autismisäätiö on minulle kuin päiväkoti

koska Autismisäätiö ei halua ketään työllistää.on se sillä perusteella kuin päiväkoti.

Oon tuossa helvetin samaa mieltä... ei mitään iloa suljetuista seinistä, paperintaittelusta, kakaramaisesta ilmapiiristä ja 'päivähoitotädeistä'.. eikun ups, tiettyä alaluokan ehkä lahjakkainta ihmisryhmää alentavaa sosiaaliohjausta. Ei kannusta hakemaan töihin, aikuisille puhutaan kuin neljävuotiaille. Kuin ikuisessa taantumispisteessä eläisi.

Koska perustetaan Vauva säätiö

Liittykää vain vauvat Autismisäätiöön.Eihän tää Suomi tarjoa mitään muuta kun tätä paskaa Kuntoutusta.

Paskaa elämää kirjoitti:

Liittykää vain vauvat Autismisäätiöön.Eihän tää Suomi tarjoa mitään muuta kun tätä paskaa Kuntoutusta.

Mä en suostu olemaan yhteiskunnan
uhri enkä orja. Puolustan vapaus-
oikeuksia viimeiseen asti, tuli mitä tuli,
tyrannit ei polje mua, se on vissi!

Itse teen pätkätöitä.Ja tykkään kiusata muita.

On lopetetaan Autismisäätiön toiminta Eduskunnan päätöksellä.Eduskunta omistaa Autismisäätiön ja Vammaisten ihmisten maksusiitomus asiat.

autismisäätiössä taidot eivät voi koskaan parantua..Niin että voisi kuntoutua.

Kannattaa kysyä suoraan sieltä, täällä et saa asiallista vastausta.

mdkkf kirjoitti:

Kannattaa kysyä suoraan sieltä, täällä et saa asiallista vastausta.

Kysyin jo vuosi sitten. Heillä ei ollut tarjolla kuin muutamia parin kuukauden kestäviä kursseja joihin yksinäisellä eläkkeellä olevalla autistilla ei ole varaa. Pyysivät jättämään yhteystietoni minkä tein ja lupasivat ottaa yhteyttä suoraan sähköpostiini kun seuraavan kurssin sisältö ja aikataulut olisivat selvillä. Yhteydenottoa ei koskaan tullut, joten edelleen oma-aloitteisuudestani huolimatta jäin tuuliajolle samoin kuin viimeisten 8 vuoden ajan olen jäänyt, minkä vuoksi pohdin nykyisin lähes päivittäin itsemurhaa vaihtoehtona päästä tästä helvetistä eroon.

Kopio: Autismiliitto

Aspergerinfo kirjoitti:

Kysyin jo vuosi sitten. Heillä ei ollut tarjolla kuin muutamia parin kuukauden kestäviä kursseja joihin yksinäisellä eläkkeellä olevalla autistilla ei ole varaa. Pyysivät jättämään yhteystietoni minkä tein ja lupasivat ottaa yhteyttä suoraan sähköpostiini kun seuraavan kurssin sisältö ja aikataulut olisivat selvillä. Yhteydenottoa ei koskaan tullut, joten edelleen oma-aloitteisuudestani huolimatta jäin tuuliajolle samoin kuin viimeisten 8 vuoden ajan olen jäänyt, minkä vuoksi pohdin nykyisin lähes päivittäin itsemurhaa vaihtoehtona päästä tästä helvetistä eroon.

Kopio: Autismiliitto

Lue lisää

Yleensä kai Autismisäätiölle mennään kunnan maksusitoumuksella?

entinen assiakas kirjoitti:

Yleensä kai Autismisäätiölle mennään kunnan maksusitoumuksella?

Maksusitoumuksen olisin mahdollisesti saanut, kuulin siitä vasta jälkeenpäin oltuani ensin itse ottanut yhteyttä Autismisäätiöön ja muihin sen kanssa yhteistyötä tekeviin tahoihin, muttei kukaan tiennyt vielä siinä vaiheessa asiasta, vaikka pyysin maksusitoumusta kunnalliselta puolelta, jolla ei ollut tietotaitoa minua aspergerina mitenkään tukea käytännössä vaikka olin siitä vuosia/kuukausia puhunut/kysellyt. Henkilö (nimikirjaimet J.F./Neuromental psyk.poli oma yritys, peruskoulutukseltaan sairaanhoitaja) Helsingin eräällä psyk.polilla ei vienyt asiaa eteenpäin kollegojensa ohella joten taas kerran jäin tuuliajolle. Liitosta kyselin myös asiasta, käskettiin ottamaan yhteyttä palveluneuvontaan, joka voi ohjata VAIN ETEENPÄIN. Tämän vuosien pompottelun seurauksena sairastuin fyysisesti. Voisiko Autismiliiton lakineuvonta jotenkin auttaa?

Aspergerinfo kirjoitti:

Kysyin jo vuosi sitten. Heillä ei ollut tarjolla kuin muutamia parin kuukauden kestäviä kursseja joihin yksinäisellä eläkkeellä olevalla autistilla ei ole varaa. Pyysivät jättämään yhteystietoni minkä tein ja lupasivat ottaa yhteyttä suoraan sähköpostiini kun seuraavan kurssin sisältö ja aikataulut olisivat selvillä. Yhteydenottoa ei koskaan tullut, joten edelleen oma-aloitteisuudestani huolimatta jäin tuuliajolle samoin kuin viimeisten 8 vuoden ajan olen jäänyt, minkä vuoksi pohdin nykyisin lähes päivittäin itsemurhaa vaihtoehtona päästä tästä helvetistä eroon.

Kopio: Autismiliitto

Lue lisää

Olisko menny liitto ja säätiö sekaisin? Säätiöllä kun on kyllä paljonkin muuta kuin muutamia kuukausia kestäviä kursseja. Se, mitä siitä irti saa, on pitkälti itsestä kiinni, itsellä meni kauan ennen kuin tajusin, mikä on homman nimi. Kun ymmärsin ääneen sanoa, mitä oikeasti toivon ja haaveilen ja tarvitsen, sain työtoiminnan ja valmennuksen avulla uuden suunnan. Nyt opiskelut käynnissä ja valmennus siinä rinnalla. Kun löytää oikean tavan, saa sieltä apua. Ja oikean ihmisen. Ota uudelleen yhteyttä tai ota asia puheeksi sosiaalityöntekijän kanssa, joka hoitaa asioitasi.

gfdsa kirjoitti:

Olisko menny liitto ja säätiö sekaisin? Säätiöllä kun on kyllä paljonkin muuta kuin muutamia kuukausia kestäviä kursseja. Se, mitä siitä irti saa, on pitkälti itsestä kiinni, itsellä meni kauan ennen kuin tajusin, mikä on homman nimi. Kun ymmärsin ääneen sanoa, mitä oikeasti toivon ja haaveilen ja tarvitsen, sain työtoiminnan ja valmennuksen avulla uuden suunnan. Nyt opiskelut käynnissä ja valmennus siinä rinnalla. Kun löytää oikean tavan, saa sieltä apua. Ja oikean ihmisen. Ota uudelleen yhteyttä tai ota asia puheeksi sosiaalityöntekijän kanssa, joka hoitaa asioitasi.

Lue lisää

Neuropsykologisesta kuntoutuksestani tulevaisuudessa vastaa Tani., jolle lähetteen teki kuntoutuspsykiatrian erikoislääkärini. Katsotaan kuinka hommat hänen kauttaan hoituvat. Säätiössä kyllä oltiin ystävällisiä ja neuvottiin eteenpäin mutta siihen se sitten jäikin. Ja kun voimavaroja ei sillä hetkellä ollut alkaa kiistelemään aiheesta sden enempää, koko oma-aloitteinen kuntoutusyritys keskeytyi.

entinen assiakas kirjoitti:

Yleensä kai Autismisäätiölle mennään kunnan maksusitoumuksella?

Omistaako kunnat Autismisäätiön.

Sellainen olisi todella tarpeen, myös aikuisille Aspergereille, siitä olen puhunut useissa eri paikoissa, mutta heidän mielestään olen liian hyväkuntoinen voidakseni sellaisesta hyötyä kuten useat muutkin aikuisassit, joilla ei ole todettu mitään kehityksellistä varsinaista vammaa aspergeriuden lisäksi (mikä ei ole vamma). Kaikki käytännön arjesta selviytymiseni on asteikolla 1-10 noin 3 ollut jo pidemmän aikaa. Mistään muualta kuin Kriisipäivystyksestä ei saa minkäänlaista tukea yleistyneiseen ahdistuneisuuteen, minkä on aiheuttanut yhteiskunnan välinpitämättömyys narsistimassasta poikkeavia ihmisiä kohtaan.

Ihan samaa allekirjottaisin. Autismisäätiöllä kieroutunut arvomaailma. Asiakas ei merkkaa mitään, kunhan raha tippuu firman pussiin. Heikkojen kustannuksella leikkimistä, epäinhimillistä kohtelua.

Allekirjoitan tekstin myös osittain. Johtamisesta ei säätiön esimiehillä sun muilla minkäänlaista osaamista tai kykyä. Työntekijät aivan huippuja ja yrittävät parhaansa asiakkaiden kanssa niin kauan kuin jaksavat. Säätiö kuluttaa työntekijänloppuun vaatimalla kohtuuttomia, ilman välineitä tai apua. Itse olin vuoden töissä kyseisessä lafkassa ja en voi olla pettyneempi sen arvomailmaan. Hienosti toitotetaan asiakkaiden tärkeyttä mutta asiakkaan hyvin vointi ja terveys jää kakkoseksi rahan ja maineen kanssa. En suosittele ketään säätiölle niin töihin kuin asiakkaaksi.

Itse paikassa työskennelleenä en koe ainakaan olevani sairas. Ohjaajat ovat hyvin ahtaalla. Heillä on kova halu kuntouttaa ja taitoa siihen mutta ilman resursseja ja esimiesten tukea on mahdoton tehtävä. Esimies päättää kuka on kykenevä mihinkin ja ohjaajat seuraavat annettuja ohjeistuksia. En tiedä missä olet itse käynyt mutta ryhmäkodeiss ovia ei ainakaan saa lukita. Asuks pääsee halutessaan kulkemaan ovesta ulos. Yhdenkään ohjaajan en ole nähnyt raivoavan. On mielestäni turhaa syyttää kaikkensa antavia ohjaajia jotka antavat työlleen itsestään kaiken ja palavat lopulta loppuun liian pienien resurssien, työturvallisuuden puutteen ja kohtuuttoman kohtelun esimiehiltä seuruksena.
En tiedä miten säätiö pääsee tarkastuksista läpi koska laillista touhua ei siellä kaikki voi olla. Itse en lopulta enään jaksanut vaikka työstäni pidinkin.

Autismisäätiössä ei ole mitään vikaa.Paitsi Peijaksessa minut raiskattiin.Vaikka tarkoitus oli päästä tiputukseen kovan Krapulan takia.Pääsin Peijaksesta pois vasta 6.8.2017.Kun minulla ei ollut enää kovaa krapulaa ja olin ihan kunnossa.Sen takia Peijaksesta päästettiin minut pois lähtemään,kun olin Peijaksen Ylilääkärin mielestä niin hyvässä kunnossa.Että sain lähteä pois Peijaksesta.Toivotavasti en joudu enää koskaan palaamaan Peijakseen kovan krapulan takia.Sen takia en tee enää koskaan samoja virheitä.Että joutuisin palaamaan takaisin sinne Peijakseen.