Kenttäpiispa näytti HS:n mielipidepalstalla kirkkoon kuulumattomien paikan armeijassa: se on siellä missä muutkin ovat - eli käskystä sotilaspapin tunnilla:
"Puolustusvoimat arvostaa uskonnonvapautta"
Pääkaupunkiseudun ateistien puheenjohtaja Jouni Luukkainen on huolestunut uskonnonvapauden toteutumisesta Puolustusvoimissa (HS Mielipide 1. 2.).
Puolustusvoimien kirkollinen työ pitää tärkeänä uskonnonvapauden toteutumista. Tämä merkitsee sekä uskonnon harjoittamisen mahdollistamista että vapautta olla harjoittamatta uskontoa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on antanut asiaa koskevan ratkaisunsa viime vuoden lopulla. Sotilaspapin oppituntien osalta on tarkoitus siirtyä uuteen käytäntöön ensi kesään mennessä.
Apulaisoikeusasiamiehen mielestä tulisi harkita sitä, että "erillisistä kirkollisen alan ja elämänkatsomustiedon oppitunneista luovutaan. Tällöin varusmiehille suunnattujen etiikkaa, ihmissuhdetaitoja sekä psyykkistä hyvinvointia käsittelevien oppituntien sisällön ja toteutuksen tulisi olla sellainen, että kaikki varusmiehet uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta voivat opetukseen osallistua".
Jos tähän ratkaisuun päädytään, sotilaspapin oppitunnit olisivat palvelusta kaikille varusmiehille. Opetus ei sisällä tunnustuksellisia eikä julistuksellisia elementtejä. Koululaitoksessa opettajan oma vakaumus tai uskonnollinen tausta eivät estä häntä opettamasta mitä tahansa uskontoa tai elämänkatsomustietoa.
Sama pätee sotilaspappiin, joka on koulutuksensa puolesta pätevä opettamaan Puolustusvoimien toimintaan liittyviä aiheita, kuten kaatuneiden huoltoa, toimintakyvyn ylläpitämistä, eettisiä kysymyksiä ja kansalaiskasvatusta.
Puolustusvoimat järjestää asevelvollisille ja henkilökunnalle mahdollisuuden henkiseen ja hengelliseen tukeen sekä uskonnon harjoittamiseen (perustuslain 11. pykälä), koska palvelus rajoittaa muutoin tätä mahdollisuutta. Tästä syystä valtio maksaa sotilaspappien palkat. Sotilaspapisto on kansainvälinen, ekumeeninen ja jatkuvasti laajeneva ilmiö. Niissä maissa, joissa on asevoimat, on yleensä myös sotilaspapisto.
Pekka Särkiö
teologian tohtori
dosentti, kenttäpiispa
Lahti
Pääkaupunkiseudun ateistien puheenjohtaja Jouni Luukkainen on huolestunut uskonnonvapauden toteutumisesta Puolustusvoimissa (HS Mielipide 1. 2.).
Puolustusvoimien kirkollinen työ pitää tärkeänä uskonnonvapauden toteutumista. Tämä merkitsee sekä uskonnon harjoittamisen mahdollistamista että vapautta olla harjoittamatta uskontoa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on antanut asiaa koskevan ratkaisunsa viime vuoden lopulla. Sotilaspapin oppituntien osalta on tarkoitus siirtyä uuteen käytäntöön ensi kesään mennessä.
Apulaisoikeusasiamiehen mielestä tulisi harkita sitä, että "erillisistä kirkollisen alan ja elämänkatsomustiedon oppitunneista luovutaan. Tällöin varusmiehille suunnattujen etiikkaa, ihmissuhdetaitoja sekä psyykkistä hyvinvointia käsittelevien oppituntien sisällön ja toteutuksen tulisi olla sellainen, että kaikki varusmiehet uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta voivat opetukseen osallistua".
Jos tähän ratkaisuun päädytään, sotilaspapin oppitunnit olisivat palvelusta kaikille varusmiehille. Opetus ei sisällä tunnustuksellisia eikä julistuksellisia elementtejä. Koululaitoksessa opettajan oma vakaumus tai uskonnollinen tausta eivät estä häntä opettamasta mitä tahansa uskontoa tai elämänkatsomustietoa.
Sama pätee sotilaspappiin, joka on koulutuksensa puolesta pätevä opettamaan Puolustusvoimien toimintaan liittyviä aiheita, kuten kaatuneiden huoltoa, toimintakyvyn ylläpitämistä, eettisiä kysymyksiä ja kansalaiskasvatusta.
Puolustusvoimat järjestää asevelvollisille ja henkilökunnalle mahdollisuuden henkiseen ja hengelliseen tukeen sekä uskonnon harjoittamiseen (perustuslain 11. pykälä), koska palvelus rajoittaa muutoin tätä mahdollisuutta. Tästä syystä valtio maksaa sotilaspappien palkat. Sotilaspapisto on kansainvälinen, ekumeeninen ja jatkuvasti laajeneva ilmiö. Niissä maissa, joissa on asevoimat, on yleensä myös sotilaspapisto.
Pekka Särkiö
teologian tohtori
dosentti, kenttäpiispa
Lahti
"Puolustusvoimat arvostaa uskonnonvapautta"
Pääkaupunkiseudun ateistien puheenjohtaja Jouni Luukkainen on huolestunut uskonnonvapauden toteutumisesta Puolustusvoimissa (HS Mielipide 1. 2.).
Puolustusvoimien kirkollinen työ pitää tärkeänä uskonnonvapauden toteutumista. Tämä merkitsee sekä uskonnon harjoittamisen mahdollistamista että vapautta olla harjoittamatta uskontoa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on antanut asiaa koskevan ratkaisunsa viime vuoden lopulla. Sotilaspapin oppituntien osalta on tarkoitus siirtyä uuteen käytäntöön ensi kesään mennessä.
Apulaisoikeusasiamiehen mielestä tulisi harkita sitä, että "erillisistä kirkollisen alan ja elämänkatsomustiedon oppitunneista luovutaan. Tällöin varusmiehille suunnattujen etiikkaa, ihmissuhdetaitoja sekä psyykkistä hyvinvointia käsittelevien oppituntien sisällön ja toteutuksen tulisi olla sellainen, että kaikki varusmiehet uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta voivat opetukseen osallistua".
Jos tähän ratkaisuun päädytään, sotilaspapin oppitunnit olisivat palvelusta kaikille varusmiehille. Opetus ei sisällä tunnustuksellisia eikä julistuksellisia elementtejä. Koululaitoksessa opettajan oma vakaumus tai uskonnollinen tausta eivät estä häntä opettamasta mitä tahansa uskontoa tai elämänkatsomustietoa.
Sama pätee sotilaspappiin, joka on koulutuksensa puolesta pätevä opettamaan Puolustusvoimien toimintaan liittyviä aiheita, kuten kaatuneiden huoltoa, toimintakyvyn ylläpitämistä, eettisiä kysymyksiä ja kansalaiskasvatusta.
Puolustusvoimat järjestää asevelvollisille ja henkilökunnalle mahdollisuuden henkiseen ja hengelliseen tukeen sekä uskonnon harjoittamiseen (perustuslain 11. pykälä), koska palvelus rajoittaa muutoin tätä mahdollisuutta. Tästä syystä valtio maksaa sotilaspappien palkat. Sotilaspapisto on kansainvälinen, ekumeeninen ja jatkuvasti laajeneva ilmiö. Niissä maissa, joissa on asevoimat, on yleensä myös sotilaspapisto.
Pekka Särkiö
teologian tohtori
dosentti, kenttäpiispa
Lahti
Pääkaupunkiseudun ateistien puheenjohtaja Jouni Luukkainen on huolestunut uskonnonvapauden toteutumisesta Puolustusvoimissa (HS Mielipide 1. 2.).
Puolustusvoimien kirkollinen työ pitää tärkeänä uskonnonvapauden toteutumista. Tämä merkitsee sekä uskonnon harjoittamisen mahdollistamista että vapautta olla harjoittamatta uskontoa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on antanut asiaa koskevan ratkaisunsa viime vuoden lopulla. Sotilaspapin oppituntien osalta on tarkoitus siirtyä uuteen käytäntöön ensi kesään mennessä.
Apulaisoikeusasiamiehen mielestä tulisi harkita sitä, että "erillisistä kirkollisen alan ja elämänkatsomustiedon oppitunneista luovutaan. Tällöin varusmiehille suunnattujen etiikkaa, ihmissuhdetaitoja sekä psyykkistä hyvinvointia käsittelevien oppituntien sisällön ja toteutuksen tulisi olla sellainen, että kaikki varusmiehet uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta voivat opetukseen osallistua".
Jos tähän ratkaisuun päädytään, sotilaspapin oppitunnit olisivat palvelusta kaikille varusmiehille. Opetus ei sisällä tunnustuksellisia eikä julistuksellisia elementtejä. Koululaitoksessa opettajan oma vakaumus tai uskonnollinen tausta eivät estä häntä opettamasta mitä tahansa uskontoa tai elämänkatsomustietoa.
Sama pätee sotilaspappiin, joka on koulutuksensa puolesta pätevä opettamaan Puolustusvoimien toimintaan liittyviä aiheita, kuten kaatuneiden huoltoa, toimintakyvyn ylläpitämistä, eettisiä kysymyksiä ja kansalaiskasvatusta.
Puolustusvoimat järjestää asevelvollisille ja henkilökunnalle mahdollisuuden henkiseen ja hengelliseen tukeen sekä uskonnon harjoittamiseen (perustuslain 11. pykälä), koska palvelus rajoittaa muutoin tätä mahdollisuutta. Tästä syystä valtio maksaa sotilaspappien palkat. Sotilaspapisto on kansainvälinen, ekumeeninen ja jatkuvasti laajeneva ilmiö. Niissä maissa, joissa on asevoimat, on yleensä myös sotilaspapisto.
Pekka Särkiö
teologian tohtori
dosentti, kenttäpiispa
Lahti
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kuulenko oikeen että piispa parkuu työpaikkansa puolesta?
On toki selvää että aikanaan nämä virat lakkautetaan ja mistä sitten poppamiehille töitä?
Toki oma lehmä ojassa.
Kenttäpiispa tulkitsee oikeusasiamiehen lausuntoakin erittäin valikoiden päätellen sen tarkoittavan, että sotilaspappi on maailman paras mahdollinen opettaja armeijassa myös toisuskoisille ja kirkkoon kuulumattomille.
Ovela teksti kuitenkin myöntää: "Sotilaspapin oppituntien osalta on tarkoitus siirtyä uuteen käytäntöön ensi kesään mennessä."
Oikeusasiamiehen ratkaisun varsinainen sisältö oli muistaakseni kuitenkin se, että kirkolliseen palvelukseen ei saa vastedes pakottaa edes kirkkoon kuuluvia.
Miten kenttäpiispa sen vääntääkin juuri päinvastaiseksi?
Linkki siihen, mitä apulaisoikeussiamies oikeasti sanoi:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11984522#comment-0
Siis näin apulaisoikeusasiamies linjasi:
"Varusmiehet saavat tulevaisuudessa päättää itse, osallistuvatko he kirkollisiin tilaisuuksiin ja kirkolliseen opetukseen armeijassa.
Nykyisin vain kirkkoon kuulumattomat varusmiehet voivat Pääesikunnan ohjeistuksen mukaan jättää halutessaan osallistumatta jumalanpalveluksiin, maastohartauksiin ja muihin kirkollisiin tilaisuuksiin.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja linjaa tuoreessa ratkaisussaan, että myös kirkkoon kuuluvien varusmiesten pitää voida päättää asiasta itse."
Miten tämä muuttui kenttäpiispalla muotoon, että vastedes et-opetuksenkin varusmiehet päätyvät papin tunneille:
"Jos tähän ratkaisuun päädytään, sotilaspapin oppitunnit olisivat palvelusta kaikille varusmiehille. Opetus ei sisällä tunnustuksellisia eikä julistuksellisia elementtejä."
LAKKI! PÄÄSTÄ! RUKOILKAAMME!
Kenttäpiispa päättää että rukoileminen ja virsien laulaminen ei ole uskonnon harjoittamista ja asia on sillä siisti.
Selvää on, mutta ei kai Särkiö nyt oman työnsä puolesta sentään pelkää. Muutos on sen verran hidas, että hän voinee pitää paikkaansa eläkevirkana. Tai, jos muutoksia tulee, niin arvatenkin palkkaus siirtyy valtiolta kirkolle, mutta Särkiön työ säilyy; näinhän 1997 kävi kaikille muille piispoille, kun tuomiokapitulien menot siirtyivät kirkolle.
"Atte Ateisti"
Miksi aikuisia ihmisiä on voinut käskyttää jumalanpalveluksiin?
"Miksi aikuisia ihmisiä on voinut käskyttää jumalanpalveluksiin? "
Koska sulkeisjärjestys kuuluu puolustusvoimien yleiseen palveluohjesääntöön (PalvO).
Puolustusvoimat lienee Suomen viimeinen paikka, jossa aikuisella yksilöllä ei ole oikeutta päättää uskonnonharjoittamisensa muodosta ja ajankohdasta.
Sotapappi huolehtii Särkiön mukaan mm. "toimintakyvyn ylläpitämisestä". Mitä se tarkoittaa. Sodan aikana sitä että sotapappi lepyttelee sotilaiden omaatuntoa, vihulaisen tappaminen on ihan ok, jumala on puolellamme, jatka vaan tappamista.
Ja varusmiespalveluksen aikana yrittävät saada vatunmiehet jaksamaan palveluksen lopuun vaikka potuttaa koko homma. En vaan tajuu miten sotapapin löpinät auttaisivat.
Ja samaan henenvetoon Särkiö väittää että sotapapit pitää huolta että omat sotilaat noudattavat sodankäynnin kv. sääntöjä. Mitenköhän se oikein olikaan talvi ja jatkosodassa. Eikös ne sotapapit ekan ollut Suur-Suomea luomassa ja uskonsotaa jumalattomia rssiä vastaan jumalan tuella käymässä.
"... varusmiehille suunnattujen etiikkaa, ihmissuhdetaitoja sekä psyykkistä hyvinvointia käsittelevien oppituntien sisällön ja toteutuksen..."
Tällaisten asioiden opettamiseen ja hoitamiseen Puolustusvoimissa ei ole perustetta asettaa etusijalle, saati jopa yksinoikeutettuun asemaan teologisen tutkinnon suorittaneita ja pappisvihkimyksen ottaneita henkilöitä. Uskonnottomien, kuten ateistien, agnostikkojen, skeptikkojen ja uskontojen suhteen välinpitämättömien sekä toisuskoisten yhdenvertaisuus ja katsomukselliset ihmisoikeudet eivät toteudu, jos apulaisoikeusasiamiehen ja kenttäpiispan mainitsemien asioiden yhteinen opetus annetaan eli delegoidaan sotilaspapiston hoitoon.
Olikos tää Särkiö sama kenttäpiispa joka aivopieraisi aikanaan eikä ymmärtänyt että valtion sen heidän palkan maksaa eikä kirkko.....?