Julkisten menojen kasvu

Tottakai julkisten menojen kasvua selittää tehtävien lisääntyminen. Tehtävät eivät kuitenkaan lisäänny itsestään vaan niitä edelttää poliittiset päätökset.

Vanhasen kakkohallituksen aloittaessa siihen kuuluneet puolueet puhuivat avoimesti jakovarasta. Jo lähtökohtainen asenne oli lisätä menoja ja vähentää tuloja. Tämä tapahtui säästömiesten eli Sailaksen ja Niinistön varoitteluista huolimatta. Vanhasen porvarihallitus ei halunnut varautua huonoihin aikoihin eli mahdollisiin suhdannekuoppiin. Siitä hulimatta elvytysvaraa oli vielä edellisten hallitusten ja hyvien kausien perintönä sen verran, että sitä voitiin käyttää finanssikriisin paikkaamiseksi, tosin aika huonoin tuloksin.

Heikko taloustilanne ei mitenkään automaattisesti kasvata julkisia menoja, jos hallitus kykenee pitkäjänteiseen suhdannepolitiikkaan ei ala kerskumaan jakovaralla kuten Vanhasen kakkonen teki. Vuoden 2007 vaalien asenne ertyisesti Kokoomuksen ja Kepun kohdalla oli julkisten menojen kasvattamislupauksissa ja tulojen vähentämislupauksissa. Demarit olivat silloinkin yllättäen maltillisempia lupauksissaan ja hävisit sen myötä vaalitkin. Vanhanenhan on itsekin myöntänyt, että USAn finanssikriisi tuli yllättäen ja pyytämättä, mikä aiheutti sitten ongelmatilanteen, kun hallitus oli aloittanut leveän elämän. Tosin Kokoomuksessa ei haluttu lunastaa kaikkia niitä lupauksia, joita naisvaltaisten julkisten alojen palkkakuopan korjaamiseen oli luvattu. Mutta sellainen tietysti vaikuttaa työmarkkinaneuvotteluissa, kun porvaririntamakin haluaa äänestäjille lisää liksaa. Asenneilmapiiri muuttui tämän vuoksi esim. Raimo Sailaksen silmissä helvetilliseksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tottakai julkisten menojen kasvua selittää tehtävien lisääntyminen. Tehtävät eivät kuitenkaan lisäänny itsestään vaan niitä edelttää poliittiset päätökset.

Vanhasen kakkohallituksen aloittaessa siihen kuuluneet puolueet puhuivat avoimesti jakovarasta. Jo lähtökohtainen asenne oli lisätä menoja ja vähentää tuloja. Tämä tapahtui säästömiesten eli Sailaksen ja Niinistön varoitteluista huolimatta. Vanhasen porvarihallitus ei halunnut varautua huonoihin aikoihin eli mahdollisiin suhdannekuoppiin. Siitä hulimatta elvytysvaraa oli vielä edellisten hallitusten ja hyvien kausien perintönä sen verran, että sitä voitiin käyttää finanssikriisin paikkaamiseksi, tosin aika huonoin tuloksin.

Heikko taloustilanne ei mitenkään automaattisesti kasvata julkisia menoja, jos hallitus kykenee pitkäjänteiseen suhdannepolitiikkaan ei ala kerskumaan jakovaralla kuten Vanhasen kakkonen teki. Vuoden 2007 vaalien asenne ertyisesti Kokoomuksen ja Kepun kohdalla oli julkisten menojen kasvattamislupauksissa ja tulojen vähentämislupauksissa. Demarit olivat silloinkin yllättäen maltillisempia lupauksissaan ja hävisit sen myötä vaalitkin. Vanhanenhan on itsekin myöntänyt, että USAn finanssikriisi tuli yllättäen ja pyytämättä, mikä aiheutti sitten ongelmatilanteen, kun hallitus oli aloittanut leveän elämän. Tosin Kokoomuksessa ei haluttu lunastaa kaikkia niitä lupauksia, joita naisvaltaisten julkisten alojen palkkakuopan korjaamiseen oli luvattu. Mutta sellainen tietysti vaikuttaa työmarkkinaneuvotteluissa, kun porvaririntamakin haluaa äänestäjille lisää liksaa. Asenneilmapiiri muuttui tämän vuoksi esim. Raimo Sailaksen silmissä helvetilliseksi.

Lue lisää

"Heikko taloustilanne ei mitenkään automaattisesti kasvata julkisia menoja"

Jos työttömyys räjähtää käsiin laman takia niin eikö julkiset menot kasva?

heh heh... kirjoitti:

"Heikko taloustilanne ei mitenkään automaattisesti kasvata julkisia menoja"

Jos työttömyys räjähtää käsiin laman takia niin eikö julkiset menot kasva?

Työttömyyden räjähtäminen käsiin lisää julkisia menoja. Tämä on epäilemättä juuri näin Ahon hallitusen aikana, mutta ei Vanhasen kakkoshallituksen aikana, jolloin menot kasvoivat yhtä paljon kuin Ahon hallituksen aikoina. Taloustilanne alkoi heikentyä heti Vanhasen hallituksen aloittaessa, mutta se ei kovin paljon heijastunut julkisten menojen kasvuun eli tätä tarkoittaa se, että julkiset menot eivät automaattisesti kasvata julkisia menoja. Vanhasen hallitus suoritti jakovarahallusinaation sokaisemana menojen kasvattamisesta ja tulojen vähentämistä.

On myös syytä huomata, että työttömyysmenoista aiheutuvista kustannuksista noin puolet menee työnantajien ja vakuutettujen piikkiin työttömyysvakuutusmaksuina.

MPP kirjoitti:

Työttömyyden räjähtäminen käsiin lisää julkisia menoja. Tämä on epäilemättä juuri näin Ahon hallitusen aikana, mutta ei Vanhasen kakkoshallituksen aikana, jolloin menot kasvoivat yhtä paljon kuin Ahon hallituksen aikoina. Taloustilanne alkoi heikentyä heti Vanhasen hallituksen aloittaessa, mutta se ei kovin paljon heijastunut julkisten menojen kasvuun eli tätä tarkoittaa se, että julkiset menot eivät automaattisesti kasvata julkisia menoja. Vanhasen hallitus suoritti jakovarahallusinaation sokaisemana menojen kasvattamisesta ja tulojen vähentämistä.

On myös syytä huomata, että työttömyysmenoista aiheutuvista kustannuksista noin puolet menee työnantajien ja vakuutettujen piikkiin työttömyysvakuutusmaksuina.

Lue lisää

Suomen sosiaaliturvan menot olivat vuonna 2009 52,4 miljardia euroa, kertoo tuore Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportti. Asukasta kohden menot olivat 9 820 euroa.

Kasvua edellisvuoteen oli 7,9 prosenttia.

Taantuman vaikutus näkyy sosiaaliturvamenoissa. Vuonna 2009 yksittäisistä menoeristä kasvoivat merkittävästi TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET (35 prosenttia) ja vanhuuseläkkeiden menot (11 prosenttia). Palveluista eniten nousivat vanhusten ja vammaisten avopalveluiden, kotipalveluiden ja asumistuen menot.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/109579-suomen-sosiaaliturvan-hinta-9820-€hlo

Mielipunkki ei selviä enää kepukaunastaan selittelemällä!





..
Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen vuonna 2009 oli 30,6 prosenttia. Tämä oli 4,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tottakai julkisten menojen kasvua selittää tehtävien lisääntyminen. Tehtävät eivät kuitenkaan lisäänny itsestään vaan niitä edelttää poliittiset päätökset.

Vanhasen kakkohallituksen aloittaessa siihen kuuluneet puolueet puhuivat avoimesti jakovarasta. Jo lähtökohtainen asenne oli lisätä menoja ja vähentää tuloja. Tämä tapahtui säästömiesten eli Sailaksen ja Niinistön varoitteluista huolimatta. Vanhasen porvarihallitus ei halunnut varautua huonoihin aikoihin eli mahdollisiin suhdannekuoppiin. Siitä hulimatta elvytysvaraa oli vielä edellisten hallitusten ja hyvien kausien perintönä sen verran, että sitä voitiin käyttää finanssikriisin paikkaamiseksi, tosin aika huonoin tuloksin.

Heikko taloustilanne ei mitenkään automaattisesti kasvata julkisia menoja, jos hallitus kykenee pitkäjänteiseen suhdannepolitiikkaan ei ala kerskumaan jakovaralla kuten Vanhasen kakkonen teki. Vuoden 2007 vaalien asenne ertyisesti Kokoomuksen ja Kepun kohdalla oli julkisten menojen kasvattamislupauksissa ja tulojen vähentämislupauksissa. Demarit olivat silloinkin yllättäen maltillisempia lupauksissaan ja hävisit sen myötä vaalitkin. Vanhanenhan on itsekin myöntänyt, että USAn finanssikriisi tuli yllättäen ja pyytämättä, mikä aiheutti sitten ongelmatilanteen, kun hallitus oli aloittanut leveän elämän. Tosin Kokoomuksessa ei haluttu lunastaa kaikkia niitä lupauksia, joita naisvaltaisten julkisten alojen palkkakuopan korjaamiseen oli luvattu. Mutta sellainen tietysti vaikuttaa työmarkkinaneuvotteluissa, kun porvaririntamakin haluaa äänestäjille lisää liksaa. Asenneilmapiiri muuttui tämän vuoksi esim. Raimo Sailaksen silmissä helvetilliseksi.

Lue lisää

Kääntöpuoli!!!

Vanhasen hallitusken aikana Köythyys väheni.

Tuo on osa sitä julkisen talouden kasvua.

Kun pahoinvonti vähenee julkinen talous kasvaa.

Onko se milestäsi paha juttu? 2012 tilaston mukaan (Vanhsen hallituksen ajalta) Suhteellinen köyhyys väheni.

Julkisen talouden supistaminen otetaan yleensä köyhän selkänahasta.

Nyt puhutraan taas että veroja, varsinkaan tuloveroja ei voi kitistää. Vaihoehto siis tuolle>>

Olemme maksaneet Lipposen hallituksen aikana kertyneitä köyhien kyykytysmaksuja enemmän kuin tämän hetken nykyinen valtion velka. Nylkyinen velka pohjautuu juuri siihen!!!

MPP kirjoitti:

Työttömyyden räjähtäminen käsiin lisää julkisia menoja. Tämä on epäilemättä juuri näin Ahon hallitusen aikana, mutta ei Vanhasen kakkoshallituksen aikana, jolloin menot kasvoivat yhtä paljon kuin Ahon hallituksen aikoina. Taloustilanne alkoi heikentyä heti Vanhasen hallituksen aloittaessa, mutta se ei kovin paljon heijastunut julkisten menojen kasvuun eli tätä tarkoittaa se, että julkiset menot eivät automaattisesti kasvata julkisia menoja. Vanhasen hallitus suoritti jakovarahallusinaation sokaisemana menojen kasvattamisesta ja tulojen vähentämistä.

On myös syytä huomata, että työttömyysmenoista aiheutuvista kustannuksista noin puolet menee työnantajien ja vakuutettujen piikkiin työttömyysvakuutusmaksuina.

Lue lisää

Valtio maksaa Aina perusosan työttömyyskorvaksesta. Kun työttömien määrä lisääntyy lisääntyy valtion työttömyyden aiheuttamat kulut myös.

On mainiota, että annat kunnian hyvinvointivaltion rakentamisesta demareille. Monastihan täällä on väitetty, että kyllä Kepukin on siihen osallistunut yhtä merkittävällä panoksella.

MPP kirjoitti:

On mainiota, että annat kunnian hyvinvointivaltion rakentamisesta demareille. Monastihan täällä on väitetty, että kyllä Kepukin on siihen osallistunut yhtä merkittävällä panoksella.

Lue lisää

Ei tämä mikään hyvinvointivaltio ole. Menehän vaikka kaupan kassalle ja katso näkyykö siellä hyvinvoivilta näyttäviä ihmisiä.

On aina mukavaa, kun keskustelu perustuu faktoihin. Mennäänpä siis niihin vähän syvemmälle.

Vertailu BKT:hen on vähän huono mittari sen vuoksi, että siinä vaikuttaa niin suuresti BKT:n kehitys. Kun nyt sitten kohdennetaan tarkastelu Vanhasen kakkoshallituksen aikohin, niin sosialiturvamenoissa tapahtui selvä porrasnousu vuonna 2009. Silloin tultiin siitä noin 20 % BKT-tasosta 24 %:n BKT-tasoon. Samaan aikaan kuitenkin kaikkien menojen BKT-taso hyppäisi 49 %:sta 56 %:iin eli rahaa meni kyllä kosolti lisää paljon muuhunkin kuin sosiaaliturvaan.

Kun sitten tarkastellaan erikseen sosiaaliturvamenojen kasvukohtia, niin yllättäen työttömyysmenot nielevät kasvusta vain puolisen prosenttiyksikköä. Kasvun painopieste on varsin selvästi vanhusmenoissa. Niissä BKT-tasoon verrattu menokasvu oli kaksi prosenttiyksikköä. Takuueläke tuli voimaan vasta vuonna 2011, mikä vielä pönkitti vanhusmenojen kasvua. On aika kummallista, miten vanhusmenopainotteinen kasvu voi johtua lamasta niin, että tällainen hyppäys osuu juuri vuoteen 2009. Ehkä siinä on sitä kepulaista väyrysläistä logiikkaa.

MPP kirjoitti:

On aina mukavaa, kun keskustelu perustuu faktoihin. Mennäänpä siis niihin vähän syvemmälle.

Vertailu BKT:hen on vähän huono mittari sen vuoksi, että siinä vaikuttaa niin suuresti BKT:n kehitys. Kun nyt sitten kohdennetaan tarkastelu Vanhasen kakkoshallituksen aikohin, niin sosialiturvamenoissa tapahtui selvä porrasnousu vuonna 2009. Silloin tultiin siitä noin 20 % BKT-tasosta 24 %:n BKT-tasoon. Samaan aikaan kuitenkin kaikkien menojen BKT-taso hyppäisi 49 %:sta 56 %:iin eli rahaa meni kyllä kosolti lisää paljon muuhunkin kuin sosiaaliturvaan.

Kun sitten tarkastellaan erikseen sosiaaliturvamenojen kasvukohtia, niin yllättäen työttömyysmenot nielevät kasvusta vain puolisen prosenttiyksikköä. Kasvun painopieste on varsin selvästi vanhusmenoissa. Niissä BKT-tasoon verrattu menokasvu oli kaksi prosenttiyksikköä. Takuueläke tuli voimaan vasta vuonna 2011, mikä vielä pönkitti vanhusmenojen kasvua. On aika kummallista, miten vanhusmenopainotteinen kasvu voi johtua lamasta niin, että tällainen hyppäys osuu juuri vuoteen 2009. Ehkä siinä on sitä kepulaista väyrysläistä logiikkaa.

Lue lisää

Taantuman vaikutus näkyy sosiaaliturvamenoissa. Vuonna 2009 yksittäisistä menoeristä kasvoivat merkittävästi TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET (35 prosenttia) ja vanhuuseläkkeiden menot (11 prosenttia). Palveluista eniten nousivat vanhusten ja vammaisten avopalveluiden, kotipalveluiden ja asumistuen menot.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/109579-suomen-sosiaaliturvan-hinta-9820-€hlo

seli seli... kirjoitti:

Taantuman vaikutus näkyy sosiaaliturvamenoissa. Vuonna 2009 yksittäisistä menoeristä kasvoivat merkittävästi TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET (35 prosenttia) ja vanhuuseläkkeiden menot (11 prosenttia). Palveluista eniten nousivat vanhusten ja vammaisten avopalveluiden, kotipalveluiden ja asumistuen menot.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/109579-suomen-sosiaaliturvan-hinta-9820-€hlo

Lue lisää

Seli seli vaan itsellesi. Valitset aina sopivamman lähteen tulkinnoillesi. Olisit nyt vaan pidättäytynyt niissä Tilastokeskuksen luvuissa, joissa tarkastellaan julkisen sektorin kuormaa. Sen sijaan lavennat asian nyt yksityiselle sektorilla antaen ymmärtää, että sekin liittyisi julkiseen päätöksentekoon. THL:n luvuissa työttömyysmenoissa ovat mukana sekä julksisen sektorin että yksityisen sektorin panokset. Kun työttömyys lisäksi painottuu äkillisenä nousuna suhdannevaihtelujen vuoksi, ansiosisonnaisten tukien osuus kasvaa eniten. Pitkäaikaistyöttömyys iskee vasta jälkijunassa, jos kyse on rakenteellisesta muutoksesta.

MPP kirjoitti:

Seli seli vaan itsellesi. Valitset aina sopivamman lähteen tulkinnoillesi. Olisit nyt vaan pidättäytynyt niissä Tilastokeskuksen luvuissa, joissa tarkastellaan julkisen sektorin kuormaa. Sen sijaan lavennat asian nyt yksityiselle sektorilla antaen ymmärtää, että sekin liittyisi julkiseen päätöksentekoon. THL:n luvuissa työttömyysmenoissa ovat mukana sekä julksisen sektorin että yksityisen sektorin panokset. Kun työttömyys lisäksi painottuu äkillisenä nousuna suhdannevaihtelujen vuoksi, ansiosisonnaisten tukien osuus kasvaa eniten. Pitkäaikaistyöttömyys iskee vasta jälkijunassa, jos kyse on rakenteellisesta muutoksesta.

Lue lisää

". THL:n luvuissa työttömyysmenoissa ovat mukana sekä julksisen sektorin että yksityisen sektorin panokset."

Kerrotko lisää näiden mainitsemiesi "panosten" vaikutuksesta julkisiin menoihin?

mielenkiintoista.. kirjoitti:

". THL:n luvuissa työttömyysmenoissa ovat mukana sekä julksisen sektorin että yksityisen sektorin panokset."

Kerrotko lisää näiden mainitsemiesi "panosten" vaikutuksesta julkisiin menoihin?

Lue lisää

Sehän on päivänselvää, että yksityisiä panostuksia ei tule huomioida julkisissa menoissa, kun ne eivät sellaisia ole. Kas kun et ottanut vielä pakollisia liikennevakuutuksiakin tähän mukaan. Työttömyysturvasta noin puolet rahoitetaan yksityisen sektorin toimesta eli maksajina ovat työnantajat ja vakuutetut. Tältä osin kyse ei siis ole julkisista menoista eikä niihin voida vaikuttaa poliittisin päätöksin.

Julkisiin menoihin kohdentuvat vain sellaiset kulut, jotka valtio tai kunta maksavat. Työantaja- ja työntekijämaksut sekä työttömyyskassamaksut eivät ole sellaisia.

MPP kirjoitti:

Sehän on päivänselvää, että yksityisiä panostuksia ei tule huomioida julkisissa menoissa, kun ne eivät sellaisia ole. Kas kun et ottanut vielä pakollisia liikennevakuutuksiakin tähän mukaan. Työttömyysturvasta noin puolet rahoitetaan yksityisen sektorin toimesta eli maksajina ovat työnantajat ja vakuutetut. Tältä osin kyse ei siis ole julkisista menoista eikä niihin voida vaikuttaa poliittisin päätöksin.

Julkisiin menoihin kohdentuvat vain sellaiset kulut, jotka valtio tai kunta maksavat. Työantaja- ja työntekijämaksut sekä työttömyyskassamaksut eivät ole sellaisia.

Lue lisää

VALTIO ja KUNNAT maksaa Aina työttömmyskorvauksen perusosan-. (n.26 euroa päivä)

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

VALTIO ja KUNNAT maksaa Aina työttömmyskorvauksen perusosan-. (n.26 euroa päivä)

Aivan, mutta työttömyyden lähtiessä kasvuun, ansiosidonnaisen osuus kasvaa aina suhteellisesti eniten, koska palkansaajien valtaosa kuuluu edelleen siihen oikeutettuihin. Juuri sen vuoksi em. kokonaissumma antaa täysin väärän kuvan siitä, miten julkiset menot lisääntyvät.

Palkkakustannukset ovat merkittävin menoerä. Se on ihan selvä. Sinulta on tässä kuitenkin unohtunut vuoden 2007vaalikeskustelut ja lupaukset. Kokoomus otti keskeiseksi vaaliteemakseen matalapalkkaisten naisvaltaisten julkissektorin alojen palkkakuopan korjaamisen. Tästä aukesi hurja palkkavaatimusten sarja julkisella puolella ja kärjessä olivat kokoomusjohtoiset palkansaajajärjestöt. Vasemmistolaisen ay-liikkeen ei tarvinnut oikeastaan panna rikkaa ristiin, kun porvaristo näytti poliittisesti vihreää valoa palkkakuopan korjaamiseksi. Tämän seurauksena julkisesta sektorista tuli vähäksi aikaa palkkajohtaja Suomeen. Tämä tapahtui nimenomaan Matti Vanhasen hallituskaudella.

Toinen merkiittävä seikka on kuntien viranhalijoille luvattu viiden vuoden irtisanomissuoja kuntaliitoksissa. Tämä sementoi julkisten palkkamenojen suuruuden pitkiksi ajoiksi. Kouvola on hyvä esimerkki siitä, miten kunta ryhtyy merkittäviin säästöihin, kun tällaisesta suojasta vapaudutaan.

MPP kirjoitti:

Palkkakustannukset ovat merkittävin menoerä. Se on ihan selvä. Sinulta on tässä kuitenkin unohtunut vuoden 2007vaalikeskustelut ja lupaukset. Kokoomus otti keskeiseksi vaaliteemakseen matalapalkkaisten naisvaltaisten julkissektorin alojen palkkakuopan korjaamisen. Tästä aukesi hurja palkkavaatimusten sarja julkisella puolella ja kärjessä olivat kokoomusjohtoiset palkansaajajärjestöt. Vasemmistolaisen ay-liikkeen ei tarvinnut oikeastaan panna rikkaa ristiin, kun porvaristo näytti poliittisesti vihreää valoa palkkakuopan korjaamiseksi. Tämän seurauksena julkisesta sektorista tuli vähäksi aikaa palkkajohtaja Suomeen. Tämä tapahtui nimenomaan Matti Vanhasen hallituskaudella.

Toinen merkiittävä seikka on kuntien viranhalijoille luvattu viiden vuoden irtisanomissuoja kuntaliitoksissa. Tämä sementoi julkisten palkkamenojen suuruuden pitkiksi ajoiksi. Kouvola on hyvä esimerkki siitä, miten kunta ryhtyy merkittäviin säästöihin, kun tällaisesta suojasta vapaudutaan.

Lue lisää

Julkisesta sektorista ei tullut palkkajohtajaa Vanhasen-Kataisen matalapalkka-alojen palkkakorjauksen myötä, kyllä yksityisellä edelleen on paremmat palkat. Suhteelliset palkankorotukset olivat julkisella sektorilla suuremmat. Sotket aivan perustermit kuten sinulla aina on ilmeisesti heikon pohjasivityksen vuoksi tapana

MPP kirjoitti:

Palkkakustannukset ovat merkittävin menoerä. Se on ihan selvä. Sinulta on tässä kuitenkin unohtunut vuoden 2007vaalikeskustelut ja lupaukset. Kokoomus otti keskeiseksi vaaliteemakseen matalapalkkaisten naisvaltaisten julkissektorin alojen palkkakuopan korjaamisen. Tästä aukesi hurja palkkavaatimusten sarja julkisella puolella ja kärjessä olivat kokoomusjohtoiset palkansaajajärjestöt. Vasemmistolaisen ay-liikkeen ei tarvinnut oikeastaan panna rikkaa ristiin, kun porvaristo näytti poliittisesti vihreää valoa palkkakuopan korjaamiseksi. Tämän seurauksena julkisesta sektorista tuli vähäksi aikaa palkkajohtaja Suomeen. Tämä tapahtui nimenomaan Matti Vanhasen hallituskaudella.

Toinen merkiittävä seikka on kuntien viranhalijoille luvattu viiden vuoden irtisanomissuoja kuntaliitoksissa. Tämä sementoi julkisten palkkamenojen suuruuden pitkiksi ajoiksi. Kouvola on hyvä esimerkki siitä, miten kunta ryhtyy merkittäviin säästöihin, kun tällaisesta suojasta vapaudutaan.

Lue lisää

Jep! Nyt päästiin oikeastaan asian ytimeen ja siihen, kuinka tästä umpikujasta täytyy päästä eroon.

- Julkisen sektorin palkkakuluja on karsittava kestävälle tasolle.
- On poistettava kuntaliitosten yhteydessä tapahtuvista irtisanomissuojista.
- Kaikki, mikä ei liity hengen- tai terveyden välttämättä tarvittavaan yhteiskunnan tukeen on lopetettava.
- Julkisen liikenteen tukeminen on lopetettava.
- Maatalouden tukeminen on lopetettava niiltä osin, kun se on harrastus.
- Kuntien teknillisten virastojen istumatyötä tekevien määrä on puolitettava, koska pelkän ajan kuluttaminen istuen on taloudellisesti, psyykkisesti ja fyysisesti hyvin kuluttavaa.
- Kirjastot maksullisiksi.
- Julkisesti ylläpidetyt liikuntapaikat maksullisiksi.

Kunnissa on noin 500 erilaista julkisiin palveluihin tarkoitettua kohdetta, joista jokaisesta voidaan ottaa jotain pois, joistakin kaikki.
Ihminen on totutettava siihen ajatukseen ettei ilmaisia palveluja ole, aina ne jostain peritään vaikka pakolla.
Kun opetellaan siihen käyttäytymisen malliin, että se mitä tarvitsen palveluna, olisin myös siitä valmis maksamaan. Kenties ajatus kirkastuisi omien vaatimustensa suhteen, kun oma vastuullisuus astuisi kuvaan mukaan.

Huomasin, että olet melkoisen nyreänä kepun anteliaisuuteen sosiaalipolitiikassa, toivottavasti linja pitää ja heikoimmankin omavastuu korostuu, kun nyöriä kiristetään..

Termit kuntoon kirjoitti:

Julkisesta sektorista ei tullut palkkajohtajaa Vanhasen-Kataisen matalapalkka-alojen palkkakorjauksen myötä, kyllä yksityisellä edelleen on paremmat palkat. Suhteelliset palkankorotukset olivat julkisella sektorilla suuremmat. Sotket aivan perustermit kuten sinulla aina on ilmeisesti heikon pohjasivityksen vuoksi tapana

Lue lisää

Hyvä, että palstalta löytyy pilkunviilaajiakin niin termit pysyvät kunnossa. Tarkoitin tietysti palkkajohtajuudella sitä, että julkisen sektorin palkat nousivat Vanhasen kakkoshallituskaudella enemmän kuin yksityisen sektorin palkat.

Sinulla tuo sivitys on ainakin kirjoitusasun perusteella kohdallaan. Eli pohjalla olet.

aimo hautamäki kirjoitti:

Jep! Nyt päästiin oikeastaan asian ytimeen ja siihen, kuinka tästä umpikujasta täytyy päästä eroon.

- Julkisen sektorin palkkakuluja on karsittava kestävälle tasolle.
- On poistettava kuntaliitosten yhteydessä tapahtuvista irtisanomissuojista.
- Kaikki, mikä ei liity hengen- tai terveyden välttämättä tarvittavaan yhteiskunnan tukeen on lopetettava.
- Julkisen liikenteen tukeminen on lopetettava.
- Maatalouden tukeminen on lopetettava niiltä osin, kun se on harrastus.
- Kuntien teknillisten virastojen istumatyötä tekevien määrä on puolitettava, koska pelkän ajan kuluttaminen istuen on taloudellisesti, psyykkisesti ja fyysisesti hyvin kuluttavaa.
- Kirjastot maksullisiksi.
- Julkisesti ylläpidetyt liikuntapaikat maksullisiksi.

Kunnissa on noin 500 erilaista julkisiin palveluihin tarkoitettua kohdetta, joista jokaisesta voidaan ottaa jotain pois, joistakin kaikki.
Ihminen on totutettava siihen ajatukseen ettei ilmaisia palveluja ole, aina ne jostain peritään vaikka pakolla.
Kun opetellaan siihen käyttäytymisen malliin, että se mitä tarvitsen palveluna, olisin myös siitä valmis maksamaan. Kenties ajatus kirkastuisi omien vaatimustensa suhteen, kun oma vastuullisuus astuisi kuvaan mukaan.

Huomasin, että olet melkoisen nyreänä kepun anteliaisuuteen sosiaalipolitiikassa, toivottavasti linja pitää ja heikoimmankin omavastuu korostuu, kun nyöriä kiristetään..

Lue lisää

Säästää pitää, mutta säästökohteista ollaan aina eri mieltä. Otan nyt vähän kantaa esittämiisi säästökoheteisiin.

Julkisen sektorin palkkakuluja on realistista korjata järkevälle tasolle vain sitä kautta, että tarpeettomat tehtävät lopetaan. Hallituksen kuntarakenneuudistus antaisi tällaiseen hyvät lähtöeväät, jos ylipitkistä irtisanomisuojista luovuttaisiin.

Julkisen liikenteen tukemista ei pidä lopettaa, mutta liikkumisen tukemista voidaan kyllä vähentää esim. poistamalla verotuksen matkakuluvähennykset. Tämä poisto auttaisi ihmisiä asuinpaikan valinnassa, Ei rakennettaisi enää niin paljon asumattomille korpiseuduille. Julkisen liikenteen tuki ohjaa ihmisiä joukkoliikenteen käyttäjiksi ja sellainen on kokonaiskustannusten ja tarkoituksenmukaisuuden vuoksi aina hyvin perusteltua. Esim. pääkaupunkiseutu olisi täydessä kaaoksessa ilman toimivaa joukkoliikennettä.

Maatalouden tukemisessa pitäisi vähentää rajusti kansallista maa ja poistaa pohjoisten alueiden erityistuet. Harrastuksena maataloutta tuskin kukaan tuensaaja harjoittaa nykyäänkään. Harrasteviljelyyn kyllä sinänsä pitää kannustaa ihmisiä.

Kuntien teknillisten virastojen työhön pitää tässä alkuvaiheessa päinvastoin panostaa. Kaavoitustyö pitää saada kuntaliitosten jälkeen järkevälle tolalle niin, että peräkyliin säädetään mahdollisimman pian rakennuskieltoja. Kaavoituksen avulla kunnat voivat säästää mahdottoman kasan rahaa, kun tiet, putket ja muut säädöt (esim. koulukuljetukset) voidaan minimoida.

Kirjastoja ei ehkä kannata panna maksullisiksi, koska siinä voi käydä niin, että lainaaminen lakkaa tykkänään. Jos maksu taas on nimellinen, maksuliikenteen hallinnoimisesta voi tulla isompi menoerä kuin mitä maksuista saataisiin. Ehkä olisi parempi karsia tarjolla olevan aineiston määrää. Tätä varten kirjastojen pitäisi inventoida sellaisen aineiston määrä, jotai ei lainata koskaan tai hyvin harvoin. Kirjastolaitoksen merkitystä ei myöskään pidä aliarvioida. Sen ansiosta lukutaito ja sivistyksen taso pysyvät korkeana. Aineston sähköistyminen voisi antaa paljon mahdollisuuksia säästöihin.

Julkiset liikuntapaikat ovat kaiketi osin maksullisia. En ainakaan tiedä esim. yhtään uimahallia, jonne pääsisi maksutta. Hiihto-, puru- ja luistinratojen maksullisuudessa tuli taas hallinnoinnin kanssa suuria ongelmia.

MPP kirjoitti:

Säästää pitää, mutta säästökohteista ollaan aina eri mieltä. Otan nyt vähän kantaa esittämiisi säästökoheteisiin.

Julkisen sektorin palkkakuluja on realistista korjata järkevälle tasolle vain sitä kautta, että tarpeettomat tehtävät lopetaan. Hallituksen kuntarakenneuudistus antaisi tällaiseen hyvät lähtöeväät, jos ylipitkistä irtisanomisuojista luovuttaisiin.

Julkisen liikenteen tukemista ei pidä lopettaa, mutta liikkumisen tukemista voidaan kyllä vähentää esim. poistamalla verotuksen matkakuluvähennykset. Tämä poisto auttaisi ihmisiä asuinpaikan valinnassa, Ei rakennettaisi enää niin paljon asumattomille korpiseuduille. Julkisen liikenteen tuki ohjaa ihmisiä joukkoliikenteen käyttäjiksi ja sellainen on kokonaiskustannusten ja tarkoituksenmukaisuuden vuoksi aina hyvin perusteltua. Esim. pääkaupunkiseutu olisi täydessä kaaoksessa ilman toimivaa joukkoliikennettä.

Maatalouden tukemisessa pitäisi vähentää rajusti kansallista maa ja poistaa pohjoisten alueiden erityistuet. Harrastuksena maataloutta tuskin kukaan tuensaaja harjoittaa nykyäänkään. Harrasteviljelyyn kyllä sinänsä pitää kannustaa ihmisiä.

Kuntien teknillisten virastojen työhön pitää tässä alkuvaiheessa päinvastoin panostaa. Kaavoitustyö pitää saada kuntaliitosten jälkeen järkevälle tolalle niin, että peräkyliin säädetään mahdollisimman pian rakennuskieltoja. Kaavoituksen avulla kunnat voivat säästää mahdottoman kasan rahaa, kun tiet, putket ja muut säädöt (esim. koulukuljetukset) voidaan minimoida.

Kirjastoja ei ehkä kannata panna maksullisiksi, koska siinä voi käydä niin, että lainaaminen lakkaa tykkänään. Jos maksu taas on nimellinen, maksuliikenteen hallinnoimisesta voi tulla isompi menoerä kuin mitä maksuista saataisiin. Ehkä olisi parempi karsia tarjolla olevan aineiston määrää. Tätä varten kirjastojen pitäisi inventoida sellaisen aineiston määrä, jotai ei lainata koskaan tai hyvin harvoin. Kirjastolaitoksen merkitystä ei myöskään pidä aliarvioida. Sen ansiosta lukutaito ja sivistyksen taso pysyvät korkeana. Aineston sähköistyminen voisi antaa paljon mahdollisuuksia säästöihin.

Julkiset liikuntapaikat ovat kaiketi osin maksullisia. En ainakaan tiedä esim. yhtään uimahallia, jonne pääsisi maksutta. Hiihto-, puru- ja luistinratojen maksullisuudessa tuli taas hallinnoinnin kanssa suuria ongelmia.

Lue lisää

>>>Julkisen liikenteen tukemista ei pidä lopettaa, mutta liikkumisen tukemista voidaan kyllä vähentää esim. poistamalla verotuksen matkakuluvähennykset. Tämä poisto auttaisi ihmisiä asuinpaikan valinnassa, Ei rakennettaisi enää niin paljon asumattomille korpiseuduille.>Ehkä olisi parempi karsia tarjolla olevan aineiston määrää. Tätä varten kirjastojen pitäisi inventoida sellaisen aineiston määrä, jotai ei lainata koskaan tai hyvin harvoin.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

>>>Julkisen liikenteen tukemista ei pidä lopettaa, mutta liikkumisen tukemista voidaan kyllä vähentää esim. poistamalla verotuksen matkakuluvähennykset. Tämä poisto auttaisi ihmisiä asuinpaikan valinnassa, Ei rakennettaisi enää niin paljon asumattomille korpiseuduille.>Ehkä olisi parempi karsia tarjolla olevan aineiston määrää. Tätä varten kirjastojen pitäisi inventoida sellaisen aineiston määrä, jotai ei lainata koskaan tai hyvin harvoin.

Lue lisää

On ihan tilastollisesti nähtävissä, että muutto asutuskeskuksiin on vuosien varrella rajusti kasvanut. Suuri osa ihmisistä on siis tehnyt sellaista, mitä sinä pidät riskinä ja pioneerityönä. Asutuskeskukset ovat vain kasvaneet ja luulottelemasi riskit sen myötä edelleen pienentyneet.

Eikä kyse ole vain kustannuksista. Ihmisille on tärkeää myös mukavuustekijät. Omalla autolla köröttely esim. syrjäisillä jääpoljenteisilla teille talvisaikaan käy ihan työstä. Jos tällainen ajomatka yhteen suuntaan on 50 - 100 km, siihen hukkaantuu helposti vähintään kaksi tuntia päivässä. Syrjäseudulla asuvan riskit ovat myös lähihistorian valosssa huomattavasti suuremmat kuin keskuksissa asuvien. Erilaiset palvelut ovat karanneet ihmisten muuton ohella monen poronkuseman päähän. Hätätapauksessa ambulanssin tulo vei kestää aina pari tuntia ja poliisin tulo toisinaan jopa pari päivää. Tässä jos missä on kyse priorisoinnista, jossa on monta vaikuttavaa osaa.

En ymmärrä myöskään sitä, miten sellaisen aineiston, jota ei kukaan kertaakaan lainaa, poistaminen tai tilaamatta jättäminen vaarantaisi sivistyksen. Ei se sivistys sieltä kirjahyllystä suoraan kenellekään tule. Laadukas kirjallisuus pääseekin paremmin esille, kun jätetään pois vähemmän laadukas. Sama koskee esim musiikkia, missä on vallalla ajattelu, että jokainen levyn julkaiseinen avaa portin kirjastoon. Tavoite pitäisi olla se, että kirjastoissa on sekä laadukasta että kysyttyä aineistoa. Tilaamatta jättämistä voi sitten harkita näiden rajamaastoon jäävän aineiston osalta. Kyllä kirjastoalan ammattilaiset kykenevät tällaiseen harkintaan. Harvoin lainatun tietokirjallisuuden osalta voitaisiin luoda järjestelmä, missä tällaista aineistoa olisi koko maata varten ja lainaaminen hoidettaisiin kaukopalveluperiaatteella. Tieteelliset tutkimukset alkavat olla jo kauttaaltaan sähköisessä muodossa ja kaikkien saatavilla ihan ilmaiseksi, joten tämä osa on enemmän koululaitoksen tahtävänä opettaa ihmiset aineistojen jäljille.

MPP kirjoitti:

On ihan tilastollisesti nähtävissä, että muutto asutuskeskuksiin on vuosien varrella rajusti kasvanut. Suuri osa ihmisistä on siis tehnyt sellaista, mitä sinä pidät riskinä ja pioneerityönä. Asutuskeskukset ovat vain kasvaneet ja luulottelemasi riskit sen myötä edelleen pienentyneet.

Eikä kyse ole vain kustannuksista. Ihmisille on tärkeää myös mukavuustekijät. Omalla autolla köröttely esim. syrjäisillä jääpoljenteisilla teille talvisaikaan käy ihan työstä. Jos tällainen ajomatka yhteen suuntaan on 50 - 100 km, siihen hukkaantuu helposti vähintään kaksi tuntia päivässä. Syrjäseudulla asuvan riskit ovat myös lähihistorian valosssa huomattavasti suuremmat kuin keskuksissa asuvien. Erilaiset palvelut ovat karanneet ihmisten muuton ohella monen poronkuseman päähän. Hätätapauksessa ambulanssin tulo vei kestää aina pari tuntia ja poliisin tulo toisinaan jopa pari päivää. Tässä jos missä on kyse priorisoinnista, jossa on monta vaikuttavaa osaa.

En ymmärrä myöskään sitä, miten sellaisen aineiston, jota ei kukaan kertaakaan lainaa, poistaminen tai tilaamatta jättäminen vaarantaisi sivistyksen. Ei se sivistys sieltä kirjahyllystä suoraan kenellekään tule. Laadukas kirjallisuus pääseekin paremmin esille, kun jätetään pois vähemmän laadukas. Sama koskee esim musiikkia, missä on vallalla ajattelu, että jokainen levyn julkaiseinen avaa portin kirjastoon. Tavoite pitäisi olla se, että kirjastoissa on sekä laadukasta että kysyttyä aineistoa. Tilaamatta jättämistä voi sitten harkita näiden rajamaastoon jäävän aineiston osalta. Kyllä kirjastoalan ammattilaiset kykenevät tällaiseen harkintaan. Harvoin lainatun tietokirjallisuuden osalta voitaisiin luoda järjestelmä, missä tällaista aineistoa olisi koko maata varten ja lainaaminen hoidettaisiin kaukopalveluperiaatteella. Tieteelliset tutkimukset alkavat olla jo kauttaaltaan sähköisessä muodossa ja kaikkien saatavilla ihan ilmaiseksi, joten tämä osa on enemmän koululaitoksen tahtävänä opettaa ihmiset aineistojen jäljille.

Lue lisää

Vielä eilen olit sitä mieltä, että matkakuluvähennysten poistaminen auttaisi ihmisiä asuinpaikan valinnassa, mutta tänään nojaudut tilastoihin todistaaksesi, ettei tuollainen auttaminen on itse asiassa tarpeetoKnta. Samoin vielä eilen olit sitä mieltä, että yhteiskunnan tulee tukea julkista liikennettä, koska se ohjaa ihmisiä sen käyttäjäksi, mutta tänään mielestäsi ihmisiä asuu asutuskeskuksissa jo nyt niin paljon, että julkinen liikenne niissä toimii automaattisesti ja siten myös yhteiskunnan tuki on ilmeisesti käymässä tarpettomaksi.

Kirjat joita KUKAAN ei lainaa, ovat tietysti tarpeettomia kirjastossa, mutta kun puhuit myös kirjoista, joita lainataan harvoin, ollaan toisessa tilanteessa. Esimerkiksi tietokirjallisuudessa ei ole montakaan bestselleriä ja tuskinpa myöskään esimerkiksi Waltarin Sinuhe, Kiven Seitsemän veljestä tai edes Väinö Linnan teokset ovat enää nykyä lainauslukujen kärkipäässä. Ovat liian vanhaa kirjallisuutta tai nähty elokuvina. Finlandia-ehdokkaiden ainakin pitäisi olla laadukasta kirjallisuutta, mutta yleinen tosiasiahan on, ettei juuri kukaan huomaisi ehdokkaina olleiden kirjailijoiden teoksia, elleivät kustantajat olisi tarkoituksella järjestäneet kilpailua vähemmän suosittuja kirjailijoita varten. Todennäköisesti hankintaraja siirtyisi yhä lähemmäksi kirjakauppojen myyntilukuja.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Vielä eilen olit sitä mieltä, että matkakuluvähennysten poistaminen auttaisi ihmisiä asuinpaikan valinnassa, mutta tänään nojaudut tilastoihin todistaaksesi, ettei tuollainen auttaminen on itse asiassa tarpeetoKnta. Samoin vielä eilen olit sitä mieltä, että yhteiskunnan tulee tukea julkista liikennettä, koska se ohjaa ihmisiä sen käyttäjäksi, mutta tänään mielestäsi ihmisiä asuu asutuskeskuksissa jo nyt niin paljon, että julkinen liikenne niissä toimii automaattisesti ja siten myös yhteiskunnan tuki on ilmeisesti käymässä tarpettomaksi.

Kirjat joita KUKAAN ei lainaa, ovat tietysti tarpeettomia kirjastossa, mutta kun puhuit myös kirjoista, joita lainataan harvoin, ollaan toisessa tilanteessa. Esimerkiksi tietokirjallisuudessa ei ole montakaan bestselleriä ja tuskinpa myöskään esimerkiksi Waltarin Sinuhe, Kiven Seitsemän veljestä tai edes Väinö Linnan teokset ovat enää nykyä lainauslukujen kärkipäässä. Ovat liian vanhaa kirjallisuutta tai nähty elokuvina. Finlandia-ehdokkaiden ainakin pitäisi olla laadukasta kirjallisuutta, mutta yleinen tosiasiahan on, ettei juuri kukaan huomaisi ehdokkaina olleiden kirjailijoiden teoksia, elleivät kustantajat olisi tarkoituksella järjestäneet kilpailua vähemmän suosittuja kirjailijoita varten. Todennäköisesti hankintaraja siirtyisi yhä lähemmäksi kirjakauppojen myyntilukuja.

Lue lisää

Ei ihmisten auttaminen edelleenkään päätöksenteossa ole tarpeetonta. On paljon uusavuttomia ihmisiä, jotka ihan saamattomuuttaankin jäävät pankoilleen makaamaan. Keppejä ja porkkanoita sekä tietoa tarvitaan aina. Osa tajuaa tämän ilmankin ja ilmeisesti naiset miehiä paremmin, koska syrjäkylät ovat alkaneet ukkoontua. Sen vuoksihan mm. näitä maajussille morsian tempauksia on tarvittu.

Julkinen liikenne toimii koko ajan paremmin ihan senkin vuoksi, että käyttäjiä on tarpeeksi eivätkä bussit kulje tyhjinä. Yhteiskunnan tukea joukkoliikenteelle tarvitaan asutuskeskuksissa sen vuoksi, että siinäkin autetaan ihmisiä valitsemaan järkevästi eli jättämään oman auton talliin, jos se suinkin on mahdollista ja käyttämään joukkoliikennevälinettä. Näin säästämme rahassa ja päästöhöyryissä todella paljon.

Kirjastojen hankintaraja ei siirtyisi lähemmäs kirjakauppojen myyntilukua. Bestsellerit saa lainattua jo nykyisin kirjastosta. Sen sijaan valintaa pitäisi tehdä ammattitaitopohjalta kaiken sen muun aineisto osalta. Laadukkaat teokset ja klassikot tietysti kirjaston hyllylle, mutta muun aineiston kanssa voi käyttää jo harkintaa. Ei kirjastoissa tarvitse olla esim. kaikkia niitä lukemattomia keittokirjoja, joita vuosien varrella on julkaistu. Ja jos joku alkaa kaivata jotain erityistä kirjaa, se voidaan häntä varten tilata uushankintana tai kaukopalvelulainana.

Kuten sanoin rahoituksesta noin puolet menee julkiselle ja puolet yksityiselle sektorille. Osuudet vaihtelevat tietysti vuosittain ja sen mukaan, onko pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja liittoihin kuulumattomien osuus suurempi tai pienempi.

MPP kirjoitti:

Kuten sanoin rahoituksesta noin puolet menee julkiselle ja puolet yksityiselle sektorille. Osuudet vaihtelevat tietysti vuosittain ja sen mukaan, onko pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja liittoihin kuulumattomien osuus suurempi tai pienempi.

Lue lisää

Kuten sanoin, olet tästäkin ihan pihalla.

Valtio rahoittaa työttömyysturvasta verorahoilla noin 58%
Kunnat rahoittavat noin 5%
Kassojen jäsenet rahoittavat noin 3%
Loput työttömyysvakuutusrahastosta noin 34%

Mielipunkki luulee tuon 34%.n osuuden tulevan yksityisiltä. Mielipunkilta unohtuu että tässä osuudessa ovat myös valtion ja kuntien maksamat osuudet, ne eivät liene yksityisiä yrityksiä. Ja valtio ja kunnat ovat todella suuria työllistäjiä. Ja taas saamme mielipunkilta lisää selityksiä. Myös evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko luetaan osaksi julkista sektoria.

mielipunkki kirjoitti:

Kuten sanoin, olet tästäkin ihan pihalla.

Valtio rahoittaa työttömyysturvasta verorahoilla noin 58%
Kunnat rahoittavat noin 5%
Kassojen jäsenet rahoittavat noin 3%
Loput työttömyysvakuutusrahastosta noin 34%

Mielipunkki luulee tuon 34%.n osuuden tulevan yksityisiltä. Mielipunkilta unohtuu että tässä osuudessa ovat myös valtion ja kuntien maksamat osuudet, ne eivät liene yksityisiä yrityksiä. Ja valtio ja kunnat ovat todella suuria työllistäjiä. Ja taas saamme mielipunkilta lisää selityksiä. Myös evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko luetaan osaksi julkista sektoria.

Lue lisää

Se on nyt vähän miten lasketaan ja mitä työttömyysturvalla tarkoitetaan. Työvoimapalvelut on tietysti julkisen sektorin kontolla, mutta tämä osa ei vaihtele juurikaan lamojen takia. Se mihin lama tai matalasuhdanne vaikuttaa, on palkansaajien työttömyysturva. Ja kun niitä osuuksia tarkastellaan, se menee aika lailla tasan julkisen ja yksityisen puolen kanssa. Kun katsotaan pelkästään ansiosidonnaista osuutta, joka on nimenomaan lamalle herkin, niin siinä julkisen sektorin osuus on noin kolmannes ja yksityisen sektorin siis 2/3 osaa.

Julkisen sektorin maksuosuus pysyy myös varsin vakaana, koska julkinen sektori ei ole juurikaan irtisanot tai lomauttanut työntekijöitään. Tuottavuusohjelmat ovat tarkoittaneet lähinnä sitä, että eläkkeelle siirtyvien tilalle ei aina palkata uutta työntekijää. Näin julkisen puolen taholta ei synny oikeastaan lainkaan työttömyysmenoja. Ne syntyvät siis lähes yksinomaan ykistyisellä sektorilla. Ja vaikka julkinen sektori vastaa työnanatajana osasta näistä menoista, niihin ei vaikuteta poliittisin päätöksin kuten edellä kerroin vaan ne ovat ykistyisoikeudellisia työehtosopimusasioita.

MPP kirjoitti:

Se on nyt vähän miten lasketaan ja mitä työttömyysturvalla tarkoitetaan. Työvoimapalvelut on tietysti julkisen sektorin kontolla, mutta tämä osa ei vaihtele juurikaan lamojen takia. Se mihin lama tai matalasuhdanne vaikuttaa, on palkansaajien työttömyysturva. Ja kun niitä osuuksia tarkastellaan, se menee aika lailla tasan julkisen ja yksityisen puolen kanssa. Kun katsotaan pelkästään ansiosidonnaista osuutta, joka on nimenomaan lamalle herkin, niin siinä julkisen sektorin osuus on noin kolmannes ja yksityisen sektorin siis 2/3 osaa.

Julkisen sektorin maksuosuus pysyy myös varsin vakaana, koska julkinen sektori ei ole juurikaan irtisanot tai lomauttanut työntekijöitään. Tuottavuusohjelmat ovat tarkoittaneet lähinnä sitä, että eläkkeelle siirtyvien tilalle ei aina palkata uutta työntekijää. Näin julkisen puolen taholta ei synny oikeastaan lainkaan työttömyysmenoja. Ne syntyvät siis lähes yksinomaan ykistyisellä sektorilla. Ja vaikka julkinen sektori vastaa työnanatajana osasta näistä menoista, niihin ei vaikuteta poliittisin päätöksin kuten edellä kerroin vaan ne ovat ykistyisoikeudellisia työehtosopimusasioita.

Lue lisää

Älä taas höpötä omiasi. Poliittiset päättäjät ohjaavat lainsäädännöllä työttömyysturvamme rahoitusta. Mielipunkki väittää: "Ja vaikka julkinen sektori vastaa työnanatajana osasta näistä menoista, niihin ei vaikuteta poliittisin päätöksin kuten edellä kerroin vaan ne ovat ykistyisoikeudellisia työehtosopimusasioita"

Ja sitten totuus:


Työttömyysetuuksien rahoittamisesta on säädetty lailla. Sen mukaan työttömyysturvalain mukaiset työttömyyspäivärahat ja vuorotteluvapaalain mukaiset vuorottelukorvaukset rahoitetaan perusturvaosuutta vastaavalla valtionosuudella, rahoituksesta säädetyn lain mukaisilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksuilla (omavastuumaksu) sekä työttömyyskassalain mukaisilla työttömyyskassan jäsenmaksuilla. Sekä työnantajat että työntekijät maksavat työttömyysvakuutusmaksua, jolla työttömyysetuuksia rahoitetaan. Nämä vakuutusmaksut pitää määrätä niin suuriksi, että työttömyysvakuutusrahasto pystyy selviytymään omasta rahoitusosuudestaan. Palkansaajilta kerätyillä työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan ansioturvaa vain siltä osin kuin palkansaajat kuuluvat työttömyyskassoihin. Se osuus vakuutusmaksutulosta, joka vastaa työttömyyskassaan kuulumattomien osuutta, tilitetään Kelalle. Palkansaajat, jotka kuuluvat työttömyyskassaan rahoittavat siis omaa ansioturvaansa sekä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun että työttömyyskassan jäsenmaksun kautta. Valtionosuutta vastaava osuus kerätään verotuksen kautta, joten kaikki palkansaajat rahoittavat perusturvaa vastaavan osuuden verotuksen kautta. Osalle perusturva maksetaan osana ansiopäivärahaa ja työttömyyskassaan kuulumattomille se maksetaan peruspäivärahana Kelan kautta.

http://www.ytk.fi/fi/blogi/etusivu/tyattamyysetuuksien_rahoitus_ja_jasenmaksut/

lisää selityksiä... kirjoitti:

Älä taas höpötä omiasi. Poliittiset päättäjät ohjaavat lainsäädännöllä työttömyysturvamme rahoitusta. Mielipunkki väittää: "Ja vaikka julkinen sektori vastaa työnanatajana osasta näistä menoista, niihin ei vaikuteta poliittisin päätöksin kuten edellä kerroin vaan ne ovat ykistyisoikeudellisia työehtosopimusasioita"

Ja sitten totuus:


Työttömyysetuuksien rahoittamisesta on säädetty lailla. Sen mukaan työttömyysturvalain mukaiset työttömyyspäivärahat ja vuorotteluvapaalain mukaiset vuorottelukorvaukset rahoitetaan perusturvaosuutta vastaavalla valtionosuudella, rahoituksesta säädetyn lain mukaisilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksuilla (omavastuumaksu) sekä työttömyyskassalain mukaisilla työttömyyskassan jäsenmaksuilla. Sekä työnantajat että työntekijät maksavat työttömyysvakuutusmaksua, jolla työttömyysetuuksia rahoitetaan. Nämä vakuutusmaksut pitää määrätä niin suuriksi, että työttömyysvakuutusrahasto pystyy selviytymään omasta rahoitusosuudestaan. Palkansaajilta kerätyillä työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan ansioturvaa vain siltä osin kuin palkansaajat kuuluvat työttömyyskassoihin. Se osuus vakuutusmaksutulosta, joka vastaa työttömyyskassaan kuulumattomien osuutta, tilitetään Kelalle. Palkansaajat, jotka kuuluvat työttömyyskassaan rahoittavat siis omaa ansioturvaansa sekä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun että työttömyyskassan jäsenmaksun kautta. Valtionosuutta vastaava osuus kerätään verotuksen kautta, joten kaikki palkansaajat rahoittavat perusturvaa vastaavan osuuden verotuksen kautta. Osalle perusturva maksetaan osana ansiopäivärahaa ja työttömyyskassaan kuulumattomille se maksetaan peruspäivärahana Kelan kautta.

http://www.ytk.fi/fi/blogi/etusivu/tyattamyysetuuksien_rahoitus_ja_jasenmaksut/

Lue lisää

Toiminnan raamit ovat tietysti laissa, mutta rahoituksen sisällöstä ovat vastanneet valtion ja kuntien osuuksia lukuunottamatta työnantaja- ja palkansaajajärjestöt. Näinhän asia on liikennevakuutuksenkin osalta. Raamit ovat laissa ja liikennevakuutksen ottaminen pakollista, mutta maksuliikenne yksityistä.

Työttömyysturvaajärjestelmää ei ole yleensä muutettu poliittisin päätöksin vaan se on aina vähintään kolmikantamenettelyn takana. Samanlaisista syistä johtuen hallitus on nyt antanut esim. eläkelainsäädännön valmistelun työmarkkinajärjestöille, missä yhtenä osana on mukana ns. työttömyysputki. Jos on vähänkin seurannut viime vuosien poliittista keskustelua, tämä tuskin on jäänyt keltään huomaamatta. Tässä kysymyksessä ei siis ole lähdetty edes kolmikantavalmisteluun.

Siinä mielessä kitinäsi on tietysti erikoista, että se vie paljolti pohjan pois työantajajärjestöjen valitukselta, että työn sivukulut ovat suuria. Jos kerran yksityisten toimijoiden osuus on kovin mitätön, tällainen valitus on perusteetonta. Minusta se ei ole vähäistä, joten ymmmärrän kaiketi sinua enemän, että asia välillä kismittää työantajapuolta.

Olettekos huomanneet sitä, että pääkaupunkiseudulta ulosottohuutokaupasta voi jo ostaa kolmen huoneen ja keittiö osakkeeita pikkuisen yli sadallatuhannella eurolla? Nyt korjaamme kepulaisten satoa Suomessa joka sektorilla.

Väitteesi pitävät huonosti paikkaansa. Kuten avauksessani kerroin Paavo Lipposen ensimmäisellä kaudella julkisten menojen osuus kasvoi jopa inflaatiota ja BKT:ta hitaammin. Kestävyysvajeesta alettiin huolestua 2000-luvun alkupuolella, mutta Vanhasen kakkoshallitus muutti kestävyysvajeen jakovaraksi vuonna 2007 kuten Raimo Sailas tämän päivän Hesarissa osuvasti kertoo. Vanahsen kakkoshallitus aloitti julkisen sektorin kasvattamisen eikä kantanut juurikaan huolta kuntatalouksien rapautumisesta.

Mihinkään murjaanien maille rahaa ei ole kannettu sen enempää kuin aiemminkaan.

Maahanmuuttoa pitää varmasti jatkossa muuttaa siten, että Suomesta tehdään entistä houkuttelevampi valtio työperäiselle maahanmuutolle. Missään tapauksessa ei pidä mennä Sveitsin tiellä, missä Sveitsi vaarantaa taloudellisen kasvunsa rajoittamalla maahanmuuttoa. Elintasoltaan korkeissa maissa maahanmuuton osuus on ollut suuri. Ikääntyvässä Euroopassa maahanmuton merkitys kasvaa koko ajan. Työllisyyttä voidaan merkittävästi lisätä maahanmuutolla ja tätä kautta tulee kyllä säästöjä kuten toteat. Itse korvaisin säästösanan tässä sanalla tulo.

MPP kirjoitti:

Väitteesi pitävät huonosti paikkaansa. Kuten avauksessani kerroin Paavo Lipposen ensimmäisellä kaudella julkisten menojen osuus kasvoi jopa inflaatiota ja BKT:ta hitaammin. Kestävyysvajeesta alettiin huolestua 2000-luvun alkupuolella, mutta Vanhasen kakkoshallitus muutti kestävyysvajeen jakovaraksi vuonna 2007 kuten Raimo Sailas tämän päivän Hesarissa osuvasti kertoo. Vanahsen kakkoshallitus aloitti julkisen sektorin kasvattamisen eikä kantanut juurikaan huolta kuntatalouksien rapautumisesta.

Mihinkään murjaanien maille rahaa ei ole kannettu sen enempää kuin aiemminkaan.

Maahanmuuttoa pitää varmasti jatkossa muuttaa siten, että Suomesta tehdään entistä houkuttelevampi valtio työperäiselle maahanmuutolle. Missään tapauksessa ei pidä mennä Sveitsin tiellä, missä Sveitsi vaarantaa taloudellisen kasvunsa rajoittamalla maahanmuuttoa. Elintasoltaan korkeissa maissa maahanmuuton osuus on ollut suuri. Ikääntyvässä Euroopassa maahanmuton merkitys kasvaa koko ajan. Työllisyyttä voidaan merkittävästi lisätä maahanmuutolla ja tätä kautta tulee kyllä säästöjä kuten toteat. Itse korvaisin säästösanan tässä sanalla tulo.

Lue lisää

Tämä nykyinen maahanmuuttopolitiikka on syvältä. Vaikka näitä murjaaneja kuinka hajasijoitettaisiin ympäri suomea niin loppupeleissä ovat kuitenkin isojen kaupunkien ja kasvukeskuksien sosiaalihuoltojen varassa ja sieltä käsin heidän elämäänsä rahoitetaan sinun ja minun maksamilla verorahoilla.

Juu, on hienoa toivoa että maahanmuuttajat tulisivat vain työn perässä tänne. Mutta kun se ei niin mene. 90% maahanmuuttajista ja täällä jo olevista on näitä kukkahattutätien rakastamia resupekkoja joita sitten hyysätään kuin piispaa pappilassa, joiden perheet sitten yhdistetään tänne (vaikkei verisidettä välttämättä ole) ja joiden miespuoliset ovat juuri näitä kliseisiä ostareilla notkujia. Klisee on surullinen mutta tosi.

Sveitsillä ei ole mitään hätää vaikka kiristävät maahanmuuttoaan. He ovat kuin norjalaisia. Eu tarvitsee enemmän Sveitsiä ja Norjaa kuin Norja ja Sveitsi EU:a.

Julkinen sektori on nyt vaan kasvatettu useiden eri hallitusten löysällä rahalla kymmenien vuosien aikana liian isoksi ja säästöä pitää saada.

Mökin Miina 90v Sonkajärvellä haluaa olla loppuun asti kotona. Suodaanko se hänelle vai annetaanko tämä sama kotona olemisen mahdollisuus vain kaupungissa asuvalle Doris90v:lle? Haluaako MPP Miinan säästöjen nimessä vanhainkotiin?

Haluaako MPP että säästöjä haetaan rankalla kädellä maaanmuuttopolitiikasta? Mistä MPP hakisi ne nyt vastassa pakosti tulevat säästöt? Itse vastustan säästöpolitiikka jos se koskettaa veteraanien kotona olemista ja hoitoa siellä.

arviontia.ajatuksel kirjoitti:

Tämä nykyinen maahanmuuttopolitiikka on syvältä. Vaikka näitä murjaaneja kuinka hajasijoitettaisiin ympäri suomea niin loppupeleissä ovat kuitenkin isojen kaupunkien ja kasvukeskuksien sosiaalihuoltojen varassa ja sieltä käsin heidän elämäänsä rahoitetaan sinun ja minun maksamilla verorahoilla.

Juu, on hienoa toivoa että maahanmuuttajat tulisivat vain työn perässä tänne. Mutta kun se ei niin mene. 90% maahanmuuttajista ja täällä jo olevista on näitä kukkahattutätien rakastamia resupekkoja joita sitten hyysätään kuin piispaa pappilassa, joiden perheet sitten yhdistetään tänne (vaikkei verisidettä välttämättä ole) ja joiden miespuoliset ovat juuri näitä kliseisiä ostareilla notkujia. Klisee on surullinen mutta tosi.

Sveitsillä ei ole mitään hätää vaikka kiristävät maahanmuuttoaan. He ovat kuin norjalaisia. Eu tarvitsee enemmän Sveitsiä ja Norjaa kuin Norja ja Sveitsi EU:a.

Julkinen sektori on nyt vaan kasvatettu useiden eri hallitusten löysällä rahalla kymmenien vuosien aikana liian isoksi ja säästöä pitää saada.

Mökin Miina 90v Sonkajärvellä haluaa olla loppuun asti kotona. Suodaanko se hänelle vai annetaanko tämä sama kotona olemisen mahdollisuus vain kaupungissa asuvalle Doris90v:lle? Haluaako MPP Miinan säästöjen nimessä vanhainkotiin?

Haluaako MPP että säästöjä haetaan rankalla kädellä maaanmuuttopolitiikasta? Mistä MPP hakisi ne nyt vastassa pakosti tulevat säästöt? Itse vastustan säästöpolitiikka jos se koskettaa veteraanien kotona olemista ja hoitoa siellä.

Lue lisää

Murjaanien maille rahan jakoa kirjoittaessani tarkoitin tietysti kehitysmaa-apua. Juu, kaikki viimeaikojen hallitukset siihen ovat sitoutuneet. Sille tulee stop kun äänestämme Soinin pääministeriksi isolla enemmistöllä.

Kirjoituksesi nousu- ja laskukausien automatiikasta pitää kyllä paikkaansa. Sitä en ole kiistänytkään. Ahon hallituksen kohdalla tämä on varsin totta. Mutta Vanhasen hallituksen osalta jo paljon vähemmän totta. Asiasta kirjoittaa tämän päivän Hesarissa kaveri, joka tuntee nämä luvut kuin omat taskunsa. Hänen eli Raimo Sailaksen mukaan kestävyysvajeen taittaminen vaihtui Vanhasen hallituksessa jakovarakeskusteluksi. Toisin sanoen menojen kasvun taittamisen sijasta tuo hallitus ottikin tavoitteekseen menojen kasvattamisen. Ja kyllä ne sitten kasvoivatkin. Myös nykyisellä hallituksella oli yltiöoptimistinen lähtöasetelma, kun se kuvitteli talouskasvun hoitavan suren osan ongelmista.

Valtion työpaikat ovat vähentyneet pitkässä juoksussa paljonkin. Valtion talouden hoidossa on tässä kohdin otettu itseä niskasta kiinni. Ongelma onkin kutapuolella, mihin tämä hallitus yritti puuttua kuntarakenne- ja soteuudistuksilla, mutta kovin heikoin tuloksin toistaiseksi. Kuntarakenteitakin olisi pitänyt uudistaa jo vähintään kymmen vuotta sitten.

Julkisen sektorin toimia ei voi enää suhteuttaa kuntien osalta kovin luotettavasti työpaikkojen määriin, koska osa työstä on ulkoistettu. Ongelma on enemmän siinä, että auringonlaskun syrjäkunnat ovat elinkelvottomia tai tulossa hyvää vauhtia elinkelvottomiksi. Kun nämä alueet saadaan metsänhoidollisten toimenpiteiden alaisiksi, asiat alkavat olla paremmalla tolalla. Siihen menee tietysti aikaa, koska metsäläisyys istuu meissä suomalaisissa aika syvällä.

Hoitotyön määrän kasvulle ei mahdeta väestön ikääntyessä mitään. Siinä pitää yrittää löytää tarkoituksenmukaisia ja halpoja hoitotapoja. Tässä kohdin maahanmuuton kasvattaminen lienee täysin välttämätöntä samoin kuin tinkiminen ammattitaitovaatimuksista. Oikeansuuntainen asenne on myös se, että vanhukset pyritään pitämään kotona, jos se vain suinkin on mahdollista heidä terveydentilansa ja arkipäiväisen selvitymisen osalta. Sellainen on kuitenkin kallista syrjäseuduilla, missä palvelujen tuominen jo pelkkien etäisyyksien vuoksi kestää tuntitolkulla. Tämän hinnan saamma nyt maksaa siitä metsäläisyydestä ja Kepun kuvaamasta kotiseuturakkaudesta.

"Vuonna 2010 valtion työpaikkoja oli 10 000 vähemmän kuin vuonna 2006."

Tämän pakkovähennyksen aiheutti kepuvetoinen hallitus ja sen tuottavuusohjelma. Mikään muu ei lisääntynyt kuin työttömien määrä sekä irtisanottujen kurjuus ja ahdinko.

Neljässä vuodessa tuhottiin tuhansien ihmisten työurat ja sen myötä mahdollisuudet edes kohtuullisiin eläkkeisiin (työttömien eläke ei kartu. kirj. huom.). Ensi vuoden loppuun mennessä sama ohjelma tuhoaa vielä yli 4000 ihmisen työurat. Saldo yli 14 000 irtisanottua!

Irtisanottujen uudelleen työllistyminen on lähes mahdotonta. Vastaavaa ja yhtä häpeällistä toista tapausta kuin kepuhallituksen tuottavuusohjelma Suomen työ- ja hallitushistoria ei tunne.

Tuhotut elämät kirjoitti:

"Vuonna 2010 valtion työpaikkoja oli 10 000 vähemmän kuin vuonna 2006."

Tämän pakkovähennyksen aiheutti kepuvetoinen hallitus ja sen tuottavuusohjelma. Mikään muu ei lisääntynyt kuin työttömien määrä sekä irtisanottujen kurjuus ja ahdinko.

Neljässä vuodessa tuhottiin tuhansien ihmisten työurat ja sen myötä mahdollisuudet edes kohtuullisiin eläkkeisiin (työttömien eläke ei kartu. kirj. huom.). Ensi vuoden loppuun mennessä sama ohjelma tuhoaa vielä yli 4000 ihmisen työurat. Saldo yli 14 000 irtisanottua!

Irtisanottujen uudelleen työllistyminen on lähes mahdotonta. Vastaavaa ja yhtä häpeällistä toista tapausta kuin kepuhallituksen tuottavuusohjelma Suomen työ- ja hallitushistoria ei tunne.

Lue lisää

Nykyisen hallituksen tuottavuusohjelma vie työpaikat kymmeniltä tuhansilta kuntasektorilla toimivilta, mikäli ministeri Henna Virkkusen uhoon on uskominen. Toki kuntien palkkalaisilla on se viiden vuoden irtisanomisaika, jonka ammattiyhdistysliikkeensä heille taisteli, mutta sen jälkeen kuitenkin.

Työehtosopimuksia syntyy lähes vuosittain. Niissä sovitaan palkoista ja lukuiisista muista työehdoista. Nyt kannattaa viimeistään opetella googlettamaan.

MPP kirjoitti:

Työehtosopimuksia syntyy lähes vuosittain. Niissä sovitaan palkoista ja lukuiisista muista työehdoista. Nyt kannattaa viimeistään opetella googlettamaan.

Voisiko mielipunkki kertoa lisää yksityisoikeudellisista työehtosopimuksista?