Onko kukaan tutkinut mahdollisuutta auton leasaamiseen ulkomailta? Ymmärtääkseni Suomen valtio saa periä autoveroa vain siltä ajalta, kun auto on rekisterissä suomessa. Näin esimerkiksi 3v. vanhan auton leasaaminen vuosiksi 3-6 tarkoittaisi sitä, että autoveroa määrätessä pitäisi määrätä vero sisään ja ulos. Loppupääkin pitäisi hinnoitella oikein, koska liian alhainen arvo kostautuisi käytettyjen maahantuonnissa. Onko kokemusta tai ajatuksia?
Leasing ulkomailta
Leasing ulkomailta
51121
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eiköhän ongelma ole siinä, että tämän maan kansalaisen oikeus kuljettaa ulkomailla rekisteröityä ajoneuvoa on kokolailla rajoitettu. Muutenhan kaikki ulkomaalaisen tuttavan omaavat ajelisivat heidän autoillaan. Ja kenellä ei sellaista ole niin virolaisesta tuttavapalvelusta voisi sellaisen hankkia kohtuullista korvausta vastaan.
EU-komission ehdotus asiasta tosiaan on moinen. Nykylaki kuitenkin sanoo että autovero on maksettava jos auto rekisteröidään Suomeen, tai jos jäät kiinni muualle rekisteröidyn auton ratista tulee autovero korotettuna maksuun.
Lähes pomminvarmasti tulisit kuitenkin juttusi voittamaan aikanaan viimeistään EY-tuomioistuimessa, mutta virolainenkaan leasing-yritys tuskin katsoo hyvällä auton seisomista takavarikossa jutun käsittelyn ajan.
on "takavarikko" ajatukset.
Voitko nyt mitenkään kertoa, miten auto voi joutua takavarikkoon jos sen omistaa joku toinen EU- valtion yritys? Missä se takavarikko on?
Ainoa rike, johon kuljettaja mahdollisesti voisi syyllistyä, on ulkomaalaisen auton kuljettaminen täällä SF valtiossa.
Sitä paitsi tuota casea varten voi liisata 100egen Ladan ja "jäädä" sillä kiinni. Kun homma on käsitelty kaikissa instansseissa niin Suomen autovero on romutettu. Kansalaisrohkeutta?
Tästähän on jo pari kertaa käytykin EY-tuomioistuimessa. Leasingautojen osalta Itävallasta ja työsuhdeautojen osalta Belgiassa. Molemmissa tapauksissa tuomioistuin on katsonut sellaisen kansallisen järjestelmän, joka kieltää tai vaikeuttaa ulkomailta liisaamista, olevan EY-oikeuden vastaisen.
Tuossa liising-tapauksessa nimenomaan katsottiin, että jäsenvaltio saa kyllä verottaa autoja, jotka rekisteröidään maahan, mutta sen on myös tällaisen liisingin ollessa kyseessä palautettava osa verosta, jos auto viedään maasta liisingajan päätyttyä. Syy tähän on se, että nämä autothan myydään ns. Jahreswageneina liisingin jälkeen ja veron jäämminen auton hintaan vaikeuttaisi auton jälleenmyyntiä. Jos ulkomailta liisatusta autosta ei liisingajan jälkeen palautettaisi veroa, voi auton liisannut yhtiö (joka siis olisi verovelvollinen) viedä jutun oikeuteen täällä ja vedota tuohon Itävallan tapaukseen, joka on Suomessa suoraan sovellettavaa oikeutta. Oikeastaan suomalaisen tuomioistuimen ei tarvitsisi edes pyytää ennakkoratkaisua EY-tuomioistuimelta, koska samanlaisesta asiasta on jo olemassa päätös.
Tuossa työsuhdeauto-tapauksessa vaadittiin belgialaista miestä tilille veropetoksesta, koska hän oli ajanut Belgiassa autolla, joka oli rekisteröity Luxemburgiin, vaikka hän asui Belgiassa. Mies oli kuitenkin töissä Luxemburgissa ja ajoi työmatkat sekä viikonloppuisin yksityisajoa, työsuhdeautolla, joka oli rekisteröity työnantajan nimiin ja siksi Luxemburgiin. Mies voitti tietysti juttunsa, koska autoetu on yleinen palkanlisä ja siksi mies olisi asetettu huonompaan asemaan työtovereitaan kohtaan, vain siksi, että sattui asumaan rajan takana. Tämän jutun seurauksena Suomi julisti, että tulee sallimaan esim. Lapissa TYÖAJOT ruotsalaisella työsuhdeautolla. Kuitenkaan EY-tuomioistuimen ratkaisussa ei tehty mitään eroa yksityisajon ja työajon välillä. Jos henkilö käy rajan takana työssä ja hänellä on vapaa autoetu, saa hän ajella sillä Suomessa myös töiden ulkopuolella, vaikka auto olisi rekisteröity Ruotsiin. Suomen valtio kyllä aika törkeästi kieltäytyy hyväksymästä näitä tuomioita ja käy viivytystaistelua. Toivottavasti joku vie tämän asian pian oikeuteen tuolla Tornionjokilaaksossa.