10:10
Helsingin kaupunki ei ryhdy toimenpiteisiin katukerjäämisen kieltämiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti asiasta selvin luvuin keskiviikkona.
Valtuusto käsitteli kokoomuslaisen Lasse Männistön aloitetta, jossa esitettiin, että Helsinki tekisi valtiolle vetoomuksen kerjäyskiellon saamisesta järjestyslakiin. Aloitetta perusteltiin muun muassa sillä, että kerjäläisten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja ilmiöön voi liittyä järjestäytynyttä rikollisuutta, kuten ihmiskauppaa.
Aloitteen tekijöiden mukaan kerjääminen tuo mukanaan myös tavanomaista rikollisuutta ja lisää turvattomuuden tunnetta kaduilla.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kaupunginhallituksen enemmistö ovat nähneet asian toisin. Kaupunginhallituksen teettämän selvityksen mukaan kerjäämiseen ei liity organisoitunutta toimintaa eikä viitteitä ihmiskaupasta ole saatu.
Selvityksen mukaan Helsingissä oleskelee kesäisin 500–700 pääasiassa Itä-Euroopasta lähtöisin olevaa kerjäläistä. Talvella heidän määränsä on 200–300. Toimintaan liittyvät lieveilmiöt, kuten järjestyshäiriöt tai rikoslakirikokset ovat pysyneet kaupunginhallituksen mukaan suurin piirtein samalla tasolla viimeisen neljän vuoden aikana.
Kaupunginhallitus kysyi asiaa muun muassa poliisilta sekä kerjäläisten käyttämän palvelukeskus Hirundon väeltä?
Valtuustokäsittelyssä Jussi Halla-aho (ps) ehdotti Rene Hurstin tukemana, että Helsinki alkaisi vuoropuhelun valtion kanssa kerjäämiskiellon saamisesta järjestyslakiin. Ehdotus hävisi äänin 57–14 (13 tyhjää ja 1 poissa). Kerjäämiskiellon kannalla olivat VAIN perussuomalaiset sekä PIENI osa kokoomuslaisista.
Männistön alkuperäistä esitystä oli kannattanut 31 valtuutettua.
Helsingin kaupunki ei ryhdy toimenpiteisiin katukerjäämisen kieltämiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti asiasta selvin luvuin keskiviikkona.
Valtuusto käsitteli kokoomuslaisen Lasse Männistön aloitetta, jossa esitettiin, että Helsinki tekisi valtiolle vetoomuksen kerjäyskiellon saamisesta järjestyslakiin. Aloitetta perusteltiin muun muassa sillä, että kerjäläisten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja ilmiöön voi liittyä järjestäytynyttä rikollisuutta, kuten ihmiskauppaa.
Aloitteen tekijöiden mukaan kerjääminen tuo mukanaan myös tavanomaista rikollisuutta ja lisää turvattomuuden tunnetta kaduilla.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kaupunginhallituksen enemmistö ovat nähneet asian toisin. Kaupunginhallituksen teettämän selvityksen mukaan kerjäämiseen ei liity organisoitunutta toimintaa eikä viitteitä ihmiskaupasta ole saatu.
Selvityksen mukaan Helsingissä oleskelee kesäisin 500–700 pääasiassa Itä-Euroopasta lähtöisin olevaa kerjäläistä. Talvella heidän määränsä on 200–300. Toimintaan liittyvät lieveilmiöt, kuten järjestyshäiriöt tai rikoslakirikokset ovat pysyneet kaupunginhallituksen mukaan suurin piirtein samalla tasolla viimeisen neljän vuoden aikana.
Kaupunginhallitus kysyi asiaa muun muassa poliisilta sekä kerjäläisten käyttämän palvelukeskus Hirundon väeltä?
Valtuustokäsittelyssä Jussi Halla-aho (ps) ehdotti Rene Hurstin tukemana, että Helsinki alkaisi vuoropuhelun valtion kanssa kerjäämiskiellon saamisesta järjestyslakiin. Ehdotus hävisi äänin 57–14 (13 tyhjää ja 1 poissa). Kerjäämiskiellon kannalla olivat VAIN perussuomalaiset sekä PIENI osa kokoomuslaisista.
Männistön alkuperäistä esitystä oli kannattanut 31 valtuutettua.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Paras keino kerjalaisten karkoittamiseksi Helsingin kaduilta - alkaa antako niille senttiakaan. Kun romanialaismummo istuu Steissin edessa pari viikkoa niin ettei kuppiin tipu kolikkoakaan, pakkaa mummeli tavaransa ja painuu muualle eurooppaan.
Ne, ketka antavat romanialaiskerjalaisille kolikoita ovat syypaita siihen etta niita Suomessa roikkuu...
Voi sen kupin potkaista kumoonkin !
ai persun?