eri tahoilla niin vahvasti että he eivät enää lopulta voi hyväksä toisiaan ja ovat oppiensa kanssa alvariinsa tukkanuottasilla ja sitä nuottasilla oloa Jumala/Jeesus eli kaiken keskipiste sitten 'joutuu' katselemaan, kaunista eikö totta?
tietenkin
Mut ku nimim. 'tarkennusta' mukaan Jumala ei 'luonut' kaikkia päiviä! eli loiko Jumala vain yhden päivän ensimmäisen ja laittoi rullaamaan..:) no mitä eroa. Kuin pikkutarkka Jumala onkaan(?)
kui 22:lle - Adventistien päivien käsittely eli viikon "ajanlasku" on siinä mielessä kummallinen, että sapatin on alettava perjantai-iltana klo 18 ja loputtava lauantaina samoin klo 18, tämä on suorastaan elämän ja kuoleman kysymys. Mutta kun heiltä sitten kysyy, miten ne viikolla sitten ne päivät vaihtuvat, niin eivät ne uudet päivät yht'äkkiä alakaan edellisenä iltana klo 18, vaan vasta puolelta öin. Missä rytmi, kysyisin? Jos kerran on olemassa joku vuorokausien rytmi (alku ja loppu), niin sen laskutavan täytyy olla sama kaikkien viikonpäivien suhteen, muuten ei täsmää! Jokainen vuorokausi on 24 tuntia, mutta milloin päivä sitten vaihtuu? Siinäpä kysymys, johon en koskaan ole saanut minkäanlaista vastausta, vain ymmällään olevat ilmeet.
Jumalan 20.käskyä on opetettu rippikoulussa ja iskostettu päähän. Pitänyt osata ulkoa, että on rippikoulun läpäissyt ja muistissa vielä on. Riistiriitaista kuitenkin opetuksen kanssa. Hoksannut kuitenkin, että ei viikon ensimmäinen päivä, voi olla viikon seitsemäs päivä.
Käikki eivät liene rippikoulua käyneet. Jotain hyvää on opetettu rippikoulussa. Miten lienee tänä päivänä.
Siis Jumalan 10. käskyä.
Sinulla kun näyttää olevan tuo muisti tallella, niin vastaisitko nimimerkille "Kalenteria kehiin!"?
Sapattia pidetään illasta - iltaan.
Raamatun päivä loppuu iltaan.
Iltaan loppuu päivä tietysti ilman raamattuakin. Ei päivä enää ole illalla.
Joka viikon päivä, päivä loppuu iltaan, eli 18:00, niin myös sapattina. Sapatinpäivä loppuu iltaan.
Kalenterissa vuorokausi vaihtuu klo 24;00, siis yöllä. Ei se tarkoita kuitenkaan sitä, että päivä loppuisi klo 24:00, kun se on jo yö. Kyllä se ilta tulee päivän jälkeen klo 18;00.
Eli siis käytännössä menee näinkö sitten: Oletetaan, että seurakunnassa ilmoitetaan vaikka jonkun tilaisuuden alkavan "tiistai-iltana kello 19". Adventistien viikonpäivien laskutavan mukaan pitäakin tulla paikalle jo normaalin kalenterin mukaan MAANANTAI-iltana, koskapa silloin on jo "tiistai" ja laskutapanne mukaan normaalina tiistai-iltana onkin jo oikeasti keskiviikko kellon käydessä iltaseitsemää, koskapa päivä nimineen on vaihtunut jo klo 18, vai kuinka???
Käytännössä kalenterin mukaan ilmoitetaan tilaisuudet.
Adventisteilla sama tapa, kun ev.lut., jotka aloittavat pyhänsä vieton ehtookelloista lauantai-iltana klo 18:00.
Adventistit siis aloittavat perjantaina klo 18:00 sapatin vieton, kun päivä vaihtuu iltaan. Paitsi ne adventisti, jotka seuraavat aurinkokelloa.
Niin kenen kalenterin? Adventistien kalenterin vai maallisen kalenterin mukaan? Miten sitten, jos tarkoitat maallisen kalenterin, niin onko teillä siis käytössä kaksi kalenteria rinnakkain - toisessa vaihtuu klo 24 ja toisessa klo 18, mutta ei kaikkina päivinä??? Tuossahan menee ihan sekaisin! Ei auta luterilaiset tässä nyt. Miten voi auringon mukaan mennä Pohjolassa napapiirin pohjoispuolella, kun aurinko ei laske tai talvella vastaavasti nouse? Vaikea on tuo kalenteriasia teidän kanssa, kun teillä on jotenkin erilainen auringon ja päivänaikojen ajanlasku.
Kaikkina päivinä ilta tulee klo 18:00, paitsi kesäaikaan klo 19:00.
Raamatullinen vuorokausi on siis illasta iltaan. Ei luulisi olevan vaikeata ymmärtää, että illasta - iltaan pitäkää sapatti, viikon seitsemäs päivä on sapatin päivä. Jos sanotaan että illasta - iltaan, niin tottakai ymmärrän, että perjantai-ilta kyseessä ja päättyy lauantai-iltaan tämän roomalaisen kalenterin mukaan.
Raamatun järjestelmän mukaan vuorokausi vaihtuu illalla. Luomiskertomusta toistuu ilmaisu: ”Tuli (oli) ehtoo (ilta) ja tuli (oli) aamu, ensimmäinen päivä, toinen päivä, kolmas päivä” jne. (1.Moos.1).
Useimmat lopettavat työnsä iltaan mennessä ja tekevät illalla muuta askaretta, ennen yön tuloa.
Luterialiset ymmärtää tuon niin mikset sinäkin? Samoin juutaliaset ymmärtää tuon ja käyttävät myös kalenteria joka päättyy 24:00. Toki heidän kalenteri alkaa sunnuntaista, kuten meilläkin ennen vuotta 1973.
Aurinkokello on jo vaikeampi ymmärtää muualla, kun päiväntasaajan lähettyvillä. Itsekin olen tuota aurikokellon käyttöä ihmetellyt, että kun ei päivää tule Lapissa ollenkaan talvella, että joutuvat käymään sitten aamulla tai illalla sapattikouksisaan ja kesällä ei tule yötä, että heillä on vaan silloin iltaa, aamua ja päivää.
Mutta oikeius jokaisella toimia omantuntonsa mukaan.
OK, yritän nyt vielä kerran aivan niin selvästi kuin ikinä kykenen, esittämään kysymykseni uudemman kerran: Sanot, että vuorokausi vaihtuu illalla kello 18, kesällä kello 19. Eli alkuperäiseen tilanteeseen: Jos siis, vaikkapa nyt jossain kokouskutsussa esim. plakaatissa lukee, että joku tilaisuus on TIISTAI-ILTANA klo 19.30, niin koska käytätte raamatullista kalenterikäsitystä ( eli maallisesta näkökulmasta katsottuna vuorokausi onkin vaihtunut 6 tuntia aikaisemmin eikä klo 24, kuten yleisesti ymmärretään), niin silloinhan se tiistai-ilta onkin jo (normaalin kalenterin) maanantai-iltana. Sanot vuorokauden olevan "illasta-iltaan", niin loogisesti adventistit puhuvat tiistai-illasta, kun muilla on vasta maanantai-ilta. Eikö tämä aiheuta sekaannusta tilaisuuksien järjestamisessä? Teidän pitäisi ainakin viitata erilaiseen vuorokausikäsitykseenne kutsuissanne.
Raamattu käytää tunnista ilmaisua hetki.
I hetki vastaa aamua, päivän sarastusta klo 6.00.
III hetki vastaa aamupäivää, klo 9.00.
VI hetki vastaa keskipäivää, klo 12.00 (Jeesus ristiinnaulittii)
IX hetki vastaa iltapäivää klo 15.00. Jeesus kuoli.
Ap.t. 3:1 Ja Pietari ja Johannes menivät pyhäkköön yhdeksännellä hetkellä (kello 15:00 on yhdeksäs tunti), rukoushetkellä.
Adventistit käyttää samaa kelloa, kun muutkin, myös juutalaissa samanlainen kello.
Tarkennan, että en puhu aurikokellon käyttäjistä, koska en tiedä.
En tidä miten aurinkokellon käyttäjät ajattelee, että milloin heillä on ensimmäinen hetki esim. Lapissa? Voiko se heillä olla vaikka kello 1 yöllä vai kello 4 yöllä ja kuinka pitkään (montako tuntia) se kestää ensimmäinen hetki toinen hetki...?
En ole varma, on sinulla nyt sitten "vain" muisti tallella, vai mikä klikkaa. Konkreettisesti tiedustelin sitä VUOROKAUDEN VAIHTUMISAIKAA, kun se teidän raamatullisen käsityksenne mukaan tapahtuu iltaisin (olipa se sitten "hetki" tai "tunti" tai "kello 18"- se ei ole tässä olennaista). Vuorokausi siis teillä lasketaan "illasta iltaan" eli se vuorokauden osa, joka sen vaihtuessa on ensimmäisenä edessä, on ILTA. Eli vuorokausi, se uusi päivä alkaa illalla/illasta. Näin ollen vaikka tuon em. tilaisuuden alkamisajankohta ei suinkaan ole yksiselitteinen, koska silloin, kun muilla on vielä maanantai menossa, niin teillä on jo tiistai alkanut. Tästä seuraa se, että teidän "tiistai-ilta" on tavallisessa kalenterissa maanantai-ilta. Kun kerran tiistainne on alkanut edellisen (ma) päivän vaihtuessa tiistaiksi kello 18. YMMÄRRÄTKÖ MITÄ KYSYN???
Adventistit käyttävät kalenterin mukaista vuorokausiperiaatetta..
Eli perjatai-illasta aloitetaan sapatin vietto, joka päättyy launantai-iltaan.
Kun puhutaan maantai-illasta se on silloin maantai-ilta kalenterin mukaan.
Aurinkokellon käyttäjät käyttävät myös normikellonaikoja, että ei tule sekaannusta. Aurinkokellon mukaan vuorokausi kai vaihtuu, joka päivä eri aikaan mihin aikaan sitten ilta tulee. Olen ymmärtänyt, että se voi olla vaikka klo 12:00 päivällä lapissa tai kello 23:00. Kuinka monta hetkee heidän päivässä sitten onkaan?
Raamatun mukaan klo 18:00 on kahdestoistahetki päivästä, eli vuorokauden vaihtumisaika, joka alkaa illalla ja tulee seuraava päivä aamusta.
Joko ymmärrät, että kaleterin mukaista sanotaa käytetään. Sapatti aloitetaan perjatai-illasta ja se päättyy lautani-iltaan.
Auringolaskun mukaan sapatin alkaminen ja loppuminen on napapiirin pohjoispuolella mahdotonta laskea kesällä/talvella aikoina jolloin aurinko ei joko laske lainkaan tai nouse lainkaan. Siksi tuo laskutapa on vähintäänkin kummallinen. Mutta muuten en saanut vastauksestasi irti kuin sen, että teillä on ilmeisesti viikonpäivien suhteen käytössä rinnakkain kaksi eri kalenterisysteemiä. Siis tämä normaali kalenteri koskee kaikkia muita päiviä (0-24) ja sapatti (lauantai) onkin pe18-la18. Kysymykseni ei ollut sapatti, vaan se, sovellatteko viikonpäivien - siis kaikkien viikonpäivien laskutapaan 18-18 periaatetta vai mitä? Jos perjantai alkaa vuorokauden vaihtuessa keskiyöllä, kuten normaalikäytäntö on, niin se perjantai loppuukin yht'äkkiä klo 18 (eikä 24), koska sapatti alkaa. Sama laskusekaannus on sitten vastassa la-iltana. Ei voi järkevästi käyttää kahta eri vurokaudenvaihtumisen laskutapaa päällekkäin, tämä on minun mielipiteeni. Joko et itsekään tajua, mistä on kysymys tai sitten et halua tajuta, mutta annetaan olla, kun ei tämä kysymys näytä selviävän. Etsin käsiini adventistin täällä livenä ja toivon hänen tajuavan, mitä kysymykselläni tarkoitin. Toivon myös saavani järjellisen vastauksen.
Àlä välitä, "Kalenteria kehiin" Tämä on juuri sitä kiertelyä adventistien taholta. Venkoillaan kun joku haluaa selvän vastauksen. Olen samaa mieltä kanssasi, että jos vuorokausi vaihtuu, niin vaihtuu nimikin. Jos he uskovat sen tapahtuvan illalla 18, niin uskovat, ei sille mitään voi. Mutta kuitenkin selittävät että 24! Ei siitä saa selvää.
Viikon päiville on ihmiset antaneet nimet. Paitsi sapatti on annettu nimeksi launtaille jo luomisessa.
ilta on ilta oli se sitten mikä viikon päivä tahansa ja päivä on päivä oli kyseessä mikä viinkon päivä tahansa.
Sapatti alkaa illasta raamatun mukaan niin onko se hyvin vaikea käsittää. Raamatussa kerrotaan, että sapatti on viikon seitsemäs päivä ja päivä alkaa aamusta, mutta sapatti aloitetaan jo illasta. Jos sinä et käsitä niin sitten et.
Minä pystyn erottamaan ilman kaleneriakin illan, yön, aamun ja päivän.
Tarviitko sinä kalenterin, että erotat illan, aamun.....?
Mulle tulee ilta klo 18:00, yö klo 22:00, yö loppuu aamuun klo 6:00 ja siitä se päivä alkaa pikkuhiljaa sarastamaan. Keskipäivä on se, kun aurinko on korkeimmillaan, eli klo 12:00. Käsitätkö sinä tämän?
Miten sinä luet raamattua, jos siellä sanotaan, että kuudes hetki, niin sinun laskutavan mukaan kello silloin 6:00 aamulla, vai klo 6:00 illalla. Yhdeksäs hetki on kello 9:00 illalla vai aamulla?
Raamatullinen vuorokausi vaihtuu illalla, eikä se minua sekota. Tämän kalenterin kanssa tulen juttuun, kun muutkin sitä käyttävät, mutta hyvä olisi, että sunnuntai olisi siinä viikon seitsemäs päivä. Etteivät luterilaiset olisi niin sekaisin.
Siis sekaisin ovat luterilaiset ennen kaikkea, kun sunnuntai on heille viikon ensimmäinen päivä, viikon seitsemäs päivä ja viikon kahdeksas päivä ja päivä alkaa aamusta. Samaan päivään mahtuu monta päivää. . Sunnuntai pyhänsä aloittavat lauantai-illasta klo 18:00.
Vielä kerran raamatullinen vuorkokausi vaihtuu illasta. Se siis tarkoittaa koko viikkoa. Aloitan siis sapatin perjatai-illasta, että ei se sinun perjantai siitä mihinkään katoa.
Ymmärrän nyt, mikä on kantasi eli vuorokausi ja sen nimi vaihtuu illalla klo 18 eli maanantai vaihtuu tiistaiksi ei maanantain ja tiistain välisenä keskiyönä 0/24 vaan jo maanantai-iltana (siis maanantai siinä merkityksessä, kuin se maallisissa kalentereissa on käytössä) klo 18.Ei tämä varmaan suurimmalle osalle ihmisiä ole itsestäänselvyys. Tämä auttaa saapumaan adventistien tilaisuuteen "tiistai-iltana klo 19.30" (esimerkki), koska teillä on silloin jo se klo 18 alkanut seuraava vuorokausi eli tiistai.
Viimeinen lause jäi kesken: piti sanomani "Tämä auttaa saapumaan adventistien tilaisuuteen "tiistai-iltana klo 19.30" (esimerkki) jo maanantai-iltana, koska teillä on silloin jo se klo 18 alkanut seuraava vuorokausi eli TIISTAI-ILTA meneillään."
Kalenterin mukaisisia ilmaisuja käytetään viikon päivistä.
Et näytä ymmärtävän, jos sanon, että käytetään kalenterin mukaista ilmaisua viikon päivien nimien mukaan. En ole kertaakaan mainut, että aloitan sapatin launtai-iltana. Aloitan sapatin perjantai-iltanana klo 18:00..
Vielä kerran sapatin aloitan PERJANTAI-ILTANA ja käytän sitä nimitystä. Onko niin vaikea ymmärtää.
Raamatullinen vuorokausi alkaa illasta.
Pidätkö sinä lepopäivän yöstä-yöhön. Eli aloitatko lepopäivän vieton keskellä yötä?
Et vastannut kysymykseen?
Miten sinä luet raamattua, jos siellä sanotaan, että kuudes hetki, niin sinun laskutavan mukaan onko kello silloin 6:00 aamulla, vai klo 6:00 illalla. Yhdeksäs hetki on kello 9:00 illalla vai aamulla?
Olet aika vekkuli ja minusta tuntuu, että haluat aina vain vedättää minua... Tai sitten on jossain vähän heikonpuoleista tuo luetun ymmärtäminen. Älä nyt sitä hoe, että sapatin aloitat pe klo 18. Ei tämä ollut minulle epäselvä eikä kysymykseni aihe. Raamattua luen aivan kuten sinäkin ja tiedän nuo hetkien nimitykset ja merkityksen. Kirjoitan nyt sitten kysymykseni vielä kerran oikein isoilla kirjaimilla: MILLOIN TEILLÄ VAIHTUU MAANANTAI TIISTAIKSI? Raamatullisesti laskien illasta klo 18 vaiko puolelta öin klo 0/24? Unohdat, etteivät useimmat ihmiset tunne raamatullista laskutapaanne. Tai sitten et ole uskollinen raamatulliselle laskutavalle kaikkien viikonpäivien suhteen ja sovellat muihin kuin sapattiin 0/24- laskutapaa ja sapattiin 18-18. Ei voi elää kahden eri viikkokalenterin systermissä, kun vuorokauden vaihtuminen eroaa näissä 6 tunnilla. Ei se ole mikään vastaus, että aloitat sapatin pe klo 18 ja lopetat la klo 18. Kysymykseni koski VUOROKAUDEN VAIHTUMISAJANKOHTAA ELI MONELTAKO SE MAANANTAI VAIHTUU TIISTAIKSI, TIISTAI KESKIVIIKOKSI, KESKIVIIKKO TORSTAIKSI jne. Ja siitä seuraten, miksi on ymmärrettävä vaikkapa tilaisuuskutsujen ajankohdan ilmaisu, kun siinä lukee viikonpäivän nimi ja kelloaika (minun puolestani vaikka "hetki"), joka on kello 18 jälkeen illalla. Luulenpa etten tälläkään kertaa saa kunnollista vastausta, mutta ehkäpä ihmeiden aika ei kuitenkaan ole vielä ohi...
Ymmärtkö, jos sanon vielä kerran, että kalenterin mukaan mennään, mutta sillä erotuksella, että viikon viimeinen päivä on lauantai/sapatti ja viikon ensimmäinen päivä on sunnuntai.
Niin samoja päivän nimiä käytetään aina klo 24:00 saakka mitkä kalenterissa on, paitsi launtaista käytetään myös nimeä sapatti.
Eli jos sinulle sanotaan, että maantain aamuna alkaa klo 8:00 työt, niin tulet väärään aikaan, jos tulet raamatun kahdeksannella hetkellä töihin.
Yritä ymmärtää tämä kellonaika, jota täällä käytetään ja pävien nimitykset. Katso kalenterista ja tarkista tietokoneelta aika, että tulet oikeaan aikaan paikalle, jos et muuten ymmärrä.
Nyt kyllä naurattaa... Et voi olla niin tyhmä, ettet vieläkään bonjaa, että väärinkäsityksiä aiheuttava ajankohta on klo 18 ja 24 välinen aika, kun teillä se vuorokausi vaihtuu jo iltakuudelta, mutta annetaan nyt lopullisesti olla. EN kysynyt aamusta ja töihinmenoajasta, senkunhan vedätät tai sitten et oikeasti tsekkaa hölkäsen pöläystä. En toivo vastausta.
Kello 18;00 alkaa ilta ja kello 22 alkaa yö. Totean että kello 24 on keskiyö. Onkos sinulla jotain muuta mielessä?
Meillä käytetään normi kelloa ja kalenteria.
Raamatussa vaihtuu vuorokausi illalla.
Onkos sinulla tähän jotain muuta sanomista?
aikoja ja käytäntöjä?
Koska muuten Sapatti alkaa kesällä ja talvella jos sillä on auringon nousun/laskun kanssa jotain tekemistä kun toisaalta joskus näyttää siltä kuin sekin asia jotain merkitsisi.
Vai on se juuri toi klo 18.00 ja sitäkö ennen pe pitää ehtiä tekemään kaikki ns.työt. Tuntuisi ainakin silti että hoppu tulisi joka ainut pe-ilta keretä kaik asiat ennen tuota H-hetkeä että siite saisi hengähtää.
Eli neljän-viiden aikaan nopeasti työstä pois hakemaan lapset hoidosta, kauppaan hakemaan ruokaa myös lauantaiksi, ennen myös sunnuntaiksi koska kaupat olivat ennen kiinni sunnuntaisin, sitten sut,sut kotiin äkkiä tekemään ruokaa eli pitääkö sekin ehtiä ennen Sapatin alkua että voisi viettää kunnon Sapatinlevon?
Vai pitääkö touhut rytmittää joka ikinen viikko päiville niin että pe ehtii ajoissa valmiiksi kaiken kassa? Huh,Huh kysyn tätä asiaa ihan tosissani koska minä saisin kauhean stressin tuosta kaikesta jos minun pitäisi ajatella sen jatkuvan joka ainoa viikko niin että johonkin tiettyyn määräaikaan mennessä minun oli kyettevä ja jaksettava hoitaa kaikki hommani alta pois, (että voisin levätä hetken tekemättä mitään(?) eli sen illan ja seuraavan päivän), mitä ne sitten ikinä lienevätkin.
Voisi hetken kuluttua käydä niin että minulle ei kertakaikkiaan enää riittäsikään se yksi ainoa lepopäivä tuosta kaikesta hosumisesta palautumiseen.
Minulle riittää kyllä ihan hyvin joulun tienoo tuohon, kun se tahtoo olla just sitä aikaa että sitä valmista odotetaan tiettyyn hetkeen mennessä.
Siis miten ihmeessä te selviätte tuosta joka viikko, vaatiiko se erikseen tiettyä organisointia tai jotakin.. että homma pelaa viikosta toiseen, sääntöjen mukaan?
Me adventistit siivoamme, leivomme, paistamme ja käymme kaupassa perjantaina, ettei sapattina tarvitse tehdä mitään työtä, koska se on kielletty. Ruoat teemme siis etukäteen perjantaina valmiiksi, ennen klo 18 tai ennen auringonlaskua, riippuen siitä, mistä katsomme sapatin alkavan. Myös pyykit ja niiden silitys on saatava valmiiksi ennen sapatin alkua. Talvella emme ole perjantaisin enää töissä auringonlaskun jälkeen, eivätkä lapsemme koulussa myöhään iltapäivällä, koska silloin rikkoisimme sapattikäskyn. Kyllä sen ennättää, kun tarpeeksi vauhtia pitää! Itse sapattina emme ole ansiotyössä, vaan lepäämme. Jos meillä on ammatti, jossa on vuorotyö, niin järjestämme joka tapauksessa sapatin vapaaksi perjantai-illan klo 18 ja lauantai-illan klo 18 väliseksi ajaksi. Lakia pitää kunnioittaa, se on meille ensisijaisen tärkeää. On veljiä ja sisaria, jotka ovat seurakuntaamme liittymisen jälkeen sanoutuneet irti työpaikoistaan, ellei ole ollut mahdollista pitää sapattina lepopäivää. Sapatin rikkomista emme seurakunnassa hyväksy, se on, jos seurakunnan jäsen sitä toistuvasti harjoittaa, seurakunnasta erottamiseen oikeuttava syy.
Jaa-a, täytyy sitten vain todeta että minusta ei taitaisi adventistiksi olla edes mielikuvituksissa jos joka ainut viikko on hosuttava kaikki ennen h-hetkeä valmiiksi kuten jo kerroinkin. Sanoit että täytyy pitää vauhtia, juuri niin! Mutta kun kaikki ihmiset syystä taikka toisesta eivät jaksa semmosta traivia yllä pitää säännöllisti ja toisekseen elämä on muutenkin melko kiivastahtista ja vaativaa niin sitten vielä tuo 'pakko'.
Saatko todellakin sitten levättyä tarpeeksi tuon yhden ainokaisen vuorokauden aikana jolloin sen levon PITÄÄ tapahtua, niin että jaksat sitten huhkia seuraavaan lepohetkeen asti täysillä. (Tietystihän sitä viikon mittaa saanee niitä hengäsdystaukoja pitää oman rytminsä ja voimavarojensa mukaan adventismissakin mutta jos ei nyt puhuta niistä).
Ottaako adventismi lainkaan huomioon yksilölliset voimavarat tai jaksamisen tuossa suhteessa kuin olen esiin tuonut kun nyt tuntuu, että ei ota ja muuri on vastassa.
Voivatko lapset lähteä sitten joka ainut pe aiemmin pois koulusta vaikka koulua olisi pidemmälle iltapäivään, entä saavatko tehdä esim. läksyjään sen vuorokauden aikana? Entä Ne aikuiset jotka joutuvat jättämään työnsä tämän säännön takia, niin KUKAs välittää/huolehtii siitä miten heidän oikeastaan silloin käy noin niinkuin vaikka taloudellisesti (eli jos joutuvat sillä tavalla ahdinkoon) kun ne kymmenyksetkin on silti ja kaikki mitä elämä vaatii on kuitenkin maksettava.
Eli kuka ottaa vastuun ja ajatteleeko tuota edes kukaan?
Mistä tiedätte kuka 'rikkoo' Sapattia, pidättekö ehkä lukua seurakuntalaisten paikalla olosta lauantaisin tai heidän toimistaan
Kirjoitit siihen malliin myös että jokainen voi vähän niinkuin itse päätellä milloin katsoo sen Sapattinsa alkavan, eli kirjoitit 'riippuen siitä mistä katsomme Sapatin alkavan', no miten se käy kun muuten on noin hirvittävän ahdasta? Mutta hyvähän se, jos edes jotain joustoa on..
Onko adventismi lakioppi?? Koska 'laki on ehdoton'. Pystytkö sinä täyttämään koko lain?
kui22
Useammat adventistit toimivat tilanteen mukaan.
Jos eivät kerkeä siivota ennen sapattia siivoavat sapatin jälkeen. Pienellä järjestyksellä saa jo ihmeitä aikaan. Lepäävät eriviikon päivien yöllä, jos eivät tee yötyötä. Yötyössä käyvät lepäväät päivällä. Myös illalla monet lepäävät työstä tullessaan. Tilanteitten mukaan, mutta adventistit eivät nimitä sitä yöllistä lepoaan lepopäiväksi, eikä ilta lepämistään lepopäiväksi, eikä muina viikon päivinä, jos syystä tai toisesta lepäävät eivät nimitä sitä lepopäiväksi. Yksi lepopäivä on se on Herran Jeesuksen siunaama ja päivä, eli sapatti. Se on ilon ja virkistyksen päivä, jolloin ei tarvitse murehtia maallisista toimista.
Vanhemmat, jotka toimivat hoitotyössä (lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat) tekevät työn vuoronsa mukaisesti, samoin poliisit, palomiehet, vartiat...
Useat tehdastyöläiset myös tekevät perjantina vuoronsa loppuun vaikka 22:00 saakka. Sapattina eivät adventistit siivoa kotiaan, mutta ruokaa valmistavat, jos tilanne sen vaatii. Eivät kaikki valmista aamupaloja valmiiksi pöytään sapattia varten ja helpotekoista ruokaa tekevät tai lämmittävät sitä sapatinakin.
Ei koululaisilla ole koulua perjantaina klo 18:00 jälkeen.
Retket taas ovat eriasia.
Laki on hyvä, vanhurskas ja pyhä. Adventistit pitäytyvät Jeesuksen työhön. Eli tähkäpäiden syönti pelolla on sallittua sapatinakin, jos siihen on pellonomistajan lupa. Samoin voi syödä marjoja pensaasta tai metsästä sapattina. Varastoon keräämiinen sapattina ei ole Jeesuksen hengen mukaista.
Tiettävästi adventistit pitävät jonkinlaista lukua, heistä jotka ovat pois nukkuneet/kuolleet. Eivät he ole paikalla. Paikalla olo on monenlaista, kotona jne.
Sapatti on ainoa meille sallittu lepopäivä, koska se on käsky. Muita päiviä ei laki kelpuuta. Emme keskustele kenenkään voimavaroista, koska niistä ei lain noudattamisessa ole kysymys. Pitää olla kuuliainen eikä epäillä ja kysellä. Ennen kun oli vielä 6-päiväinen kouluviikko, niin silloin adventistivanhemmat vaan ilmoittivat jo lukuvuoden alkaessa, että meidän lapsi ei sitten tule lauantaina kouluun. Eivät nykyäänkään talvella auringon laskettua perjantai-iltapäivänä adventistioppilaat ole tunneilla. Lähtevät vaan sapatin viettoon. Pitää totella enemmän Jumalaa kuin ihmisiä. Tästä syystä eivät adventistiopiskelijat osallistu lauantaina pidettäviin tentteihin (joskus niitä on), mieluummin käyvät yhden opiskeluvuoden lisää kuin että rikkovat sapatin. Työnteko ei ole sapattina sallittua, niin ikään läksyt tehdään adventistiperheissä vasta sunnuntaina. Työpaikan jättäneille sanomme, että parempi elää vaatimattomammin ja tulla vähällä toimeen kuin rikkoa sapatti. Ei ihmisen tarvitse ostella omistusasuntoja, voi asua vuokrallakin. Eikä äitien kuulu muutenkaan olla ansiotyössä, vaan lastensa luona kotona. Tunnemme seurakuntalaisemme yleensä hyvin ja olemme paljon keskinäisessä kanssakäymisessä, joten molemmin puolin olemme selvillä siitä, mitä kukakin sapattina tekee. Ei se lain täyttäminen aina helppoa ole. Joskus on minultakin jäänyt pyykit ripustamatta, kun sapatti on jo ehtinyt alkaa. Ripustin ne sitten sunnuntaina kuivamaan. Pahinta oli kun lapseni oli oksennustaudissa ja lakanapyykkiäkin tuli ja muuta, mutta ei kesken sapatin voinut alkaa pyykille. Piti vaan elää sen haisevan pyykkikasan kanssa sunnuntaihin saakka. Tärkeintä kuitenkin oli, etten rikkonut lakia.
Eivätkö adventistit ihan oikeasti saa sieltä metsäretkeltä sapattina ottaa yhtään mustikanvarpua kotiin, eivät poimia yhtä ainoata marjaa mukiin tai koriin, edes lapset? Onko tuo oikeasti totta? Onko se varastoon keräämistä, joka "ei ole Jeesuksen hengen mukaista"? Apua, mikä meininki... Marjoja voi napsia metsästä suoraan, mutta mitenkäs vaikka kanttarellit, ei voi siinä paikassa syödä, mutta kotiinkaan ei saa viedä, niinkös?
Luonnossa kulkijalle:
Adventistit saavat tehdä kaikkea, mutta ehkäpä he he eivät halua tehdä sellaista, mikä sotii Jumalan Sanaa vastaan
. Adventisteilla niinkuin sinullakin on oikeus valita, että kunnioittavatko he Jumalaa olemalla tottelevaisia Hänen Sanalleen, vai tekevätkö omien mielihalujensa mukaan.
Jumalan kunnioittaminen ei ole lakihenkistä, vaan Hänen käskyjensä totteleminen
on Jumalan Sanan mukaista: Sillä:
"Rakkaus Jumalaan on se, että pidämme HÄNEN käskynsä, eivätkä ne ole raskaat."
Siis että lapsi pujottaa iloissaan muutaman ahomansikan timotein korteen vaikkapa mummille kotiin vietäväksi, kun on sapattina vanhempiensa kanssa luonnossa nauttimassa kesäpäivästä ON JUMALAN SANAA VASTAAN JA SIKSI ADVENTISTIT EIVÄT HALUA TEHDÄ SELLAISTA??? Voe hyvä jyssääs, jotta onnii ouvot opit... Tuollaiset säännöt ovat aivan kauheita ja siksi kieltäydyn uskomasta tuommoista tulkintaa Jumalan Sanasta!
Luonnossa kulkija' Jos parin marjan tuominen kotiin vaikka lapsen pienoisessa kätösessä SOTII JUMALAN SANAA VASTAAN, niin mikä voisikaan paremmin paljastaa adventismin lakihenkisyyden! Siis SOTII! Olisi sangen "herkullista" löytää raamatullinen perustelu tuolle käytännölle, jolla seurakuntalaiset kasvatetaan jo pienestä pitäen vinoutuneiksi persoonallisuuksiksi ja kaikesta mahdollisesta tuomitsemaan kanssaihmisiään. Nuorena on näköjään vitsa väännettävä, en muuta sano! En ikinä laittaisi lapsiani adventistisiin lastentarhoihin tai kouluihin, mielipuoliahan tuolla menolla kasvatetaan.
Luonnossa kulkija ei ole adventisti. Ei adventisti kiellä lasta iloitsemasta mansikoista, joita pellon pientareelta löytää.
Jos muutama ihminen Suomessa kieltää lapselta mansikan ottamisen käteensä, ei se kovinkaan kauhistuta, koska lapsilla saattaa olla mansikka-alergia.
Kauhistunut äiti, ymmärrystä kehiin. Maailmassa on paljon kauhistuttavempia asoita, kun se, että lapsi ei saa ottaa mansikkaa käteensä allergioiten vuoksi tai jonkun muun syyn vuoksi. Voi olla, että jotkut eivät halua, että lapsi likaa vaatteensa, jos menossa kyläilyihin tai juhliin. Vaikka sinä minä emme ole niin tarkkoja voi joku olla, että ymmäretään toisiamme, eikä pienistä tuomita.
Ehkä kanattaa kysäistä ennen, kun hutkia.
Rauhaa sisar! kauhistunut äiti. Suosittelen lukemaan veli Kai Arasolan kirjoituksia täällä adventisti palstalla silloin saa laajemman kuvan mistä on kysymys.
Meitä Suomalaisia on niin monenlaisia ja meitä uskovia ja adventisteja.
Siunausta sinulle, kyllä Jeesus on hyvä!
Tartuit keskusteluun, jonka kulkua et ymmärtänyt: nimim. "tässä hetkessä" vastaa "kui 22"lle 21.2. 2014 klo 9:41 siihen, miten adventistit viettävät sapattia seuraavasti: "Samoin voi syödä marjoja pensaasta tai metsästä sapattina, varastoon kerääminen sapattina ei ole Jeesuksen hengen mukaista."
Tähän nimim. "Luonnossa kulkija" kysyy 22.2.2014 klo 16:35, että eikö todella saa ottaa metsästä marjoja mukaan, eikö edes lapsi.
Sirkka-Ilta vastaa "Luonnossa kulkijalle" tuohon 23.2.2014 klo 16:56, että "ehkäpä he (adventistit) eivät halua tehdä sellaista, mikä sotii Jumalan Sanaa vastaan."
Tähän "Luonnossa kulkija" kysyy uudemman kerran (luulisin, koska se tuntuu hänestä uskomattomalta, että näin voi olla), hämmästyneenä 23.2.2014 klo 17:45 ja samoin reagoi "kauhistunut äiti" 24.2. 2014 klo 10:56
Sitten sinä ilmestyt areenalle hutkimaan ennen kuin tutkit ja alat puhua jotain mansikka-allergioista ja tahraantuvista vaatteista vaikka kysymys koski VAIN JA AINOASTAAN SITÄ, ONKO SALLITTUA JA SOPIVAA OTTAA SAPATTINA MARJOJA METSÄSTÄ KOTIIN VAI SOTIIKO SE JUMALAN SANAA VASTAAN.
Ehkä sinun olisi kannattanut kysäistä todellakin ensin, ennen kuin aloit summanmutikassa hutkia ympärillesi tajuamatta rahtuakaan siitä, mistä keskusteltiin.
"kauhistuneen äidin" puolesta kirjoitan sinulle veli# , että luepa tuo "ymmärrystä kehiin" nimimerkin kirjoitus, niin ei siinä kyllä muuta voi sanoa, että "kauhistuneen äidin" käyttämä sana VINOONKASVANUT sopii just.
Ei se ole mitään varastoon keräämistä, jos käteensä kerää tai heinän korteen. Ei voi sitä työksi laskea. Ehkä se on kauhistuneelle äidille työntekoa, mutta ei kaikkien mielestä.
Yleisesti ottaen lapset eivät kerää varostoon marjoja, jos eivät vanhemmat sitä vaadi.. Eivät siis jää tuntikausiksi keräämään marjoja sankoja täyteeen.
Heinänkorteen keräämistä ei ole mitään varastoimista. Sitä ei voi työksi laskea.
Vai onko kauhistuneella äidillä semmoset lapset, että he keräävät lepopäivisin talven marjat pyytämättä?
Olisihan Sirkka-Ilta vaikka voinut käyttää sanaa "säilöntämarjat", niin kenelläkäãn ei olisi ollut aihetta kysellä. Mutta vastakysymys, sinä jolla nyt on sitten niin paljon sitä ymmärrystä: Jos olet menossa lastesi kanssa pyhävaatteet päällä kylään tai juhliin, menetkö ensin metsään heidän kanssaan ja sitten sieltä suoraan kylään/juhliin? Äly hoi, älä jätä. Kauhistunut äiti, jolla kirjoituksesta päätellen on pienet lapset ja puuhaa, ilmestynee palstalle aikanaan, ellei ole säikähtänyt ikihyväksi. Häntä tässä odotellessa...
Tule itse tutustumaan ja kuulemaan, niin saat suorat vastaukset paikanpäällä olevilta, oli he sitten pastoreita tai seurakunnan jäseniä, kyllä he voivat sinua neuvoa ja auttaa
Huomenta,
Kiitos hienosta kysymyksestäsi. Se on hyvä ja asiallinen. Vastaan siihen.
1.) Lepopäivä;
- Kirkossa vietetään alkup. Raamatullisen viikon 7 päivää. Lepopäivällä on oma historia ja adventtilaiset haluavat kunnioittaa itsensä Jumalan säätämää päivää.
321 Konstantinus Suuri yhdisti kristittyjen sapatin ja muun kansan auringon valon juhlan sundayn työvoimapoliittista syistä. Valtakunnassa oli vain yksi lepopäivä viikossa. Minäkin olen muuten käynyt koulua lapsena kuusi päivää viikossa lauantaisinkin. Suomessa 1.1.1973 sunnuntaista tehtiin viikon 7 päivä. Siihen saakka oli alkuperäinen viikkojärjestys ja seitsemäs päivä oli lauantai vielä 1972.
Laissa on kymmenen käskyä ja laki opettaa synnin ajan loppuun saakka.
Room 3:20, Luuk 16:16, Ilm 14:12, 12:17.
2.) Syömiset ja juomiset;
- Kirkossa ei kukaan anna käskyjä syömisistä.
Adventtikirkolla on vahvat perinteet- on uranuurtaja ihmisten hoitamisessa ennen lääketiedettä. Elävällä ravinnolla monet parantavat vieläkin sairauksia.
Kirkko omistaa tänäänkin maailmalla sairaaloita ja erilaisia hoitoloita humanitaarisista syistä.
Usko ei ole syömistä eikä juomista, ja jokainen hoitaa Pyhän Hengen temppeliään oman ymmärryksensä mukaan, 1 Kor 3:16-17.
Itämailla oli muinoin monenlaisia paastomääräyksiä ja ruokakulttuureja. Niin on tänäänkin. Adventtikirkon Jumalan palveluksessa ei shyömiset näy ei kuulu.
Kirkolla on yksi vaivainen terveyskurssi kurssivalikoimissaan ja siinä yksinkertaisimmat perusasiat. Minä tein ruokaremontin ennen kuin tiesin missä kotikaupungissani Adventtikirkko 1990 luvulla. Luin kaupungin kirjastojen kaikki terveelliseen elämään liittyvät lifestyle kirjat mitä oli kirjaston hyllyillä. Kirkossa ei vaadita ruokaremontteja, mutta muutama Jumalan itsensä antama terveysneuvo kerrotaan ja niillä tietenkin on vahvat perinteet historiassa.
Osa on ollut pakko hylätä esim. koska meillä on saippuaa ja kylpyhuoneet.
Kirkkokansan keskuudessa on vihreää linjaa kannustettu terveelllisenä-
mutta yksilöllisesti pihvit paistuvat, iltapäiväkahvit tippuvat, ja joku järsii porkkanoita paljon. On sekasyöjiä, on semi-vegetaristeja (joskus hiukan valkoista lihaa ja maitotuotteet ja munat käy) ja lakto-ovo-semi-vegetaristeja (munat ja maitotuotteet käy, mutta ei mikään liha) ja vegaaneja olen tavannut ja kuullut vain harvasta ja yleisintä vegaanius onkin ollut lähinnä ääriaktivistiliikkeissä kuten nuorten "eläinaktivismi-eläinsuojelu."
Vegaani ei laita nahkakenkiä jalkaansa eikä syö täytekakkua missä on liivatetta.
Kirkossa on Jeesus Kristus. "Adventus" = latinaa= suom. = Jeesuksen tulo.
Adventtiliikkeen missio on keskittynyt II- adventin missioon ja arvoihin jo syntyessään 1840 vuosikymmenellä ja rekisteröity kirkoksi 1863.
Lepopäivä voi tuntua hiukan korostuvalta siksi, koska se on hiukan "erikoinen."
Muttta adventtikansa on levossa ja päivä vietetään Jes 58:13-14 hengessä leväten Herrassa.
Öljyt jää vaihtamatta, sukat parsimattta, nurmikko ajamatta, aita korjaamatta, huvilakaupat tekemättä ja ruokakin pitkälle valmista Herran päivänä.
HUOM; - Vuosisatoja on ollut "pyhäpäivän" viettäjiä joilla myös Öljyt jää vaihtamatta, sukat parsimattta, nurmikko ajamatta, aita korjaamatta, huvilakaupat tekemättä ja ruokakin pitkälle valmista pyhäpäivänään. Tänäänkin on paljon näitä ihmisiä vaikka eivät olisi edes uskovaisia. "Pyhäpäivänä" ei mummot usein pyykkejä pese. - HUOM; Luuk 12:47-48. >> tämä on tärkeä jae kaikessa ymmärryksessä aina !
Jatkuuu alla >>>>>>>>>>>>>>>>>
Jatkoa edelliseen >>>>>>>>>>>>>>>>
Lepäivän suhteen jokainen on itse käsi sydämellä' Jumalan edessä !
Ei Adventtikirkossa lueta ihmisille syntejä joista he eivät mitään tiedä.
Mutta HUOM;- Ihmisillä on yksilöllinen tapa ilmaista asioita, ja kaikki eivät osaa opettaa ja jokainen on erilaisen ymmärryksen varassa. Yksilöillä on aina omat sanansa ja tapansa. Ihmisiin ei saa katsoa. Jeesus Kkristus on ainoa esimerkiksi kelpaava kaikessa.
Jopa pastorikunnassa on yksilöitä joilla ei ole aina empaattsta kykyä vastaanottajaan. Kaikki olemme vain ihmsiä ja Jumalan Henki/ Jeesus Kristus/
PYhä Raamattu/ on Adventtikirkon ja jokaisen yksilön auktoriteetti kaikessa.
Kaikki mitä ihmiset kirjoittavat arvlostellaan jokainen itse tällä >>> 1 Tess 5:19-23 !!!
Adventtilkirkossa ymmärretään että Adventttikirkossa on vain pikkunen prosentti uuden maan kansalaisista, mutta sen voin sanoa että A-kirkko seisoo tukevasti Kristus kalliolla: Ilm 14:12.
Kirkon tehtävä on tarjoja puitteet mikä on 1 Tim 3:15 "totuuden pylväs"
Kirkon korkeas professionaalinen tieto ja hengellinen metodi kaikessa huolehtii siitä että kirkon puolesta tarjoillaan hyvää.
Ihmsisen täytyy itse solmia rakkaus-suhde Jumalaan. Taivaassa ei nukuta. Hebr 4:13-16, 8:1-2, 1:14.
Kirkko haluaa huolehtia että kirkko pysyy II-adventin missiossa eikä maailman menossa.
Kirkko tarjoilee perustehtävänsä hedelmiä.
Yksilöt ovat aina yksilöitä. Vehnää ja rikkaviljaa kasvaa aina yhdessä ja portti on kapea. Matt 13.
Kirkon sisällä ei ole lahkolaisuuutta eli "eri linjoja." Omaa mieltä saa olla kaikessa, mutta ei vaatia kaikkea omaa muilta.
Pitää itse tajuta, eikä olla "joo- joo" mies.
Muista että syömiset ja juomiset ovat puhdas terveysasia. Usko ei ole syömistä ja juomista. Kirkon metodi on ollut alunperin opettaa ihmisiä syömään lopun ajan eläintautien ja saasteiden vuoksi jolloin alueittain joudutaan ruoka-aineita hylkäämään. Kuka hullun lehmän tautisen maitoakaan joisi? Kanasalmonelloja on jo joku laatu mikä tartuu ihmiseenkin, yms.
Käy joskus katsomassa lähimmässä adventtiseurakunnassa.
http://adventtikirkko.fi
lähiseurakuntien web- sivut.
Jumalan siunausta
Jari Laurila
Lisäys;
"Syömiset, juomiset, sapatin- ja uudenkuun päivät"
“Kukaan ei saa tuomita teitä mitä syötte tai juotte, tai miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä.”
”Ne ovat vain sen varjoa mikä on tulossa; todellista on Kristuksen ruumis.” (Kol 2:16-17)
Itämailla oli runsaasti lainopettajien erilaisia ruoka- paasto määräyksiä jotka kuuluivat juutalaiseen kulttuuriin.
Myös kreikkalaisroomalaisessa kulttuurissa oli omia sääntöjä. (Kol 2:20)
Uudenkuun päivä on mainittu 4 Moos 10:10.
“Sapateiksi” kutsuttiin kaikkia juhlia, erityisesti pääsiäistä ja helluntaita. Missään tapauksessa kyse ei ole 10-käskyn siveyslakiin kuuluvasta sapatista. (2 Moos 20:8-11, Luuk 16:17, Jaak 2:10-13)
Erilaisia paastomääräyksiä juomineen ja ruokineen oli monenlaisia. (Kol 2:23)
“Älä tartu, älä maista, älä kosketa” (Kol 2:22) Paastomääräykset olivat niin ankaria, ettei saanut edes koskettaa tai haistaa kiellettyä ruokaa määrättyinä päivinä.
”Tämä kaikkihan koskee sellaista mikä käytön jälkeen häviää. Kysymys on vain ihmisten käskyistä ja opeista.” (Kol 2:23)
Jeesus kävi taistelua ihmisen käskyjä vastaan. (Matt 15:8-9, Mark 7:7-13) Myös Paavali matkoillaan joutui alituisesti opettamaan Kristuksen vanhurskautta vanhan liiton lakien sijaan. Seremonialait olivat päättyneet ristille. (Kol 2:8, Tiit 1:13-14)
Puhtaat ja saastaiset eläimet on kerrottu: 3 Moos 11, 5 Mooos 14:3-2. Saastaiset eläimet ovat lihan ja raadonsyöjiä. Puhtaat eläimet kasvis syöjiä. Trikiinit, loiset, bakteerit ja virukset lepraa myöten levisivät helposti raadonsyöjien ja kaatopaikkojen tonkijoiden kautta. Jäämiä kertyy lihaan jo rehusta. Puhtaiden eläinten syöminen on lihansyöjille viisas ratkaisu saasteiden aikana. Uusia eläintautejakin tulee. Epäpuhtaudet kulkevat ravintoketjussa. Alueittain joudutaan ruokatarvikkeita hylkäämään.
Paavali kehotti syömään ja juomaan Jumalan kunniaksi. (1 Kor 10:31-33) Jumalalle ei tuota kunniaa Pyhän Hengen temppelin turmeleminen. (1 Kor 3:16-17, 6:18-20) Lähimmäisen loukkaaminen syömisillä ole sekään asia mikä tuottaisi Jumalalle kunniaa. Pöydistä voi valita hiljaisesti loukkaamatta siten muita.
Ruokatottumukset ovat suuri syy sairauksiin. Elävällä ravinnolla on parannuttu sairauksista terveeksi. Kypsentämätön kasvisravinto sisältää vitaaliaineita jota edistävät terveyttä. (1 Moos 1:29)
Nykyajan ihmisellä on runsaasti tutkittua tietoa. Varmaa on että eläinkunnan tyydyttyneet rasvahapot (ns. kovat rasvat) kertyvät haitallisena kolesterolina verisuonistoon. Jumala huolehti ettei ihminen syö kovia rasvoja: 2 Moos 29:13, 3 Moos 3:17, mm. Rasva piti polttaa aina, mutta lihaan jää kuitenkin paljon rasvaa jota ei silmä näe.
Paavali ei varmastikaan ohjannut ihmisiä epäterveellisen ravinnon käyttöön. Hätätilanteissa jos on niukkuutta hyvästä ravinnosta on käytettävä ymmärrystä. Ravinto on omantunnon kysymys. (Luuk 12:47-48) Ruoka sinänsä ei tee ihmistä Jumalalle kelpaamattomaksi. (Mark 7:14-23)
Liha on ihmisen ruokaa mutta jatkuvasti liian usein nautittuna liharuoka on ilmeinen terveysriskikin. Itämailla Jeesuksen aikaan syötiin tavallisesti lihaa vain juhlapäivinä ja pidoissa.
Puhtaaksi luokiteltu liha annettiin ihmisen ravinnoksi vasta vedenpaisumuksen jälkeen. (1 Moos 7:2, 8:20, 9:3)
Siunausta
Jari Laurila
Hei vielä;
- Vastasin Sinulle kysymykseesi.
Miksi lepopäivän vietto on tärkeätä?
Eikö kristityn tarvitse olla joka päivä uskovainen ?
Jumalan valtakunnan perustuslaki on ollut aina olemassa. Perustuvathan sanakieleen puetut lain kymmenen käskyä kaikki rakkauteen. Lain tuli olla ennen kivitaulujakin sydämen lihatauluissa.
Joka päivä uuden liiton uskovallakin on Jumalan laki uskossa mieluisena sydämenasiana. (2 Kor 3:3, 1 Joh 5:3)
”Laki on pyhä, käsky on pyhä oikea ja hyvä” (Room 7:12)
Lepopäivän asetuksesta on selvät sanat luomistyön yhteydessä;
”Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki mitä niissä on. Jumala oli saanut työnsä päätökseen ja seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi työstään. Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska Hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään. ” (1 Moos 2:1-3)
Kivitauluihin laki ja lepopäiväkäsky saatiin 2 Moos 20 ja 5 Moos 5 luvuissa. Lepopäiväkäsky on yksi lain käsky. Laissa on kymmenen- ei yhdeksän käskyä. Yhdenkin käskyn rikkominen merkitsee koko lain rikkomista. (Jaak 2:8-13, 1 Joh 2:3-6) Lepopäivä erotti Jumalan kansan jumalattomista. (2 Moos 31:13-17)
Jumalalle pyhitettyä päivää onkin vietetty aivan kaikkina maailmanaikoina. Käsitys että sapatti olisi vain "juutalaisten juhla" ei pidä paikkaansa. Sapattia vietettiin 2000 vuotta ennen kuin oli ensimmäistäkään juutalaista olemassa. Lepopäivä ei liity juutalaisuuteen mitenkään, vaan on koko universumin ja kosmoksenkin globaali asia iankaikkisesti liittyen moraalilakiin.
Lepopäivää ei voi koskaan sekoittaa Jeesuksen aikaisten fariseusten arvottomiin 660 ihmiskäskyyn. Jeesus nuhteli sapatilla orjuuttamisesta ankarasti fariseuksia.
”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten” (Mark 2:27)
Kaikkina aikoina ihminen tarvitsee päivän jolloin levätä ja panna syrjään kaikki arkeen liittyvät asiat -työn, opiskelun, harrastukset, kaupankäynnin ja omilla asioilla kulkemisen. Lepopäivä on Herran päivä, kokonaan Jumalalle pyhitetty. Muinakin viikonpäivinä kristitty kulkee Jumalan Hengen yhteydessä, mutta yksi päivä viikossa on varattu kokonaan Herralle rakkaiden ja läheisten seurassa. Arjen taakat ja arkiset ajatuksetkin katoavat kokonaan yhdeksi päiväksi ja ihminen saa uusia voimia. Päivä kuuluu jumalanpalveluksen tehtäviinkin. Omaisiakin ehtii tapaamaan ja voi tehdä hyvää. (Jes 58:12-14)
”Jos et polje tomuun sapattia etkä aja omia etujasi minun pyhänä päivänäni, jos nimität sapattia ilon päiväksi ja Herran pyhää päivää kunnian päiväksi, jos kunnioitat sitä niin ettet kulje omilla asioillasi, et käy kauppaa etkä aja omia etujasi, silloin saat iloita Herrasta.” (Jes 58:13)
Luomisessa säädetty päivä on edelleen voimassa koska Jumalan lakikin on voimassa. (Jes 66:23, Luuk 16:17) Joka yhtäkin käskyä rikkoo, rikkoo koko lain Jaakobin mukaan. (Jaak 2:10-12) Sapatti koetteleekin kuuliaisuutta ja rakkautta, mutta taakka se ei ole koskaan oikein vietettynä. (1 Joh 2:4)
Lepopäivä on liiton merkki: Hes 20:20. Liiton syy on ilmaistu
2 Moos 31:16-17.
Kaikki seitsemännen päivän viettäjät osoittavat lepopäivän vietollaan olevansa taivaan ja maan Luojan palvelijoita. Näin sapatti pysyy merkkinä ihmisen kuuliaisuudesta ja liitosta Luojansa kanssa ikuisesti. Lepopäiväkäskystä selviää Lain- antajan nimi ja arvo. -Sen Jumalan joka on luonut taivaan, maan ja ihmisen ja tietää mikä ihmiselle on hyväksi.
Jatkuu heti alla >>>>>>>>>>>>>>>>>>