Kokonaisvaltainen Raamatun tulkitseminen
"Sillä Herran tiet ovat suorat; vanhurskaat niillä vaeltavat, mutta luopiot niillä kompastuvat" (Hoos.14:10).
"Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia" (Srn.7:30).
"Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti" (Ps.119:160).
”Mutta jos hän ei sinua kuule, niin ota vielä yksi tai kaksi kanssasi, ’että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan sanalla’.” (Mat.18:16).
Yksi kaikkein tärkeimpiä periaatteita tulkittaessa Raamattua on sen kokonaisvaltainen tulkitseminen. Se merkitsee lähinnä kolmea asiaa.
Ensinnäkin Raamatun jakeita tulisi tulkita asiayhteydessään, ottaen huomioon kokonaisuus. Jakeiden irralleen repiminen asiayhteydestään on tuottanut valtavasti virheellisiä tulkintoja ja harhaoppeja.
Toiseksi, Raamatun kohtia tulee tulkita toisilla Raamatun kohdilla. Raamattu on siitä ihmeellinen kirja, että se pääsääntöisesti selittää itse itsensä. Emme myöskään saa lisätä mitään omiamme tai ottaa pois Jumalan Sanasta, muutoin tuomio tulee osaksemme (5.Moos.4:2; Ilm.22:18-19; 2.Piet.3:15-16).
Kolmanneksi, on otettava huomioon koko Jumalan Sanan totuus Mooseksesta Ilmestyskirjaan, käsiteltäessä jotakin Raamatun sanaa, jaetta, totuutta tai asiaa. Esimerkiksi jos halutaan tietää kokonaisvaltainen totuus pyhityksestä, on tutkittava kaikki pyhityksestä kertovat kohdat Raamatusta Mooseksesta Ilmestyskirjaan ja tämä kokonaisuus muodostaa totuuden pyhityksestä.
Kokonaisvaltaiseen tulkintaperiaatteeseen kuuluu myös se, että huomioimme sekä vanhan että uuden testamentin kokonaisuuden ja yhteneväisen ”punaisen langan”. Kristillisessä maailmassa on saanut melko runsaasti jalansijaa se epäraamatullisen ajattelutapa, että vanha testamentti kuuluu juutalaisille ja vanhaan liitton ja uusi testamentti kuuluu uuteen liittoon ja kristilliselle kirkolle. Tällöin unohdetaan, että koko Raamattu, Mooseksesta Ilmestyskirjaan, on totuus. Vanha testamentti on se perustus ja esikuva, jolle uusi testamentti täyttymyksineen rakentuu.
http://www.kolumbus.fi/gematria/apsrk0.htm
"Sillä Herran tiet ovat suorat; vanhurskaat niillä vaeltavat, mutta luopiot niillä kompastuvat" (Hoos.14:10).
"Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia" (Srn.7:30).
"Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti" (Ps.119:160).
”Mutta jos hän ei sinua kuule, niin ota vielä yksi tai kaksi kanssasi, ’että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan sanalla’.” (Mat.18:16).
Yksi kaikkein tärkeimpiä periaatteita tulkittaessa Raamattua on sen kokonaisvaltainen tulkitseminen. Se merkitsee lähinnä kolmea asiaa.
Ensinnäkin Raamatun jakeita tulisi tulkita asiayhteydessään, ottaen huomioon kokonaisuus. Jakeiden irralleen repiminen asiayhteydestään on tuottanut valtavasti virheellisiä tulkintoja ja harhaoppeja.
Toiseksi, Raamatun kohtia tulee tulkita toisilla Raamatun kohdilla. Raamattu on siitä ihmeellinen kirja, että se pääsääntöisesti selittää itse itsensä. Emme myöskään saa lisätä mitään omiamme tai ottaa pois Jumalan Sanasta, muutoin tuomio tulee osaksemme (5.Moos.4:2; Ilm.22:18-19; 2.Piet.3:15-16).
Kolmanneksi, on otettava huomioon koko Jumalan Sanan totuus Mooseksesta Ilmestyskirjaan, käsiteltäessä jotakin Raamatun sanaa, jaetta, totuutta tai asiaa. Esimerkiksi jos halutaan tietää kokonaisvaltainen totuus pyhityksestä, on tutkittava kaikki pyhityksestä kertovat kohdat Raamatusta Mooseksesta Ilmestyskirjaan ja tämä kokonaisuus muodostaa totuuden pyhityksestä.
Kokonaisvaltaiseen tulkintaperiaatteeseen kuuluu myös se, että huomioimme sekä vanhan että uuden testamentin kokonaisuuden ja yhteneväisen ”punaisen langan”. Kristillisessä maailmassa on saanut melko runsaasti jalansijaa se epäraamatullisen ajattelutapa, että vanha testamentti kuuluu juutalaisille ja vanhaan liitton ja uusi testamentti kuuluu uuteen liittoon ja kristilliselle kirkolle. Tällöin unohdetaan, että koko Raamattu, Mooseksesta Ilmestyskirjaan, on totuus. Vanha testamentti on se perustus ja esikuva, jolle uusi testamentti täyttymyksineen rakentuu.
http://www.kolumbus.fi/gematria/apsrk0.htm
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ohjeita Raamatun tulkinnalle tarvitaankin, sillä jatkuvasti on edessämme eri asiayhteyksistä revittyjä jakeita, joista tulee väärä tulkinta asialle.
Hyvä aloitus.
...
...
Raamatun israelilainen kulttuuritausta
"Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: 'Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä, ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki (hepr. VT: תורה Torah = opetus, oppi, laki, Toora), Jerusalemista Herran sana" (Jes.2:3).
"Mitä etuuksia on siis juutalaisilla, tai mitä hyötyä ympärileikkauksesta? Paljonkin, kaikin tavoin; ennen kaikkea se, että heille on uskottu, mitä Jumala on puhunut" (Room.3:1-2).
"Ja hän puhui heille vertauksen: 'Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita. Kun ne jo puhkeavat lehteen, niin siitä te näette ja itsestänne ymmärrätte, että kesä on jo lähellä. Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä'." (Luuk.21:29-31).
Jumalan Sana, Raamattu, on uskottu vain Israelin kansalle (Ps.147:19-20). Suuri osa Raamattua, vallankin vanhan testamentin osalta, on samalla myös Israelin kansan historiaa. Jeshua (Jeesus) oli juutalainen ja Hänen opetuslapsensa olivat pääsääntöisesti juutalaisia (Heb.7:14). Pelastus on Jeshuan (Jeesuksen) sanojen mukaan juutalaisista (Joh.4:22). Myös pakanain apostoli Paavali, jonka vaikutus pakanakristillisyyteen on ollut hyvin suuri, on taustaltaan juutalainen (Ap.t.22:3; Room.11:1). Uskovat pakanat, villin metsäöljypuun oksat, ovat oksastetut Messiaan kautta jaloon Israel-öljypuuhun oikeiden jalojen öljypuun oksien eli juutalaisuskovien joukkoon ja he ovat päässeet näin osallisiksi Israelin hengellisistä kansalaisoikeuksista (Room.11:17-29; Efes.2:11-22). (Uskovat pakanat ovat saaneet hengelliset aarteensa Israelista ja Jerusalemista ja heidän tulisi näin ollen maksaa rakkauden velkaansa maallisilla Jerusalemin ja Israelin köyhille pyhille, kuten pakanain apostoli Paavali kehottaa; Room.15:25-27; 1.Kor.16:1-4).
Koko Raamatun tausta, koskipa se melkein mitä tahansa elämän aluetta, on Israelin kansan kulttuuriin, hengellisyyteen ja myös maantieteeseen kiinteästi sidottu. Kristinuskolla on vahvat juutalaiset juuret ja Raamatun sanomaa ja myös sen profeetallista sanomaa voidaan näin ollen ymmärtää oikein vain juutalaisesta taustasta käsin. Valitettavasti pakanakristikunta on suuressa määrin unohtanut juutalaiset juurensa ja tämä on usein johtanut vääriin tai vinoutuneisiin tulkintoihin Jumalan Sanan suhteen.
Klassinen esimerkki siitä, kuinka voidaan virheellisesti ymmärtää Raamatun sanomaa irrotettuna israelilaisesta kulttuuritaustasta ja maatieteellisestä taustasta, on kesän käsite. Kun Jeshua puhui kesän lähestymisestä, tulemuksensa merkkien toteutuessa silmiemme edessä, moni suomalainen ajattelee Suomen suloista ja ihanaa kesää, merkkinä Jumalan valtakunnan ihanuuden lähestymisestä. Israelin maaperällä kesä on toisenlainen. Se on hyvin usein helteinen ja ahdistava, kuten monet Raamatun kohdatkin todistavat (Ps.32:4; 1.Piet.4:12-13). Se kertoo meille sen tosiasian, että lopun ajan merkkien toteutuessa silmiemme edessä, Herramme tulemuksen läheisyyden aikakausi tulee olemaan hyvin ahdistava ja helteinen ja uskovat joutuvat koviin koetuksiin, joiden kautta pääsemme Messiaan rauhan valtakuntaan (Ap.t.14:22).
Jeesuskin syntyi juutalaiseen perheeseen. Oletko ajatellut?
Se on niin ja amen.
"Sillä Herran tiet ovat suorat; vanhurskaat niillä vaeltavat, mutta luopiot niillä kompastuvat" (Hoos.14:10).
"Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia" (Srn.7:30).
"Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti" (Ps.119:160).
Raamatun opiskelua tarvitaan, sillä asiasta irti revittyjä jakeita näkee usein sotkemassa sanomaa.