vaikka ei koe olevansa syntinen?
Voiko ihminen tulla uskoon
Tosissaan kysytty
50509
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Miten määritellä syntinen, en ole uskovainen muta elän nuhteettomasti,
Syntinen on ihminen joka elää erossa Jumalasta. Hän elää erossa Kristuksesta Jeesuksesta. Hänellä ei ole Jumalaa.
Vanhurskas on ihminen joka elää Jumalan yhteydessä (Kristuksessa Jeesuksessa). Hänellä on Jumala.
Jumala tuli Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa ja yhdisti ihmisen yhteyteensä itseensä sovittamalla ihmisen (synnin; ero Jumalasta) itsensä kanssa Golgatan ristillä (Jes 53:6). Nyt jokaisella ihmisellä on pääsy Jumalan luokse elämään Hänen yhteydessään Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrin ja veren kautta.
Jeesuksen luokse tullut ihminen, joka uskoo Jeesukseen Vapahtajanaan ja Herranaan ja on ottanut Hänet vastaan, on tullut Jumalan luokse. Hän elää Jumalan kanssa.
Synti on siis se että ihminen ei usko Jeesukseen ja elää erossa Hänestä ja niin myös erossa Jumalasta (Joh 16:9). Sellainen ihminen on siis SYNTINEN.
En ymmärtänyt, jos vastasit kysymykseeni. Kysyin: "Voiko ihminen tulla uskoon vaikka ei koe olevansa syntinen?"
Vastaus kysymykseesi on: VOI TULLA USKOON vaikka ei koe olevansa syntinen.
Sinä voit alkaa elämään Jumalan kanssa vaikka nyt et koekaan olevasi syntinen. Synnintunto voi tulla myöhemmin. Raamatussa ei ole vaatimuksia synnin tunnosta jotta voisi tulla uskoon. Uskoon tulo on ennen kaikkea muuta tulemista (sydämessä) Jumalan luokse Jeesuksen kautta uskossa Jeesukseen Kristukseen. Sinä siis uskot että Jeesus on kuollut sinun tähtesi ja noussut kuolleista jotta sinä voisit elää ikuisesti Jumalan luona Hänen kanssaan. Evankeliumin usksova ihminen voi tulla uskoon ja niin elää Jumalan kanssa.
Ei voi, sillä Jeesus on ainoastaan syntisten Vapahtaja.
Jaikali päästelee oppia ohi evankeliumin.
Markus 2:14-17
14 Ja ohi kulkiessaan hän näki Leevin, Alfeuksen pojan, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: "Seuraa minua". Niin tämä nousi ja seurasi häntä.
15 Ja kun hän aterioi hänen kodissaan, aterioi myös monta publikaania ja syntistä Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa; sillä heitä oli paljon häntä seuraamassa.
16 Kun fariseusten kirjanoppineet näkivät, että hän söi syntisten ja publikaanien kanssa, sanoivat he hänen opetuslapsilleen: "Publikaanien ja syntistenkö kanssa hän syö?"
17 Sen kuullessaan Jeesus sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."
Jos aloittaja käy helluntaiseurakunnissa kuuntelemassa harhaopetuksia, hän ei koskaan löydä todellista Jumalan Poikaa, Jeesus Nasaretilaista.
Helluntailaiset tarjoavat nykyään mieluiten eräänlaista juutalaista profeettaa, messiaanista "Yeshuaa", joka ei ole Jeesus Kristus. Tämä väärä "Jeesus" muistuttaa pikemminkin UT:n Johannes Kastajaa.
.
"Voiko ihminen tulla uskoon vaikka ei koe olevansa syntinen?"
Voi tulla. En itsekkään kokenut olevani syntinen , kun tulin uskoon.Mutta sen tiesin, kun kipuilin annako elämäni Jeesukselle, että en ole hänen omansa. Synnintunto tuli kyllä myöhemmin.
Helluntailaiset tarjoavat nykyään mieluiten eräänlaista juutalaista profeettaa, messiaanista "Yeshuaa", joka ei ole Jeesus Kristus. Tämä väärä "Jeesus" muistuttaa pikemminkin UT:n Johannes Kastajaa.
Suomennapa Soffiina kirjoituksesi, ennenkuin vastaan.
Soffiinalle sanon, että harhassa olet. Oletkuin se vanha helluntaisaarnaaja, joka saarnasi.... Jos et tiedä, milloin tulit uskoon, ""minuutilleen" et ole uskossa.
Tuos on sohviina sinun sanomasi. Siemen samasta vakkasessa, jonka kylvit.
Se siemen teki eräälle jo lapseta asti kirkon penkkejä kuluttaneelle tytölle.
Hän uskoi Jumalaan, uskoi Jeesukseen, Herranaan, eli hänelle ja Sana häntä kasvatti, kunnes sille nuorelle yli 10-n vuotiaan tytön luo saarnasi väärä palvelija simenetään..... et ole uskossa ...... ja rienaaja otti omastatunnosta sydämen syyttämään tyttöä. Ei ollut uskovasta äidistä tukea, sillä hän oli todella kuuro, viittova äiti. Ei ymmärtänyt asiaa.
Sana olisi puhunut tytölle siitä, että sydän ei ole mittapuu, vaan Jumalan lupaus.
Hän uskoi, .... mutta nyt alkoi itää väärä kylvö ja se toi vuosien tuskan sydämeen.
Kunnes jossain 17 vuotiaana meni alttarille, kertoi sydämensä tuskan sielunhoitajalle ja siinä """ uudelleen jättäytyi """" ja sanoi P.erkeleelle, että nyt sinun on väistyttävä syyttämästä ja se väistyi.
Mutta, tuollaiset vääränkylvön sohviinat voi olla jollekin ansa.
Raamatun mukaan usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta.
Jollekin kasvaa usko Lunastajaan, jossa ei ole sekuntaattorilla otettua aikaa ja joka julistetaan kuulialle,... klo se ja se, sillä sekunnilla ylitit tuon maaliviivan.
Jos taas syntisyydestä puhutaan, niin sen tunnon kertoo Pyhä Henki.
Ei sohviina, ei sohviina ole välimies Jumalan ja ihmisen välissä sanoineen.
Vai oletko??
ET.
Näin päästään lopputulokseen, mitä Jaikal- toi esiin, että tämä pelastustyö on Jumalan työ Kristuksessa. Kuinka Herra sen itsekunkin sydämeen tietona toimittaa, niin välimies on Jeesus, Ylimmäinen pappimme.
Siihen ei tarvita ihmistä, niine siemenineen, jos sattuu siemen olemaan rikkaviljaa, tietämättömyyden vakkasesta.
Amen..... Näin se on. Usko on Jumalan työ ihmisessä ja matka on sitten Herran työ meissä.
Se rakentuu Kristuksen täytettyyn työhön.
Näin uskis tyrmää,kerran kysyin livessä yhdeltä uskovaiselta että voiko ihminen olla hyvä ilman uskoa,vastaus oli että ei.
Tämän mukaan mekein kaukki olisi syntisiä,koska jumalaa uskovia on vähän,älä välitä sillä jumalaa ei ole olemassa,ja tulevaisuudessa ei kukaan usko siihen
Kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla (Room. 3:23). Raamatun mukaan jokainen ihminen on syntinen ilman Jeesuksen Kristuksen sovitusta. Kyllähän meistät jokainen on tehnyt jonkin synnin: voiko kukaan väittää ettei ole koskaan sanonut lähimäisestään pahaa sanaa? Ainakin olemme ajatelleet itsekkäästi, emme ole kunniuoittaneet Jumalaa ja lähimmäistämme ..ym.
Raamatun mukaan ihminen joka väittää, ettei ole tehnyt mitään syntiä on valhettelija.
Ja uskoontulokokemukset ovat niin erilaisia: itse tulin uskoon kuoleman pelon siivittämänä, olin aina uskonut Jumalan olemassaoloon, mutta sotkeutuessani okkultisiin touhuihin, näin miten henkimaailma on konkreettinen. Se antoi potkua ja säikäytti ja aloin pelätä elämää ilman selvää yhteyttä Jumalaan.
Olen kuullut todistuksia, että Jumalan rakkaus ja hyvyys on vetänyt parannukseen, myös vaikeudet ovat olleet pysäyttäjinä. Sitten myöhemmin on sitten tullut ymmärrsy, että ihminen tarvitsee Jeesusta syntiensäkkin vuoksi.
Vastaus kysymykseesi on: VOI TULLA USKOON vaikka ei koe olevansa syntinen.
jaikalin oppia pahimmillaan.
Farisealaisuskoa jaikalilaisittain.
Kyllä se vähän vaikeaa voi olla kenekään pelastautua mistään jos ei koe tarvetta mihinkään sellaiseen.
Jos istuu veneessä ja kaikessa rauhassa onkii niin ei ole mitään hätää vaikka alla olis sata metriä vettä.
mutta jos yks kaks vene alkaakin vuotaa rutosti, niin apua siinä on alettava huutaa jos omat keinot näyttää olevan olemattomat.
samaa se on ihmisen hengenelämän kanssa noin pääasiassa.
kaikkeenon aina ja joka paikassa olemassa poikkeuksia, mutta Apostolit saarnasivat aina että tehkää parannus ja kääntykää, eli kaikille sama teksti, parannusta tarvitaan muuten hukka perii.
Uskoon tulossa on kysymys ennen kaikkea siitä että ihminen tulee Jumalan luokse uskossa Jeesukseen Kristukseen. Syntiin lankeemuksessa ihminen jätti Jumalan. Synti tuli ihmisen ja Jumalan väliin. Ihmisestä tuli synnin ja Saa.tanan orja. Näin ihminen joutui eroon Jumalasta Saa.tanan pettämänä.
Jeesus tuli ja teki tyhäksi Saa.tanan teon. Jeesus Kristus palautti menetetyn yhteyden ihmiseen sovittamalla ihmisen synnin, ts. syntiin lankeemuksen yhdessä paketissa. Jeesus siis sovitti Aadamin ja Eevan syntiin lankeemuksen ja siihen sisältyvät kaikki tekosynnit. Nyt synti on sovitettu ja ikuinen elämä vapaudessa Jumalan kanssa on jälleen mahdollinen Jeesuksen veren kautta. Niinson!
Ihminen, joka tahtoo elää Jumalan kanssa ikuisesti voi tulla Jumalan luokse Jeesuksen sovitustyön perustalla ja sen kautta. Meillä on Jeesuksen veren ja lihan kautta pääsy Jumalan välittömään läsnäoloon ja yhteyteen. Näin Raamattu todistaa hebrealaiskirjeessä.
Ihmisellä ei välttämättä ole synnin tuntoa tullessaan uskoon. Riittää että hän tunnustaa Jumalalle tehneensä väärin/syntiä sinä kun on elänyt ilman Häntä erossa Hänestä. Ihminen sanoo Jumalalle tahtovansa tulla Hänen luokseen Jeesuksen veren kautta. Hän pyytää Jeesukselta anteeksi että ei ole aikaisemmin ymmärtänyt että hän elää ilman Jumalaa ja että se on sielun kadottava synti. Hän tekee parannuksen siitä yhdestä suuresta ja ratkaisevasta synnistä ja tulee Jumalan luokse Jeesuksen veren ja uhrin kautta uskossa Häneen. Silloin Jumala antaa hänelle anteeksi hänen kaikki synnit. Hän saa alkaa elämään Jumalan kanssa. Ja Jumala itse siirtää hänet yhteyteensä Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa.
Huomauttaisin vielä ettei kukaan tule Jeesuksen luokse uskossa Häneen ellei Jumala ole hänelle puhunut ja kutsunut häntä Jeesuksen luokse. Jeesuksen luokse tuleva on siis Jumalan kutsussa. Hän tulee Jumalan luokse koska Jumala puhuu, kutsuu ja antaa hänet Jeesukselle Kristukselle. Jeesus ottaa vastaan jokaisen jonka isä antaa Hänelle. Ja tämä on Raamatussa niin ja aamen!
>>>Apostolit saarnasivat aina että tehkää parannus ja kääntykää, eli kaikille sama teksti, parannusta tarvitaan muuten hukka perii.
"" Ihminen sanoo Jumalalle tahtovansa tulla Hänen luokseen Jeesuksen veren kautta. Hän pyytää Jeesukselta anteeksi että ei ole aikaisemmin ymmärtänyt että hän elää ilman Jumalaa ja että se on sielun kadottava synti. Hän tekee parannuksen siitä yhdestä suuresta ja ratkaisevasta synnistä ja tulee Jumalan luokse Jeesuksen veren ja uhrin kautta uskossa Häneen. Silloin Jumala antaa hänelle anteeksi hänen kaikki synnit. ""
Tuollainen teksti voi olla uskosta osattomalle aikamoista kaanaankieltä.
Sommittelet sanoja ovelasti -huomanetko itsekään?
Kirjoitit yllä: "Parannus on kääntymystä pois epäuskosta Jeesukseen Kristukseen ja uskoa Jeesukseen Kristukseen. Se on sydämen kääntymys Jumala puoleen uskossa Jeesukseen Kristukseen."
Parannus ja kääntymys ovat eri asioita, tosin läheisesti toisiinsa kietoutuneita. Missään tapauksessa parannus eli mielenmuutos ei ole sama asia kuin kääntymys. Eikä kääntymys ole sama asia kuin uudestisyntyminen.
Taidat sinä nyt pyöritellä selviä sanoja ja sekoittaa pakkaa.
Parannus, se on mielenmuutos, joka on kääntymystä pelastajan puoleen ja lähtöä samanmielisenä samaan suuntaan.
Että. se on Kristuksessa, siinä Uudessa Aadamissa uudestisyntymistä.
Sijaisuhrin elämän hyväksymistä syntien sovittajaksi, ettei itse tarvitse syntiensä takia kuolla toista kuolemaa Helvetin tulessa.
Sinulla kirjoittaja taitaa parannus- ajatukset olla vain lääketieteellisiä ja siksi puheesi on sekasta.
>>>Tuollainen teksti voi olla uskosta osattomalle aikamoista kaanaankieltä.
Kerron totuudenmukaisesti.
Tunnustin kaikki väärät tekoni, ilman tunteilua. Koska minua on niin paljon kiusattu tunteiden riepottelulla, ja toisaalta kielletty ilmaisemasta omia tunteitani.
Katuminen ja mielipaha on tunne.
Ilman tunnustamista ei voi tulla uskoon, Jumalan edessä ei voida laskea kuten ihmisten, että anteeksipyytäminen on jotenkin vaikeaa eikä kaikesta voi puhua.
Kun on pahoja ajatuksia pyydän rukouksessa apua.
Sana sanoo, etteivät terveet (synnittömät) tarvitse parantajaa ja että Jeesus on tullut syntisiä (sairaita) ihmisiä varten, ei terveitä ja synnittöämiä.
Itse uskoisin niin, että jokaiselle kutsun saaneelle Pyhä Henki näyttä hänen syntisyytensä ja sen, miksi hän tarvitsee Jeesusta ja Hänen ristintyötään.
Ja kukaanhan ei voi tulla, ellei Jumala häntä kutsu.
Tämä on toki erittäin vaikea asia käsitellä näin nettikeskustelussa, sillä kysymys on siitäkin, miten kukin tiedostaa syntisyytensä ja minkälaista synnintuntoa odottaa kokevansa.
Mutta totuushan on sekin, että siivosyntisen on vaikeampi löytää Jumalan armoa, kuin syvällä synnissä rypeneen ja tästä puhuu Raamattukin sanomalla, että joka on paljon anteeksi saanut, se paljon rakastaa.
Ei ihminen tule uskoon jos hän ymmärtää mitä uskonto on,
Ai jaa......
Siivosyntisistä... ei kukaan tee syntiä salassa. Kyllä ne siivosyntiseen liittyvät synnit huomataan...piheys, ylpeys, tuomiomieli ja juoruilut.
Eivät ne ole salassa olevia syntejä, kyllä jokainen ne huomaa.
Niinhän se on "kyllä ne huomataan".
41. Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?
42. Kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Veljeni, annas, minä otan pois rikan, joka on silmässäsi', sinä, joka et näe malkaa omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, sitten sinä näet ottaa pois rikan, joka on veljesi silmässä.
Luuk. 6.
Kyllä me huomaamme ja riekumme lähimmäisellemme, me ulkokullatut.
Mutta malka pysyy "näkevän silmässä".
40. Ja muutamat fariseukset, jotka olivat siinä häntä lähellä, kuulivat tämän ja sanoivat hänelle: "Olemmeko mekin sokeat?"
41. Jeesus sanoi heille: "Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä; mutta nyt te sanotte: 'Me näemme'; sentähden teidän syntinne pysyy".
Joh. 9.
" Ei ihminen tule uskoon jos hän ymmärtää mitä uskonto on "
Ap ei kysynytkään miten tulla USKONTOON vaan USKOON ! Siinä ero.Budhalaiset tuskin kokevat synnintuntoa eikä se oppi tunne anteeksiantoakaan.
Kauniita ajatuksia vain.
Sana sanoo, etteivät terveet (synnittömät) tarvitse parantajaa ja että Jeesus on tullut syntisiä (sairaita) ihmisiä varten, ei terveitä ja synnittöämiä.
~~tähkäpää~~
17 Sen kuullessaan Jeesus sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."
Mietin tähkäpää sitä, että tuo nimimerkkisi alla oleva raamatunpaikka on sisällöltään erilainen, kuin taas tuo, kuinka tulkitsit. Eikös olekin ristiriita??
Jos jae 17.n lukee, niin ymmärtäisin, ettei vanhurskaita """"" enää """ tarvitse kutsua parannukseen, he ovat JO parantuneet ja vanhurskautettu Jumalan puolelta. Vaan työ on tehtävä pelastussanoman tähden siellä jossa vielä puuttuu se parantuminen ja vanhuskaus ja vanhurskauttaminen. He ovat synnissä ja syntisiä.
Jumalan työ on kaikenkattava jo tässä elämässä.
Kun esim. sinä olet uskomassa Jumalan täytettyyn työhön, niin hän on Sanan kautta JO sinussa, Pyhän Henkensä kautta, joka kirkastaa ja todistaa sydämellesi taivaskelpoisuuden. Olet vanhurskautettu. Siksi sinun ei ENÄÄ tarvitse sellaista parantamista ja synnistä pelastamista, kuin Jeesuksen Messiaan, Voidellun tehtävä on tässä ajassa. Pelastettava on vielä ulkopuolella taivaasta, koska on saastaisuudessa epäpyhä.
Pelastettu on sisäpuolella taivaassa jo Jumalan valtakunnassa ajassa, koska on PYHÄ, Kristuksen pyhittämän puhtauden tähden, joka on sovitus.
Isä katselee meitä näitten "silmälasien" läpi ja vanhurskautemme on taivaallisen mitan mukaan tässä.
Eikös näin??
Vanhanliiton aikanakin oli vanhurskautettuja matkantekijöitä Isän edessä.
>>>" eräs vain
18.2.2014 11:12
Siivosyntisistä... ei kukaan tee syntiä salassa. Kyllä ne siivosyntiseen liittyvät synnit huomataan...piheys, ylpeys, tuomiomieli ja juoruilut.
Eivät ne ole salassa olevia syntejä, kyllä jokainen ne huomaa.
"
Kyllä Pyhä henki tekee siivosyntisestäkin syntisen, ei tarvitse rypeä synnissä ollakseen syntinen.
Luonnollinen ihminen taas ei tunne olevansa syntinen vaikka tekisi sitä pilvin pimein.
Kyllä ja kiitos Herralle, että moni on saanut ottaa vastaan Hänet pelastajanaan siitäkin huolimatta, vaikka vihollinen on ollut syöttämässä siivosyntisyyden pajunköyttä.
Ne ovat vain kovia paineja, kun Jumala alkaa ihmistä kutsumaan ja vihulainen tekee myöskin kaiken voitavansa jos minkäkinlaisilla jutuillaan siitä, miten hyvä ihminen on ollut ja miten monet uskovatkaan eivät ole yltäneet sellaiseen hyvyyteen, kun hän.
Siinä on ihminen kuin ruuvipenkissä.
Aamen.
Ensinnäkin, Raamattu ei puhu mistään "uskoontulosta", tämä on yksin helluntailaisten käyttämä termi ja he ovat rakennelleet tämän terminsä ympärille melkoisen, erilaisten tekojen kautta saavutettavan pelastusopin. He myös opettavat, ettei heidän oviensa ulkopuolella ole pelastusta. Koska helluntailaisuus uususkontona syntyi vasta 100 vuotta sitten, opettavat he siis, ettei 2000 vuoteen voinut kukaan pelastua, ennenkuin pelastuksenmahdollisuus, yhtäkkiä 1900-luvun alkupuolella palasi heidän kauttaan maanpäälle.
Jeesus opettaa:
Luukas 18:10-14
10 "Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani.
11 Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani.
12 Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani.'
13 Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen'.
14 Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään."
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Matt. 10:1&rnd=1392716707668
Matt. 9:9 Ja sieltä kulkiessaan ohi Jeesus näki miehen, jonka nimi oli Matteus, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: "Seuraa minua". Niin tämä nousi ja seurasi häntä.
Jumala tahtoo, että me nöyrrymme ja tunnustamme Hänelle syntisyytemme, suostumme kääntymykseen ja tahdomme seurata Jeesusta.
.
Ja taas tulee soopaa ja tuubaa putkessta pursuten.
Osaatko sanoa mitään totuudellista koskaan mistään !?
Säälittävä tuollainen ihminen joka ei tajua et oma luotettavuutensa haihtuu savuna ilmaan valheilla, joista jokainen tietää totuuden, Ei täälä kukaan tynnyrissä kasva.
>>Ensinnäkin, Raamattu ei puhu mistään "uskoontulosta", tämä on yksin helluntailaisten käyttämä termi...
On ihan yks ja sama olenko minä luotettava vai en, jos se Jumalan sana, jota minä lausun on luotettava.
Te itse jatkuvasti omilla puheillanne käytätte jo Raamatusta tuttua Saa'tanan kieltä ja toimintakaavaa. Teitä lukiessa on kuin Raamattua lukisi, ihan alkulehdiltä asti: "Onko Jumala todella sanonut?"
Minulla on on oikein ilo pyöriä malliesimerkkinä, mannekiinina, syntisenä, samarialaisena, uskovaisena jonka kukin täällä näkee eri tavalla. Toisille olen siunaus, toisille lankeemus ja kirous, olen teeskentelemätön, aidosti se ihminen joka olen. Olen heittänyt itseni, Kristuksen tähden vaihetuspöydälle, keskelle toria. Olenko profeetta, vai riivattu, syntinen, vai synnitön, jumalaton, vanhurskas? Olen myös joutessani koonnut teidän heittämiänne kiviä, kiittäen ja hartaasti ottanut niistä jokaisen talteen, pesemättä pois omaa vertani ja säilönyt ne. Niitä on useiden vuosikymmenten ajalta. Osa niistä on niin vanhoja että veri niissä on lapsen verta, kyyneliin sekoittunutta. Niitä heittäessänne te ette valittaneet; te karjuitte, huusitte, pelottelitte, syytitte.
Nyt te saatte omat tekonne takaisin, niinkuin Raamattukin lupaa: "on aika heittää kivet ja on aika kerätä kivet."
Aivan. Tarkoitin nyt lähinnä sitä, mitä uskoontulolla tarkoitetaan. Siitä mitä tällä asialla tarkoitetaan kun on helluntailaisilla muista kristityistä poikkeava selitys.
Kuules Sohviina ajatukseesi ..... uskoontulon ..... kieltämisestä.
Nikodeemus kävi tuon keskusteluna ja hän sai siitä ---- uudestisyntymisestä ..... opetuksen..
Hän ei ymmärtänyt sitä merkitystä, kuten sinäkin.. Sinäkin elät väitteessäsi siinä, että ei voi mennä äidin kohtuun ja syntyä uudesti.
Eli käsite uskoontulo ..... on kielemme ilmaisu siitä, mitä raamattu on saanut aikaiseksi ihmisen elämään, ... on tullut ..... oppimaan .... ja tietää, mitä oli ennen ja jättäessään elämänsä Herran käsiin ....... on tullut uskoon. ...
Uskoon Jumalan työhön elämässään.
Kun ja jos veljeni suunsa tunnustuksella shamaani- ateisti kääntyy tietoisena Jumalan pelastussuunnitelmaan ja jättää sen entisen tiensä, se on mielenmuutos, kääntyminen, muuttaminen samanmieliseksi Jumalan kanssa.
se on sitä että on tullut uskoon, uskomaan.. Onko se vaikeeta??
kyse ei ole helluntalaisuudesta vaan raamatullisuudesta.
Mihin ihminen, joka ei koe olevansa syntinen ja tuomittu, tarvitsee Jeesusta? Ei mihinkään. Synnintunnon on tultava - sanan herättämänä - ennenkuin tarvitsee oikeesti Jeesusta.
Minkä tähden Herra Jeesus kuoli ihmisen edestä, jos ihminen ei suostu näkemään ja ymmärtämään omaa tilaansa?
Minkä tähden ihminen janoaisi armoa Herralta, jos ei edes tunnusta tarvitsevansa armoa?
Minkä tähden ja mistä ihminen tulisi pelastaa, jos ihminen kokee, että ei ole syntinen laisinkaan?
Syntisiä Herra Jeesus tuli pelastamaan!
Heille jotka eivät alkuunkaan syntisä kokeneet olevansa, olivat omavanhurskaudessa ja heille Herra Jeesus sanoi;
"Sen kuullessaan Jeesus sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."
Paavali sanoi näin;
"Mutta missä synti on tullut suureksi, siellä on armo tullut ylenpalttiseksi."
" Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi?
Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä?"
Paavali kirjoitti näin Roomalaisille, osittaakseen, että he jotka paljossa ovat armahdettuja ja tuntevat oman kurjan tilansa, osaavat arvostaa sitä armoa jonka Herra on antanut ja sen tähden rakastavat Herraansa suuresti.
Tässä ajassa on paljon laiminlyöty saarnaa parannuksesta.
Sen sijaan on keskitytyy saarnaamaan rakkaudesta ja rakastavasta Jumalasta.
On saarnattu paljon rakastavasta Jumalasta syntisille, toivottaen heitä sisälle elämään, ilman, että heille on koskaan saarnattu ja Sanan valossa osoitettu sitä tilaa jossa syntinen ihminen on.
Moni on tullut sisälle seurakuntiin ilman, että on koskaan itkenyt syntejään, pyytänyt ansiotonta armoa voimattomana Herransa edessä, ilman ansioita janonuut Hänen laupeuttaan.
Tämä on jättänyt monen omavanhurskauden ikeeseen, tilaan jossa pidetään kiinni niistä omista ansioita, niin hyvistä kuin huonoista, eikä niistä ole parannusta tehty koskaan. Kuinka siis Herra voisi niitä syntejä anteeksi ihmiselle antaa jos ihminen ei suostu niitä koskaan edes synniksi tunnustamaan?
Herran Tielle käytiin apostolisen mallin mukaan;
Sanan kuulemisen kautta nousevan uskon kautta, parannukseen ja mielen muutokseen ja nyt he jotka uskoivat, ottivat kasteen Herran nimeen, Hänen omakseen, luopuen vanhastaan saadakseen osakseen uuden!
Kaste itsessään on jo "porttina" uuteen elämään, jossa kuvainnollisesti "kuollaan pois" vanhasta elämästä, kaikesta siitä ja tästä "kasteen haudasta" nyt yhdessä Herran kanssa noustaa uuteen elämään Hänessä.
Ei kaste Kristukseen ole pelkkä muotomeno ja rituaali, vaan siinä yhdistyy niin maallinen kuin taivaalinenkin. Julkinen luopuminen vanhasta, tunnustaminen Kristuksen omaksi, että Herran tekona tehtyjen syntien pois peseminen, antaen jokaiselle uuden ja puhtaan alun Herrassa. Puhtaan omantunnon!
Kaste ei pese lihan saastaa, eli emme suinkaan tule siihen täytetyteen johon kerran perille päästyämme kirkastuksessa pääsemme, mutta antaa uuden ja puhtaan alun! Kastettukin voi siis edelleen syntiin kompastua ja synnin teon tehdä, mutta kasteessa saamme puhtaan alun, puhtaan omantunnon ja nyt Herran omina voimme tässä Tiessä kasvaa ja pyhittyä jokainen päivä Hänen johdatuksessaan. Ja missä ikinä kompastumme, me saamme Hänen laupeuteensa nojaten Isä meidän rukouksen sanoin, tulla ristin juurelle armon astian äärelle. "Anna meille anteeksi meidän syntimme, niinkuin mekin anteeksi annamme niille jotka meitä vastaan ovat rikkoneet..."
Kuinka siis antaisimme kastaa itsemme Herralle, jos me emme ole alunalkaenkaan valmiita mistään entisestä luopumaan, saati edes näkemään mitään mikä "vanhassa" vaatisi korjausta, pelastajaa, parantajaa ja mitä tulisi pois laittaa?
Raamattu kertoo, että jokainen on syntiä tehnyt ja luonnostaan pelastuksen ulkopuolella. Kukaan ei ole vanhurskas ilman Herraa.
Me kaikki tarvitsemme Hänen armoaan ja Hänen vanhurskauttaan!
Meidän olkiukkomme, hyvinä pitämämme tekomme eivät ole vanhurskaan Jumalan edessä mitään, ei mitään!
Paavali sanoikin pitävänsä roskana kaikkea niitä hyvinä pitämiään tekoja joita kuvitteli vanhurskaiksi ja hyviksi, joita hän niin ylpeänä teki ennen kohtaamistaan Jeesus Nasaretilaisen!
Oikea vanhurskauden teko tulee vain Hänestä joka on yksin vanhurskas.
Ja sen tähden teko joka on Hänen tahtonsa, totisesti on vanhurskaudesta!
Uskova tekee tekoja joita VAIKUTTAA Herra, Hänen tahtonsa tähden, Hänen ominaan me teemme mikä Hänen silmissään on hyvää. Jos omaamme teemme, ilman Herraamme, Hänen tahtoaan vastaan, kuinka se voisi olla vanhurskaudesta? Jos tekomme ei ole vanhurskaudesta, se on oltava sen vastakohta.
Kuinka paljon me jokainen tarvitsemmekaan jokainen päivä Herramme Jeesuksen armoa ja pelastusta, me jokainen!
Usko ei välttämättä pidä siitä, että häneen tullaan.
Näkymättömään pitäisi uskoa,kukaan ei ole nähnyt.
Siitä kirjoitetaan puhutaan,jos ollaan henki maailman pakeilla.
Ei mene perille ennenkuin on todiste,sanotaan että tyhjän saa pyytämättä.
"Room. 1:20
Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa"
Näin Raamattu todistaa Jumalan olemuksesta, myös heille, jotka eivät Häntä tunne.
Mutta puhuit, että et usko, sillä et näe.
Raamattu sen sijaan todistaa, että vaikka ihminen, joka ei tahdo uskoa, näkisikin, ei hän uskoisi siltikään.
Usko Jumalaan nimittäin ei ole saavutettavissa inhimillisin keinoin.
Minä en voi saada sinua uskomaan, eikä kukaan muukaan. Ei näkeminen, ei kuuleminen, eikä mikään maailman todiste siihen riittäisi.
Jos näet riittäisi, ei maailman ihmiset kulkisi kuin eksynyt lauma etsien vastauksia kysymyksiin joiden vastausta he eivät tahdo kuulla...
Tiede on kaiken todisteen tiedemiehille tarjonnut, niin meidän maailmamme hienoudesta, että kaikkeuden synnystä, puhumattakaan historiasta, mutta eivät niin monet ihmiset tahdo uskoa.
Niin, usko ei voi syntyä kenenkään sydämeen inhimillisin keinoin, ei maailman todisteiden vuoksi.
Raamattu sen sijaan todistaa, että uskon syntyminen ihmisen sydämeen on IHME.
Se on Raamatun todistuksen mukaan Jumalan TEKO ihmisen sydämessä!
Kun tämä ihme tapahtuu, me voimme hyväksyä sen ihmeen, tahi hyljätä sen.
Entä kuinka tämä ihme sitten voisi sydämiimme syntyä?
Siitä Raamattu todistaa näin;
"Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta"
Usko syntyy siis ihmisen sydämeen kuulemisen kautta, mutta ei minkä tahansa kuulemisen kautta, vaan Kristuksen puhuttelun kautta!
Herra Jeesus puhuu ihmisille kirjaimellisesti Sanansa, eli Raamatun kautta!
Kun Hänen evankeliuminsa on saavuttanut ihmisen, ihminen sen kuultuaan joko uskoo sen tahi hylkää sen. Se, että uskomme sen, ja tulemme näin Totuuteen ja Totuuden tuntemaan on yksin Jumalan teko sydämissämme. Se on se Ihme!
Mutta kaikki eivät suinkaan tahdo uskoa.
Kaikkien sydän ei ole avoin Hänen Sanalleen, Hänen evankeliumilleen ja totuudelleen. Kaikkien sydän ei tahdo uskoa.
Syitä tähän on monia, ne Herra yksin tietää.
Mutta moni on hyljännyt Sanan kuulemisen sen tähden, että he eivät tahdo tunnustaa olevansa syntisiä, kelvottomia astioita Herran Kaikkivaltiaan edessä. He eivät tahdo tunnustaa tarvitsevansa pelastusta mistään!
Moni on tässä ajassa tyytyväinen siihen syntiseen tilaansa, eikä "tarvitse" mielestänsä Jumalaa mihinkään.
Silloin ihminen ei tahdo hyväksyä saati edes tarkastella omaa syntistä tilaansa, tilaa jossa vääryys vallitsee monin tavoin omissa käden töissään...
Silloin nähdää uskoin oma tila varsin kelvolliseksi, mutta muiden huonoksi... "ne muut, mutta en minä..."
Mutta Jumalan, Kaikkivaltiaan ja Täydellisen Herran edessä jokainen ihminen on syntinen ja paha. Rikkonut ja väärä.
Näin Raamattu todistaa jokaisesta ihmisestä alla taivaan ja päällä maan.
Raamattu myös todistaa siitä, että kun Hänen vanhurskauden mittarilla mitattuna näin oikeuden mukaan Hänen edessä meidät on punnittu, on meidän jokaisen niistä kaikesta synnistä maksettava kerran siitä kuuluva palkka, koko täydestä hinnastaan!
Mikä se palkka sitten on?
Synnin palkka on se, minkä Jeesus koki Golgatan ristillä ja ikuinen ero Jumalasta.
Miksi sitten Jeesus, Jumalan Poika, kirkkaudesta tullut Herra, kaiken tämän koki itse?
Sen tähden, että;
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."
Siis, Jumala on kerran rakastanut maailmaa, ei vanhurskasta ja hyvää maailmaa, vaan syntistä ja pahaa maailmaa, maailmaa jossa kukaan ei etsinyt Jumalaa ja oli vailla kirkkautta. Mutta SILTI, tällaista, syntistä ihmiskuntaa Hän kerran rakasti niin paljon, että Hän lähetti ainoan Poikansa meidän keskellemme kärsimään jokaisen ihmisen puolesta sen, mikä heille itselleen olisi Kaikkivaltiaan ja oikeudenmukaisen Jumalan edessä palkaksi kuulunut!
Hän siis teki sen, mikä kuului minun, tai kenen tahansa meidän oikeutetuksi osaksemme! Hän kuoli, jotta me saisimme olla kuolemasta vapaat.
Hän kärsi, että meidän ei tulisi kärsiä.
Hän maksoi sen kaiken.
Nyt kun me katsomme Hänee, Jeesukseen, ja uskomme Häneen ja olemme Hänelle uskollisia, me saamme tulla Hänen omikseen! Ja koska Hän on synnin palkan jo kokonansa MAKSANUT, me Hänessä olemme myös vapaat synnin palkasta. Sillä olemme uskon kautta Hänen ja näin myös me olemme maksetut ja vapaat, eikä kukaan voi syyttää ja vaatia meitä enään sen palkan maksumiehiksi.
Mikä on maksettu, on maksettu ja Hänessä totisesti on maksu ja vapaus!
Missä kohtaa raamattu todistaa jumalan, koita ymmärtää kirjoitukset ei todista puhutte usko raamattuun, puhumalla en usko.
Tosissaan kysytty. Sanot tuossa, että olet tosissasi kysyessäsi tuota asiaa.
Niin se sana sanoo, että ihminen ei voi mitään ottaa jos sille ei anneta taivaasta.
Sinun on vaan nöyrryttävä ja polvistuttava Herran eteen omassa kammiossasi ja tuotava asiasi hänelle tiettäväksi.
Siunausta sinulle, että olisit aikojen lopussa siinä porukassa joka riemusaatossa näkee Herransa kasvot.
Miten voi polvistua tyhjän eteen, alkaisin rukoilemaan jotain jota ei ole, en ole höperö
Siis kysymys kuuluu uskooko liha. Siis joka Usko että Jeeesus ................
Niinpä niin...
Jumala kutsuu ihmistä monin eri tavoin, kuten Sanassa sanotaan:
Job. 33
14. Sillä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata.
15. Unessa, öisessä näyssä, kun raskas uni valtaa ihmiset ja he nukkuvat vuoteillansa,
16. silloin hän avaa ihmisten korvat ja sinetillä vahvistaa heidän saamansa kurituksen,
17. kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä,
18. säästääkseen hänen sielunsa haudasta ja hänen henkensä syöksymästä peitsiin.
19. Myös kuritetaan häntä tuskalla vuoteessansa, kun hänen luissaan on lakkaamaton kapina,
20. ja hänen henkensä inhoaa leipää ja hänen sielunsa herkkuruokaa.
21. Hänen lihansa kuihtuu näkymättömiin, ja hänen luunsa, ennen näkymättömät, paljastuvat.
22. Näin lähenee hänen sielunsa hautaa ja hänen henkensä kuolonvaltoja.
23. Jos silloin on hänen puolellansa enkeli, välittäjä, yksi tuhansista, todistamassa ihmisen puolesta hänen vilpittömyyttään,
24. niin Jumala armahtaa häntä ja sanoo: 'Vapauta hänet, ettei hän mene hautaan; minä olen saanut lunastusmaksun'.
25. Silloin hänen ruumiinsa taas uhkuu nuoruuden voimaa, hän palajaa takaisin nuoruutensa päiviin.
26. Hän rukoilee Jumalaa, ja Jumala mielistyy häneen ja antaa hänen riemuiten katsella hänen kasvojaan; niin hän palauttaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.
27. Hänpä nyt laulaa muille ihmisille ja sanoo: 'Minä olin tehnyt syntiä ja vääristänyt oikean, mutta ei sitä kostettu minulle;
28. hän pelasti minun sieluni joutumasta hautaan, ja minun henkeni saa iloiten katsella valkeutta'.
29. Katso, kaiken tämän tekee Jumala kahdesti ja kolmastikin ihmiselle,
30. palauttaakseen hänen sielunsa haudasta ja antaakseen elämän valkeuden hänelle loistaa.
Ihminen voi tulla uskoon silloin kun saa kutsun ottamalla sen vastaan.
Monet ovat olleet aina uskossa, tai ainakin niin kauan kuin muistavat. Eivät muista kokeneensa erityistä synnintuntoa uskon alkuvaiheessa.
Synnin tunto kyllä tulee.
Ensin ihminen saattaa korottaa itseään ja pitää itseään hyvänä uskovaisena ja ihmisenä, mutta opittuaan kutsun jälkeen tuntemaan Herraa, ihminen joutuukin sen eteen, että ei olekaan hyvä ja tarvitsee armoa. Jokainen ihminen on tehnyt syntiä ja on kirkkautta vailla ennen Jeesuksen antamaa puhdistusta.
Ihmiset kovin mielellään ottavat armon vastaan, mutta eivät käsitä, että armo puhdistaa astiansa saaden jotkut jopa kultaisiksi. Puhdistus on jopa kauhistus siellä, missä halutaan vain armoa, mutta ei todellista muutosta. Sellainen armo ei ole evankeliumien Herran lupamaa, jossa ihminen jää synnin orjaksi. Evankeliumien Herra lupaa kaikkien Sanaansa uskovien tulevan vapaaksi, todellisesti vapaaksi.
Jumala on luvannut ihmisen olla syntinen, niin kauan, kunnes tämä oppii tuntemaan Herran ja osaa tehdä sen tuntemisen kautta parannuksen. Jumala sietää tietämättömyyttä vain määräajan ja se tarkoittaa sitä, että jos ihminen ei synny uudeksi Sanan ja Pyhän Hengen liitosta, ei hän koskaan tule näkemään Jumalan valtakuntaa. Eli, jos ihminen ei halua tuntea evankeliumia, eikä niitä opetuksia, mitkä siitä on saatavana, niin hän ylittää Jumalan kärsivällisyyden ja määräajan. Ihmisen pitää ahkeroida Herran tuntemiseksi. Laki on sisäämme kirjoitettu ja se laki nousee elämää tuottavaksi siellä missä synti tunnustetaan, mutta se laki tuomitsee siellä, missä syntiä ei tunnusteta. Lain tulee tuottaa lihalle kuolema.
Vain Jumalan Sanan ja Pyhän Hengen opetus kuljettaa ihmistä parannuksen tien kautta vapautettujen tielle.