Itse eron kokeneena ja kahdesta lapsestani vieraannutetuksi tulleena, en voi kun ihmetellä kotimaisen viranomaistoiminnan sadistisuutta. Isällä ei nähtävästi ole mitään oikeuksia silloin, kun lähivanhempi - äiti - yhdessä sosiaaliviranomaisen kanssa tuhoaa lasten ja isän yhteyden.
Kun äiti kertoo lastenvalvojalle, etteivät lapset voi olla yötä isänsä luona sillä verukkeella, ettei isä omista nokkamukia, josta lapsi voi juoda, lastenvalvoja puoltaa äidin vetoomusta estää lasten vierailut isän luona.
Tässä vain yksi todellinen esimerkki. Lähiäidin rooli viranomaiskoneistoa johtavana jumalolentona on pöyristyttävä. Homoille kaavaillaan prioriteettina avio-oikeutta ns. tasa-arvon toteutumisen elinehtona. Isän oikeus tavata lapsiaan ei kuitenkaan sisälly tasa-arvo -määritelmän raameihin.
Jokin on todella pahasti vinksallaan kertoen ainakin siitä, että käytännöllisyys ja todelliset valtaväestöä koskevat ongelmallisuudet viranomaiskäytännössä ovat sekundäärisiä ilmiöitä median johtamalle hip-hop -hallitukselle.
Kysymykset:
1. miksi homojen avio-oikeus menee isien ja heidän lastensa tapaamisoikeuksien ja -mahdollisuuksien edelle?
2. miksi isät eivät ole tasa-arvoasteikolla lähelläkään homoja, joiden "perheet" on saatava sidotuksi yhteen välittömällä päätöksellä ja mielenosoituksin tuettuna?
3. miksi isien mahdollisuudet tulla kuulluksi silloin, kun tämä tulee lähiäidin toimesta vieraannutetuksi lapsistaan ovat olemattomat?
4. miksi erotilanteissa noudatettava yleinen linja on se, että isä on valmiiksi rikollinen, joka joutuu kärsimään rangaistuksen oikeuksiensa menetyksenä erotilanteessa siten, että lapset jäävät lähes aina äidin hallintaan. Tämän lisäksi äiti useimmiten viranomaiskoneiston myötävaikutuksella eristää isän lapsistaan lopullisesti?
Jos Suomessa ei vallitsisi entisen itäblokin holhous-, juoru- ja vakoiluperiaate, erotilanteessa laki määräisi vanhemmat automaattisesti rangaistuksen uhalla yhteishuoltajuuteen, jossa molemmat velvoitettaisiin lähivanhemmuuteen 50/50 -periaatteella.
Jos olisi syytä epäillä, että toinen vanhemmista ei syystä tai toisesta (väkivaltaisuus, päihteidenkäyttö, vammaisuus tms.) voi suoriutua lähivanhemmuudesta, oikeusistuin voisi tutkia vanhemman mahdollisuudet lähivanhemmuudesta selviämiseen.
Samalla elatusmaksuista voitaisiin luopua, sillä vanhemmat huolehtisivat lapsista automaattisesti puoliksi.
Tällainen järjestely säästäisi huomattavasti yhteiskunnan varoja, sillä huoltajuuskiistojen määrä vähenisi ja Kelan korvaustaakka pienenisi huomattavasti. Lisäksi saataisiin terveempiä ja onnellisempia lapsia ja lähivanhempia sekä mutkattomampi yhteiskunta.
Kaiken pohjalla se suurin sokeri: avioerot vähenisivät, sillä se ei toisi selkäänpuukotusetua kummallekaan osapuolelle.
Kun äiti kertoo lastenvalvojalle, etteivät lapset voi olla yötä isänsä luona sillä verukkeella, ettei isä omista nokkamukia, josta lapsi voi juoda, lastenvalvoja puoltaa äidin vetoomusta estää lasten vierailut isän luona.
Tässä vain yksi todellinen esimerkki. Lähiäidin rooli viranomaiskoneistoa johtavana jumalolentona on pöyristyttävä. Homoille kaavaillaan prioriteettina avio-oikeutta ns. tasa-arvon toteutumisen elinehtona. Isän oikeus tavata lapsiaan ei kuitenkaan sisälly tasa-arvo -määritelmän raameihin.
Jokin on todella pahasti vinksallaan kertoen ainakin siitä, että käytännöllisyys ja todelliset valtaväestöä koskevat ongelmallisuudet viranomaiskäytännössä ovat sekundäärisiä ilmiöitä median johtamalle hip-hop -hallitukselle.
Kysymykset:
1. miksi homojen avio-oikeus menee isien ja heidän lastensa tapaamisoikeuksien ja -mahdollisuuksien edelle?
2. miksi isät eivät ole tasa-arvoasteikolla lähelläkään homoja, joiden "perheet" on saatava sidotuksi yhteen välittömällä päätöksellä ja mielenosoituksin tuettuna?
3. miksi isien mahdollisuudet tulla kuulluksi silloin, kun tämä tulee lähiäidin toimesta vieraannutetuksi lapsistaan ovat olemattomat?
4. miksi erotilanteissa noudatettava yleinen linja on se, että isä on valmiiksi rikollinen, joka joutuu kärsimään rangaistuksen oikeuksiensa menetyksenä erotilanteessa siten, että lapset jäävät lähes aina äidin hallintaan. Tämän lisäksi äiti useimmiten viranomaiskoneiston myötävaikutuksella eristää isän lapsistaan lopullisesti?
Jos Suomessa ei vallitsisi entisen itäblokin holhous-, juoru- ja vakoiluperiaate, erotilanteessa laki määräisi vanhemmat automaattisesti rangaistuksen uhalla yhteishuoltajuuteen, jossa molemmat velvoitettaisiin lähivanhemmuuteen 50/50 -periaatteella.
Jos olisi syytä epäillä, että toinen vanhemmista ei syystä tai toisesta (väkivaltaisuus, päihteidenkäyttö, vammaisuus tms.) voi suoriutua lähivanhemmuudesta, oikeusistuin voisi tutkia vanhemman mahdollisuudet lähivanhemmuudesta selviämiseen.
Samalla elatusmaksuista voitaisiin luopua, sillä vanhemmat huolehtisivat lapsista automaattisesti puoliksi.
Tällainen järjestely säästäisi huomattavasti yhteiskunnan varoja, sillä huoltajuuskiistojen määrä vähenisi ja Kelan korvaustaakka pienenisi huomattavasti. Lisäksi saataisiin terveempiä ja onnellisempia lapsia ja lähivanhempia sekä mutkattomampi yhteiskunta.
Kaiken pohjalla se suurin sokeri: avioerot vähenisivät, sillä se ei toisi selkäänpuukotusetua kummallekaan osapuolelle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nainen on kuin koira, joka tulee pitää kurissa ja herran nuhteessa.
Jos koiran antaa päättää talon asioista, niin kohta on kaikki paikat koirankusessa.
Kuri ei tietenkään tarkoita hakkaamista, jos miehellä on auktoriteettiä, niin se riittää, jos ei ole parempi unohtaa peheen perustamiset.