Ollaan hankkimassa tänne Venäjän Karjalaan Pyörittäjän Kolhoosiin uutta aurauskalustoa. Nähtiin sata vuotta vanhoista papereista, että on olemassa tuommoinenkin kones, kuin Lapuan Lumiaura. Onko se hyvä ja toimiva peli? Mikä on laitteen toimintaperiaate, sekä tekniset tiedot?
Lapuan Lumiaura
Suutari Mättö
11590
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Soon huono kones! Koeajoovat sitä aikoonaan Länkipohjas ja molemmat siivet meni poikki. Vajavaanen tuotekehitys ja huanoosti valamistettu.
Ahtialan kujajuoksus se kyl hyvi auras polun vaikka tuppas sit lopus kitisemähän, varmaan rasvauksen puute, luulisin.
Soon kumminki lopultaki huano kones... Matti-malliis tuloo reikä syättöpumppuhun ja Ilimari.malliis tuloo reikä otsalohkohon. Matti-nuarempi versioo kestää pereemmin, mutta ei siitäkään koskaan Kenraalitason konesta tullu.
Pitäiskö junttien siirtyä vuoteen 2014
Vejä sää uittu päähäs.
Pitää maksaa kunnan työmiehille ilmainen Tiedonantajan vuosikerta, että puskevat siellä Längelmäellä (työajalla) sen Lapuan lumiauran muistomerkin Caterpillarilla Längelmäveteen...
Hyvin on naapurimaan ropakanta vieläkin voimissaan, löytyisi suopeaa maaperää näille vieläkin, tännevaan.
Talavi on taas tuloos... jokoos Lapuan Lumiaurahan on tehty päivityystä pareempahan suuntahan?
Suomessa ukrainan tilanne oli silloin päällä, aurauskalustoa meni puhistuksessa, mutta tulihan tiestöt kumminkin ns. aukaistua ja sananvapaus ja oma raha.
25-v päästä tuosta melskasta rivit olivat yhdistyneet ja yhteistuumin raja piti pintansa, vaikka oli sellainen veteen piirrettykin.
Soon pojaat kumminki pehmoone kones se Lapuan Lumiaura. Meillon Ylihärmääs Harkovilla koitettu puskia lumia semmoosella. Mutkalle se mänöö väkevän sosialistisen työkoneksen pariina, laittoopa sen sitte etehen tahi perähän. Kyntöauraatki on hommattu Vennään maalta.
https://www.youtube.com/watch?v=05GjMswBpTg
Sata vuotta sitten kolme toisistaan tietämätöntä miestä tasoitti polun Suomen itsenäisyydelle.
Serbialainen terroristi Gavrilo Princip murhasi vuonna 1914 Itävallan kruununprinssin. Se käynnisti I maailmansodan. Saksan keisarillisen armeijan komentaja kenraali Erich Ludendorff voitti sodassa tsaarin Venäjän. Se puolestaan auttoi V.I. Leniniä tekemään kommunistisen vallankumouksen.
Lenin tunnusti vuonna 1917 Suomen itsenäisyyden siinä luulossa, että Suomi pian liittyisi suureen sosialistiseen Venäjään. Kun Suomi kieltäytyi, Stalin yritti myöhemmin kahteen otteeseen marssittaa Helsinkiin puna-armeijan. Vastuksesta viisastuneena hän päätti miehittää Suomen henkisesti. Siinä Stalin onnistui paremmin.
Suomen itsenäisyys ei ollut itsestäänselvyys. Sata vuotta sitten kukaan täysjärkinen ei itsenäisyyteen uskonut, ei edes Suomessa.
Ruotsin Pietarin lähettiläs Albert Ehrensvärd lausui vuonna 1915: ”Suomen olemassaolo itsenäisenä valtiona voidaan ajatella mahdolliseksi vasta siinä maailmassa, missä sudet ja lampaat käyvät sovussa laitumella keskenään.”
Max Jakobsonilla oli tapana kuvata rauhanomaista rinnakkaineloa kaskulla neuvostoajalta.
Moskovan eläintarhan kävijämäärät olivat pudonneet niin pahasti, että asia otettiin esille keskuskomiteassa. Joku oli kuullut ihmemiehestä Siperiassa, joka sai leijonan ja lampaan viihtymään samassa häkissä.
Keskuskomitean mielestä sellainen sopisi muistuttamaan koko maailmalle, että vahvojen ja heikkojen rauhanomainen rinnakkainelo, suuri neuvostoliittolainen keksintö, toimii myös käytännössä. Neuvostokansalaiset ja turistit jonottivat ihmeen nähdäkseen ja eläintarha ylitti tavoitteensa moninkertaisesti.
Politbyroossa joku halusi tietää, miten temppu tehdään. Keksijä yritti selittää, että kyseessä oli liikesalaisuus. Kun hänelle annettiin Ljubljankan kellareissa KGB:n jauhamaa luomusähköä nivusiin, mies ymmärsi itsekin, että kommunismissa ei ollut liikesalaisuuksia.
”Temppu on itse asiassa varsin yksinkertainen”, siperialainen tunnusti. ”Vaihdetaan vain uusi lammas häkkiin joka aamu.”
Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov muisteli vuonna 1974 kuinka Suomi oli saanut erityiskohtelun. Hän moitti Nikita Hruštšovia, joka antoi Porkkalanniemen takaisin suomalaisille.
”Epäilenpä, että me [Stalinin kanssa] emme olisi sitä tehneet.” Suomenlahdella Porkkala ja Hankoniemi ovat Venäjälle yhtä arvokkaita kuin Krim Mustallamerellä.
Molotov totesi Virosta, Latviasta ja Liettuasta, että Neuvostoliitto tarvitsi niitä. ”Me tarvitsimme Baltian maita”, hän totesi. ”Me tarvitsimme tilaa.” Hän ei voinut kuvitellakaan, että Neuvostoliitto hajoaisi ja Baltian maat joskus itsenäistyisivät.
Vladimir Putin, joka on luonnehtinut Neuvostoliiton hajoamista ”1900-luvun suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi”, on Molotovin hengenheimolainen.
Kirjoittaja on kirjailija ja entinen EU-parlamentin jäsen