"raha ei tee onnelliseksi"

Ottamatta kantaa avauksen varsin epäkypsään ja hieman lapselliseen verbaaliselfiin, niin toki raha on yksi tärkeä elementti / osatekijä ihmisen onnellisuudessa.

"L'argent seul ne fait pas le bonheur, mais il y contribue"

Parhaimillaan raha / suuri pääoma on pelkkä työkalu johonkin arvokkaapaan kuin itse raha. Rahalla ei ole itseisarvoa.

Raha sinänsä ei ehkä tee onnelliseksi mutta kyllä se helpottaisi elämää mikä auttaisi onnellisuuden saavuttamisessakin kun rahalla saa asioita mitkä tekee elämästä helpompaa ja onnellisempaa.

Köyhyys ei ainakaan tee onnelliseksi kun ainainen stressi rahojen riittävyydestä ja isompiin ostoksiin / takaiskuihin säästäminen on äärettömän kovan ja pitkällisen työn takana. Köyhyys ei jalosta kuten jotkut yrittää väittää, köyhyys vain v1tuttaa koko ajan!

Hyvän, vakaan ja vauraan taloudellisen tilanteen yksi suurin etu on tietyn henkisen taakan keveneminen jatkuvien rahahuolien ja vyön kiristyksen sijaan.

Randonm-kuluttaminen puolestaan on henkisesti pelkiä tyhjiä kaloreita eikä kauaa ravitse.

Toisalta vaurauskin ja rikkauskin edellyttää hyvää ja kauaskantoista pääoman hoitoa.

Tänään menestynyt yrittäjä voi erilaisten tapahtumien seurauksena (itsestä ja ulkoisista tekijöistä johtuen) olla huomisen entinen menestynyt yritäjä. Yrittäjänäkin tulee voittaa menestyksensä joka ainoa kuukausi ja vuosi, sekä osata sopeutua muutuviin olosuhteisiin.

Ps. Duunarinkin kannattaa alkaa itsenäisesti opiskella osake- ja / tai indeksisijoittamista jossa alkuun pääsee jo maltillisella summalla ja alkaa pikku hiljaa sijoittaa vakavaraisiin osikoa maksaviin yrityksiin. Sijoitusharrastus on henkisestikin kehittävää ja avaa ajatusmaailmaa. Raha tulee rahan luokse.

- http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/ann.jspa?annID=27&forumID=4

Pitää paikkansa, että ellei halustaan huolimatta ole ollut mahdollisuuta opiskella pidemälle jollekin kiinnostavalle alalle, niin pikkuduuneista saatavalla palkalla on haastavaa tulla toimeen vastuuntuntoisellakin raha-asioiden hoidolla.

Pelkän pakollisen oppivelvollisuuden pohjalta on vaikea sijoittua hyvin maksetuihin töihin. Tosin osa peruskoilupohjaltakin on laittanut pystyyn jonkin oman menestyksellisen pienyrityksen.

Sitten jää pohdittavaksi miten voisi edetä ammatillisesti ja hankkia vaikka kurssituksella pätevyys paremmin maksetulle alalle.

"Tässä ovat työntekijät, joista on Suomessa krooninen pula"

- http://www.talouselama.fi/uutiset/tassa ovat tyontekijat joista on suomessa krooninen pula katso kuulutko joukkoon/a2186994

"Kartta kertoo: Täältä löytyy Suomessa töitä"

- http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2013/06/20/kartta-kertoo-taalta-loytyy-suomessa-toita/20138673/139

"Yle: Raksamies tienaa enemmän kuin it-insinööri"

- http://www.taloussanomat.fi/raha/2013/06/24/yle-raksamies-tienaa-enemman-kuin-it-insinoori/20138775/139

En tiedä onko vielä nykyisin joillekin aloille kiinnostavia ulkomaankeikkoja saatavilla ja jos nin missä, joissa vuodessa tienaa useamman Suomen vuoden liksan.

Aikanaan moni (fiksummat jotka eivät hassanneet rahojaan) teki usean vuoden keikalla hyvän tuloksen mm. Saudi-Arabian suurilla rakennustyömailla ja hankki velattoman asunnon ja osa jopa sijoitusasuntojankin palatessaan.

Jotkut pääsivät Norjan ölynporauslautoille töihin. Vuositasolla hyvin maksettua, mutta vaaralinen ammatti ja vaatii hyvää kuntoa, hyviä elintapoja ja vastuuntuntoa, sekä työkommennuksiin sopeutumista perheestään ja ystävistään erilleen. Aikoinaan muutaman / useamman vuoden jaksolla sai varsin kiinnostavan pääoman säästettyä.

Niin, edellä unohtui mainita, että yski vaurauden-varakkuuden tärkeä elementti on sen mahdollistama tietty vapaus ja riippumattomuus, sekä suurempi vaikutusmahdollisuus omassa elämässään.

Ei ole riippuvainen (asunto-) lainanantajista, mahdollisesti ikävästä työnantajasta / esimiehestä, sosiaaliasuntojonoista tai "sosiaalitantoista" ... sekä voi vasin vapaasti valita elinypäristönsä jne. Luonnollisestikin hankkimallaa pääomalla voi toteuttaa itselleen kiinnostavia hankkeita.

Vaikka raha ei suuresi elämää pidennä eikä anna varmuutta hyvästä terveydestä, niin ennen käärinliinoihin joutumista parhaimmllaan mahdollistaa tasapainoisemman, kiinnostavamman ja seesteisemmän elämän.

Toki ei raha taukista ja huonoilla ihmissuhdetaidoilla olevasta fiksua tee... se edellyttää toisenlaisia ponnisteluja ;-)

Esimerkiksi jos voittaisin loton päävoiton niin voisin ostaa itselleni oman asunnon enkä kituuttaa vuokrakämpässä jonka vuokra nousee joka vuosi enemmän kuin palkka joka sekin on pieni. Jos voittaisin niin paljon että toimeentulo olisi turvattu ilman töitä niin lopettaisin työnteon ja viimeinkin käyttäisin aikani juuri niinkuin itse haluan. Työläisen arki ei ole mitään ihmisen elämää, tämä on orjuutta!

money makes me happy:lle

Luonnollisestikn ensimmäisenä mielessä suuren lottovoiton yhteydessä olisi ne elämän peruasiat, prioriteetit. Pienipalkkaisen arki on useinkin haastavaa.

Vaikka summa olisi hyvinkin suuri (toisinaan on kymeniä miljoonia jaossa), joka mahdolistaisi elää yltäkylläisyydessä ilman työnekoa loopuelemänsä, niin jossakin vaiheessa ensihelpotuksen jälkeen riskeeraisi kaivata rahaa suurempaa merkitystä elämälleen, sillä pelkkä lomailu, matkailu, harrastelu ja pääomansa sallimista mahdollisuksista nauttiminen riskeeraisi jossakin vaiheessa alkaa tuntua melko tyhjältä elämän sisällöltä.

Osa hyvin suuren voiton voittaneista on jopa menettänyt elämisen halunsa ja motiivinsa kun ei ole löytänyt merkitykselistä syytä nousta aamulla ylös. Unohtamatta, että monella on suuren voiton vuoksi mennyt ihmissuhteet piloille, jopa läheisetkin, eivätkä enää tiedä kuka on heistä kiinnostunut aidosti ja kuka hyötymisen toivossa. Kun ja jos rahat loppuu, niin "ystävätkin" katoavat kuin se kuulu tuhnu saharaan.

Sitten niillä joilla jo on henkisesti rikas elämä ja vakaat vahvat ihmissuhteet ja omaavat paljon erilaisia intohimoja / hankkeita, niin ehkäpä he ovat henkis-psykologisestikin paremmin menestyviä suurenkin voiton saatuaan.

Olen saanut perintöä ja tulen vielä saamaan lisää. En silti ole onnellinen vaan onnettomampi kuin ennen. Mutta eiköhän se tästä ohi mene ajan kanssa.

menee se... kunhan olet tuhlannut perintösi ja siinä huomaamattasi vähän enemmänkin.