Putin/FSB/KGB/Silovikit uhkaa maailmanrauhaa

Silovikit ovat Venäjää hallitseva ryhmittymä,[1] joka koostuu erilaisten turvallisuus-, järjestys- ja puolustusorganisaatioiden ihmisistä. Silovikit nousivat Vladimir Putinin johdolla. Vahvasti isänmaalliset silovikit olivat keskeisessä roolissa Venäjää presidenttinä toimineen sivilikki Medvedevin kaudellakin.

Varsinaisina silovikeinä pidetään sitä Kremlin ryhmittymää, jota aikoinaan Igor Setšin johti ja FSB tuki.[2][3] Vuosien saatossa keskeisten toimijoiden tehtävät ovat jonkin verran vaihtuneet. Silovikejä ovat myös mm. Nikolai Patrušev,[3], Sergei Ivanov,[3] Viktor Ivanov, Boris Gryzlov, Sergei Naryškin jne. Setšinin tyylin konservatiivisemmat silovikit vastustavat Venäjän taloudellista lähestymistä kohti länttä ja suosivat mieluummin Kiinaa. Länsityylistä demokratiaa vastustavat silovikitkin kannattavat valvottua taloudellista liberalismia voittojen takaamiseksi. Putin on taustaltaan siloviki, mutta ottaa neuvoja talousasioissa sivilikeiltä.

Silovikit koostuvat lähinnä turvallisuuspalvelujen, sisäministeriön ja puolustusministeriöiden entisistä ja nykyisistä virkailijoista. Silovikit ovat ryhmittymänä melko hajanainen. Entinen KGB:n everstiluutnantti, Venäjän presidentti, Vladimir Putin on silovikien ehdoton johtaja. Tästä syystä silovikeja kutsutaan joskus myös "putinisteiksi" ja heidän ajamaa politiikkaa "putinismiksi". Johtavien silovikien sisärengas on pieni[1] ja koostuu presidentin lisäksi mm. FSB:n ja presidentinhallinnon johtajista sekä puolustusministeristä ja muutamasta muusta valtion virkamiehestä.[4]

Korkeimmassa asemassa olevilla silovikeilla on suuria omaisuuksia. Valta Venäjällä on erilaisilla tiedusteluviranomaisilla ja sisäisen järjestyksen valvojilla.[5] FSB, FSOselvennä ja syyttäjävirasto johtavat silovikeja, joihin kuuluvat myös hierarkiassa alempiarvoiset sotilastiedustelu GRU, sisäministeriö ja puolustusministeriö...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Silovikit

Näin Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkaisi: Desantit iskevät maalta, mereltä ja ilmasta
Tutkija: Putin haluaa muuttaa Euroopan voimatasapainon.

Venäjä on julistanut, että se puolustaa kaikissa rajamaissaan venäläisten asemaa ja oikeuksia. Venäjän erikoisjoukkojen isku Krimin pääkaupungin Simferopolin aluehallintoparlamenttiin ”radaan” ja kahdelle tärkeimmälle lentokentälle oli kuin maan sotilasopin kirjasta.

Sen jälkeen on käynnistynyt sotilaallisten toimien sarja. Lisää joukkoja on siirtynyt Krimin alueelle. Venäjän ilmavoimat operoivat jo Krimin ilmatilassa. Myös Sevastopolin laivastotukikohdan alue on nyt varmistettu sotilasvoimin.

Venäjän korkein johto on vastannut Krimin venäjänkielistä enemmistöä edustavan ”pääministerin” avunantopyyntöön myönteisesti, joka muistuttaa talvisodan aikaisen Terijoen hallituksen ”avunantopyyntöä”.

Venäjän parlamentti on antanut presidentti Vladimir Putinille valtuuden käyttää asevoimaa Ukrainassa. Putin pyysi valtuutusta parlamentin ylähuoneelta ja vetosi Venäjän perustuslakiin.

Toimenpiteiden tempo on niin nopea, että Ukraina ei ehdi reagoida sotilaallisesti. Sen oma sotilaallinen voima on lisäksi mitätön Venäjään verrattuna.



Ukrainan välitön uhka näyttävät olevan ilmakuljetteiset maajoukot eli maahanlaskujoukot, jotka siirretään kohdealueelle jo kriisin aikaisessa vaiheessa. Mukanaan ne tuovat omat satelliittiviestintäjärjestelmänsä, epäsuoran tulen tykistönsä ja ilmatorjuntayksikkönsä.

Kohdemaa yllätetään yhtäaikaisesti maalta, mereltä ja ilmasta. Venäjän nykyisen sotilasopin mukaan ”desantteja” saattaa sataa taivaan täydeltä sellaiseen maantieteelliseen kohteeseen, joka otetaan haltuun ennen maajoukkojen hyökkäystä.

Venäjän erikoisjoukkojen tehtävinä on tiedustelu, häirintä ja lamauttaminen. Ne pyrkivät estämään vastustajan liikekannallepanoa ja eliminoimaan kohdemaan johtoa.

Erikoisjoukkojen kohteina ovat esikunnat, viestikeskukset, lentokentät, liikenteen solmukohdat, asevarikot, voimalaitokset ja siviiliyhteiskunnalle elintärkeät laitokset, kuten sähköverkon muuntaja-asemat, joita ei hetkessä korjata.

Venäjän ilmavoimien kuljetuskyky riittää kerrallaan yhden maahanlaskurykmentin eli noin 1600–2400 sotilaan ja 500 ajoneuvon ja raskaan aseen siirtoon varusteineen.

Kuljetusilmavoimilla on yhteensä 390 kuljetuskonetta, jotka soveltuvat laskuvarjojoukkojen pudotuksiin. Lisäksi ilmavoimilla on 566 kuljetushelikopteria.



Venäjän maahanlaskujoukot tunnetaan nimellä ”Vozdušno-Desantnye Voiska” (VDV). VDV-joukoissa on 35 000 sotilasta. VDV-joukkoja on neljä divisioonaa ja varsinaisia erikoisjoukkoja (spetsnaz) yhdeksän prikaatia.

VDV-joukkojen motto on ”Nikto, krome nas” (Ei kukaan, paitsi me).

Maahanlaskujoukkoja pidetään asevoimien eliittilajina, koska miehistöltä edellytetään erityistä fyysistä suorituskykyä, älykkyyttä ja isänmaallista uskollisuutta.

Joukot tunnetaan vaaleansinisistä baskereista ja vaaleansiniraitaisista t-paidoista, ”telnyaškoista”.

Varsinaiset erikoisjoukot tunnetaan nimellä ”voisko spetsialnogo naznatšenija” eli ”spetsnaz”.

Suomesta katsoen lähin erikoisjoukko-osasto on 33. spetsnazprikaati Kamenkassa Pietarin alueella. Toiseksi lähimpänä on 2. spetsnazprikaati Pihkovassa, joka lukeutuu 76. kaartin maahanlaskudivisioonan kokoonpanoon...
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/eurooppa/ukrainan-valiton-uhka-venajan-desantit-maalta-merelta-ja-ilmasta/?shared=32743-c09bca57-500


Venäjä on julistanut, että se puolustaa kaikissa rajamaissaan "venäläisten asemaa ja oikeuksia". -> Myös Suomessa.

tarpeeksi vanikkaa ja ottakaa mukaan lämmintä vaatetta ja puukko.