Mihin eri yhdistyksiin helluntailaiset Suomessa kuuluvat?
En ehkä osaa asettaa edes kysymystä oikein, kun en tiedä asiasta mitään. Aiemmin luulin, että on olemassa yksi yhtenäinen Suomen helluntaikirkko, mutta näin asia ei taida olla. Ilmeisesti helluntaiseurakunnilla on myös jokaisella itsenäinen talous, vai miten on? Entä voiko kukin itse valita, mihin seurakuntaan kuuluu, vai vaikuttaako asuinpaikka asiaan jollain tavoin?
Helluntailaiset yhdistykset
Monta kysymystä
63
1180
Vastaukset
- Pääkonttorin mies
Perinteisesti helluntaiseurakunnat ovat olleet rekisteröimättömiä ja siten ne eivät ole pystyneet tekemään mitään oikeustoimia. Tämän takia on perustettu taustalle rukoushuoneyhdistys, joka yhdistyserekisteriin merkkittynä omistaa seurakunnan omaisuuden. Tämä on johtanut siihen tilanteeseen että joissakin tapauksissa seurakunnan vanhimmisto on johtavinaan, mutta yhdityksen hallittus tekee päätökset.
Uusi Helluntaikirkko poistaa tämän kaksoisjäsenyyden, koska Helluntaikirkkoseurakunnassa on vanhimmisto ja hallitus on yksi ja sama.
Molemmille seurakuntamalleille on yhteistä se että ne ovat itsenäisiä ja vastaavat itsenäisesti toiminnasta. Helluntaikirkkoon kuulluvissa seurakunnilla ei ole yhteisvastuuta Kirkon tai toisen seurakunnan vastuista. Kirkkoon kuuluva seurakunta voi myös erota Kirkosta.- koditon1
Hallitus ja vanhemmisto erikseen ovat itse asiassa olleet hyväksi
. Toki hallitukseen on voinut kuulua myös vanhemmistosta väkeä, mutta koska hallitusvelvoitteet ovat enemmän siellä talouspuolella, on näin ollen vanhemmisto voinut paremmin keskittyä olennaiseen eli hengelliseen tehtäväänsä.
Usein hallitukseen onkin valittu erti tavoin talousosaamista - ja tietämystä hallitsevia henkilöitä, myös naisia. Käytännön asioitten hoito on jakaantunut näin osaaviin käsiin, hengellinen johtajuus ja paimenuus seurakunnan ydintehtävänä on ollut niitten sektorilla, jotka seurakunta on siunannut tuohon vanhimman tehtävään.
Nykyisessä uudessa yhdyskuntamallissa todellakin samoja tehtäviä hoitavat samat henkilöt. Voidaan kysyä, mitä hyvää on mm. vallan ohjautumisessa ja keskittymisessä harvempien käsiin ja mitä hyvää on siinä, ettei ylikuormittunut vanhemmisto ehdi rukouksessa keskittyä oleeliseen eli lampaista huolehtimiseen? - vaivaiskoivun takaa
koditon1 kirjoitti:
Hallitus ja vanhemmisto erikseen ovat itse asiassa olleet hyväksi
. Toki hallitukseen on voinut kuulua myös vanhemmistosta väkeä, mutta koska hallitusvelvoitteet ovat enemmän siellä talouspuolella, on näin ollen vanhemmisto voinut paremmin keskittyä olennaiseen eli hengelliseen tehtäväänsä.
Usein hallitukseen onkin valittu erti tavoin talousosaamista - ja tietämystä hallitsevia henkilöitä, myös naisia. Käytännön asioitten hoito on jakaantunut näin osaaviin käsiin, hengellinen johtajuus ja paimenuus seurakunnan ydintehtävänä on ollut niitten sektorilla, jotka seurakunta on siunannut tuohon vanhimman tehtävään.
Nykyisessä uudessa yhdyskuntamallissa todellakin samoja tehtäviä hoitavat samat henkilöt. Voidaan kysyä, mitä hyvää on mm. vallan ohjautumisessa ja keskittymisessä harvempien käsiin ja mitä hyvää on siinä, ettei ylikuormittunut vanhemmisto ehdi rukouksessa keskittyä oleeliseen eli lampaista huolehtimiseen?Ja taas tietoa, joka ei pidä paikkaansa!
Tässä esimerkkiä Espoon helluntaiseurakunnan hengellisen ja taloudellisen puolen hoidosta:
Hallinto
> - rauhallisesti
vaivaiskoivun takaa kirjoitti:
Ja taas tietoa, joka ei pidä paikkaansa!
Tässä esimerkkiä Espoon helluntaiseurakunnan hengellisen ja taloudellisen puolen hoidosta:
Hallinto
>Tuo lainaus Espoon helluntaiseurakunnan osa-alueiden hoidosta ei ole ristiriidassa sen asian kanssa, mistä 'koditon1' kirjoittaa. Sattuuhan sitä.
Lainaus voisi olla hyvin monen vanhan helluntaiseurakunnan tavasta hoitaa toimintansa. Yhdistyksellä on tietenkin hallitus.
Toimii sadoissa seurakunnissa. - rauhassapa rauhassa
rauhallisesti kirjoitti:
Tuo lainaus Espoon helluntaiseurakunnan osa-alueiden hoidosta ei ole ristiriidassa sen asian kanssa, mistä 'koditon1' kirjoittaa. Sattuuhan sitä.
Lainaus voisi olla hyvin monen vanhan helluntaiseurakunnan tavasta hoitaa toimintansa. Yhdistyksellä on tietenkin hallitus.
Toimii sadoissa seurakunnissa.Sattuipas koditon1 lausahtamaan tällä tavalla näin, mukamas löytämään suuria vääryyksiä:
Tuo kuvaushan on menneiltä ajoilta, juuri niiltä, joita koditonkin haikailee. - rauhallisesti
rauhassapa rauhassa kirjoitti:
Sattuipas koditon1 lausahtamaan tällä tavalla näin, mukamas löytämään suuria vääryyksiä:
Tuo kuvaushan on menneiltä ajoilta, juuri niiltä, joita koditonkin haikailee.Puutun sivusta aiheeseen koska on kerrottavaa. Muuten aihe ei ole kirjoittajalle tärkeä.
Verrattaessa uskonnollisen yhdyskunnan mallia ja rekisteröitymättömän seurakunnan mallia on aiheen ottanut esille yleensä edellisen puolustaja. Eli yksi hallinto-koneisto kaikille toimialoille.
Vapaan seurakunnan malli yhdessä perustetun yhdistyksen kanssa ei sellaisenaan ole perusasioita. Ei pitäisi käynnistää keskustelua.
Jo alkaneeseen mielipiteeseen yhden hallinnon eduista voi toinen keskustelija esittää näkemyksensä.
Ja jos joku kyseenalaistaa: "voidaan kysyä", onko silloin esitetty vääryyksiä - ja että ne ovat myös suuria?
Toinen asia:
Paikkakunnittain ja seurakunnittain nykyisinkin, yksien tai kaksien hallitusten kokoonpano voi olla erittäin vaihteleva ja painotukset tai vedätykset myös. Se asia ei kuulu keskusteluun organisaatiomalleista.
Hengellisessä opetuksessa, ohjauksessa ja sitä kautta hallinnoinnissa olleet tai olevat epäkohdat eivät mielestäni välittöminä liity keskusteluun kun on kysymys yhdyskuntaseurakunnasta tai vapaasta seurakunnasta. Ehkä välillisesti.
- avoin asia
Lainaus Pääkonttorin miehen viestistä:
"Kirkkoon kuuluva seurakunta voi myös erota Kirkosta."
Se on tietenkin selvä, että paikallisseurakunta voi erota Helluntaikirkosta.
Helluntaikirkon paikallisyhteisö eli paikallisseurakunta on saanut rekisteröitymisensä Helluntaikirkkoon kuuluvana yhteisönä.
Mikä on tilanne jos paikallisyhteisö eroaa tai erotetaan Helluntaikirkosta?- Utelias Espoosta
Mielenkiintoista. Ev. lut. seurakunta nimittäin ei taatusti voi erota kirkosta. Luultavasti ei myöskään katolinen tai ortodoksinen. Mihin helluntailaiset tarvitsevat tällaista järjestelmää?
- tietoa
Helluntailaiset eivät tarvitse tuollaista kirkkojärjestelmää.
Helluntailaiseen 'identiteettiin' on kuulunut uskovista koostuva paikallisseurakunta.
Helluntaikirkko on luotu kierolla tavalla ja selityksin kuin näyttämään, että toteutuisi entiset vakaumukselliset periaatteet.
Lisärasite Helluntaikirkolle on että heidän johtajat epärehellisesti, so. valehdellen, kertovat että Helluntaikirkon yhdyskuntaseurakunta olisi kuin entisetkin seurakunnat. Taloudellisesti nuo paikallisyhteisöt ovat itsenäisiä. Helluntaikirkon muut määräykset ulottuvat paikallisseurakuntin. Myös tulevat määräykset ja ne jotka julkinen hallinto kohdistaa Helluntaikirkolle myös tulevaisuudessa.
Mutta kysyjän kysymyksiin :
Edellä tuli jo eräässä vastauksessa esiin, että helluntaiseurakunnat ovat juridisesti rekisteröimättömiä joukkoja. Taloutensa ym. yhteiskuntasuhteiden hoitoon on perustettu tukiyhdistys. jolla voi olla nimenä rukoushuoneyhdistys, lähetysyhdistys tai muu vastaava.
Tuohon yhdistykseen on rekisteröimättömän seurakunnan jäsenellä oikeus kuulua. Jossakin siihen 'katsotaan' kuuluvaksi kaikki jäsenet (tässä ei tarkastella meneekö asia tarkasti oikein). Jossakin on seurakunnan jäsenellä oikeus liittyä yhdistykseen niin halutessaan. Onpa jossakin niin että yhdistykseen kuuluu vain vanhimmiston jäsenet.
Asuinpaikkaan nähden periaate olisi, että asuinpaikkakunnan helluntaiseurakuntaan kuulutaan ja muuttojenkin yhteydessä asia hoidetaan.
Suurissa kaupungeissa ja lähekkäisissä kunnissa voi olla poikittain seurakunnan jäsenyyksiä.
Helluntaikirkolla on sellainen erikoisuus, että perinteiseen helluntaiseurakuntaan kuuluva, jonka paikkakunnalla ei Helluntaikirkon alaista seurakuntaa ole, voi henkilö liittyä vanhan seurakuntansa ohella myös johonkin Helluntaikirkon seurakuntaan, jota seurakuntaa hän ei itse ehkä edes tiedä. Liittyminen tehdään Helluntaikirkon pääkonttorin kautta.- profetta
Helluntaiseurakunnissa on eksytettyjä pilvin. Mutta uskovat niistä on poistuneet.
Helluntaikirkkoon kuuluu sellainenkin erikoisuus, että sen rekisteriin kuuluvat myös helluntaikirkkouskovien alaikäiset uskomattomat ja kastamattomat lapset. Tämä on täysin poikkeava käsitys helluntailiikkeen perinteisestä linjasta, mutta nämä muutamat seurakuntamuotointoilijat halusivat nimenomaan, että perustetaan Helluntaikirkko, jonka rekisteriin voidaan uskonratkaisua tekemättömät ja kastamattomat lapsetkin liittää mukaan. Jonkun verran tämä kartuttaa myös valtion apua Helluntaikirkolle.
- profetta
Niinpä, helluntaikirkot tarvitsee valtion apua että voivat ihmisiä eksyttää. PS. Jos Herra Jeesus Kristus Jumalan Poika olisi seurakunnan pää ja paimen, niin hän kyllä siunaisi tarvittavat varat. Eikä seurakunnan tarvitsisi valtiolta kerjätä.
- Pääkonttorin mies
Mazdels, hyvä että tuot esiin pelkosi ja ahdistuksesi, koska nyt voin antaa oikeaa tietoa.
Säännöissä sanotaan selkeästi että alaikäinen kuuluu seurakunnan rekisteriin mutta ei ole varsinainen jäsen ennen kastetta.
4. LUKU
19 § Jäsenten ottaminen ja erottaminen
Seurakunnan varsinaiseksi jäseneksi voidaan ottaa uskoon tullut ja uskovana kastettu henkilö. Seurakunnan jäsenyys edellyttää, että henkilö ei ole samanaikaisesti muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.
Seurakunnasta toiseen siirtyvän jäsenen ottaminen tapahtuu seurakunnan antaman siirtoilmoituksen perusteella. Jäseneksi ottamisesta on viipymättä ilmoitettava siirtoilmoituksen tehneelle seurakunnalle. Jäsenyys siinä lakkaa silloin, kun henkilö otetaan toisen seurakunnan jäseneksi.
Jäsen voidaan erottaa seurakunnasta, jos hänen katsotaan luopuneen uskosta tai seurakunnan opetuksen mukaisista kristityn elämäntavoista taikka jos hän toiminnallaan aiheuttaa vahinkoa seurakunnalle tai yhdyskunnalle. Ennen päätöksen tekemistä on asianomaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Jäseneksi ottamisesta ja jäsenen erottamisesta päätetään seurakunnankokouksessa vanhimmiston esityksestä. Päätösvaltaa näissä asioissa voidaan seurakunnan johtosäännöllä siirtää vanhimmistolle.
Jäseneksi ottamista tai erottamista koskevaan päätökseen tyytymätön voi 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saattamisesta tehdä asiaa koskevan oikaisuvaatimuksen päätöksen tehneelle toimielimelle.
20 § Alaikäiset lapset
Seurakunnan jäsenten alaikäiset lapset merkitään seurakunnan rekisteriin. Ellei lapsi ole liittynyt seurakunnan jäseneksi ennen 18 vuoden ikää, hän siirtyy pois seurakunnan rekisteristä.
21 § Jäsenten oikeudet ja velvollisuudet
Tässä yhdyskuntajärjestyksessä sanotut oikeudet ja velvollisuudet koskevat seurakunnan varsinaisia jäseniä.
Oikeus päättää yhdyskunnan asioista ja edustaa seurakuntaa yhdyskunnan kokouksissa on vain varsinaisilla jäsenillä. Yhdyskunnan hallituksen tai seurakunnan vanhimmiston jäseneksi voidaan valita vain seurakunnan varsinaisia jäseniä.
Seurakunnan vanhimmisto voi päättää, missä määrin muut henkilöt kuin seurakunnan varsinaiset jäsenet voivat osallistua seurakunnan toimintaan ja seurakuntayhteyteen ja olla läsnä seurakunnankokouksissa. Pääkonttorin mies kirjoitti:
Mazdels, hyvä että tuot esiin pelkosi ja ahdistuksesi, koska nyt voin antaa oikeaa tietoa.
Säännöissä sanotaan selkeästi että alaikäinen kuuluu seurakunnan rekisteriin mutta ei ole varsinainen jäsen ennen kastetta.
4. LUKU
19 § Jäsenten ottaminen ja erottaminen
Seurakunnan varsinaiseksi jäseneksi voidaan ottaa uskoon tullut ja uskovana kastettu henkilö. Seurakunnan jäsenyys edellyttää, että henkilö ei ole samanaikaisesti muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.
Seurakunnasta toiseen siirtyvän jäsenen ottaminen tapahtuu seurakunnan antaman siirtoilmoituksen perusteella. Jäseneksi ottamisesta on viipymättä ilmoitettava siirtoilmoituksen tehneelle seurakunnalle. Jäsenyys siinä lakkaa silloin, kun henkilö otetaan toisen seurakunnan jäseneksi.
Jäsen voidaan erottaa seurakunnasta, jos hänen katsotaan luopuneen uskosta tai seurakunnan opetuksen mukaisista kristityn elämäntavoista taikka jos hän toiminnallaan aiheuttaa vahinkoa seurakunnalle tai yhdyskunnalle. Ennen päätöksen tekemistä on asianomaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Jäseneksi ottamisesta ja jäsenen erottamisesta päätetään seurakunnankokouksessa vanhimmiston esityksestä. Päätösvaltaa näissä asioissa voidaan seurakunnan johtosäännöllä siirtää vanhimmistolle.
Jäseneksi ottamista tai erottamista koskevaan päätökseen tyytymätön voi 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saattamisesta tehdä asiaa koskevan oikaisuvaatimuksen päätöksen tehneelle toimielimelle.
20 § Alaikäiset lapset
Seurakunnan jäsenten alaikäiset lapset merkitään seurakunnan rekisteriin. Ellei lapsi ole liittynyt seurakunnan jäseneksi ennen 18 vuoden ikää, hän siirtyy pois seurakunnan rekisteristä.
21 § Jäsenten oikeudet ja velvollisuudet
Tässä yhdyskuntajärjestyksessä sanotut oikeudet ja velvollisuudet koskevat seurakunnan varsinaisia jäseniä.
Oikeus päättää yhdyskunnan asioista ja edustaa seurakuntaa yhdyskunnan kokouksissa on vain varsinaisilla jäsenillä. Yhdyskunnan hallituksen tai seurakunnan vanhimmiston jäseneksi voidaan valita vain seurakunnan varsinaisia jäseniä.
Seurakunnan vanhimmisto voi päättää, missä määrin muut henkilöt kuin seurakunnan varsinaiset jäsenet voivat osallistua seurakunnan toimintaan ja seurakuntayhteyteen ja olla läsnä seurakunnankokouksissa.Itse kuuluin alaikäisenä helluntailaiskodin "ei-helluntaiuskovana" ja ei-kastettuna ns. siviilirekisteriin. Jos tuolloin olisi ollut Helluntaikirkko, ja vanhempani kuuluneet siihen, olisin kuulunut Helluntaikirkon rekisteriin. Kun aikaisemmin saatoin ilmoittaa virallisissa papereissa uskonto (srk)-kohdassa siviilirekisterin, minun olisi ilmoitettava helluntaikirkkolaisen lapsena helluntaikirkko.
Alaikäisenä jouduin hakemaan virkatodistuksen kaukaa, maakunnan pääkaupungista henkikirjoittajalta, kun luterilaiset saivat sen paikkakunnan kirkkoherranvirastosta. Mistä virastosta helluntaikikon rekisteriin kuuluva alaikäinen ei uskova ja kastamaton hakee virkatodistuksen?
On aivan sama mitä sanamuotoa käytetään, onko seurakunnan rekisterissä tai varsinainen jäsen. Molemmissa tapauksissa on nimet Helluntaikirkon kohdalla ja se lukee myös virallisissa papereissa. Tässä onkin merkittävä ero Suomen helluntailiikkeen perinteeseen. Aikaisemmin seurakunnan rekisterissä oli ainoastaan uskonratkaisun tehneiden ja kastettujen nimet. Helluntaikirkon rekisterissä on siis tämän lisäksi myös alle 18 vuotiaita uskonratkaisua tekemättömiä ja kastamattomia helluntaikirkkolaisten lapsia. Eli Helluntaikirkon rekisteriin kuuluminen ei enää edellytäkään välttämättä uskonratkaisua ja kastetta.
Huvittavaa sinänsä, koska helluntailaiset vaativat uskonratkaisua jo pieniltä lapsilta. "Mitä nuorempana annat elämäsi Jeesukselle, sen parempi". Tästä periaatteesta ja kehoituksesta ei liene Helluntaikirkkokaan luopunut. Mutta siellähän helluntaikirkkolaisen tupakkaa polttelevan, alkoholia viikonloppuisin käyttävän ja seksuaalisuuden nautintoja kokeilevan, ehkä pieniä rikoksia tekevän nuoren nimi on, Helluntaikirkon rekisterissä. Mitä sitä enää uskonratkaisua tekemään.
Jo laki säätelee henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Monissa tapauksissa raja on juuri tuo 18 vuotta. Eihän voi millään odottaa sitä, että kymmenvuotias uskoontullut ja kastettu helluntaikirkkolaispoika omaa samat oikeudet ja velvollisuudet, kuin helluntaikirkon vasinainen jäsen. Vai onko helluntaikirkossa tapana valita jo kymmenvuotiaita, nuorempiakin, tärkeisiin tehtäviin seurakunnissa tai sallia heidän äänestää seurakunnan asioista?
Ja kysyn tässäkin, katsooko Helluntaikirkko jäsenensä "luopuneen uskostaan ja seurakunnan opetuksen mukaisista kristityn elämäntavoista", jos jäsen ei käy seurakunnan tilaisuuksissa, juo reippaasti alkoholia, tupakoi, elää esiaviollisessa suhteessa, ei usko kolminaisuusoppiin ym.
"Pääkonttorin miehen" laittamissa säännöissä sanotaan, että "Jäsen voidaan erottaa..." Onko helluntaikirkolla yhteiset kriteerit jäsenseurakunnille siitä, missä tapauksissa vain voidaan erottaa ja missä tapauksissa tulee erottaa? Minkälaisten syiden takia on Helluntaikirkosta erotettu henkilöitä? Ja minkälaisista syistä taas ei ole erotettu henkilöä, vaikka tämä ei täyttäisikään seurakunnan asettamia vaatimuksia?- Pääkonttorin mies
mazdels kirjoitti:
Itse kuuluin alaikäisenä helluntailaiskodin "ei-helluntaiuskovana" ja ei-kastettuna ns. siviilirekisteriin. Jos tuolloin olisi ollut Helluntaikirkko, ja vanhempani kuuluneet siihen, olisin kuulunut Helluntaikirkon rekisteriin. Kun aikaisemmin saatoin ilmoittaa virallisissa papereissa uskonto (srk)-kohdassa siviilirekisterin, minun olisi ilmoitettava helluntaikirkkolaisen lapsena helluntaikirkko.
Alaikäisenä jouduin hakemaan virkatodistuksen kaukaa, maakunnan pääkaupungista henkikirjoittajalta, kun luterilaiset saivat sen paikkakunnan kirkkoherranvirastosta. Mistä virastosta helluntaikikon rekisteriin kuuluva alaikäinen ei uskova ja kastamaton hakee virkatodistuksen?
On aivan sama mitä sanamuotoa käytetään, onko seurakunnan rekisterissä tai varsinainen jäsen. Molemmissa tapauksissa on nimet Helluntaikirkon kohdalla ja se lukee myös virallisissa papereissa. Tässä onkin merkittävä ero Suomen helluntailiikkeen perinteeseen. Aikaisemmin seurakunnan rekisterissä oli ainoastaan uskonratkaisun tehneiden ja kastettujen nimet. Helluntaikirkon rekisterissä on siis tämän lisäksi myös alle 18 vuotiaita uskonratkaisua tekemättömiä ja kastamattomia helluntaikirkkolaisten lapsia. Eli Helluntaikirkon rekisteriin kuuluminen ei enää edellytäkään välttämättä uskonratkaisua ja kastetta.
Huvittavaa sinänsä, koska helluntailaiset vaativat uskonratkaisua jo pieniltä lapsilta. "Mitä nuorempana annat elämäsi Jeesukselle, sen parempi". Tästä periaatteesta ja kehoituksesta ei liene Helluntaikirkkokaan luopunut. Mutta siellähän helluntaikirkkolaisen tupakkaa polttelevan, alkoholia viikonloppuisin käyttävän ja seksuaalisuuden nautintoja kokeilevan, ehkä pieniä rikoksia tekevän nuoren nimi on, Helluntaikirkon rekisterissä. Mitä sitä enää uskonratkaisua tekemään.
Jo laki säätelee henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Monissa tapauksissa raja on juuri tuo 18 vuotta. Eihän voi millään odottaa sitä, että kymmenvuotias uskoontullut ja kastettu helluntaikirkkolaispoika omaa samat oikeudet ja velvollisuudet, kuin helluntaikirkon vasinainen jäsen. Vai onko helluntaikirkossa tapana valita jo kymmenvuotiaita, nuorempiakin, tärkeisiin tehtäviin seurakunnissa tai sallia heidän äänestää seurakunnan asioista?
Ja kysyn tässäkin, katsooko Helluntaikirkko jäsenensä "luopuneen uskostaan ja seurakunnan opetuksen mukaisista kristityn elämäntavoista", jos jäsen ei käy seurakunnan tilaisuuksissa, juo reippaasti alkoholia, tupakoi, elää esiaviollisessa suhteessa, ei usko kolminaisuusoppiin ym.
"Pääkonttorin miehen" laittamissa säännöissä sanotaan, että "Jäsen voidaan erottaa..." Onko helluntaikirkolla yhteiset kriteerit jäsenseurakunnille siitä, missä tapauksissa vain voidaan erottaa ja missä tapauksissa tulee erottaa? Minkälaisten syiden takia on Helluntaikirkosta erotettu henkilöitä? Ja minkälaisista syistä taas ei ole erotettu henkilöä, vaikka tämä ei täyttäisikään seurakunnan asettamia vaatimuksia?mazdels, miten sinun nykyinen kotiseurakuntasi nykyisin suhtautuu normien rikkojiin?
En ole tarvinnut virkatodistus pariin vuosikymmenen mihinkään, mutta maistraatti on se joka pitää sitä rekisteriä, joten veikkaisin sieltä.
Se onko 18 vuoden ikä sopiva, siitä voidaan aina keskustella. Se on kuitenkin ikäraja jolloin henkilö voi itsenäisesti päättää kuulumista tai kuulumattomuudesta uskonnolliseen yhdyskuntaan.
En pidä hyvänä että alaikäisiä lapsia painostetaan kasteelle, esimerkiksi sanktioimalla heidän osallistumisen seurakunnan nuorten toimintaan ylistybändiin tai muuhun toimintaan. Näin on takavuosina toimittu ja käynyt valitettavasti sillä tavalla että henkilö on jälkeenpäin katunut kastetta ennen uskoontuloa.
Yhdistykset ja järjestöt voivat itse määrätä säännöissään kuka on esimerkiksi äänioikeutettu järjestön kokouksessa, siinä ei ole lain määrittelemää ikärajaa. Sääntöjen sanamuodosta voi päätellä että alaikäinen, 10 v uskovien kastettu ja varsinainenjäsen, on äänivaltainen vuosikokouksessa. Pääkonttorin mies kirjoitti:
mazdels, miten sinun nykyinen kotiseurakuntasi nykyisin suhtautuu normien rikkojiin?
En ole tarvinnut virkatodistus pariin vuosikymmenen mihinkään, mutta maistraatti on se joka pitää sitä rekisteriä, joten veikkaisin sieltä.
Se onko 18 vuoden ikä sopiva, siitä voidaan aina keskustella. Se on kuitenkin ikäraja jolloin henkilö voi itsenäisesti päättää kuulumista tai kuulumattomuudesta uskonnolliseen yhdyskuntaan.
En pidä hyvänä että alaikäisiä lapsia painostetaan kasteelle, esimerkiksi sanktioimalla heidän osallistumisen seurakunnan nuorten toimintaan ylistybändiin tai muuhun toimintaan. Näin on takavuosina toimittu ja käynyt valitettavasti sillä tavalla että henkilö on jälkeenpäin katunut kastetta ennen uskoontuloa.
Yhdistykset ja järjestöt voivat itse määrätä säännöissään kuka on esimerkiksi äänioikeutettu järjestön kokouksessa, siinä ei ole lain määrittelemää ikärajaa. Sääntöjen sanamuodosta voi päätellä että alaikäinen, 10 v uskovien kastettu ja varsinainenjäsen, on äänivaltainen vuosikokouksessa.Kuulun luterilaiseen seurakuntaan ja luterilaisuus ei ole tämän palstan aiheena, joten en lähde tässä vastakysymystäsi tämän kummemmin pohtimaan.
Vastaapa Pääkonttorin mies rehellisesti, miten Helluntaikirkko ohjeistaa menettelemään ylempänä kirjoittamissa tilanteissa ja miten näissä tilanteissa käytännössä helluntaikirkkoseurakunnissa toimitaan? Ja miten näissä tapauksissa pitäisi Sinun mielestäsi menetellä? Entä Raamatun mukaan?
Olen samaa mieltä kanssasi, että alaikäisiä lapsia ei tule painostaa kastelle ja uskoontuloratkaisun tekemiseen. Sitä on tehty aikoinaan ja sitä esiintynee edelleenkin niin yhdistyspohjaisissa- kuin helluntaikirkkoseurakunnissakin..
Tuo 18 vuotta on laissa määritelty täysi-ikäisyyden ikäraja. Tuntuu kyllä aika nurinkuriselta, että pieni lapsi voisi käyttää äänivaltaansa esim. seurakunnan vuosikokouksessa. Jotkuthan ovat kertoneet tehneensä uskonratkaisunsa jopa 4-vuotiaana. Vai onko Helluntaikirkko asettanut jonkun alaikärajan, jota ennen tehtyä "uskoontulemista" ei hyväksytä seurakunnan jäsenyyttä edellyttäväksi uskoontuloksi?
Joku aktiivinen suurperheen isähän voi mobilisoida kaikki 10 uskossa olevaa ja kastettua alaikäistä lastaan äänestämään hänelle mieleisen asian tai päätöksen puolesta, mikäli äänioikeus on alaikäisellä uskovalla ja kastetulla lapsella.- Pääkonttorin mies
mazdels kirjoitti:
Kuulun luterilaiseen seurakuntaan ja luterilaisuus ei ole tämän palstan aiheena, joten en lähde tässä vastakysymystäsi tämän kummemmin pohtimaan.
Vastaapa Pääkonttorin mies rehellisesti, miten Helluntaikirkko ohjeistaa menettelemään ylempänä kirjoittamissa tilanteissa ja miten näissä tilanteissa käytännössä helluntaikirkkoseurakunnissa toimitaan? Ja miten näissä tapauksissa pitäisi Sinun mielestäsi menetellä? Entä Raamatun mukaan?
Olen samaa mieltä kanssasi, että alaikäisiä lapsia ei tule painostaa kastelle ja uskoontuloratkaisun tekemiseen. Sitä on tehty aikoinaan ja sitä esiintynee edelleenkin niin yhdistyspohjaisissa- kuin helluntaikirkkoseurakunnissakin..
Tuo 18 vuotta on laissa määritelty täysi-ikäisyyden ikäraja. Tuntuu kyllä aika nurinkuriselta, että pieni lapsi voisi käyttää äänivaltaansa esim. seurakunnan vuosikokouksessa. Jotkuthan ovat kertoneet tehneensä uskonratkaisunsa jopa 4-vuotiaana. Vai onko Helluntaikirkko asettanut jonkun alaikärajan, jota ennen tehtyä "uskoontulemista" ei hyväksytä seurakunnan jäsenyyttä edellyttäväksi uskoontuloksi?
Joku aktiivinen suurperheen isähän voi mobilisoida kaikki 10 uskossa olevaa ja kastettua alaikäistä lastaan äänestämään hänelle mieleisen asian tai päätöksen puolesta, mikäli äänioikeus on alaikäisellä uskovalla ja kastetulla lapsella.mazdels, olin yllättänyt että tunnustatkin luterilaista uskoa, ajattelin että helluntaikansa on sinulle kaikista rakkain asia. Veikkaanko väärin, jos arvelen että sinulla on jonkinlainen viha/rakkaus suhde helluntaiherätykseen?
Jos tarkoitat kysymykselläsi ohjeistusta seurakuntakurin ylläpitoon, niin käsittääkseni se on jokaisen seurakunnan (vanhimmiston) asia. Luulen että useimmissa seurakunnissa ei tiedetä jäsentensä toimista. Tuntemamassani 1600 hengen seurakunnassa on 600 hengen sali joka on äärimmäisen harvoin ihan täysi.
Oma kantani on että rakkaudellisesti keskustellaan ja ohjataan oikeaan suuntaan. Luonnollisesti selkeää harhaoppia ei saallita seurakunnan tilaisuuksissa opetettavan.
Mallisääntöjen mukaan jokaisella uskonsa tunnustaneelle ja kastetulla jäsenellä on puhe ja äänivalta. Näin taitaa olla useimpien yhdistyksien säännöissä. Kuten varmaan lapsuuden seurakunnasta tiedät pienemmillä paikkakunnilla uskovat ovat usein sukua keskenään, joten lasten masinointia ei tarvitse. - koditon1
Pääkonttorin mies kirjoitti:
mazdels, olin yllättänyt että tunnustatkin luterilaista uskoa, ajattelin että helluntaikansa on sinulle kaikista rakkain asia. Veikkaanko väärin, jos arvelen että sinulla on jonkinlainen viha/rakkaus suhde helluntaiherätykseen?
Jos tarkoitat kysymykselläsi ohjeistusta seurakuntakurin ylläpitoon, niin käsittääkseni se on jokaisen seurakunnan (vanhimmiston) asia. Luulen että useimmissa seurakunnissa ei tiedetä jäsentensä toimista. Tuntemamassani 1600 hengen seurakunnassa on 600 hengen sali joka on äärimmäisen harvoin ihan täysi.
Oma kantani on että rakkaudellisesti keskustellaan ja ohjataan oikeaan suuntaan. Luonnollisesti selkeää harhaoppia ei saallita seurakunnan tilaisuuksissa opetettavan.
Mallisääntöjen mukaan jokaisella uskonsa tunnustaneelle ja kastetulla jäsenellä on puhe ja äänivalta. Näin taitaa olla useimpien yhdistyksien säännöissä. Kuten varmaan lapsuuden seurakunnasta tiedät pienemmillä paikkakunnilla uskovat ovat usein sukua keskenään, joten lasten masinointia ei tarvitse."Jokaisella uskonsa tunnustaneella ja kastetulla jäsenellä on puhe ja äänivalta".
Ei pidä paikkansa, jos seurakuntasi on ns. yhdyskuntamuotoinen Suomen Helluntaikirkon alainen jäsenseurakunta, ja jossa toiminta ja omaisuus on siirretty äänestyksellä (tai ilman) pois yhdistykseltä. Pelkästään vanhaan yhdistykseen kuuluvilla ei ole samoja oikeuksia. Pääkonttorin mies kirjoitti:
mazdels, olin yllättänyt että tunnustatkin luterilaista uskoa, ajattelin että helluntaikansa on sinulle kaikista rakkain asia. Veikkaanko väärin, jos arvelen että sinulla on jonkinlainen viha/rakkaus suhde helluntaiherätykseen?
Jos tarkoitat kysymykselläsi ohjeistusta seurakuntakurin ylläpitoon, niin käsittääkseni se on jokaisen seurakunnan (vanhimmiston) asia. Luulen että useimmissa seurakunnissa ei tiedetä jäsentensä toimista. Tuntemamassani 1600 hengen seurakunnassa on 600 hengen sali joka on äärimmäisen harvoin ihan täysi.
Oma kantani on että rakkaudellisesti keskustellaan ja ohjataan oikeaan suuntaan. Luonnollisesti selkeää harhaoppia ei saallita seurakunnan tilaisuuksissa opetettavan.
Mallisääntöjen mukaan jokaisella uskonsa tunnustaneelle ja kastetulla jäsenellä on puhe ja äänivalta. Näin taitaa olla useimpien yhdistyksien säännöissä. Kuten varmaan lapsuuden seurakunnasta tiedät pienemmillä paikkakunnilla uskovat ovat usein sukua keskenään, joten lasten masinointia ei tarvitse.Eli kurinpitotoimet ovat seurakuntakohtaisia. Sinä kehotat "rakkaudellisesti keskustelemaan". Entä sitten, kun tämä keskustelu ja "ohjaaminen" ei tuota tulosta? Onko siis avoliitot, esiaviollinen seksi, alkoholin väärinkäyttö (juoppous), tupakointi, kolminaisuusopin kieltäminen, seurakunnankokousten laiminlyöminen ym. seurakunnasta erottamisen peruste mielestäsi? Et ottanut kantaa tähän asiaan. Toivon että vastaat, vaikka kysymykseni ovat kiusallisia perinteisesti seurakuntiensa puhtautta vaaliville helluntailaisille.
- ~~tähkäpää~~
mazdels kirjoitti:
Eli kurinpitotoimet ovat seurakuntakohtaisia. Sinä kehotat "rakkaudellisesti keskustelemaan". Entä sitten, kun tämä keskustelu ja "ohjaaminen" ei tuota tulosta? Onko siis avoliitot, esiaviollinen seksi, alkoholin väärinkäyttö (juoppous), tupakointi, kolminaisuusopin kieltäminen, seurakunnankokousten laiminlyöminen ym. seurakunnasta erottamisen peruste mielestäsi? Et ottanut kantaa tähän asiaan. Toivon että vastaat, vaikka kysymykseni ovat kiusallisia perinteisesti seurakuntiensa puhtautta vaaliville helluntailaisille.
Miten Sinä Mazdels todistat esim. jonkun harrastaneen esiaviollista seksiä?
Oletko sitä mieltä, että seurakunnan tulisi tilata asianomaiselle gynekologin aika ja että henkilö sitten menee esim. vanhimistoveljen kanssa gynekologille, jossa asia varmistetaan?
Vai millä tavoin asian hoitaisit, ettei tulisi vääriä tuomioita.
Juoruakkoihin ja -ukkoihin kun ei seurakunnallisissa asioissa voida nojata?
Ja harvapa sitä seksiä harjoittaa akkojen ja ukkojen katsellessa. - urologi67
~~tähkäpää~~ kirjoitti:
Miten Sinä Mazdels todistat esim. jonkun harrastaneen esiaviollista seksiä?
Oletko sitä mieltä, että seurakunnan tulisi tilata asianomaiselle gynekologin aika ja että henkilö sitten menee esim. vanhimistoveljen kanssa gynekologille, jossa asia varmistetaan?
Vai millä tavoin asian hoitaisit, ettei tulisi vääriä tuomioita.
Juoruakkoihin ja -ukkoihin kun ei seurakunnallisissa asioissa voida nojata?
Ja harvapa sitä seksiä harjoittaa akkojen ja ukkojen katsellessa.Niinpä niin! Vaikka Mazdels itse kielsi luterilaisuudesta puhumisen, niin tässä hän viitannee oman kirkkonsa elämään, jossa gynekologeille olisi taatusti töitä. ;)
~~tähkäpää~~ kirjoitti:
Miten Sinä Mazdels todistat esim. jonkun harrastaneen esiaviollista seksiä?
Oletko sitä mieltä, että seurakunnan tulisi tilata asianomaiselle gynekologin aika ja että henkilö sitten menee esim. vanhimistoveljen kanssa gynekologille, jossa asia varmistetaan?
Vai millä tavoin asian hoitaisit, ettei tulisi vääriä tuomioita.
Juoruakkoihin ja -ukkoihin kun ei seurakunnallisissa asioissa voida nojata?
Ja harvapa sitä seksiä harjoittaa akkojen ja ukkojen katsellessa.Kun helluntailainen yhdessä asuva avopari on vuosikausia yhdessä, voidaan hyvin olettaa, että pari harrastaa myös seksiä. Kun ei kerran avioliitton vihitty ole, on kysymyksessä esiaviollinen seksi. Silloin tällöin syntyvä lapsi on esimerkkinä esiaviollisesta suhteesta.
Vai eikö Tähkäpään mielestä helluntaiseurakunnissa avoliitossa elävät parit harrasta seksiä. Mistä ne helluntailaisten avoparien lapset sitten tulevat? Eivät ainakaan sikiä Pyhästä Hengestä.
Vastaapa Tähkäpää, miten Sinun mielestäsi helluntaiseurakunnan tulisi menetellä jäseniään kohtaan, jotka "ovat luopuneet uskostaan ja seurakunnan opetuksen mukaisista kristityn elämäntavoista" (avoliitot, esiaviolliset suhteet, juoppous, tupakointi, seurakunnan kokouksissa käymättömyys, kolminaisuuopin vastustaminen ym). Pääkonttorin mies kehottaa "rakkaudellisesti keskustelemaan ja ohjaamaan oikeaan suuntaan". Entä sitten, kun tämä ei monessakaan tapauksessa enää auta?urologi67 kirjoitti:
Niinpä niin! Vaikka Mazdels itse kielsi luterilaisuudesta puhumisen, niin tässä hän viitannee oman kirkkonsa elämään, jossa gynekologeille olisi taatusti töitä. ;)
Tällä palstalla keskustellaan helluntailaisuudesta ja tässäkin asiassa oli nimenomaan kysymys helluntaiseurakuntien asioista. Luterilaisuutta koskeviin asioihin on oma keskustelupalstansa.
- ~~tähkäpää~~
mazdels kirjoitti:
Kun helluntailainen yhdessä asuva avopari on vuosikausia yhdessä, voidaan hyvin olettaa, että pari harrastaa myös seksiä. Kun ei kerran avioliitton vihitty ole, on kysymyksessä esiaviollinen seksi. Silloin tällöin syntyvä lapsi on esimerkkinä esiaviollisesta suhteesta.
Vai eikö Tähkäpään mielestä helluntaiseurakunnissa avoliitossa elävät parit harrasta seksiä. Mistä ne helluntailaisten avoparien lapset sitten tulevat? Eivät ainakaan sikiä Pyhästä Hengestä.
Vastaapa Tähkäpää, miten Sinun mielestäsi helluntaiseurakunnan tulisi menetellä jäseniään kohtaan, jotka "ovat luopuneet uskostaan ja seurakunnan opetuksen mukaisista kristityn elämäntavoista" (avoliitot, esiaviolliset suhteet, juoppous, tupakointi, seurakunnan kokouksissa käymättömyys, kolminaisuuopin vastustaminen ym). Pääkonttorin mies kehottaa "rakkaudellisesti keskustelemaan ja ohjaamaan oikeaan suuntaan". Entä sitten, kun tämä ei monessakaan tapauksessa enää auta?Seurakuntaamme ei kuulu ainoatakaan avoparia.
Juuri viime kesänä oli tapaus, jossa avoliitossa oleva henkilö tuli uskoon ja halusi kasteelle ja seurakunnalta tulis suositus avioitumisesta ja näin he myöskin toimivat ja sen jälkeen tämä henkilö kastettiin.
Seurakunnastamme on myöskin erotettu henkilöitä, jotka ovat luopuneet uskostaan, eivätkä ole halunneet palata ja mielestäni tuossa on Raamatullisesti toimittu oikein, eli olen samalla kanalla kuin miten seurakuntamme on ainakin tähän asti toiminut.
Mitä tulee esim. srk kokouksissa käymättömyyteen, vanhimmisto vie ehtoollista kotiin niille henkilöille, joilla ei jostain syystä ole mahdollisuutta osallistua seurakunnan kokoukseen.
Haluaisinkin laajentaa tätä keskustelua siten, että ovatko nuo mainitsemasi "synnit" sitten vain niitä, joiden vuoksi tulee erottaa?
Miten on esim. katkeruuden, pahan puhumisen, juoruilun, rakkaudettomuuden yms. "syntien" kohdalla, jotka eivät ole välttämättä toteennäytettäviä syntejä?
Tuleeko niistäkin erottaa?
Olen myöskin pohtinut sitä, että entäs jos esim. 5 lapsisen avopariperheen toinen vanhemmista tulee uskoon, haluaa kasteelle ja liittyä seurakuntaan, mutta toinen puolisoista ei suostu avioliittoon.
Mikä Sinun mielestäsi tällaisessa tapauksessa olisi oikea ratkaisu?
- Vaatia erilleen muuttamista ja näin saattaa esim. uskomaton osapuoli altiiksi huoruuden synnille?
- Päästää kasteelle ja liittää seurakuntaan uskossa oleva puoliso?
- Vai kieltää uskovalta osapuolelta kaste ja seurakuntaan liittyminen, ellei suostu hylkäämään perhettään, eli vaatia kyseiseltä henkilöltä hylkäämisen "syntiä" joka on Jumalan silmissä yksi pahimpia syntejä?
Nämä ovat siis minun mielestäni hyvin monitahoisia asioita ja tilanteita ja jokaisen tapauksen tulisi käsitellä rukoillen Jumalan edessä, mikä on oikea toimintatapa. - ~~tp~~
~~tähkäpää~~ kirjoitti:
Seurakuntaamme ei kuulu ainoatakaan avoparia.
Juuri viime kesänä oli tapaus, jossa avoliitossa oleva henkilö tuli uskoon ja halusi kasteelle ja seurakunnalta tulis suositus avioitumisesta ja näin he myöskin toimivat ja sen jälkeen tämä henkilö kastettiin.
Seurakunnastamme on myöskin erotettu henkilöitä, jotka ovat luopuneet uskostaan, eivätkä ole halunneet palata ja mielestäni tuossa on Raamatullisesti toimittu oikein, eli olen samalla kanalla kuin miten seurakuntamme on ainakin tähän asti toiminut.
Mitä tulee esim. srk kokouksissa käymättömyyteen, vanhimmisto vie ehtoollista kotiin niille henkilöille, joilla ei jostain syystä ole mahdollisuutta osallistua seurakunnan kokoukseen.
Haluaisinkin laajentaa tätä keskustelua siten, että ovatko nuo mainitsemasi "synnit" sitten vain niitä, joiden vuoksi tulee erottaa?
Miten on esim. katkeruuden, pahan puhumisen, juoruilun, rakkaudettomuuden yms. "syntien" kohdalla, jotka eivät ole välttämättä toteennäytettäviä syntejä?
Tuleeko niistäkin erottaa?
Olen myöskin pohtinut sitä, että entäs jos esim. 5 lapsisen avopariperheen toinen vanhemmista tulee uskoon, haluaa kasteelle ja liittyä seurakuntaan, mutta toinen puolisoista ei suostu avioliittoon.
Mikä Sinun mielestäsi tällaisessa tapauksessa olisi oikea ratkaisu?
- Vaatia erilleen muuttamista ja näin saattaa esim. uskomaton osapuoli altiiksi huoruuden synnille?
- Päästää kasteelle ja liittää seurakuntaan uskossa oleva puoliso?
- Vai kieltää uskovalta osapuolelta kaste ja seurakuntaan liittyminen, ellei suostu hylkäämään perhettään, eli vaatia kyseiseltä henkilöltä hylkäämisen "syntiä" joka on Jumalan silmissä yksi pahimpia syntejä?
Nämä ovat siis minun mielestäni hyvin monitahoisia asioita ja tilanteita ja jokaisen tapauksen tulisi käsitellä rukoillen Jumalan edessä, mikä on oikea toimintatapa.Muistutan myöskin edelleen, että seurakunnalisia asioita ei voida perustaa myöskään oletusten varaan, sen enempää kuin juorujenkaan varaan ja sellaisissa tilanteissa, joissa ei voida mitään toteennäyttää, on luottauduttana Jumalan puuttumiseen, sillä eihän ole tarkoitus, että seurakunnat harjoittavat jonkinasteista salapoliisina olemista tai ajojahtia, etsien ihmisten syntejä ja virheitä.
Onhan meidän kasteelle menossakin luotettava vain asianomaisen sanaan, hänen oman suunsa tunnustukseen, eli kyllä seurakuntaelämä perustuu hyvin pitkälle luottamukseen ja jo Raamatussa sanotaan, että mukana kasvaa on "sekakansaa" ja kasvaa myöskin lustetta, mutta Jumala nämä sitten ajallaan erottelee, mitä ihmiset eivät voi tehdä normaalein toimenpitein. ~~tähkäpää~~ kirjoitti:
Seurakuntaamme ei kuulu ainoatakaan avoparia.
Juuri viime kesänä oli tapaus, jossa avoliitossa oleva henkilö tuli uskoon ja halusi kasteelle ja seurakunnalta tulis suositus avioitumisesta ja näin he myöskin toimivat ja sen jälkeen tämä henkilö kastettiin.
Seurakunnastamme on myöskin erotettu henkilöitä, jotka ovat luopuneet uskostaan, eivätkä ole halunneet palata ja mielestäni tuossa on Raamatullisesti toimittu oikein, eli olen samalla kanalla kuin miten seurakuntamme on ainakin tähän asti toiminut.
Mitä tulee esim. srk kokouksissa käymättömyyteen, vanhimmisto vie ehtoollista kotiin niille henkilöille, joilla ei jostain syystä ole mahdollisuutta osallistua seurakunnan kokoukseen.
Haluaisinkin laajentaa tätä keskustelua siten, että ovatko nuo mainitsemasi "synnit" sitten vain niitä, joiden vuoksi tulee erottaa?
Miten on esim. katkeruuden, pahan puhumisen, juoruilun, rakkaudettomuuden yms. "syntien" kohdalla, jotka eivät ole välttämättä toteennäytettäviä syntejä?
Tuleeko niistäkin erottaa?
Olen myöskin pohtinut sitä, että entäs jos esim. 5 lapsisen avopariperheen toinen vanhemmista tulee uskoon, haluaa kasteelle ja liittyä seurakuntaan, mutta toinen puolisoista ei suostu avioliittoon.
Mikä Sinun mielestäsi tällaisessa tapauksessa olisi oikea ratkaisu?
- Vaatia erilleen muuttamista ja näin saattaa esim. uskomaton osapuoli altiiksi huoruuden synnille?
- Päästää kasteelle ja liittää seurakuntaan uskossa oleva puoliso?
- Vai kieltää uskovalta osapuolelta kaste ja seurakuntaan liittyminen, ellei suostu hylkäämään perhettään, eli vaatia kyseiseltä henkilöltä hylkäämisen "syntiä" joka on Jumalan silmissä yksi pahimpia syntejä?
Nämä ovat siis minun mielestäni hyvin monitahoisia asioita ja tilanteita ja jokaisen tapauksen tulisi käsitellä rukoillen Jumalan edessä, mikä on oikea toimintatapa.Nykyään ovat harvassa ne helluntaiseurakunnat, jotka pitävät seurakuntakuria. Kirjoittamasi perusteella näyttää siltä, että Sinun seurakuntasi pitää seurakuntakuria ainakin jollakin tapaa. Tarkoitin tuolla seuurakunnan kokouksissa käymättömyydellä sitä, että on paljon nimellisiä helluntailaisia, jotka ovat luopuneet uskostaan, eivätkä käy sen vuoksi seurakunnan kokouksissa. Ei kai näille jaeta seurakunnassanne ehtoollista kotikäynteinä?
Mainitsin nuo "synnit" esimerkkeinä siksi, että aikaisemmin ne olivat kadottavia syntejä helluntaiseurakunnissa ja niiden takia hyvin helposti erotettiin seurakunnan jäsenyydestä. Olen ollut itsekin läsnä eräässä erottamistilanteessa alkoholin ja tupakan osalta.
Voisitko vielä valaista yksityiskohtaisemmin, liittyikö tuohon uskosta luopumiseen mainitsemani alkoholin väärinkäyttö, tupakointi, esiaviolliset suhteet ja avoliitot? Nämä asiathan on helluntaiseurakunnissa perinteisesti jyrkästi tuomittu ja syytetty lähinnä muita kristillisiä kirkkoja noiden syntien sallimisesta. Vai millä tavoin uskosta luopuminen ilmeni erotettujen kohdalla?
Katkeruuden pahanpuhumisen, rakkaudettomuuden yms syntien kohdalla helluntailaiset eivät ole antaneet minkäänlaista rangaistusta silloin kun se on kohdistunut johonkin helluntaseurakunnan ulkopuoliseen ja kun on koettu tuollaisen käyttäytymisen edistävän helluntaiseurakunnan asiaa. Mainitsen tästä esimerkkinä juuri uskonnollisen painostamisen, pelottelun, pakkotodistamisen, lasten pakottamisen erilaisilla henkisillä painostuskeinoilla uskonratkaisun tekemiseen ym. Sen sijaan, jos joku helluntaiseurakunnan sisällä on kokenut enemmistön tai seurakunnan johdon taholta rakkaudettomuutta, saa tämä kohde helposti lähtöpassit seurakunnasta "katkeruuden" ja "väärällä paikalla olemisen" takia, vaikka uskossa olisikin.
Minulla on näistä asioista oma mielipiteeni ja käsitykseni. Haluan kuitenkin kuulla helluntailaisten käsityksiä asioista, jotka tuomitaan helluntaiseurakunnissa, mutta joita tapahtuu yhä enenevässä määrin helluntaiuskovien keskuudessa. Enää helluntailaiset eivät mielestäni voisi käyttää muita kristillisiä kirkkoja esimerkkeinä syntielämästä, koska samoja "syntejä" esiintyy yleisesti helluntaiseurakunnissakin.
Mainittakoon, että minulla on äitini puolen helluntaisuvussa lukuisia avioeroja, eräs helluntailainen serkkuni on jo kaksi kertaa eronnut uskovasta miehestään ja nyt on kolmas mies menossa ja väkevässä uskossa on. Oma helluntailainen äitini on elänyt jo noin 10 vuotta avoliitossa uskomattoman miehen kanssa, eikä seurakunnasta ole kukaan nuhdellut tämän vuoksi (eipä silti, hyvä mies äidilläni nyt on verrattuna omaan isääni). Myös tupakointia ja alkoholin väärinkäyttöä on ollut helluntailaisten sukulaisteni keskuudessa ilman seurakunnasta erottamisia.~~tp~~ kirjoitti:
Muistutan myöskin edelleen, että seurakunnalisia asioita ei voida perustaa myöskään oletusten varaan, sen enempää kuin juorujenkaan varaan ja sellaisissa tilanteissa, joissa ei voida mitään toteennäyttää, on luottauduttana Jumalan puuttumiseen, sillä eihän ole tarkoitus, että seurakunnat harjoittavat jonkinasteista salapoliisina olemista tai ajojahtia, etsien ihmisten syntejä ja virheitä.
Onhan meidän kasteelle menossakin luotettava vain asianomaisen sanaan, hänen oman suunsa tunnustukseen, eli kyllä seurakuntaelämä perustuu hyvin pitkälle luottamukseen ja jo Raamatussa sanotaan, että mukana kasvaa on "sekakansaa" ja kasvaa myöskin lustetta, mutta Jumala nämä sitten ajallaan erottelee, mitä ihmiset eivät voi tehdä normaalein toimenpitein.Se erottamistilanne, jossa itse olin mukana, ei perustunut oletusten varaan. Tämä erotettava henkilö oli alkanut tupakoimaan ja käyttämään keskiolutta. Seurakunnan vuosikokouksessa mainittiin juotujen pullojen lukumäärä (muistaakseni kaksi-kolme, hyvin vähäinen määrä kuitenkin) ja tupakointi, mikä oli kahden vanhimmistoveljen nuhtelukäynnillä erotettavan kotona nähty. Kun nuhtelusta ei ollut apua, henkilö todettiin erotetuksi seurakunnasta.
Mainitsemaasi vahtimista ja kyttäämistä oli takavuosina paljonkin helluntaiseurakunnissa. Vain suurimmissa seurakunnissa lienee vältytty tältä. Tiedät pitkän linjan helluntailaisena, että nämä kertomani asiat ovat täysin totta ja että juuri näin meneteltiin aikaisemmin.- vaivaiskoivin takaa
mazdels kirjoitti:
Nykyään ovat harvassa ne helluntaiseurakunnat, jotka pitävät seurakuntakuria. Kirjoittamasi perusteella näyttää siltä, että Sinun seurakuntasi pitää seurakuntakuria ainakin jollakin tapaa. Tarkoitin tuolla seuurakunnan kokouksissa käymättömyydellä sitä, että on paljon nimellisiä helluntailaisia, jotka ovat luopuneet uskostaan, eivätkä käy sen vuoksi seurakunnan kokouksissa. Ei kai näille jaeta seurakunnassanne ehtoollista kotikäynteinä?
Mainitsin nuo "synnit" esimerkkeinä siksi, että aikaisemmin ne olivat kadottavia syntejä helluntaiseurakunnissa ja niiden takia hyvin helposti erotettiin seurakunnan jäsenyydestä. Olen ollut itsekin läsnä eräässä erottamistilanteessa alkoholin ja tupakan osalta.
Voisitko vielä valaista yksityiskohtaisemmin, liittyikö tuohon uskosta luopumiseen mainitsemani alkoholin väärinkäyttö, tupakointi, esiaviolliset suhteet ja avoliitot? Nämä asiathan on helluntaiseurakunnissa perinteisesti jyrkästi tuomittu ja syytetty lähinnä muita kristillisiä kirkkoja noiden syntien sallimisesta. Vai millä tavoin uskosta luopuminen ilmeni erotettujen kohdalla?
Katkeruuden pahanpuhumisen, rakkaudettomuuden yms syntien kohdalla helluntailaiset eivät ole antaneet minkäänlaista rangaistusta silloin kun se on kohdistunut johonkin helluntaseurakunnan ulkopuoliseen ja kun on koettu tuollaisen käyttäytymisen edistävän helluntaiseurakunnan asiaa. Mainitsen tästä esimerkkinä juuri uskonnollisen painostamisen, pelottelun, pakkotodistamisen, lasten pakottamisen erilaisilla henkisillä painostuskeinoilla uskonratkaisun tekemiseen ym. Sen sijaan, jos joku helluntaiseurakunnan sisällä on kokenut enemmistön tai seurakunnan johdon taholta rakkaudettomuutta, saa tämä kohde helposti lähtöpassit seurakunnasta "katkeruuden" ja "väärällä paikalla olemisen" takia, vaikka uskossa olisikin.
Minulla on näistä asioista oma mielipiteeni ja käsitykseni. Haluan kuitenkin kuulla helluntailaisten käsityksiä asioista, jotka tuomitaan helluntaiseurakunnissa, mutta joita tapahtuu yhä enenevässä määrin helluntaiuskovien keskuudessa. Enää helluntailaiset eivät mielestäni voisi käyttää muita kristillisiä kirkkoja esimerkkeinä syntielämästä, koska samoja "syntejä" esiintyy yleisesti helluntaiseurakunnissakin.
Mainittakoon, että minulla on äitini puolen helluntaisuvussa lukuisia avioeroja, eräs helluntailainen serkkuni on jo kaksi kertaa eronnut uskovasta miehestään ja nyt on kolmas mies menossa ja väkevässä uskossa on. Oma helluntailainen äitini on elänyt jo noin 10 vuotta avoliitossa uskomattoman miehen kanssa, eikä seurakunnasta ole kukaan nuhdellut tämän vuoksi (eipä silti, hyvä mies äidilläni nyt on verrattuna omaan isääni). Myös tupakointia ja alkoholin väärinkäyttöä on ollut helluntailaisten sukulaisteni keskuudessa ilman seurakunnasta erottamisia.No johan on Mazdelsin suku syntistä porukkaa. Ei ihme, että hänellä on hätä raamatullisten helluntailaisten asemasta.
- Rapanhapakko
vaivaiskoivin takaa kirjoitti:
No johan on Mazdelsin suku syntistä porukkaa. Ei ihme, että hänellä on hätä raamatullisten helluntailaisten asemasta.
Entäs helluntailaisten tekemät TALOUSRIKOKSET?
Vieläkö nämä ovat helluntaiseurakunnissa arvostettuina jäseninä?
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9427238
En minä väitä, että hellarit tekisivät suhteessa enemmän rikoksia kuin muutkaan, mutta sen sanon että jos on mukamas "Uudestisyntynyt", jolla on "Pyhän Hengen Kaste" ja "Henkilökohtainen Suhde Jeesuksen Kanssa", niin eihän tuollaista pitäisi tapahtua ollenkaan! Joten ei taida olla todellista nuo hokemansa, kunhan "kaanaankieleensä" kuuluu puhua noin.
No jaa... tämän spekuloin, kun en kultistanne yhtään pidä: Jos ja mielestäni kun koko oppinne perustana on silmien sulkeminen todellisuudelta ja valehtelu että Jumala nämä heille suoraan kertoilee..... niin kummakos tuo, että joillakin, siis vain joillakin hellareilla se elämänasenne lipsuu myös muuhun elämään. Eli menee omat rahat ja muiden rahat sekaisin. - Pääkonttorin mies
koditon1 kirjoitti:
"Jokaisella uskonsa tunnustaneella ja kastetulla jäsenellä on puhe ja äänivalta".
Ei pidä paikkansa, jos seurakuntasi on ns. yhdyskuntamuotoinen Suomen Helluntaikirkon alainen jäsenseurakunta, ja jossa toiminta ja omaisuus on siirretty äänestyksellä (tai ilman) pois yhdistykseltä. Pelkästään vanhaan yhdistykseen kuuluvilla ei ole samoja oikeuksia.Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia jäit kaipaamaan? Miten se näkyy seurakunnan elämässä?
- Pääkonttorin mies
mazdels kirjoitti:
Nykyään ovat harvassa ne helluntaiseurakunnat, jotka pitävät seurakuntakuria. Kirjoittamasi perusteella näyttää siltä, että Sinun seurakuntasi pitää seurakuntakuria ainakin jollakin tapaa. Tarkoitin tuolla seuurakunnan kokouksissa käymättömyydellä sitä, että on paljon nimellisiä helluntailaisia, jotka ovat luopuneet uskostaan, eivätkä käy sen vuoksi seurakunnan kokouksissa. Ei kai näille jaeta seurakunnassanne ehtoollista kotikäynteinä?
Mainitsin nuo "synnit" esimerkkeinä siksi, että aikaisemmin ne olivat kadottavia syntejä helluntaiseurakunnissa ja niiden takia hyvin helposti erotettiin seurakunnan jäsenyydestä. Olen ollut itsekin läsnä eräässä erottamistilanteessa alkoholin ja tupakan osalta.
Voisitko vielä valaista yksityiskohtaisemmin, liittyikö tuohon uskosta luopumiseen mainitsemani alkoholin väärinkäyttö, tupakointi, esiaviolliset suhteet ja avoliitot? Nämä asiathan on helluntaiseurakunnissa perinteisesti jyrkästi tuomittu ja syytetty lähinnä muita kristillisiä kirkkoja noiden syntien sallimisesta. Vai millä tavoin uskosta luopuminen ilmeni erotettujen kohdalla?
Katkeruuden pahanpuhumisen, rakkaudettomuuden yms syntien kohdalla helluntailaiset eivät ole antaneet minkäänlaista rangaistusta silloin kun se on kohdistunut johonkin helluntaseurakunnan ulkopuoliseen ja kun on koettu tuollaisen käyttäytymisen edistävän helluntaiseurakunnan asiaa. Mainitsen tästä esimerkkinä juuri uskonnollisen painostamisen, pelottelun, pakkotodistamisen, lasten pakottamisen erilaisilla henkisillä painostuskeinoilla uskonratkaisun tekemiseen ym. Sen sijaan, jos joku helluntaiseurakunnan sisällä on kokenut enemmistön tai seurakunnan johdon taholta rakkaudettomuutta, saa tämä kohde helposti lähtöpassit seurakunnasta "katkeruuden" ja "väärällä paikalla olemisen" takia, vaikka uskossa olisikin.
Minulla on näistä asioista oma mielipiteeni ja käsitykseni. Haluan kuitenkin kuulla helluntailaisten käsityksiä asioista, jotka tuomitaan helluntaiseurakunnissa, mutta joita tapahtuu yhä enenevässä määrin helluntaiuskovien keskuudessa. Enää helluntailaiset eivät mielestäni voisi käyttää muita kristillisiä kirkkoja esimerkkeinä syntielämästä, koska samoja "syntejä" esiintyy yleisesti helluntaiseurakunnissakin.
Mainittakoon, että minulla on äitini puolen helluntaisuvussa lukuisia avioeroja, eräs helluntailainen serkkuni on jo kaksi kertaa eronnut uskovasta miehestään ja nyt on kolmas mies menossa ja väkevässä uskossa on. Oma helluntailainen äitini on elänyt jo noin 10 vuotta avoliitossa uskomattoman miehen kanssa, eikä seurakunnasta ole kukaan nuhdellut tämän vuoksi (eipä silti, hyvä mies äidilläni nyt on verrattuna omaan isääni). Myös tupakointia ja alkoholin väärinkäyttöä on ollut helluntailaisten sukulaisteni keskuudessa ilman seurakunnasta erottamisia.mazdels, kerroit että olet ollut tilaisuudessa jossa tupakoitsija on erotettu. Oliko sinä se erotettu?
Mielestäni tupakanpoltto ei uskosta luopumista, olen pahoillani jos jossakin on ollut tuollaista vallan väärinkäyttöä. Pääkonttorin mies kirjoitti:
mazdels, kerroit että olet ollut tilaisuudessa jossa tupakoitsija on erotettu. Oliko sinä se erotettu?
Mielestäni tupakanpoltto ei uskosta luopumista, olen pahoillani jos jossakin on ollut tuollaista vallan väärinkäyttöä.Olen kertonut tuon erottamistapauksen aikaisemmin, mutta tulkoon myös tässä. Tapaus on 1970-luvulta. Olin isäni kanssa synnyninpaikkakuntani helluntaiseurakunnan (tuolloin n 60 jäsentä) vuosikokouksessa, jossa käsiteltiin kaksi erottamistapausta, joista toisen tapauksen olen jo unohtanut.
Tämän toisen henkilön erottaminen ja sen perustelut jäivät kuitenkin mieleeni, koska kyseisen seurakunnan saarnaaja L Y syyllistyi itse samaan syntiin. Eli tämä erotettava mieshenkilö oli ollut jo vuosia uskossa ja helluntaiseurakunnan jäsen. Viime aikoina hän ei ollut käynyt enää kokouksissa ja hänen oli nähty viettävän syntistä elämää. Seurakunnan kokouksessa todettiin, että tätä henkilöä oli käynyt tapaamassa ja ojentamassa pari vanhimmistoveljeä. Kun henkilö ei ojennuksesta huolimatta lopettanut syntielämäänsä, asia otettiin esille seurakunnan vuosikokouksessa.
Tämän tapauksen käsittelemiseen meni aikaakin. Henkilön synnit kerottiin seurakuntalaisille yksityiskohtaisesti. Vanhimmistoveljet todistivat, että olivat nähneet henkilön juovan pari-kolme pulloa keskiolutta ja tupakoivan. Vuosikokouksessa todettiin, että asiassa on toimittu Raamatun mukaan ja kaksi todistajaa on nähnyt synnit ja käynyt ojentamassa henkilöä. Kun henkilö ei tehnyt parannusta syntielämästään, todettiin kokouksessa olevan raamatunmukaista erottaa hänet seurakunnasta. Asiasta ei äänestetty, mutta puheenjohtajan ehdotukseen tuli kannatushuutoja.
Surkuhupaisaa oli, että tuolloin oli helluntaiseurakunnan saarnaajana ko. seurakunnassa henkilö, "jonka vatsa ei kestänyt maitoa". Saarnaaja käytti tämän syyn takia keskiolutta, välillä melko reippaastikin. Tämä saarnaaja oli luonnollisesti mukana erottamassa tätä "langennutta" veljeä seurakunnasta.
Saarnaaja L Y:n ura paikkakuntani helluntaiseurakunnassa loppui muutamaa vuotta myöhemmin, koska hän ei alkoholismiltaan voinut enää hoitaa tehtäviään. Hän ei enää jatkanut saarnaajana muuallakaan ja on nyttemmin jo kuollut.
Mieleeni on jäänyt tuon saarnaajan turvonneet, punakat kasvot tuolta ajalta. Käydessään meillä puutalkoissa, hänellä oli aina mukana auton takakontissa keskikaljakori, josta talkoissa kului aika monta pulloa. Myös lastenleireillä saarnaajalla oli aina keskiolutkori auton takakontissa ja me lapset seurasimme silmä tarkkana, milloin "saarnaajasetä" avaa pullon. Että tällaista kaksinaismoraalia.
Olen muuten Pääkonttorin miehen kanssa samaa mieltä, että tupakanpoltto ei ole uskosta luopumista, ei myöskään alkoholin kohtuukäyttö.- ~~tähkäpää~~
mazdels kirjoitti:
Se erottamistilanne, jossa itse olin mukana, ei perustunut oletusten varaan. Tämä erotettava henkilö oli alkanut tupakoimaan ja käyttämään keskiolutta. Seurakunnan vuosikokouksessa mainittiin juotujen pullojen lukumäärä (muistaakseni kaksi-kolme, hyvin vähäinen määrä kuitenkin) ja tupakointi, mikä oli kahden vanhimmistoveljen nuhtelukäynnillä erotettavan kotona nähty. Kun nuhtelusta ei ollut apua, henkilö todettiin erotetuksi seurakunnasta.
Mainitsemaasi vahtimista ja kyttäämistä oli takavuosina paljonkin helluntaiseurakunnissa. Vain suurimmissa seurakunnissa lienee vältytty tältä. Tiedät pitkän linjan helluntailaisena, että nämä kertomani asiat ovat täysin totta ja että juuri näin meneteltiin aikaisemmin.>>>>>" Tiedät pitkän linjan helluntailaisena, että nämä kertomani asiat ovat täysin totta ja että juuri näin meneteltiin aikaisemmin."
- ~~tähkäpää~~
mazdels kirjoitti:
Nykyään ovat harvassa ne helluntaiseurakunnat, jotka pitävät seurakuntakuria. Kirjoittamasi perusteella näyttää siltä, että Sinun seurakuntasi pitää seurakuntakuria ainakin jollakin tapaa. Tarkoitin tuolla seuurakunnan kokouksissa käymättömyydellä sitä, että on paljon nimellisiä helluntailaisia, jotka ovat luopuneet uskostaan, eivätkä käy sen vuoksi seurakunnan kokouksissa. Ei kai näille jaeta seurakunnassanne ehtoollista kotikäynteinä?
Mainitsin nuo "synnit" esimerkkeinä siksi, että aikaisemmin ne olivat kadottavia syntejä helluntaiseurakunnissa ja niiden takia hyvin helposti erotettiin seurakunnan jäsenyydestä. Olen ollut itsekin läsnä eräässä erottamistilanteessa alkoholin ja tupakan osalta.
Voisitko vielä valaista yksityiskohtaisemmin, liittyikö tuohon uskosta luopumiseen mainitsemani alkoholin väärinkäyttö, tupakointi, esiaviolliset suhteet ja avoliitot? Nämä asiathan on helluntaiseurakunnissa perinteisesti jyrkästi tuomittu ja syytetty lähinnä muita kristillisiä kirkkoja noiden syntien sallimisesta. Vai millä tavoin uskosta luopuminen ilmeni erotettujen kohdalla?
Katkeruuden pahanpuhumisen, rakkaudettomuuden yms syntien kohdalla helluntailaiset eivät ole antaneet minkäänlaista rangaistusta silloin kun se on kohdistunut johonkin helluntaseurakunnan ulkopuoliseen ja kun on koettu tuollaisen käyttäytymisen edistävän helluntaiseurakunnan asiaa. Mainitsen tästä esimerkkinä juuri uskonnollisen painostamisen, pelottelun, pakkotodistamisen, lasten pakottamisen erilaisilla henkisillä painostuskeinoilla uskonratkaisun tekemiseen ym. Sen sijaan, jos joku helluntaiseurakunnan sisällä on kokenut enemmistön tai seurakunnan johdon taholta rakkaudettomuutta, saa tämä kohde helposti lähtöpassit seurakunnasta "katkeruuden" ja "väärällä paikalla olemisen" takia, vaikka uskossa olisikin.
Minulla on näistä asioista oma mielipiteeni ja käsitykseni. Haluan kuitenkin kuulla helluntailaisten käsityksiä asioista, jotka tuomitaan helluntaiseurakunnissa, mutta joita tapahtuu yhä enenevässä määrin helluntaiuskovien keskuudessa. Enää helluntailaiset eivät mielestäni voisi käyttää muita kristillisiä kirkkoja esimerkkeinä syntielämästä, koska samoja "syntejä" esiintyy yleisesti helluntaiseurakunnissakin.
Mainittakoon, että minulla on äitini puolen helluntaisuvussa lukuisia avioeroja, eräs helluntailainen serkkuni on jo kaksi kertaa eronnut uskovasta miehestään ja nyt on kolmas mies menossa ja väkevässä uskossa on. Oma helluntailainen äitini on elänyt jo noin 10 vuotta avoliitossa uskomattoman miehen kanssa, eikä seurakunnasta ole kukaan nuhdellut tämän vuoksi (eipä silti, hyvä mies äidilläni nyt on verrattuna omaan isääni). Myös tupakointia ja alkoholin väärinkäyttöä on ollut helluntailaisten sukulaisteni keskuudessa ilman seurakunnasta erottamisia.>>>>>" Vai millä tavoin uskosta luopuminen ilmeni erotettujen kohdalla?"
~~tähkäpää~~ kirjoitti:
>>>>>" Tiedät pitkän linjan helluntailaisena, että nämä kertomani asiat ovat täysin totta ja että juuri näin meneteltiin aikaisemmin."
Joku mainitsi jossakin ketjussa sanan "sanakikkailu". Helluntailaiset ovat alkaneet harrastamaan tuollaista asiaa. Kyseisessä vuosikokouksessa kerrottiin erotettavan synnit seurakuntalaisille juuri kuten olen ne kuvannut. Varmaan Tähkäpää ymmärsi, mitä tarkoitin nuhtelukäynnillä, mutta tässä alkoi sanakikkailu. Olisiko pitänyt olla paremminkin valvontakäynti, tarkastuskäynti tai varoituskäynti?
Onko Tähkäpään seurakunnassa ilmoitettu julkisesti erotettavien nimet ja erotettavien henkilöiden erottamisen perusteet?~~tähkäpää~~ kirjoitti:
>>>>>" Vai millä tavoin uskosta luopuminen ilmeni erotettujen kohdalla?"
Kysyn näistä erottamisperusteista sen vuoksi, että esiaviollinen seksi, tupakointi, alkoholin käyttäminen, avioerot, avoliitot ym. tuomitaan helluntaiseurakunnissa ja noiden syntien tekijät on mainittu usein olevan muissa kristillisissä kirkoissa (lähinnä luterilaisessa kirkossa), mutta ei meillä helluntaiseurakunnassa.
Kuitenkin näitä synnintekijöitä on helluntaiseurakunnissa, on ollut jo aikaisemmin ja nykyään moni noista mainitsemistani asioista on helluntaiseurakunnissa arkipäivää.
Helluntaiseurakunnat ovat kuuluisia siitä, että he ovat pyrkineet vaalimaan raittiutta ja siveyttä sekä muuta puhtautta seurakunnissaan. Joku ilmaisee asian niin, että helluntaiseurakunnissa on paljon kiellettyjä asioita, kieltoja tai joku sanoo, että helluntaiseurakunnat ovat lakihenkisiä. Ehkä helluntailaisten ei kannattaisi kertoa esimerkkeinä syntielämästä esim. luterilaisia, koska samanlaista syntielämää vietetään nykyisin omassa rakkaassa helluntaiherätyksessä.
Helluntaiherätys voisi laatia vaikka Talvipäivillä julistuksen ja suosituksen, että pyrittäisiin uskovina olemaan leimaamatta muita kristillisiä kirkkokuntia esimerkkeinä syntielämästä, koska sitä on tarpeeksi jo omassa helluntaiherätyksessämme. Myös yhteisten menettelytapojen ja kriteereiden asettaminen seurakunnasta erottamisille voisi olla talvipäivien eräs tärkeä aihe. Olkoon tämä vaikka yksi toimintatapa aluksi.- koditon1
Pääkonttorin mies kirjoitti:
Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia jäit kaipaamaan? Miten se näkyy seurakunnan elämässä?
Miltä sinusta tuntuisi elellä kodissa, jossa sinulla ei olisi mitään oikeutta ottaa kantaa (äänestää, tehdä päätöksiä) kodin hankintoihin ja muihin elämiseen liittyviin asioihin?
Ehkäpä sellaisiakin on, joille sopii parhaiten " äänettömän yhtiökumppanin status", liekö sinäkin sellainen. Mutta jos on tottunut kantamaan vastuuta eri tavoin seurakunnan sisällä vuosikymmeniä, ei toisen luokan seurakuntalaisuus tunnu ihan mahdottoman kotoisalta. - Pääkonttorin mies
koditon1 kirjoitti:
Miltä sinusta tuntuisi elellä kodissa, jossa sinulla ei olisi mitään oikeutta ottaa kantaa (äänestää, tehdä päätöksiä) kodin hankintoihin ja muihin elämiseen liittyviin asioihin?
Ehkäpä sellaisiakin on, joille sopii parhaiten " äänettömän yhtiökumppanin status", liekö sinäkin sellainen. Mutta jos on tottunut kantamaan vastuuta eri tavoin seurakunnan sisällä vuosikymmeniä, ei toisen luokan seurakuntalaisuus tunnu ihan mahdottoman kotoisalta.Kuinka usein seurakunnassa ollessasi päätöksiä on tehty äänestämällä asioista?
Miten häviölle näissä äänestyksissä jääneet ovat siihen suhtautuneet? - koditon1
Pääkonttorin mies kirjoitti:
Kuinka usein seurakunnassa ollessasi päätöksiä on tehty äänestämällä asioista?
Miten häviölle näissä äänestyksissä jääneet ovat siihen suhtautuneet?Jopa useamman kerran vuodessa.
Äänestysten sisältö ja tarpeellisuus riippuu monista asioista. Toisinaan on enemmän äänestystä vaativia asioita (esim. isot remontit ja muut investoinnit). Pointtina tässä on se, että on mielestäni epäoikeudenmukaista , jos mahdollisuutta äänestämiseen ei ole kaikilla seurkuntalaisilla tasavertaisesti. - Outoa..
mazdels kirjoitti:
Joku mainitsi jossakin ketjussa sanan "sanakikkailu". Helluntailaiset ovat alkaneet harrastamaan tuollaista asiaa. Kyseisessä vuosikokouksessa kerrottiin erotettavan synnit seurakuntalaisille juuri kuten olen ne kuvannut. Varmaan Tähkäpää ymmärsi, mitä tarkoitin nuhtelukäynnillä, mutta tässä alkoi sanakikkailu. Olisiko pitänyt olla paremminkin valvontakäynti, tarkastuskäynti tai varoituskäynti?
Onko Tähkäpään seurakunnassa ilmoitettu julkisesti erotettavien nimet ja erotettavien henkilöiden erottamisen perusteet?Mikä on seurakunnan vuosikokous?
- on kokouksia
Outoa.. kirjoitti:
Mikä on seurakunnan vuosikokous?
Mua toi sanonta ei häiritse. Joku kokous seurakunnassa.
Tosin muistaakseni monet seurakunnat ilmoittivat aikoinaan tiettyyn aikaan vuodesta sekä seurakunnan kokouksen että yhdistyksen kokouksen tapahtuvaksi peräkkäin samana päivänä - ja joskus päiväkokouksen jälkeen, ettei sadan kilometrin päästä tarvi niihin erikseen tulla. - ~~tähkäpää~~
mazdels kirjoitti:
Kysyn näistä erottamisperusteista sen vuoksi, että esiaviollinen seksi, tupakointi, alkoholin käyttäminen, avioerot, avoliitot ym. tuomitaan helluntaiseurakunnissa ja noiden syntien tekijät on mainittu usein olevan muissa kristillisissä kirkoissa (lähinnä luterilaisessa kirkossa), mutta ei meillä helluntaiseurakunnassa.
Kuitenkin näitä synnintekijöitä on helluntaiseurakunnissa, on ollut jo aikaisemmin ja nykyään moni noista mainitsemistani asioista on helluntaiseurakunnissa arkipäivää.
Helluntaiseurakunnat ovat kuuluisia siitä, että he ovat pyrkineet vaalimaan raittiutta ja siveyttä sekä muuta puhtautta seurakunnissaan. Joku ilmaisee asian niin, että helluntaiseurakunnissa on paljon kiellettyjä asioita, kieltoja tai joku sanoo, että helluntaiseurakunnat ovat lakihenkisiä. Ehkä helluntailaisten ei kannattaisi kertoa esimerkkeinä syntielämästä esim. luterilaisia, koska samanlaista syntielämää vietetään nykyisin omassa rakkaassa helluntaiherätyksessä.
Helluntaiherätys voisi laatia vaikka Talvipäivillä julistuksen ja suosituksen, että pyrittäisiin uskovina olemaan leimaamatta muita kristillisiä kirkkokuntia esimerkkeinä syntielämästä, koska sitä on tarpeeksi jo omassa helluntaiherätyksessämme. Myös yhteisten menettelytapojen ja kriteereiden asettaminen seurakunnasta erottamisille voisi olla talvipäivien eräs tärkeä aihe. Olkoon tämä vaikka yksi toimintatapa aluksi.Onko Sinun mielestäsi sitten oikein, ettei seurakunnissa vaalita ja myöskin tuoda esille, että uskovien on suotavaa elää sieveästi ja siten, että heidän elämänsä kirkastaisi Kristusta?
Tai onko olemassa sellaisiakin seurakuntia tai hengellisiä yhteisöjä, joissa kaikki ovat täysin synnittömiä?
Eli mitä Sinä oikein peräänkuulutat näillä teksteilläsi?????
Selität myös jatkuvasti,miten helluntaiseurakuntalaiset arvostelevat ja leimailivat sitä ja tätä, ja Sinä itse luterilaisena olet yksi aktiivisimmista helluntailaisten tekemisten ja olemisten arvostelijoista ja leimailijoista.
MIkä on siis tarkoituksesi ja motiivisi?? ~~tähkäpää~~ kirjoitti:
Onko Sinun mielestäsi sitten oikein, ettei seurakunnissa vaalita ja myöskin tuoda esille, että uskovien on suotavaa elää sieveästi ja siten, että heidän elämänsä kirkastaisi Kristusta?
Tai onko olemassa sellaisiakin seurakuntia tai hengellisiä yhteisöjä, joissa kaikki ovat täysin synnittömiä?
Eli mitä Sinä oikein peräänkuulutat näillä teksteilläsi?????
Selität myös jatkuvasti,miten helluntaiseurakuntalaiset arvostelevat ja leimailivat sitä ja tätä, ja Sinä itse luterilaisena olet yksi aktiivisimmista helluntailaisten tekemisten ja olemisten arvostelijoista ja leimailijoista.
MIkä on siis tarkoituksesi ja motiivisi??Helluntaiseurakunnissa on perinteisesti vaalittukin sitä, että uskovan tulisi elää siveästi ja niin, että heidän elämänsä kirkastaisi Kristusta. Toki se on hyvä asia. Mutta se ei ole hyvä asia, että helluntailaiset arvostelevat muita kristillisiä kirkkoja, kuten luterilaista kirkkoa, seurakuntakurin puuttumisesta ja kirkon jäsenten harjoittamasta syntielämästä. Miksi samaa asiaa ei nähdä syntinä omassa helluntaiyhteisössä??
Olen ottanut tämän asian esille juuri sen vuoksi, että helluntaiseurakunnat ovat luopuneet seurakuntakurin vaalimisesta monilta osin. Nykyään voidaan seurakuntakuria soveltaa uskoviin henkilöihin, jotka esim. rohkenevat helluntaikirkkoseurakunnissa vastustaa Helluntaikirkkoa tai uuskarismaattisuutta. Perinteiseen syntielämään ei seurakuntakuria käytetä.
Peräänkuulutan teksteilläni sitä, että Suomen helluntaiherätyksen oppi on muuttunut radikaalisti seurakuntakurin osalta. Onko syynä kenties se, että myös syntikäsitykset ovat helluntaiopissa muuttuneet = helluntaiseurakuntien maallistuminen? Mikä oli eilen syntiä, ei ole sitä enää tänään.
Helluntailaiset synnittömän ja puhtaan kilvoituksensa ja elämänsä vaalijoina eivät voi enää ylpeillä hyvällä kilvoituksellaan, eivätkä syyttää pelkästään muita seurakuntia syntielämästä. Tälläkin palstalla kiusallisten asioiden yhteydessä näkee jatkuvasti kommentteja, että niinhän tekevät luterilaiset.
Eihän uskoontullut ja upotuskästeella käynyt henkilö voi elää samanlaista syntielämää, kuin uskomaton ja upotuskastamaton henkilö. Tällaisen opetuksen olen helluntailaisuudessa eläneenä saanut.- Pääkonttorin mies
koditon1 kirjoitti:
Jopa useamman kerran vuodessa.
Äänestysten sisältö ja tarpeellisuus riippuu monista asioista. Toisinaan on enemmän äänestystä vaativia asioita (esim. isot remontit ja muut investoinnit). Pointtina tässä on se, että on mielestäni epäoikeudenmukaista , jos mahdollisuutta äänestämiseen ei ole kaikilla seurkuntalaisilla tasavertaisesti.Miten seurakunnassasi äänestyksessä häviölle suhtautuvat asiaa?
- Pääkonttorin mies
mazdels kirjoitti:
Helluntaiseurakunnissa on perinteisesti vaalittukin sitä, että uskovan tulisi elää siveästi ja niin, että heidän elämänsä kirkastaisi Kristusta. Toki se on hyvä asia. Mutta se ei ole hyvä asia, että helluntailaiset arvostelevat muita kristillisiä kirkkoja, kuten luterilaista kirkkoa, seurakuntakurin puuttumisesta ja kirkon jäsenten harjoittamasta syntielämästä. Miksi samaa asiaa ei nähdä syntinä omassa helluntaiyhteisössä??
Olen ottanut tämän asian esille juuri sen vuoksi, että helluntaiseurakunnat ovat luopuneet seurakuntakurin vaalimisesta monilta osin. Nykyään voidaan seurakuntakuria soveltaa uskoviin henkilöihin, jotka esim. rohkenevat helluntaikirkkoseurakunnissa vastustaa Helluntaikirkkoa tai uuskarismaattisuutta. Perinteiseen syntielämään ei seurakuntakuria käytetä.
Peräänkuulutan teksteilläni sitä, että Suomen helluntaiherätyksen oppi on muuttunut radikaalisti seurakuntakurin osalta. Onko syynä kenties se, että myös syntikäsitykset ovat helluntaiopissa muuttuneet = helluntaiseurakuntien maallistuminen? Mikä oli eilen syntiä, ei ole sitä enää tänään.
Helluntailaiset synnittömän ja puhtaan kilvoituksensa ja elämänsä vaalijoina eivät voi enää ylpeillä hyvällä kilvoituksellaan, eivätkä syyttää pelkästään muita seurakuntia syntielämästä. Tälläkin palstalla kiusallisten asioiden yhteydessä näkee jatkuvasti kommentteja, että niinhän tekevät luterilaiset.
Eihän uskoontullut ja upotuskästeella käynyt henkilö voi elää samanlaista syntielämää, kuin uskomaton ja upotuskastamaton henkilö. Tällaisen opetuksen olen helluntailaisuudessa eläneenä saanut.Mazdels, oletko ajatellut liittyä takaisin helluntaiseurakuntaan, jos löydät lapsuuteni muistojen mukaisen ihannoimasi seurakunnan? Oletko ajatellut perinteisiä helluntailaisia.
- Myös uskova
mazdels kirjoitti:
Helluntaiseurakunnissa on perinteisesti vaalittukin sitä, että uskovan tulisi elää siveästi ja niin, että heidän elämänsä kirkastaisi Kristusta. Toki se on hyvä asia. Mutta se ei ole hyvä asia, että helluntailaiset arvostelevat muita kristillisiä kirkkoja, kuten luterilaista kirkkoa, seurakuntakurin puuttumisesta ja kirkon jäsenten harjoittamasta syntielämästä. Miksi samaa asiaa ei nähdä syntinä omassa helluntaiyhteisössä??
Olen ottanut tämän asian esille juuri sen vuoksi, että helluntaiseurakunnat ovat luopuneet seurakuntakurin vaalimisesta monilta osin. Nykyään voidaan seurakuntakuria soveltaa uskoviin henkilöihin, jotka esim. rohkenevat helluntaikirkkoseurakunnissa vastustaa Helluntaikirkkoa tai uuskarismaattisuutta. Perinteiseen syntielämään ei seurakuntakuria käytetä.
Peräänkuulutan teksteilläni sitä, että Suomen helluntaiherätyksen oppi on muuttunut radikaalisti seurakuntakurin osalta. Onko syynä kenties se, että myös syntikäsitykset ovat helluntaiopissa muuttuneet = helluntaiseurakuntien maallistuminen? Mikä oli eilen syntiä, ei ole sitä enää tänään.
Helluntailaiset synnittömän ja puhtaan kilvoituksensa ja elämänsä vaalijoina eivät voi enää ylpeillä hyvällä kilvoituksellaan, eivätkä syyttää pelkästään muita seurakuntia syntielämästä. Tälläkin palstalla kiusallisten asioiden yhteydessä näkee jatkuvasti kommentteja, että niinhän tekevät luterilaiset.
Eihän uskoontullut ja upotuskästeella käynyt henkilö voi elää samanlaista syntielämää, kuin uskomaton ja upotuskastamaton henkilö. Tällaisen opetuksen olen helluntailaisuudessa eläneenä saanut.Seurakuntien maallistumisen pelossako sinä täällä meitä arvostelet? On hieman vaikea saada selkoa tekstistäsi.
Tämän päivän helluntailainen elää sulassa sovussa muiden uskovien kanssa, ei luterilaisuus ole hänelle samanlainen punainen vaate, kuin se sinun nuoruudessasi oli.
Miltä korkeudelta kritisoit täällä? Tunnut olevan asettunut hieman meitä kurjia korkeamalle, miksi? Pääkonttorin mies kirjoitti:
Mazdels, oletko ajatellut liittyä takaisin helluntaiseurakuntaan, jos löydät lapsuuteni muistojen mukaisen ihannoimasi seurakunnan? Oletko ajatellut perinteisiä helluntailaisia.
En ole vaihtamassa helluntaiseurakuntaan, enkä ihannoi lapsuuteni helluntaiseurakuntaa. Puolustan kuitenkin perinteisiä yhdistysmuotoisia helluntaiseurakuntia ja heidän rukoushuoneitaan, joka on seurakuntalaisten yhteisillä varoilla hankittuja. Nyt helluntaikirkko on suorastaan ryöstämässä nämä seurakunnat itselleen ja ottamassa seurakuntien omaisuuden hallintaansa. Lisäksi Helluntaikirkko on tuomassa hirvittäviä harhaoppeja näihin seurakuntiin.
- Pääkonttorin mies
on kokouksia kirjoitti:
Mua toi sanonta ei häiritse. Joku kokous seurakunnassa.
Tosin muistaakseni monet seurakunnat ilmoittivat aikoinaan tiettyyn aikaan vuodesta sekä seurakunnan kokouksen että yhdistyksen kokouksen tapahtuvaksi peräkkäin samana päivänä - ja joskus päiväkokouksen jälkeen, ettei sadan kilometrin päästä tarvi niihin erikseen tulla.Hovioikeus laittoi merkille että osa todistajista ei erottanut virallista kokousta hengellisestä kokouksesta.
Myös uskova kirjoitti:
Seurakuntien maallistumisen pelossako sinä täällä meitä arvostelet? On hieman vaikea saada selkoa tekstistäsi.
Tämän päivän helluntailainen elää sulassa sovussa muiden uskovien kanssa, ei luterilaisuus ole hänelle samanlainen punainen vaate, kuin se sinun nuoruudessasi oli.
Miltä korkeudelta kritisoit täällä? Tunnut olevan asettunut hieman meitä kurjia korkeamalle, miksi?Helluntaiseurakuntien kaksinaismoraalin vuoksi on hyvä ajoittain muistuttaa tästäkin asiasta. Helluntailaisten olisi joskus hyvä muistella myös menneisyyttä ja siellä tehtyjä virheitä. Ehkä olisi paikallaan joskus myös myöntää tekemänsä virheet, eikä pyrkiä liian paljon salaamaan menneisyydessä tehtyjä vääriä asioita.
- ei konttoristi
Pääkonttorin mies kirjoitti:
Hovioikeus laittoi merkille että osa todistajista ei erottanut virallista kokousta hengellisestä kokouksesta.
Ota huomioon että keskimäärin koko vanha ja uudempi väki ei ole noista asioista perillä. Pienempi osa on.
Tämän hengellisen uskonsuunnan idea olisi suojella ja auttaa heikompia, ei saalistaa ja käyttää hyväksi. - ei konttoristi
Pääkonttorin mies kirjoitti:
Hovioikeus laittoi merkille että osa todistajista ei erottanut virallista kokousta hengellisestä kokouksesta.
Sitten vielä, voi olla kysymys siitä että kokouksessa on asia aikanaan ollut selvillä, mutta miten ne kaikki muistaa vuosien päästä. Kun pitäisi muistaa vieläpä selvästi tatarkasti.
Niitä on vähän jotka tiesivät tällaiseen varautua tekemällä muistiinpanoja. - Pääkonttorin mies
profetta kirjoitti:
Niinpä, helluntaikirkot tarvitsee valtion apua että voivat ihmisiä eksyttää. PS. Jos Herra Jeesus Kristus Jumalan Poika olisi seurakunnan pää ja paimen, niin hän kyllä siunaisi tarvittavat varat. Eikä seurakunnan tarvitsisi valtiolta kerjätä.
Myös Helluntaikirkkoon kuulumattomat seurakunnat saavat monessa kunnassa tukea toimintaansa. Onhan oikein että uskovien maksamilla veroilla tuetaan evankeliumin eteenpäin menoa. Yhteinen lähetysjärjestömme Fida saa miljoonien tukea toimintaa, tukeutuminen vain seurakuntien kannatukseen tarkoittaisi toiminnan rajua supistamista.
- Pääkonttorin mies
koditon1 kirjoitti:
Jopa useamman kerran vuodessa.
Äänestysten sisältö ja tarpeellisuus riippuu monista asioista. Toisinaan on enemmän äänestystä vaativia asioita (esim. isot remontit ja muut investoinnit). Pointtina tässä on se, että on mielestäni epäoikeudenmukaista , jos mahdollisuutta äänestämiseen ei ole kaikilla seurkuntalaisilla tasavertaisesti.Koditon1, kerro vielä miten teidän seurakunnassa äänestyksissä häviölle jääneet tilanteeseen suhtautuvat?
Pääkonttorin mies kirjoitti:
Koditon1, kerro vielä miten teidän seurakunnassa äänestyksissä häviölle jääneet tilanteeseen suhtautuvat?
Jos äänestykset toteutetaan muissakin Helluntaikirkoissa tyyliin Porin Helluntaikirkko (varmaan Pääkonttorin mies tietää, mitä tällä tapauksella tarkoitan), voidaan puhua lukuisista "menettelytapavirheistä".
Tällaisissa Porin kaltaisissa "menettelytapavirheäänestyksissä" voisi antaa asian oikeuden ratkaistavaksi. Eihän se kivalta tunnu jos 10 % seurakuntalaisista päättää myös loppujen 90% asioista. Ei sellaista voi vain olankohautuksella ohittaa. Vastasin tähän, vaikka minulta ei vastausta pyydettykään.- koditon1
Pääkonttorin mies kirjoitti:
Koditon1, kerro vielä miten teidän seurakunnassa äänestyksissä häviölle jääneet tilanteeseen suhtautuvat?
Jos minua tarkoitat kysymykselläsi niin vastaan jokseenkin näin: murheella, pettymyksellä, loukkaantumisella, täysin ulkopuolelle jäämisellä, omia pienryhmiä perustamalla, silloin tällöin seurakunnassa "kylässä käymisellä", tehtävistä irrottautumisella, oman hengellisen elämän perustamisella ainoastaan Raamattuun jne.
Minun suhtautumistani ja kokemustani kuvaavat kirjoitukseni täällä.
t.koditon1 Pääkonttorin mies kirjoitti:
Hovioikeus laittoi merkille että osa todistajista ei erottanut virallista kokousta hengellisestä kokouksesta.
Varmaan on vanhemmilla ihmisillä ollut vaikea erottaakin, kun aikaisemmin on toimittu toisella tavalla. Helluntaikirkko pyrkii muuttamaan kaiken vanhan ja perinteisen. omaan itsevaltaiseen tyyliin.
- tietoa
Helluntailaiset eivät ole nähneet mahdolliseksi järjestää toimintaansa uskonnonvapauslain mukaisena, koska uskonnonvapauslaki sisältää seikkoja, joista ei pääse irti. Uskonnonvapauslaki sisältää jo valmiin seurakuntamuodon.
Sen mukaisesti ei voi muodostaa seurakuntaa oman näkemyksensä mukaisesti.
Ei silloinkaan vaikka jokainen seurakunta muodostaisi seurakuntana oman uskontokunnan, ei siis valtakunnallista kirkkoa.
Vanha uskonnonvapauslaki oli pitkään ja uusi uskonnonvapauslaki kesästä 2003 alkaen. Uusi ei tuonut oleellista muutosta näissä kysymyksissä vanhaan nähden.
Mazdels toi seurakuntiin kuulumisesta esiin erään seikan, jossa on oleellinen ero perinteisten seurakuntien ja Helluntaikirkon seurakuntien välillä.
Tämä on yksi asia kun edellä viestissä kerroin Helluntaikirkon johtajien tekevän valheellisia väittämiä.
"Helluntaikirkko on luotu kierolla tavalla ja selityksin kuin näyttämään, että toteutuisi entiset vakaumukselliset periaatteet".
Pääkonttorin mies toi tekstejä, jotka ovat esimerkki mistä on kysymys. Juuri noin haluavat harhauttaa.
Mikäli ketjun aloittaja haluaa asiaan perehtyä, ehdotan luettavaksi uskonnonvapauslain 3§, jossa kerrotaan edellä mainitusta asiasta. Perehtyäkseen täytyy tietää kyllä muutama muukin seikka ja kohtia tästä toisista laeista.
Esiin tulee ristiriidat verrattuna siihen, mitä Helluntaikirkon teksteistä tavallisella lukemisella juuri tarkoituksella halutaan ihmisten käsittävän.
Todellinen sisältökin on löydettävissä, mutta ei helposti. Sellaiset kirkonvääntäjät ovat olleet asialla.
Tiedolle löytyy perusteet.- KuinkaMoni
Kuinka moni xxx yhdistyksen johtopaikoilla olevv a on perehtynyt mitä yhdistys laki pitää sisällään?
Kuinka moni xxx yhdistyksen johtopaikoilla oleva henkilö on perehtynyt mitä henkilötietolaki (henkilösuoja ) pitää sisällään?
Kuinka moni xxx yhdistyksen jäsenrekisteriä ylläpitävä oleva henkilö on perehtynyt miten tulee pitää tiedot niin ettei sivulliset pääse niitä näkemään? Ei edes oma perheen jäsen,ei edes esim. miespuolisen rekisterin pitäjän vaimo.
Näitä asioita tulisi nostaa tietoisuuteen, ettei niitä tarvi käräjillä selvitellä
- Entinen Maara
Porin oikeustoimiin johtanut tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten seurakuntaa johdetaan, kun hallitus ja vanhimmisto ovat yksi ja sama . Vanhimmiston johtajan ei tarvitse ymmärtää raamatusta mitään, kunhan vain osaa taloutta pyörittää tuottavasti. Järkytyin suuresti, kun seurasin oikeusistuntoja ja tajusin,että vanhimmistoa (ja siis myös seurakuntaa ja sen sisältöä) voi johtaa ihminen, jolle seurakuntalaisten hyvinvointi ja hengellinen kasvu eivät merkitse yhtään mitään. Raamatun hengellisten johtajien viisaus on aina ollut esimerkin voimassa. Paavali sanoi: "Olkaa minun seuraajiani." Oli, mitä seurata. Kaipa Porissakin on kehotettu samoin, mutta hedelmä on osoittanut, mitä tuli seurattua. Tutkikaa, mitä suuhunne panette ja mihin uskotte.
Helluntaikirkolle ei ole koskaan merkinnyt mitään seurakunnan hyvinvointi ja hengellinen kasvu. Tärkeintä on ollut saada vain mahdollisimman moni yhdistysmuotoinen helluntaiseurakunta lopetettua ja siirrettyä Helluntaikirkoksi. Ja hinnalla millä hyvänsä.
- Mopo karussa?
mazdels kirjoitti:
Helluntaikirkolle ei ole koskaan merkinnyt mitään seurakunnan hyvinvointi ja hengellinen kasvu. Tärkeintä on ollut saada vain mahdollisimman moni yhdistysmuotoinen helluntaiseurakunta lopetettua ja siirrettyä Helluntaikirkoksi. Ja hinnalla millä hyvänsä.
MITÄ JÄBÄ DUUNAA???
Helluntailaisuus ei muutu miksikään, olipa tuo nyt sitten kirkko tai yhdistys. Mopo karussa? kirjoitti:
MITÄ JÄBÄ DUUNAA???
Helluntailaisuus ei muutu miksikään, olipa tuo nyt sitten kirkko tai yhdistys.Helluntailaisuus on muuttunut helluntaikirkkokehityksen myötä paljon vanhasta perinteisestä Helluntaiherätyksestä. Mukaan on tullut paljon epäraitista toimintaa mm. äärikarismaattisuutta. Myös raha ja valta näyttelee paljon suurempaa osaa, kuin aikaisemmin.
Helluntaikirkko on myös saanut helluntailiikkeen pääuoman hajalle ja syy on juuri Helluntaikirkon agressiiviset laajentumispyrkimykset ja vallananastaminen kaikissa tärkeissä Helluntaiherätyksen yhteisissä asioissa, kuten lehden ja raamattuopiston kaappaamiset.- tietoa
Mopo karussa? kirjoitti:
MITÄ JÄBÄ DUUNAA???
Helluntailaisuus ei muutu miksikään, olipa tuo nyt sitten kirkko tai yhdistys.Ei Soffiina alias mazimaalinen ole jäbä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen
"Yleisessä tiedossa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki2056468Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1442887- 442347
- 962161
Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2382051Mitkä on ne arvot?
Itselleni särähtää korvaan joka kerta kun kuulen arvoista ja arvomaailmasta. Olen miettinyt paljon, että mikä on se minu2311467- 781432
Tätä et nähnyt tv:ssä: TTK-voittaja Anssi Heikkilä avautuu suhteesta Linnea Leinoon: "Sie annoit..."
Menikö voitto mielestäsi oikeaan osoitteeseen? Linnea Leino ja Anssi Heikkilä voittivat TTK:n vain 1,2 % erolla yleisöää131366Tavarakirppis lopettaa ilkivallan takia.
Tähänkö on jo Kajaanissa tultu? Onko lasten kuriomuus jo näin pitkällä, ei kait tätä aikuiset tee. Mikä on seuraava j71315Koulussa opetetaan anaali- ja suuseksiä
"Kirjassa puhutaan varsin suorasukaisesti ”vehkeistä, flirttailusta, suostumisesta ja kieltäytymisestä, nautinnosta sekä3871256