Kun lukee näilläkin palstoilla viihtyvien kirjoituksia, tulee pakostakin miettineeksi joidenkin nimeltä mainitsemattomien kirjoittajien henkisen terveyden tilaa.
Uskon pienen osan kirjoittajista todellakin olevan akuutin avun tarpeessa, ja kirjoitusten rivien välistä voi lukea hätähuudon.
Suurimmalla osalla näistä kirjoittajista uskonto on noussut pakkomielteeksi, ja heillä on pakonomainen tarve saada oma saarnansa edes jonkun kuultavaksi.
Jollakin lailla olisi näiden ihmisten apua saatava, ja toivonkin että ylläpito (jos täällä sellaista on) kartottaisi nämä muutamat tapaukset eri viestien perusteella ja saattaisi asian terveydenhuoltoviranomaisten tietoon.
Uskon pienen osan kirjoittajista todellakin olevan akuutin avun tarpeessa, ja kirjoitusten rivien välistä voi lukea hätähuudon.
Suurimmalla osalla näistä kirjoittajista uskonto on noussut pakkomielteeksi, ja heillä on pakonomainen tarve saada oma saarnansa edes jonkun kuultavaksi.
Jollakin lailla olisi näiden ihmisten apua saatava, ja toivonkin että ylläpito (jos täällä sellaista on) kartottaisi nämä muutamat tapaukset eri viestien perusteella ja saattaisi asian terveydenhuoltoviranomaisten tietoon.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Pakkohoitoahan ei voi määrätä kuin niille jotka aiheuttavat todellista vahinkoa itselleen tai muille...
Mirkasta.
Köysiin!
olevan aivan suloinen tyttö. Teini-iässä tai hieman ennen sitä, monilla meistä on ollut ohimeneviä häiriöitä. Katsos kun nuo alkavat hormonitoiminnan muutokset vaikuttavat kovasti moneen asiaan on finnejä ja .... Eivät nuo vaivat pakkohoidolla parane, niin vaikeita kun ovatkin, menevät ne ohi aivan itsestään.
Ensimmäinen synnytys on ollut monelle naiselle hyväksi.
Kunhan M hiukan kypsyy ja pahin fanaattisuus menee ohi, niin hyvä tulee. M vaikuttaa muuten ihan potentiaalisesti älykkäältä ihmiseltä. Toivottavasti hän on tyttökin vielä... täällä virtuaalimaailmassa kun on niin helppo esittää mitä tahansa sukupuoliroolia ja saavuttaa siten tiettyä etua.
ei voi muuta kuin nauraa ääneen. Miten keksitkin aina oikean suhtautumistavan.
että Mirkan kalsongeista löytyy pieni kikkulikin, sama asia se on silti.
Minulla on tuo tyyneysrukous joka usein auttaa minua, etten kovin hallitsemattomasti hypi kenenkään silmille. Hallitusti on taas kokonaan toinen asia;)
Vaikka Mirka onkin huonotapainen, en usko, että hän oikeasti osuu keneenkään ja on siksi loppujen lopuksi aika harmiton tapaus.
Pitkämielisyyttä vain, toivottavasti siihen on kaikilla varaa.
Oletko itse täysin terve, terveyden perikuva.
Eskokin on sellainen, itse terveys olevinaan.
Itsestään on paha mennä sanomaan. ;)
No ainakin toivoisin olevani vielä järjissäni. Jospa ne valkotakit sitten tarpeen mukaan tulisi.
Katsoin muuten äskettäin Juulian totuudet -nimisen sarjan dvd:ltä, siinä sanottiin aika hienosti että ihmisen aikuistuessa absoluuttinen totuus muuttuu suhteelliseksi.
Eli toivoisin olevani sekä suht. aikuinen että terve. Eri asia sitten olenko.
Mites sinä itse? :)
Minusta on terveyden merkki kun suhtautuu kriittisesti omaan henkiseen terveyden tilaansa. Mutta jos muut on sairaita ja vain itse terve, on syytä huolestua.
Omasta henkisestä terveyden tilasta voisin sanoa samoin: "Eli toivoisin olevani sekä suht. aikuinen että terve. Eri asia sitten olenko".
"...ihmisen aikuistuessa absoluuttinen totuus muuttuu suhteelliseksi." Niinpä muuttuu, eikä sitä muutenkaan tunne itseään niin viisaaksi kuin nuorempana. Itse olin viisaimmillani juuri ylioppilaaksi päästessäni, ainakin silloin luuli paljon tietävänsä. Vähitellen on oppinut huomaamaaan, kuinka vähän sitä loppujen lopuksi tietää.
lämpimästi sydämmessäni kun muistutit. Oli minulla siksi viisas tuo nuorimmaiseni.
Ei ainoastaan nuoruus vaan myös juuri uskoon tulleen mieli ei ota vastaan kun yhtä ja samaa totuutta, jonka hän on oikeaksi kokenut ja katsoo sen olevan näin muidenkin kohdalla.
Ei osata katsoa ihmistä kokonaisuutena ja persoonana, jolla on ihan oma henkilökohtainen suhden Jumalaan sellaista samankaltaista suhdetta ei ole kellään toisella ihmisellä.
Olen uskon elämäni aikana kokenut
kaikki mahdolliset vaiheet "tiukkapipoisuudesta" "kaiken hyväksyvään" uskonnollisuuteen.
Olenko vieläkään "terve" ja oikein käsittänyt Jumalan sanan, sitä en tiedä, mutta toivon, että olen, sillä vasta nyt minulla on rauha Jumalassa kun olen oppinut jättämään asiat Hänen kannettavakseen enkä itse enää suorita. Suon itselleni jopa virheiden teko mahdollisuuden enkä yritä olla täydellinen.
Jumala on rakkaus ja Jumala on armo.
Herra siunaa meitä ja armahda meitä...