"Kirkko luopuisi yhteisöverosta"
"Kirkkohallitus puoltaa yrityksien maksamien yhteisöverojen vaihtamista valtionapuun. Valtiovarainministeriön esityksen mukaan verotulot korvaisi evankelisluterilaisille seurakunnille myönnettävä 114 miljoonan suuruinen vuosittainen valtionavustus. Kuluttajahintaindeksiin sidottua avustusta annettaisiin ensi vuodesta lähtien."
" Lisäksi evankelisluterilaisen seurakunnan verotuskustannuksia alennettaisiin 6 miljoonalla eurolla yhteisöveron poistumisen vuoksi".
(Helsingin Sanomat 26.2. 2014)
Täälläkin on usein väitelty siitä, onko Suomessa valtiokirkkoa vai ei.
Ei-linjan perusteluina on ollut,että koska valtio ei rahoita kirkon toimintaa, ei meillä ole siis valtiokirkkoakaan.
Nyt, perustellusti toki, kirkon oikeutta yhteisöveroon ollaan poistamassa. Samalla tosin "varman" tulomuodon, valtionavustuksen, tuleminen kuvioon, linkittää kirkon takaisin valtioon tasolle, jolla ne eivät pitkään ole olleet.
Saisiko kirkko takuuvarmat 114 miljoonaa "tukiaisia" joka vuosi riippumatta siitä, mikä sen jäsenmäärän kehitys on?
Onko valtiolla varaa uuteen tukiaisautomaattiin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa?
Kirkko tietenkin puolustelee valtionapua "yhteiskunnallisilla tehtävillään", kuten hautaustoimen hoitamisella. Mutta onko 114 miljoonaa/ vuosi korvamerkitty siihen, vai ovatko ne myös tukea papillisille, tunnustuksellisille liturgioille?
Onko valtion tehtävä kustantaa hokkuspokkuksia verovaroista?
"Valtiovarkainministeriö" osannee perustella?
"Kirkkohallitus puoltaa yrityksien maksamien yhteisöverojen vaihtamista valtionapuun. Valtiovarainministeriön esityksen mukaan verotulot korvaisi evankelisluterilaisille seurakunnille myönnettävä 114 miljoonan suuruinen vuosittainen valtionavustus. Kuluttajahintaindeksiin sidottua avustusta annettaisiin ensi vuodesta lähtien."
" Lisäksi evankelisluterilaisen seurakunnan verotuskustannuksia alennettaisiin 6 miljoonalla eurolla yhteisöveron poistumisen vuoksi".
(Helsingin Sanomat 26.2. 2014)
Täälläkin on usein väitelty siitä, onko Suomessa valtiokirkkoa vai ei.
Ei-linjan perusteluina on ollut,että koska valtio ei rahoita kirkon toimintaa, ei meillä ole siis valtiokirkkoakaan.
Nyt, perustellusti toki, kirkon oikeutta yhteisöveroon ollaan poistamassa. Samalla tosin "varman" tulomuodon, valtionavustuksen, tuleminen kuvioon, linkittää kirkon takaisin valtioon tasolle, jolla ne eivät pitkään ole olleet.
Saisiko kirkko takuuvarmat 114 miljoonaa "tukiaisia" joka vuosi riippumatta siitä, mikä sen jäsenmäärän kehitys on?
Onko valtiolla varaa uuteen tukiaisautomaattiin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa?
Kirkko tietenkin puolustelee valtionapua "yhteiskunnallisilla tehtävillään", kuten hautaustoimen hoitamisella. Mutta onko 114 miljoonaa/ vuosi korvamerkitty siihen, vai ovatko ne myös tukea papillisille, tunnustuksellisille liturgioille?
Onko valtion tehtävä kustantaa hokkuspokkuksia verovaroista?
"Valtiovarkainministeriö" osannee perustella?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Niin, ja kuluttajahintaindeksillä varmistetaan ettei asia tule ikävästi vastaan budjettineuvotteluissa.
" Lisäksi evankelisluterilaisen seurakunnan verotuskustannuksia alennettaisiin 6 miljoonalla eurolla yhteisöveron poistumisen vuoksi".
Mitä tuo tarkoittaa?
Valtiontukeahan se tarkoittaa, että kirkolle annetaan verohuojennuksia 6 miljoonaa euroa.
Mutta mitä tekemistä sillä on yhteisöveron poistumisen kanssa?
Kun kirkko luopuu yhteisövero-osuudestaan, niin valtio haluaa palkita siitä kirkkoa ensimmäisenä vuotena 114 miljoonalla eurolla ja 6 miljoonan verohuojennuksilla eli yhteensä 120 miljoonalla eurolla. Summa kasvaa nopeasti, kun se on sidottu kuluttajahintaindeksiin.
Ei minulla ole pappia, en kuulu kirkkoon, olen ateisti. Jos et pysty asiallisesti vastaamaan kysymykseen, niin jätä vastaamatta.
Tässä taas nähdään, ettei ole valtionkirkkoa. Olisihan aivan järjetöntä, että valtio antaisi avustusta itselleen. Näin tästäkin uudistuksesta käy ilmi, että kirkko ei ole valtionkirkko.
Avustus on tosin tässä yhteydessä harhaanjohtava termi. Todellisuudessa on kyse korvauksesta. Korvaus suoritetaan yhteiskunnallisista tehtävistä ja se on korvauksen peruste. Aloituksessa siis ollaan oikeassa sikäli, että juuri tämä on korvauksen (ns. avustus) peruste.
Sen sijaan esimerkiksi vapaa-ajattelijoiden saama valtionavustus on puhdas avustus. Sillä tuetaan vapaa-ajattelijoiden itse haluamaa toimintaa. Kyseessä ei ole siten korvaus mistään yhteiskunnallisten tehtävien suorittamisesta vaan avustus vapaa-ajattelijoiden keskinäiseen kerhotoimintaan.
Kirkko ei saa mitään tällaista avustusta, joten vapaa-ajattelijat on perusteettomalla ja valtion neutraliteetin kyseenalaistavalla tavalla nostettu erityisasemaan. Tilanne on ongelma yhdenvertaisuuden näkökulmasta (PL 6 §). Parasta olisi, että vapaa-ajattelijoille ei enää annettaisi ko. avustusta.
Valtion on syytä korvata kirkolle täysimääräisesti sen yhteiskunnalliset tehtävät. Mikäli korvaus ei ole täysimääräinen, asettaa sekin kirkon eriarvoiseen asemaan suhteessa vapaa-ajattelijoihin: kirkko ikään kuin maksaa yhteiskunnalle, vaparit saavat yhteiskunnalta.
Kyseessä on eräänlainen tulonsiirto kirkolta vapaa-ajattelijoille. Tämä on nykyinen tila. Oikea suunta on antaa kirkolle täysimääräinen korvaus ja poistaa vapaa-ajattelijoiden valtiontuki. Tätä edellyttää yhdenvertaisuus (PL 6 §).
Tiedoksi, että Vapaa-ajattelijain liitto ei kannata työryhmän esitystä luterilaisen kirkon (114 6 miljoonan eli) 120 miljoonan euron könttätuesta kirkon ns. yhteiskunnallisten tehtävien vuoksi. Liitto esittää jokaisen tehtävän ja tuen tarkastelua kriittisesti omassa asiayhteydessään. Liiton mielestä väestörekisteri voi hoitaa väestökirjanpidon ja hautaustoimi tulisi kunnallistaa. Kirkollisveron kannosta verottajalle maksettavaa korvausta ei liiton mielestä ole mitään syytä alentaa.
Liitto perustelee ilman lausuntopyyntöä valtiovarainministeriölle annettavan lausunnon antoa sillä, että esitys uskonnollisten yhteisöjen tukemisesta verovaroin koskettaa myös 1,15 miljoonaa niihin kuulumatonta suomalaista. Työryhmän esittämiä tuen kohteita ovat kirkon hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät, vanhojen kirkkorakennusten ylläpito sekä osin diakonia-, lapsi- ja nuorisotyö.
Liiton mielestä väestörekisterikeskus ja maistraatit voivat hoitaa väestökirjanpidon, joten siitä ei kannata maksaa kirkolle. Vanhojen kirkkojen ylläpidon tukea pitää tarkastella yhteistyössä museoviraston kanssa omassa asiayhteydessään.Lausunnossa tuodaan esiin hautaustoimilain kirkolle antaman monopoliaseman epäkohtia ja esitetään koko hautaustoimen kunnallistamista.
Vapaa-ajattelijain mielestä kirkon tulisi siirtää lapsi- ja nuorisotyönsä resursseja pois päiväkoteihin ja kouluihin organisoidusta uskonnon harjoittamisesta, koska hartaustilaisuuksien ja jumalanpalvelusten järjestäminen ei kuulu päivähoidon ja koulujen lakisääteisiin tehtäviin ja opetussuunnitelman mukaan koulun opetuksen tulee olla uskonnollisesti tunnutuksetonta. http://www.vapaa-ajattelijat.fi/node/341
"Liiton mielestä väestörekisteri voi hoitaa väestökirjanpidon ja hautaustoimi tulisi kunnallistaa."
Isoja muutoksia ehdotatte. Jos - siis JOS - muutos tapahtuisi, menisi siihen valmistautumiseen vuosia ja virkamiesten työaikaa. Hinta olisi iso. Uudelleen organisointi vaatisi YT-neuvotteluja, potkuja ja uusien työpaikkojen luomista toisaalle. Sitten kirkolle olisi syytä maksaa toiminnasta vanhan mallin mukaan koko vamisteluajan.
Vaparien ehdotus on jälleen pelkkää taivaanrannan maalailua - verovaroista maksetuilla tuilla. Eli vaparit kirjoittelevat hölmöjä ja valtio maksaa.
vaparit kirjoittivat jälleen täsmällistä ja älykästä asiaa. Kristityn aivot eivät vain kykene käsittelemään näin suuria asioita.
sä oot witsiniekka.
Kuntia ollaan yhdistämässä, joten moni maanvähyydestä kärsinyt kunta on saamassa lisää maata kaavoitettavaksi.
Suurkuntien laitamilta löytyy hyvää tonttimaata mm. kunnallisille hautausmaille. Sellaisen perustaminen on pitkällä tähtäimellä kannattavaa, kun saadaan kirkon monopolille kilpailija. Valtio voisi sitten päättää, tukeeko se rahallisesti kirkon vai kunnan hautausmaita. Epäilen, että kirkon tarjous ei olisi kilpailukykyinen.
Vaan kunnat rakentavat mieluummin taloja tonteilleen. Äskettäin kuntaliitosta todettiin, ettei hautaustoimi kiinnosta. Se oli reaktio johonkin vaparien "aloitteeseen"
Kunnat itse eivät useinkaan rakenna, mutta päättävät kaavoituksesta edustuksellisen demokratiansa kautta.
Kaavoituksessa otetaan huomioon kunnan tarpeet ja mahdollisuudet.Jos kunnassa ei ole työpaikkoja ja väkiluku laskee, ei asunnoille juuri kannata kaavoittaa.
Nämä "hiljaiset paluumuuttajat" voisivat olla piristysruiske muuten kuihtuville kunnille. Jotain maksujahan kunta saanee hautauksen hoitamisesta periä?
Minulle ei tuottaisi tuskaa, jos maallinen tomumajani kätkettäisiin maan poveen jossain muualla kuin asuinkunnassani. Sen kirkkomaahan ei minulla ole eläessäni ollut mitään yhteyttä.
Ehkäpä tahdon testamentissani tulla haudatuksi Tallinnaan - yhden tuhkauurnan verran painolastia siihen suuntaan ja olutlaatikon verran takaisin?
Kuntaliiton johdossa on vaarallinen änkyräkristitty, joten ei ihme että vastustaa kaikkea kirkon etuoikeuksien alasajoa.