se on ehdottomasti tärkeintä elämässäni.
Asia vain nyt on niin, että vuosia..liian monia vuosia on takana. 13-vuotiaasta asti on elämässäni enemmän päiviä jolloin olen itkenyt kuin ollut itkemättä. Olen kouristellut kivusta maassa ja raapinut verijuovia reisiini. Kulkenut kaduilla kun mieli huutaa:" Anna mun kuolla! Anna mun Jumala jo viimeinkin kuolla!"...
Tiedän olevani nuori, vasta kahdenkymmenen. Elämä on vielä edessä. Mutta jos seuraavat vuodet on samanlaisia ja vasta sen jälkeen olisin viimeinkin valmis ihmisen pyhälle kosketukselle...se on liikaa...ehdottomasti liikaa...
Minä rakastan Jumalaa jo senkin takia, että se on ainoa asia mikä on olemassa...mikä minulle on tärkeää. Minun on aivan pakko turvautua Herraan jokaisena päivänä kaikin voimin tai muuten en selviä.
Joskus käärme minun sisältäni on poissa. Voi olla viikonkin kunnes jonain aamuna herään ja siellä se on taas. Se tuntuu kuin Jumala löisi. Puren huultani. Pakotan itseäni.."Kyllä se tästä"...Nousen ylös ja taas Jumala lyö ja vajoan maahan ja nousen ylös ja vajoan. Ylös. Vajoan. Ylös. Vajoan. Ylös. Joku päivä en enää vajoa maahan ja jos vajoankin vielä kahdeksankymppisenä niin sitten vajoan. Niin se vain menee.. .
Jokainen päivä on pieni helvetti.
Kiitos Herra elämästäni. Se on ollut hyvä lahja. ja vaikka liian usein itkuisena käskenkin Sinun imeä munaa niin anna anteeksi ja opeta minua nöyräksi Sinun edessäsi. Minä rakastan sinua niin paljon kuin vain voin tällaisena tai ainakin yritän. Ja kiitos siitä, että loit minulle herkästi syttyvän hymyn ja naurun ja kyvyn ymmärtää ihmisiä ja sanoa oikeita sanoja.
Herra, joku päivä, kun kaikki tämä on ohi ja muistona vain paha uni...jos vielä silloinkin olen maan päällä, niin ymmärrän mitä minulla on...
Herra, ne ei tiedä mitä niillä on...ne ei ymmärrä mitä on, kun on mahdollisuus tulla kosketetuksi ja koskettaa...Ne ei tiedä miltä käärme tuntuu sisällä ja mitä tarkoittaa tulla elävältä haudatuksi...
"What a beautiful feeling
to be loved
to not to be I know not what it is
for I`ve always been loved
and It`s a power from above
God, I want to praise you
not just your name
I`m ready to come
and live for you
With you, there is no shame"
-?-
Asia vain nyt on niin, että vuosia..liian monia vuosia on takana. 13-vuotiaasta asti on elämässäni enemmän päiviä jolloin olen itkenyt kuin ollut itkemättä. Olen kouristellut kivusta maassa ja raapinut verijuovia reisiini. Kulkenut kaduilla kun mieli huutaa:" Anna mun kuolla! Anna mun Jumala jo viimeinkin kuolla!"...
Tiedän olevani nuori, vasta kahdenkymmenen. Elämä on vielä edessä. Mutta jos seuraavat vuodet on samanlaisia ja vasta sen jälkeen olisin viimeinkin valmis ihmisen pyhälle kosketukselle...se on liikaa...ehdottomasti liikaa...
Minä rakastan Jumalaa jo senkin takia, että se on ainoa asia mikä on olemassa...mikä minulle on tärkeää. Minun on aivan pakko turvautua Herraan jokaisena päivänä kaikin voimin tai muuten en selviä.
Joskus käärme minun sisältäni on poissa. Voi olla viikonkin kunnes jonain aamuna herään ja siellä se on taas. Se tuntuu kuin Jumala löisi. Puren huultani. Pakotan itseäni.."Kyllä se tästä"...Nousen ylös ja taas Jumala lyö ja vajoan maahan ja nousen ylös ja vajoan. Ylös. Vajoan. Ylös. Vajoan. Ylös. Joku päivä en enää vajoa maahan ja jos vajoankin vielä kahdeksankymppisenä niin sitten vajoan. Niin se vain menee.. .
Jokainen päivä on pieni helvetti.
Kiitos Herra elämästäni. Se on ollut hyvä lahja. ja vaikka liian usein itkuisena käskenkin Sinun imeä munaa niin anna anteeksi ja opeta minua nöyräksi Sinun edessäsi. Minä rakastan sinua niin paljon kuin vain voin tällaisena tai ainakin yritän. Ja kiitos siitä, että loit minulle herkästi syttyvän hymyn ja naurun ja kyvyn ymmärtää ihmisiä ja sanoa oikeita sanoja.
Herra, joku päivä, kun kaikki tämä on ohi ja muistona vain paha uni...jos vielä silloinkin olen maan päällä, niin ymmärrän mitä minulla on...
Herra, ne ei tiedä mitä niillä on...ne ei ymmärrä mitä on, kun on mahdollisuus tulla kosketetuksi ja koskettaa...Ne ei tiedä miltä käärme tuntuu sisällä ja mitä tarkoittaa tulla elävältä haudatuksi...
"What a beautiful feeling
to be loved
to not to be I know not what it is
for I`ve always been loved
and It`s a power from above
God, I want to praise you
not just your name
I`m ready to come
and live for you
With you, there is no shame"
-?-
Vastaukset 5
Vanhimmat
ei teitä kaikkia jaksa jotka jaksaa itkeä jotain "säälikää mua viestejä" intternettiin aika säälittävää uiskennella toiten ns säälissä otahan itsees niskasta kiinni ja usko itseesi älä syytä saatanaa tai mitään jumalaa siitä että sinulla menee huonosti tuo on ollut aina iät ja ajat ihmisillä vikana syyttää jotain jumalaa tai suurempaa voimaa jos kaikki menee huonosti ja kiittä sitä jos kaikki menee hyvin.
ole siis oma itsesi ja älä turvaudu johonkin olemattomaan jumalaan.
PISTE
Asia ei kuitenkaan välttämättä ole noin. Kaikilla on vapaus uskoa, eikä kenenkään kannata toista siinä harhaan johtaa vaan tukea. No Jumala ei välttämättä ole netissä, mutta aivan varmasti hän tuntee mitä ajattelet silloin, kun kirjoitat tänne jotain. Mieti kumpi on säälittävämpi viesti, omasi vai hänen? Eikä Jumalaa syytetä vaan perkelettä, joka tämän kaiken kurjuuden on saanut aikaan.
Mun mielestä toi oli ihan hyvin ilmastu, tosin sehän varmaan riittänee, että sen kertoo Jumalalle kahden kesken. Mutta kuitenkin, jos se sua helpotti, niin hyvä niinkin. Mutta toi liikutti mua, kun vähän niinkuin kapinoitsitkin Jumalaa vastaan ja silti kerroit siitä avoimesti Hänelle siitä. Viime viikolla mulla oli ittellä sellanen olo, että miks mun pitäs totella, kun haluan elää vapaasti. Siitäkin kerroin rukouksessa avoimesti Jumalle, jotta hän sellasen sisäisen kapinan Häntä itseään vastaan pois taltuttaisi. Kuitenkin se on niin, että vain puhtaalla omallatunnolla sitä uskaltaa katsoa viimisellä tuomiolla Jumalaa ja Jeesusta silmiin. Onhan Jumala sanonut jotenkin niin, että hän tutkii meidän sydämemme salaisimmatkin paikat, eikä mikään jää häneltä huomioimatta (eikä edes hiuskarva taitu valitulta hänen tietämättään). Se on aika mahtavasti sanottu (joskus mietin, että kuinka suuri Jumala onkaan, että siihen pystyy. Välillä kaikki tuntuu käsittämättömältä, mutta ei se uskoani kuitenkaan vähennä).
Jumala on yksi. Mutta jokaisella ihmisellä on erilainen kuva Jumalasta. Voisit muuttaa Jumalakuvaasi hieman inhimillisemmäksi.
Hakeudu hoitoon.
Siinä mielessä tosiaan olen samaa mieltä, että Jumala on omasta mielestäni rakastava ja "inhimmillinen". Pakko ei tietenkään ole mutta sinuna koittaisin muuttaa käsitystäni siitä, että Jumala rankaisee sua. Eiköhän Se sua yritä auttaa.
Jotenkin tuo ei kuulostanut ystävälliseltä, tuo hakeudu hoitoon (tyly ilmaus). Tietysti joskus voi olla niinkin, että se on hyvä asia. Mutta kaiken kaikkiaan olet oikeilla jäljillä mielestäni. Ja jos sulla on suuri tarve saada apua Häneltä niin Hän rakastaa antaa siihen apua sitäkin enemmän, mutta en kuitenkaan syyttäisi häntä mistään. Ainakin sulla on tunteita, se on paljon parempi kuin nykyinen trendi, kun ei välitetä mistään mitään.
Voimia :)!
sitten, otan osaa.