Maaseudulla on pulaa vanhusten kotiavustajista, joiden avulla voisimme asua kotonamme kauemmin. Voisi olla kaikkien etu, niin apua tarvitsevien vanhusten kuin kunnan kuin työntekijöidenkin, jos kunta ostaisi noita tyhjillään olevia rintamamiestaloja ja mummonmökkejä ja lahjoittaisi ne elinikäiseksi asunnoksi ihmiselle, joka suostuu muuttamaan kuntaan ja tuota asuntoa vastaan tekee tietyn määrän päiviä viikossa, tai muutaman tunnin päivässä, kotiavustajana, ilman palkkaa.
Jos minun uusi asuinkuntani maksaisi minun pienestä asuntolainastani loput, ilomielin ryhtyisin toimimaan ilmaisavustajana. Kuoltuani se osuus taloa, jonka kunta maksoi, siirtyisi heille. Joku osakkaista voisi sitten lunastaa sen itselleen, tai se voitaisiin myydä ja jakaa rahat kullekin osuutensa.
Mitä arvelette? Ihan hullua vai ihan mahdollista?
Jos minun uusi asuinkuntani maksaisi minun pienestä asuntolainastani loput, ilomielin ryhtyisin toimimaan ilmaisavustajana. Kuoltuani se osuus taloa, jonka kunta maksoi, siirtyisi heille. Joku osakkaista voisi sitten lunastaa sen itselleen, tai se voitaisiin myydä ja jakaa rahat kullekin osuutensa.
Mitä arvelette? Ihan hullua vai ihan mahdollista?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Verotoimisto menisi ihan hulluksi ja alkaisi verottaa kaikkia osapuolia saadusta hyödystä. Huomioon ei otettaisi sitä, että säästyisi rahaa vanhusten avustamisessa ja asumistuessa ja saataisiin mahdollisesti uusia asukkaita syrjäseuduille. Pankkikaan ei tykkäisi, koska ei saisi yhtä paljon korkotuloja, jos asuntolaina maksettaisiin pois nopeasti.
Suomessa verotus on itseisarvo. Palveluja, joita sillä on tarkoitus rahoittaa, ei SAA järjestää vaihtokaupan tapaan, koska verotoimisto ei saisi vedettyä välistä. Mummoista viis, asuntovelallisista ja köyhistä viis. Antaa maaseudun kuolla. Se on suurten liikeyritysten etu. Paljon parempi suurille marketeille, jos mahdollisimman paljon asukkaita on yhdessä kasassa, jotta kauppa käy hyvin. Kukapa haluaisi alkaa kustantaa kauppoja ja muita palveluja kylille, joiden halutaankin kuolevan pois, mummojen ja pappojen myötä.
Aika mahdotonta antaa jollekin ilmaiseksi talo. Eikä kunnilla riitä rahoja millään mökkien ja asuntojen ostoon. Jos nämä ovat sinun mielestäni niin halpoja, niin miksi et osta sitten sellaista ihan itse ruveten samalla jossain kunnassa kotihoitajaksi?
Vanhukset voivat tehdä itse syytinkisopimuksen omaisuudestaan sille henkilölle, joka lupaa hoitaa syytingillä hautaan saakka. Ei siinä yhteiskuntaa välikätenä tarvita, ei mitään uutta järjestelyä, eikä myöskään yhteiskunnan rahoja. Vanhukset on ihmisiä siinä kuin muutkin ja tulee ensisijaisesti tulla toimeen omillaan. Vanhuksilla ja kenellä tahansa on mahdollisuus hakea toimeentulotukea yhteiskunnan varoista, ellei omat rahat riitä. Yhteiskunta ei jätä ketään toimeentulotuen ulkopuolelle.
Repesin nauruun. Kyllä voi tehdä syytinkin mutta ei takaa mitään. Tiedän lähipiiristä tapauksen, jossa koko tila ( velaton) annettiin nuorelle parille elinikäistä syytinkiä vastaan. Toiset sisarukset luopuivat kaikesta, koska kokivat että vanhemmat haluavat asua loppuun saakka kotitilalla ja seudulla. Mutta miten kävi? Nuoripari käytti vanhuksien kaikki rahavarat vuosien mittaan, eläkkeetkin kun säästöt oli käytetty. Meni toisinpäin kuin oli tarkoitus, eikä ikäihmiset voineet kun antaa rahaa jatkuvasti kun oli pelko että heittävät muutoin laitokseen.
Vanhukset ei tarvitse niitä omaisuuksiaan enää mihinkään, käärinliinoissa ei ole taskuja. Omaisuudellaan vanhukset voivat hankkia itselleen haluamansa vanhuuden hoidon. Olisiko mielestäsi parempi, että yhteiskunta ottaa omaisuudet ja laittaa vanhukset vieraan hoitoon, kuin että vanhus saa olla läheistensä luona mahdollisimman pitkään.