Työn antamisen ja työn tekemisen ehtoja on parannettava useilla yhtäaikaisilla ja samansuuntaisilla uudistuksilla. Niitä tarvitaan sosiaaliturvassa, sen rahoituksessa, verotuksessa ja työmarkkinoiden pelisäännöissä. Samoin on työn antamisen byrokratiaa karsittava ja elinkeinopolitiikassa suosittava pienyrittämistä ja palveluyrittämistä erityisesti.
Uudistuksia tarvitaan, jotta työn antaja ja työtä tarvitseva työtön voivat paremmin kohdata työmarkkinoilla. Työllisyyttä parantavilla uudistuksilla voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunta ja sen palvelut, helpottaa työuupumusta ja keventää verotusta. Tämä on sekä palkansaajan, yrittäjän että työttömän etu.
Pienyrityksissä on työtä tarjolla. Suomeen mahtuisi kymmeniä tuhansia uusia pienyrityksiä ja itsensä työllistäviä kansalaisia etenkin palvelualoille. Kuitenkin työttömyyskortistossa, erilaisilla kursseilla ja tukityöllistämistoimenpiteiden piirissä on edelleen yli 600.000 suomalaista. Tämä ns. laaja työttömyys on oikea luku, kun arvioidaan työttömyyden aiheuttamaa rasitusta valtion ja kuntien taloudelle.
Laajaa työttömyyttä vähentämällä myös valtion ja kuntien taloudet parhaiten tasapainottuvat ja velkaa päästään maksamaan pois. Näin myös hyvinvointipalvelut voidaan parhaiten turvata ja estää kansan kahtiajakautuminen. Jos työttömyyden valtiontaloudelle aiheuttama rasitus säilyy korkeana, Suomi on tuomittu jatkuvaan leikkauskierteeseen, joka vähin erin romuttaa hyvinvointivaltion ja kasvattaa leipäjonoja.
Erityisen tarpeelliseksi työllisyyttä parantavan uudistusohjelman tekee se, että talouden nopean kasvun jatkuminen lähivuosina on epävarmaa. Uusia työpaikkoja on kyettävä luomaan myös hitaamman kasvun oloissa.
Lipposen hallitus on vakauttanut palkka- ja inflaatiokehitystä sekä leikannut valtion menoja sekä kannustanut osaamista ja tietotaitoa. Tämä politiikka ei kuitenkaan yksin riitä. Vakauttamisen, osaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamisen ohella tarvitaan uudistusohjelmaa, joka helpottaa työllistymistä myös kotimarkkinoilla ja palveluissa. Kansainvälisillä markkinoilla Suomen kilpailuvaltti on totta kai korkea osaaminen. Kaikki eivät kuitenkaan halua eivätkä kykene atk-insinööreiksi tai monitaitoisiksi superosaajiksi. Suurteollisuudessa lisäksi automaatio vähentää työpaikkoja.
Uudistuksia tarvitaan, jotta työn antaja ja työtä tarvitseva työtön voivat paremmin kohdata työmarkkinoilla. Työllisyyttä parantavilla uudistuksilla voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunta ja sen palvelut, helpottaa työuupumusta ja keventää verotusta. Tämä on sekä palkansaajan, yrittäjän että työttömän etu.
Pienyrityksissä on työtä tarjolla. Suomeen mahtuisi kymmeniä tuhansia uusia pienyrityksiä ja itsensä työllistäviä kansalaisia etenkin palvelualoille. Kuitenkin työttömyyskortistossa, erilaisilla kursseilla ja tukityöllistämistoimenpiteiden piirissä on edelleen yli 600.000 suomalaista. Tämä ns. laaja työttömyys on oikea luku, kun arvioidaan työttömyyden aiheuttamaa rasitusta valtion ja kuntien taloudelle.
Laajaa työttömyyttä vähentämällä myös valtion ja kuntien taloudet parhaiten tasapainottuvat ja velkaa päästään maksamaan pois. Näin myös hyvinvointipalvelut voidaan parhaiten turvata ja estää kansan kahtiajakautuminen. Jos työttömyyden valtiontaloudelle aiheuttama rasitus säilyy korkeana, Suomi on tuomittu jatkuvaan leikkauskierteeseen, joka vähin erin romuttaa hyvinvointivaltion ja kasvattaa leipäjonoja.
Erityisen tarpeelliseksi työllisyyttä parantavan uudistusohjelman tekee se, että talouden nopean kasvun jatkuminen lähivuosina on epävarmaa. Uusia työpaikkoja on kyettävä luomaan myös hitaamman kasvun oloissa.
Lipposen hallitus on vakauttanut palkka- ja inflaatiokehitystä sekä leikannut valtion menoja sekä kannustanut osaamista ja tietotaitoa. Tämä politiikka ei kuitenkaan yksin riitä. Vakauttamisen, osaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamisen ohella tarvitaan uudistusohjelmaa, joka helpottaa työllistymistä myös kotimarkkinoilla ja palveluissa. Kansainvälisillä markkinoilla Suomen kilpailuvaltti on totta kai korkea osaaminen. Kaikki eivät kuitenkaan halua eivätkä kykene atk-insinööreiksi tai monitaitoisiksi superosaajiksi. Suurteollisuudessa lisäksi automaatio vähentää työpaikkoja.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nyt vähemmän osaavat kansalaiset syrjäytyvät pitkäaikaistyöttömiksi, eläkeputkiin ja kurssikierteeseen. Heille Keskusta haluaa tarjota mahdollisuuden työn tekoon ja osallisuuteen. Tämä helpottaa myös muiden verorasitusta ja työuupumusta.
Keskustan työreformi ei esitä ratkaisuksi vähimmäispalkkojen alentamista vaan työnantajan maksamien kustannusten ja työntekijän käteen jäävän rahasumman välisen kuilun eli verokiilan kaventamista. Työn antamisen kustannuksia ovat palkan ohella työnantajamaksut sekä arvonlisävero. Työn tekemisen kannattavuuteen työntekijän kannalta vaikuttavat palkasta perittävät verot, yhteensovitukset sosiaaliturvan kanssa, tämän sovituksen sujuvuus, työmatka yms. kulut sekä päivähoitomaksut.
lujaa vastaan !