Helluntaipalstalla voi taas kuulemma kirjoittaa Hengen voitelusta ja sen sivuasioista.
Ok. Tässä ajatuksiani:
Kiroilija Siimei
”Kun kuningas Daavid tuli Bahurimiin, niin katso, sieltä tuli mies, joka oli sukua Saulin perheelle, nimeltä Siimei, Geeran poika; hän tuli ja kiroili tullessaan.
Ja hän viskeli kivillä Daavidia ja kaikkia kuningas Daavidin palvelijoita, vaikka kaikki väki ja kaikki urhot olivat hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.
Ja kiroillessaan häntä Siimei sanoi näin: Pois, pois, sinä murhamies, sinä kelvoton!
Herra kostaa sinulle kaiken Saulin perheen veren, hänen, jonka sijaan sinä olet tullut kuninkaaksi. Ja Herra antaa nyt kuninkuuden sinun poikasi Absalomin käteen. Ja katso, sinä olet itse joutunut onnettomuuteen, sillä murhamies sinä olet.
Niin Abisai, Serujan poika, sanoi kuninkaalle: Miksi tuo koiranraato saa kiroilla herraani, kuningasta? Anna minun mennä ja lyödä häneltä pää poikki.
Mutta kuningas vastasi: Jos hän kiroilee ja jos Herra on käskenyt häntä: 'Kiroile Daavidia', niin kuka voi sanoa: 'Miksi teet niin?'
Ja Daavid sanoi vielä Abisaille ja kaikille palvelijoillensa: Katso, oma poikani, joka on lähtenyt minun ruumiistani, väijyy henkeäni; miksi ei sitten tämä benjaminilainen? Antakaa hänen olla, kiroilkoon vain; sillä Herra on häntä käskenyt.
Ehkä Herra vielä näkee minun kurjuuteni, ja ehkä Herra maksaa minulle hyvällä sen kirouksen, joka tänä päivänä kohtaa minua.
Ja Daavid kulki miehinensä tietä myöten, ja Siimei kulki pitkin vuoren kuvetta rinnan hänen kanssansa, kiroili kulkiessaan ja viskeli kiviä ja heitteli soraa.” 2 Sam. 16:5-13.
Samanlaisia kivittäjä-Siimei-kiroilijoita on edelleen. Mutta myös uhreina on samanlaisia Daavid-voideltuja, jotka sanovat: ”Kirotkoot vain! Aiheeton kirous ei käy toteen! Jumala on kääntävä kirouksen siunaukseksi. Herra, jos he kiroavat, siunaa sinä!” Mitä enemmän he kiroavat, sitä enemmän Jumala siunaa omiaan. Hän näkee palvelijoittensa kurjuuden ja antaa heille runsain määrin kaikkea hyvää nautittavaksi.
”Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita. ” Ps. 109:28.
Siimei sai lopulta oikeudenmukaisen tuomion Daavidin pojalta salomolta:
Ja kuningas sanoi Siimeille: "Sinä tiedät, tunnossasi tiedät, kaiken pahan, minkä olet tehnyt minun isälleni Daavidille; Herra kääntää tekemäsi pahan omaan päähäsi. !!!
Mutta kuningas Salomo on oleva siunattu, ja Daavidin valtaistuin on oleva iäti vahva Herran edessä."
Ja kuningas käski Benajaa, Joojadan poikaa; niin tämä meni ja löi hänet kuoliaaksi, ja hän kuoli. Niin kuninkuus vahvistui Salomon käsissä.” 1 Kun. 2:44-46.
Daavid oli Herran voideltu. Kaikki hänen vastustajansa kokivat ikävän lopun. Samoin on käyvä kaikille Jumalan lasten kiroilijoille.
""Älä surmaa häntä; sillä kuka on rankaisematta satuttanut kätensä Herran voideltuun?" 1 Sam. 26:9.
Se oli kysymys ja toteamus?!
Ok. Tässä ajatuksiani:
Kiroilija Siimei
”Kun kuningas Daavid tuli Bahurimiin, niin katso, sieltä tuli mies, joka oli sukua Saulin perheelle, nimeltä Siimei, Geeran poika; hän tuli ja kiroili tullessaan.
Ja hän viskeli kivillä Daavidia ja kaikkia kuningas Daavidin palvelijoita, vaikka kaikki väki ja kaikki urhot olivat hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.
Ja kiroillessaan häntä Siimei sanoi näin: Pois, pois, sinä murhamies, sinä kelvoton!
Herra kostaa sinulle kaiken Saulin perheen veren, hänen, jonka sijaan sinä olet tullut kuninkaaksi. Ja Herra antaa nyt kuninkuuden sinun poikasi Absalomin käteen. Ja katso, sinä olet itse joutunut onnettomuuteen, sillä murhamies sinä olet.
Niin Abisai, Serujan poika, sanoi kuninkaalle: Miksi tuo koiranraato saa kiroilla herraani, kuningasta? Anna minun mennä ja lyödä häneltä pää poikki.
Mutta kuningas vastasi: Jos hän kiroilee ja jos Herra on käskenyt häntä: 'Kiroile Daavidia', niin kuka voi sanoa: 'Miksi teet niin?'
Ja Daavid sanoi vielä Abisaille ja kaikille palvelijoillensa: Katso, oma poikani, joka on lähtenyt minun ruumiistani, väijyy henkeäni; miksi ei sitten tämä benjaminilainen? Antakaa hänen olla, kiroilkoon vain; sillä Herra on häntä käskenyt.
Ehkä Herra vielä näkee minun kurjuuteni, ja ehkä Herra maksaa minulle hyvällä sen kirouksen, joka tänä päivänä kohtaa minua.
Ja Daavid kulki miehinensä tietä myöten, ja Siimei kulki pitkin vuoren kuvetta rinnan hänen kanssansa, kiroili kulkiessaan ja viskeli kiviä ja heitteli soraa.” 2 Sam. 16:5-13.
Samanlaisia kivittäjä-Siimei-kiroilijoita on edelleen. Mutta myös uhreina on samanlaisia Daavid-voideltuja, jotka sanovat: ”Kirotkoot vain! Aiheeton kirous ei käy toteen! Jumala on kääntävä kirouksen siunaukseksi. Herra, jos he kiroavat, siunaa sinä!” Mitä enemmän he kiroavat, sitä enemmän Jumala siunaa omiaan. Hän näkee palvelijoittensa kurjuuden ja antaa heille runsain määrin kaikkea hyvää nautittavaksi.
”Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita. ” Ps. 109:28.
Siimei sai lopulta oikeudenmukaisen tuomion Daavidin pojalta salomolta:
Ja kuningas sanoi Siimeille: "Sinä tiedät, tunnossasi tiedät, kaiken pahan, minkä olet tehnyt minun isälleni Daavidille; Herra kääntää tekemäsi pahan omaan päähäsi. !!!
Mutta kuningas Salomo on oleva siunattu, ja Daavidin valtaistuin on oleva iäti vahva Herran edessä."
Ja kuningas käski Benajaa, Joojadan poikaa; niin tämä meni ja löi hänet kuoliaaksi, ja hän kuoli. Niin kuninkuus vahvistui Salomon käsissä.” 1 Kun. 2:44-46.
Daavid oli Herran voideltu. Kaikki hänen vastustajansa kokivat ikävän lopun. Samoin on käyvä kaikille Jumalan lasten kiroilijoille.
""Älä surmaa häntä; sillä kuka on rankaisematta satuttanut kätensä Herran voideltuun?" 1 Sam. 26:9.
Se oli kysymys ja toteamus?!
Vastaukset 16
Vanhimmat
Paljon ajateltavaa. Kertomusta voisi kohdistaa täällä riehuneisiin herjaajiin. Mutta niitä ei nyt enää ole, joten voin ottaa vastaan opetuksena, että "raitistukaa oikealla tavalla älkääkä syntiä tehkö". Älkää kivittäkö Jumalan palvelijoita.
MIksi on niin vaikeaa nähdä missä ne oikeat Jumalan palvelijat ovat?
siksi, kun kun kuva ei ole yhtään terävä !
EI sumuun kukaan näe. Apostolit Raamatussa erotti selvästi muusta kansasta.
Kuva oli kirkas ja selvä.
Miksi nyt ei ole lainkaan näin, siinä on se oksankohta.
Eikö Daavidin kuva ollut kirkas, koska Siimei kivitti häntä?
Huomaatko, miten syytät kivittämisestä kivitettyä, eli tuohon aloituksessa olevaan Raamatun tapahtumaan rinnastettuna Daavidia?
Kun ihminen on Jumalallisella mielenlaadulla varustettu,
hän ei kivitä Jumalan voideltua silloinkaan, vaikka kuva olisi hämärä.
Ja jos hän kivittää, syytä ei tule etsiä kivitettävästä, vaan kysyä kivittäjältä, onko Sinulla oikeus kivittää sitä, joka samalla tavoin kun sinäkin, vaikka omassa vajavaisuudessaan, halua seurata Jeesusta Kristusta ja toetuttaa Hänen tahtoaan.
Antoiko Jeesus luvan kivittää edes aviorikoksen, eli julkista syntiä tehnyttä naista??
Antoi sellaisen luvan, että kuka synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven.
Eli jokainen, joka kiviin tarttuu toista kivittääkseen, julista Jeesuksen sanojen mukaan olevansa itse täysin synnitön,
eli täydellinen.
Näin se on.
"OLE KIRKAS!"
Tällaista lukee mielellään.
Uskovien tulee rukoillen sulkea toinen toisensa suojelevaan Jumalan rakkauteen. Kivitystuomiota ei tule harrastaa.
Meillä tulee olla kaikkia kohtaan hyvä tahto; myös surkeastikin langenneille. "Kaikki alaspainetut Jumala nostaa!" Ja me olemme Hänen työtovereinaan nostamassa.. "Kadonneet minä tahdon etsiä..."
Ihanaa tekstiä.
Kun tietää saaneensa armon Jumalan silmien edessä, osaa, kykenee ja haluaa armahtaa muita samanlaisia.
Ellei ole kyennyt vastaanottamaan omalla kohdallaan Jumalan armoa ja anteeksiantamusta, ei kykene jakamaan sitä muillekaan, sillä tyhjästä on paha nyhjästä ja sitä mitä ei itsellä ole, sitä ei voi antaa ja jakaa.
OLE ARMAHTAVAINEN!
”Näin sanoo Herra Sebaot: Tuomitkaa oikea tuomio, tehkää laupeus ja olkaa armahtavaiset kukin veljellenne” Leskeä, orpoa, muukalaista ja kurjaa älkää sortako, älkääkä miettikö mielessänne pahaa, kukin veljeänsä vastaan.” Sak. 7:9,10.
”Näitä te tehkää: Puhukaa totta toinen toisellenne. Tuomitkaa porteissanne oikein. Tuomitkaa rauhan tuomio.
Älkää hautoko mielessänne pahaa toinen toisellenne, älkääkä rakastako väärää valaa. Sillä kaikkia näitä minä vihaan, sanoo Herra.” Sak. 8:16,17.
/
Uskovien tulee olla oikeamielisiä ja armahtavaisia!!! Lyötyä ei saa lyödä, vaikka joku olisikin lyöty maahan omien virheittensä vuoksi. Älä haudo sisimmässäsi pahaa... Ole kirkas! - Maahan poljettu tulee aina nostaa takaisin armon ja totuuden tielle.
Näin toimii Jumalan rakkaus käytännössä. 1 Joh. 4:6-18.
Siunausta meille!
Kivittäjä-Siimein kävi siis huonosti. Toivottavasti tämän ajan kivittäjät ymmärtävät tehdä parannuksen, ettei heille käy samoin.
Eutanasia on tappamista. Mutta asia on monimutkainen. Voidaanko sanoa eutanasiaksi (=tappamiseksi) sitä, jos koneiden varassa väkisin "elävänä" pidetty ihminen, joka ei enää voi palata itsenäiseen elämään, poistetaan koneista? Silloin hän kuolee.
Onko vaikea asia.
ÄLÄ TAPA!
Miten tuo eutanasia liittyy tähän keskusteluun? En löydä yhtymäkohtaa?
Muuten miten kävi kun Daavid Jumalan Voideltu teki haureuden ja vielä murhan ??
Huusiko hän synnit on peitetty ja heitetty armon mereen? Eikö ollut ollenkaan seuramuxia? Olihan se suurta armoa ettei Jumala tappanut hänet heti kun hän katui synnit. Eix vaan ????
Tässä nyt sitten voi vertaa tämän päivän niinsanottuja herran voideltuja ja Voideltu Daavid tai Saul. Miten heille kävi kun valitsivat synnin teitä. Toinen sai hirtotuomion ja lapsille ja suvulle kävi muistaxeen hyvin huonosti ja Daavidin poikille sattui kans jotain hirvityxiä mutta Davidin katumus sai aikaan tuomiossa suuri lievitys !!!
Katso Savonarola, ettei sinulle käy samoin, kun pilkkaat uskovia ja jopa Jeesusta.
"Joka teistä on synnitön se heittäköön ensimäisen kiven", erittäin vakava Jeesuksen sanoma. Jeesus etsi syntisiä, ja söi heidän kanssaan, sekös fariseuksia suututti. Ja ," Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa älkääkä kirotko." Jos mielimme, että evankeliumi kauttamme etenee, on meillä oltava rakkautta syntisiä kohtaan, sillä" Rakkaus on lain täyttymys" Jeesuksella ei ole enää mitään sanottavaa "hyville Fariseuksille, niille, jotka kuvittelevat jo olevansa täydellisiä. Lue, Galatalaiskirjeen sanomaan ! Onko meillä se mieli, joka oli Jeesuksella, opetuslasten kysyessä Häneltä, anteeksi antojen määrästä" ihanko seitsemän kertaa " Jeesuksen sanoessa, EI vaan 70*7 !