Marraskuussa 1917 kun Stalin oli Suomessa agitointi reissullaan, hän piti SDP:n kokouksessa puheen, jossa Stalin julistaa "on tullut aika, jolloin vanha tunnuslause: ”Kaikkien maiden proletaarit, yhtykää!” on pantava täytäntöön. Suomen kansan vapaaehtoinen liitto Venäjän kansan kanssa! Vain tällaisen luottamuksen pohjalla voidaan toteuttaa Venäjän kansojen proletaarien luja liittyminen yhdeksi armeijaksi. Vain tällaisen yhteenliittymisen kautta voidaan Lokakuun vallankumouksen saavutukset lujittaa, viedä eteenpäin kansainvälisen sosialistisen vallankumouksen asiaa. Ja jos te tarvitsette meidän apuamme, me annamme sitä teille, veljellisesti ojentaen teille kätemme. Tästä voitte olla varmat."
Leninin ja Stalinin tavoitteena oli kokoajan liittää Suomi neuvostoVenäjään.
Leninin ja Stalinin tavoitteena oli kokoajan liittää Suomi neuvostoVenäjään.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jatkuva yllytys Venäjän taholta, punikkien aseistaminen Venäjän taholta ja Venäjän avunlupaukset punikeille johtivatkin sitten siihen, että punikit nousivat kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan.
"Venäjän bolsevikkien esimerkki sekä Leninin jatkuva yllytys ja avun lupaukset rohkaisivat punakaartia ratkaisevasti. Työväen saamista liikkeelle helpotti suuresti, että kapina päästiin tekemään sosiaalidemokraattisen puolueen nimissä. Sitä työläiset olivat tottuneet kunnioittamaan ja rakastamaan, se oli oma joukko, johon oli vaikea olla liittymättä. Moni työmies hyväksyi kapinakäskyn uskoen että tavoitteena oli kansanvalta."
Lähtiessään Suomesta maanpaosta Venäjälle, Lenin oli kehottanut jäähyväissanoissaan: "Nouskaa, nouskaa välittömästi ja ottakaa valta järjestäytyneiden työläisten käsiin".
Lenin pyrki aktiivisesti käynnistämään vallankumouksen Suomessa ohjelmansa mukaisesti. Hän jopa määräsi Stalinin agitoimaan Suomessa työläiset kapinaan.
"Stalinin käynti Suomessa syksyllä 1917 oli ollut hänen ensimmäinen suuri puoluetehtävänsä kansankomissaarina. Tehtävä oli tullut itseltään Leniniltä." Tehtävänä oli saada myös Suomessa aikaan vallankumous.
"Mutta Stalin epäonnistui Leninin edessä. Hän ei saanut kaikkia suomalaisia sosialidemokraatteja vallankumouksen tielle ja syynä oli Tanner."
Lenin vaati silti suomalaisia työläisiä ryhtymään aseelliseen vallankumoukseen.
Kun sosiaalidemokraattien valtuuskunta kävi Pietarissa pyytämässä Suomen itsenäisyyden tunnustamista, Lenin kehotti heitä viipymättä käynnistämään Suomessa vallankumouksen, ja ilmaisi samalla harmistumisensa siitä, ettei sitä ollut tehty jo marraskuussa 1917.
Suomen sosiaalidemokraattien johtajiin kuulunut K.H. Wiik ennusti "Bolshevikit pakottavat meidät vallankumoukseen, tahdommepa sitä tai ei".
Vain ne sosiaalidemokraateista jotka olivat läheisessä yhteydessä bolsevikkeihin halusivat kapinaa ja toimivat sen mukaisesti. Esim. eduskunnan puhemies Kullervo Manner ei halunnut estää Senaatintorilla päivästä toiseen pidettyjä yhteiskunnan vastaisia kiihotuspuheita, joissa hyökättiin yksityisomistusta vastaan ja lietsottiin väkivaltaisuuksia. Hän oli yksi niistä punakapinan johtajista joka pakeni Venäjälle ja jätti tavalliset työläiset selviämään yksin.
Luokkasotalinjaa SDP:ssä edustivat mm. Manner, Sirola ja Kuusinen. Sen sijaan Väinö Tanner, Paasivuori, Wiik, Gylling ja Salin vastustivat sitä.
Lenin ja kommunistit onnistuivat huijaamaan osan suomalaisista työläisistä käymään toisten suomalaisten kimppuun toteuttaakseen omia kommunismin tavoitteitaan.
Punaisten turvautuminen "väkivaltaan oli askel, jonka suurin osa ymmärsi moraalittomaksi, sanoivatpa agitaattori-sedät mitä tahansa. Se, että siitä seurasi kosto, ei taas ole niinkään käsittämätöntä eikä edeltävistä tapahtumista irrallista kuin poliittisen historian merkitystä vähättelevä sosiaalihistoria haluaisi sen olevan.
Kapinaan demokratiata vastaan nousseet punaiset eivät ansaitse edistyksen sankarien ja marttyyrien sädekehää, vaikka olisivat osoittaneet taistelussa suurtakin kiivautta. Valkoiset eivät liioin ansaitse historian tuomiota vaan jälkipolvien kiitollisuuden siitä, että he kukistivat kapinan."
Tavispunikkeja kusetettiin mukaan aseelliseen vallankumoukseen, vaikkeivät olisi sitä halunneet.
Jo ennen vuotta 1918 normaalit parlamentaariset menettelytavat omaksuneet sosiaalidemokraatit olisi ollut mahdotonta taivuttaa vallankumouksen kannalle ilman NeuvostoVenäjän bolshevikkien yllytystä ja lupauksia, jopa pakotustakin.
Tyhmiä kusetettiin, ja tyhmästä päästä kärsii!
Punikeilla ei ollut mitään hyvää syytä alkaa terrorisoimaan rauhaa rakastavaa suomen kansaa.
1. Punainen terrori, alkoi jo ennen varsinaista sotatilannetta, esim. suurlakon aikana tehdyt verityöt ja Suinula 2/1918
2. Kapina suuntautui sillä hetkellä maailman demokraattisinta valtiojärjestystä vastaan
3. Valkoiset alkoivat sotatoimet maassa vastoin senaatin tahtoa oleskelevia ja kurittomia venäläisiä sotilaita vastaa; maassa oli n. 40.000 venäläistä ja sotatoimiin osallistui n. 10.000 ammattisotilasta
4. SDP:n vaatimat uudistukset oli hyväksytty vuoden 1917 loppuun mennessä eduskunnassa, mm. 3/1918 oli tarkoitus järjestää demokraattiset kunnallisvaalit
5. Valkoiset edustivat sodassa laillista yhteiskuntajärjestystä, kun taas punaiset yrittivät vallankumouksen avulla saada muutettua yhteiskuntajärjestys sosialistiseksi ja liittää Suomi suureen ja mahtavaan N-liittoon
6. Venäjältä tulleet bolsevikit ja muut johtajat pakenivat Treelta ryöstetyn kullan kanssa Venäjälle ja jättivät tavalliset sotilaat kärsimään kovat rangaistukset
7. Maassa oli pidetty eduskuntavaalit, joissa vallan sai valkoiset.
Leninin bolsevikkien vaikutus näkyi Suomessa vuoden 1917 aikana. Toukokuussa oli 115:llä paikkakunnalla väkivaltaisia maatalouslakkoja, jotka lamauttivat ruoantuotantoa.
Koko vuoden jatkuivat ruokavarastojen hävittämisiin johtaneet mellakat eri puolilla Suomea. Leninhän käytti Venäjälläkin nälkää vallankumouksen välineenä.
Lenin ja punikit siis aivan TAHALLAAN aiheuttivat Suomeen ja suomalaisille NÄLÄNHÄDÄN jotta saisivat taivuteltua kansan kapinoimaan.
Leniniä vitutti ettei Stalini ollut saanut jo 1917 punikkeja aloittamaan kapinaa ja siksi Lenin keksi uusia kieroja keinoja kapinan agitoimiseksi.
Typerät punikit menivät Leninin ja bolsujen kusetukseen ja hyökkäsivät Suomen laillista valtaa ja rauhaa rakastavaa kansaa vastaan.
Syyttäkää punikit siis Leniniä&Stalinia&punikkikumppaneita suomalaisten kuolemista.
Marraskuussa 1917 myös Lenin kehotti suomalaisia sosiaalidemokraatteja vallankumoukseen. Viesti lähetettiin SDP:n vallankumoussiiven johtajille Manner, Kuusinen, Sirola, Wiik ja Valpas.
Hyvät toverit! Suurella ilolla olen saanut kuulla suomalaisilta ystäviltäni, että Te seisotte suomalaisen sosiaalidemokraattisen työväen puolueen vallankumouksellisen siiven kärjessä..Me luotamme Suomen vallankumouksellisen sosialidemokratian apuun. Eläköön kansainvälinen sosialistinen vallankumous.
Parhain terveisin
Lenin
Nämä kirjoitukset on varmasti totta,eipä stallari osaa vastata.
Suoman kansa ei tukenut punakapinaa muuta kuin pakosta!
Tutkija Marko Tikka on arvioinut, että vain 15 % väestöstä kannatti punaisten aseellista toimintaa. Siis kannatti mutta ei ollut itse ase kädessä!
Työväen sisäisissä välienselvittelyissä sodan jälkeen aseellista taistelua kannatti kolmannes työväestä. Ja työväkeä kannatti vaaleissa 40-45 % äänestäjistä. Siitä kolmannes on noin 15 %.
Punaisten aseelliseen toimintaan tai sen välittömään tukemiseen on usean tutkijan mukaan osallistunut noin 100 000 ihmistä sodan aikana. Se on 3 % kansasta ja 6 % punaisen alueen väestä. Sympatiseeraajat ovat tietysti päälle.
Laillista hallitusta kannatti siis 85 % sekä sodan aikana että sen jälkeen.
Senaatin määräämiin kutsuntoihin hallituksen alueella saapui 180 000 miestä ja niitä vältteli noin 8 000. Siis noin 4,5 %. Asevelvollista miehistä ( 20-40 vuotiaat) siis noin 95 % oli hallituksen kannalla. Osa tuskin oli kovin innokkaita.
Punaisten topimeenpanemat kutsunnat huhtikuussa epäonnistuivat täysin.
Suomen LAILLISEN hallituksen joukkojen riemukkaasta vastaanotosta on lukemattomia kertomuksia. Lainkuuliaisilla kansalaisilla ei ollut mitään pelättävää oli varallisuus mikä tahansa.
Yhteiskunnan nopea elpyminen sodan jälkeen on osoitus VALKOISENhallituksen vahvasta kannatuksesta.
Onneksi suurin osa nykyään ymmärtää, että punapropagandan iskostamat hokemat eivät ole tutkimustuloksia, vaan legendaa.
Eipä ole sokea venäläisten persjalkojen ihailu vasureilta sadassa vuodessa kadonnut.
Nostetaanpa tämäkin ylös muistuttamaan, että punainen terrori alkoi jo marraskuussa 1917 ja punaiset murhasivat yli puolet vangeistaan.
Hyvä esimerkki miten käy, jos uskoo iivanaa. Putkosella on sama kohtalo edessään. Ukrainan armeijalla on oikeus teloittaa Janus Putkonen kiinni saatuaan. Joukkomurhaajan 'veljellinen apu' rajoittui sohjoihin, Putinilla GRU-lomalaisiin.
Tavoitteista kuitenkin luovuttiin neuvostotunkion etujen sitä vastiessa ja suomalaisten toverien hengen osoittautuessa näille arvottomiksi. Aarne Saarinen oppi reaalipolitiikasta ja oli realipoliittinen syksyllä 68.