”Elämä on kuin draama. Eikö olekin? Jokaisella päivällä on alku ja loppu. Mukana on kaikenlaisia henkilöitä kaikenlaisia lavasteita. Vuosi kuluu kuin yksi romaanin luku. Toisinaan se näyttää tragedialta, toisinaan komedialta. Useimmiten se tuntuu saippuaoopperalta, John Eldredge toteaa.
Meidän jokaisen kertomuksella on Kertoja, joka on pannut iankaikkisuuden sydämiimme (Saar.3:11). Joka oli kirjoittanut kertomuksemme jokaisen luvun jo ennen syntymäämme (Ps.139:16). Jolla on aikojen alusta ollut valmiina myös ne luvut, joista me itse emme vielä tiedä mitään.
Tai, hetkinen! Tiedämmehän me sittenkin paljon enemmän kuin usein tulemme ajatelleeksi!
Hyvissä tarinoissa on onnellinen loppu.
Onnellisten loppujen kaipuu on kirjoitettu meidän sydämiimme. Onko siis myös meidän tarinallamme, joka kompastelee ja jää alituisesti pahalle alakynteen, onnellinen loppu?
Minulla on sinulle hyvä uutinen: Kaikille kertomuksille on tarkoitettu onnellinen loppu. Myös omallesi.
http://www.reijotelaranta.fi/reijon_blogi/kertomus_vailla_vertaa/
Meidän jokaisen kertomuksella on Kertoja, joka on pannut iankaikkisuuden sydämiimme (Saar.3:11). Joka oli kirjoittanut kertomuksemme jokaisen luvun jo ennen syntymäämme (Ps.139:16). Jolla on aikojen alusta ollut valmiina myös ne luvut, joista me itse emme vielä tiedä mitään.
Tai, hetkinen! Tiedämmehän me sittenkin paljon enemmän kuin usein tulemme ajatelleeksi!
Hyvissä tarinoissa on onnellinen loppu.
Onnellisten loppujen kaipuu on kirjoitettu meidän sydämiimme. Onko siis myös meidän tarinallamme, joka kompastelee ja jää alituisesti pahalle alakynteen, onnellinen loppu?
Minulla on sinulle hyvä uutinen: Kaikille kertomuksille on tarkoitettu onnellinen loppu. Myös omallesi.
http://www.reijotelaranta.fi/reijon_blogi/kertomus_vailla_vertaa/
Vastaukset 5
Vanhimmat
on Jeesus Alku ja Loppu ja Kaikki siltä välilltä. Tietysti on hyvä Herraan uskoa!
Onpahan niinkin ja niinhän se onkin, mutta...
usein jää ajattelematta se loppu, joka jokaiselle kerran tulee. Yleensä loppu vielä tulee yllättäen ja silloin olisi oltava kuitenkin valmiina lähtöön.
Eikä loppu ole aina onnellinenkaan kaikille.
Ne viisaat ja tyhmät neitsyetkin vertauksissa. Sitäkö tarkoittanee?
Blogissa kysellään:
Elämämme tarinassa tapahtuu kaikenlaista, jopa hyviä ja kauniita asioita. Tapaat jonkun, rakastut. Saat työpaikan ja menestyt. Toisinkin voi käydä. Rakkaus hiipuu, kumppanisi löytää toisen tai sinut saneerataan ulos työpaikastasi. Onko tällaisessa mitään mieltä? Jos elämällä on tarkoitus, niin miksi päivämme tuntuvat niin sattumanvaraisilta?