Olen havainnut, että ainakin eurooppalaisten kielten kehityksessä on ollut trendinä morfologinen yksinkertaistuminen. Esimerkiksi passiivi on hävinnyt kaikista tuntemistani eurooppalaisista kielistä kreikkaa lukuun ottamatta ja korvautunut erilaisilla liittomuodoilla. Sijamuodotkin ovat joko vähentyneet tai hävinneet kokonaan muista kuin slaavilaisista kielistä. Samoin sanojen suvutkin ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vähentyneet kahteen tai hävinneet kokonaan.
Esimerkiksi klassinen kreikka oli muoto-opillisesti erittäin rikas kieli. Verbeillä oli kolme pääluokkaa (aktiivi, keskipassiivi ja passiivi), kolme lukua (yksikkö, duaali ja monikko), neljä tapaluokkaa (indikatiivi, konjunktiivi, optatiivi ja imperatiivi) ja seitsemän tempusta (preesens, imperfekti, aoristi, perfekti, pluskvamperfekti, futuuri ja futuurin perfekti). (Ja onhan omastakin kielestämme hävinnyt esimerkiksi refleksiivinen taivutus.)
Oma teoriani on, että kielet yksinkertaistuvat kun kansat tai heimot sekoittuvat. Aikoinaan maailmassa oli tilaa kaikille ja eri ihmisryhmät elivät erillään toisistaan. Eristyksissä kielistä pystyi kehittymään monimutkaisia, koska käytännössä kaikki kielen puhujat puhuivat kieltään äidinkielenään. Kun ihmisten määrä kasvoi, ihmisryhmät kohtasivat toisiaan paljon useammin ja pääsivät sekoittumaan. Oli arkipäivää, että miehet hyökkäsivät naapuriheimoon ja tappoivat kaikki miehet ja veivät naiset kotiin sotasaaliiksi. Näin kielet ovat päässeet sekoittumaan, mikä on lopulta johtanut kielten yksinkertaistumiseen. Lisäksi kaupungistumisen aikoihin, kun useita hyvinkin erilaisia murteita puhuvat ihmiset muuttivat yhteen, kielen oli yksinkertaistuttava, jota sillä voitaisiin viestiä tehokkaasti.
Esimerkiksi englannista tuli nykyisen kaltainen ”palikkakieli”, kun ranskaa puhuvien normannien ja muinaisenglantia puhuvien anglosaksien kielet sekoittuivat keskenään. Englantia voisikin pitää eräänlaisena kreolina.
Miksi kielet yksinkertaistuvat?
15
345
Vastaukset
- Moninkertainen
Ei ole olemassa yksinkertaisia kieliä, on vain yksinkertaisia ihmisiä.
Kielten pitäminen yksinkertaisina siksi, että niissä on vähemmän taivutusta kuin joissakin muissa kielissä, on jokseenkin yksinkertaista. Onhan sellaisissa kielissä tyypillisesti kehittynyt prepositioiden joukko, erilaisia liittomuotoja, sananjärjestyksen käyttöä merkitysten erottelemiseen jne.
Eurooppalaisista kielistä esimerkiksi suomi ja unkari ovat kehittäneet koko joukon uusia sijamuotoja – niiden alkumuoto, ns. suomalais-ugrilainen kantakieli, sisälsi todennäköisesti vain viisi tai kuusi sijamuotoa.
Saksan kielessä on neljä sijamuotoa, mikä on melko lähellä aiemmin todennäköisenä pidettyä indoeurooppalaisen kantakielen sijamuotojen järjestelmää, jonka oli päätelty säilyneen suunnilleen sellaisenaan latinassa, paitsi että vokatiivi oli muuttunut melko marginaaliseksi sijaksi ja ablatiivi ja datiivi olivat sulautumassa toisiinsa.
Nykyisin jotkut tutkijat uskovat indoeur. kantakielessä olleen kahdeksan tai jopa yhdeksän sijamuotoa. Eräät indoeur. kielissä esiintyvät sijamuodot on selitetty niiden jatkajiksi niin, että muodot olisivat muista kielistä hävinneet. Tämä heijastaa ajattelua kielen (muoto-opin) ”yksinkertaistumisesta”, johon ei mahdu se, että uusia sijamuotoja syntyisi.- Dr. Greek
Et nyt oikein tainnut ymmärtää lukemaasi. Kysehän oli nimenomaan muoto-opillisesta yksinkertaisuudesta. Ja eri kielten muoto-oppien kompleksisuudessa on eroja.
Tyypillinen klisee, jonka mukaan kaikki kielet ovat yhtä "monimutkaisia", perustunee ajatukselle, että eri kielten suhteellisesta yksinkertaisuudesta ja moninkertaisuudesta seuraisi se, että eri kielten puhujat olisivat vastaavasti yksinkertaisempia tai moninkertaisempia kuin toisten kielten puhujat. Koska tämä ajatus on yksinkertaisesti väärin, ei ole mitään syytä teeskennellä, että jokin kieli ei voisi olla yksinkertaisempi kuin jokin toinen kieli. Kaikki kielet ovat kyllä yhtä hyviä, mutta tämä on kokonaan toinen asia.
Esimerkiksi esperanto on yksinkertainen kieli, mutta tästä ei tietenkään seuraa se, että esperanto olisi jotenkin rajoitetumpi kieli kuin muut. Esperanto on yksinkertaisesta rakenteestaan huolimatta täysin käyttökelpoinen kieli. Esperanto on toki alkuperästään johtuen erikoislaatuisessa asemassa, mutta se osoittaa, että kielten kompleksisuuksissa voi olla suuriakin eroja.
Totta kai kielen ilmaisuvoiman täytyy säilyä, vaikka kieli yksinkertaistuisikin. Korvaavat liittomuodot yms. ovat kuitenkin yksinkertaisempia rakenteita. Dr. Greek kirjoitti:
Et nyt oikein tainnut ymmärtää lukemaasi. Kysehän oli nimenomaan muoto-opillisesta yksinkertaisuudesta. Ja eri kielten muoto-oppien kompleksisuudessa on eroja.
Tyypillinen klisee, jonka mukaan kaikki kielet ovat yhtä "monimutkaisia", perustunee ajatukselle, että eri kielten suhteellisesta yksinkertaisuudesta ja moninkertaisuudesta seuraisi se, että eri kielten puhujat olisivat vastaavasti yksinkertaisempia tai moninkertaisempia kuin toisten kielten puhujat. Koska tämä ajatus on yksinkertaisesti väärin, ei ole mitään syytä teeskennellä, että jokin kieli ei voisi olla yksinkertaisempi kuin jokin toinen kieli. Kaikki kielet ovat kyllä yhtä hyviä, mutta tämä on kokonaan toinen asia.
Esimerkiksi esperanto on yksinkertainen kieli, mutta tästä ei tietenkään seuraa se, että esperanto olisi jotenkin rajoitetumpi kieli kuin muut. Esperanto on yksinkertaisesta rakenteestaan huolimatta täysin käyttökelpoinen kieli. Esperanto on toki alkuperästään johtuen erikoislaatuisessa asemassa, mutta se osoittaa, että kielten kompleksisuuksissa voi olla suuriakin eroja.
Totta kai kielen ilmaisuvoiman täytyy säilyä, vaikka kieli yksinkertaistuisikin. Korvaavat liittomuodot yms. ovat kuitenkin yksinkertaisempia rakenteita.Alkuperäisen viestin otsikko on ”Miksi kielet yksinkertaistuvat?” Sisältö puhuu ensin muoto-opillisesta yksinkertaistumisesta, sitten vaihtaa maalailemaan yleisesti yksinkertaisuudesta. Tämä on melko tavallista asioiden sotkemista.
Mäiskit olkiukkoa, kun haukut kliseetä, jonka mukaan kaikki kielet ovat yhtä ”monimutkaisia”. Sellaista kliseetä ei ole tässä keskustelussa esittänyt kukaan.
Esperanto ei ole muoto-opillisesti kovinkaan yksinkertainen muussa mielessä kuin siinä, että siinä ei esiinny allomorfista vaihtelua. Tämä tietysti johtuu siitä, että se on suunniteltu sellaiseksi. Esperanto on tietysti paljon rajoittuneempi kuin suurehkot luonnolliset kielet, koska sillä on niin lyhyt historia eikä sillä ole mainittavaa määrää ensikielisiä (”äidinkielisiä”) puhujia. Mutta tässä ei tietenkään ongelmana ole yksinkertaisuus (eikä monimutkaisuus).
Aivan mielivaltainen on väite ”Korvaavat liittomuodot yms. ovat kuitenkin yksinkertaisempia rakenteita”. Kun kielen synteettinen rakenne korvautuu analyyttisella, ilmaisuvoima päinvastoin usein lisääntyy, koska analyyttisiä rakenteita tulee käyttöön useita.- Dr. Greek
Yucca kirjoitti:
Alkuperäisen viestin otsikko on ”Miksi kielet yksinkertaistuvat?” Sisältö puhuu ensin muoto-opillisesta yksinkertaistumisesta, sitten vaihtaa maalailemaan yleisesti yksinkertaisuudesta. Tämä on melko tavallista asioiden sotkemista.
Mäiskit olkiukkoa, kun haukut kliseetä, jonka mukaan kaikki kielet ovat yhtä ”monimutkaisia”. Sellaista kliseetä ei ole tässä keskustelussa esittänyt kukaan.
Esperanto ei ole muoto-opillisesti kovinkaan yksinkertainen muussa mielessä kuin siinä, että siinä ei esiinny allomorfista vaihtelua. Tämä tietysti johtuu siitä, että se on suunniteltu sellaiseksi. Esperanto on tietysti paljon rajoittuneempi kuin suurehkot luonnolliset kielet, koska sillä on niin lyhyt historia eikä sillä ole mainittavaa määrää ensikielisiä (”äidinkielisiä”) puhujia. Mutta tässä ei tietenkään ongelmana ole yksinkertaisuus (eikä monimutkaisuus).
Aivan mielivaltainen on väite ”Korvaavat liittomuodot yms. ovat kuitenkin yksinkertaisempia rakenteita”. Kun kielen synteettinen rakenne korvautuu analyyttisella, ilmaisuvoima päinvastoin usein lisääntyy, koska analyyttisiä rakenteita tulee käyttöön useita.Oletan, että olet nimimerkki "Moninkertainen".
Vaikka ilmaus "morfologinen yksinkertaisuus" oli korvattu myöhemmin ilmauksella "yksinkertaisuus", aloitusteksti käsitteli koko ajan muoto-opillista yksinkertaisuutta. Jos tämä ei tullut kontekstista selväksi, niin täsmennettäköön se nyt tässä. Toki muunkinlaisista yksinkertaisuuksista voidaan keskustella.
Olkiukko oli jo rikki mäiskitty, kun lähdit vihjailemaan muiden yksinkertaisuudesta. Kukaan ei esittänyt väitettä "On olemassa yksinkertaisia kieliä" tai "Kielet, joissa on vähän taivutusta, ovat yksinkertaisia". Kyse oli kielten muoto-oppien vertailusta. Väite "Kieli, jossa on vähemmän taivutusta kuin toisessa kielessä, on morfologisesti yksinkertaisempi kuin kieli, jossa on enemmän taivutusta" kyllä esitettiin, joskaan ei suoraan vaan alkuoletuksena.
Lue edellisen viestini viimeinen kappale uudestaan, niin huomaat, että väitteeni koski liittomuotojen (morfologista) yksinkertaisuutta synteettisiin muotoihin verrattuna. Kukaan ei väittänyt, että liittomuodot huonontaisivat kielen ilmaisuvoimaa. Esimerkiksi passiivi muodostetaan monissa nykyisissä indoeurooppalaisissa kielissä normaalisti taivutetulla apuverbillä ja partisiipin perfektillä. Tämä on morfologisesti yksinkertaisempi rakenne kuin muinaisten indoeurooppalaisten kielten synteettinen passiivi. Dr. Greek kirjoitti:
Oletan, että olet nimimerkki "Moninkertainen".
Vaikka ilmaus "morfologinen yksinkertaisuus" oli korvattu myöhemmin ilmauksella "yksinkertaisuus", aloitusteksti käsitteli koko ajan muoto-opillista yksinkertaisuutta. Jos tämä ei tullut kontekstista selväksi, niin täsmennettäköön se nyt tässä. Toki muunkinlaisista yksinkertaisuuksista voidaan keskustella.
Olkiukko oli jo rikki mäiskitty, kun lähdit vihjailemaan muiden yksinkertaisuudesta. Kukaan ei esittänyt väitettä "On olemassa yksinkertaisia kieliä" tai "Kielet, joissa on vähän taivutusta, ovat yksinkertaisia". Kyse oli kielten muoto-oppien vertailusta. Väite "Kieli, jossa on vähemmän taivutusta kuin toisessa kielessä, on morfologisesti yksinkertaisempi kuin kieli, jossa on enemmän taivutusta" kyllä esitettiin, joskaan ei suoraan vaan alkuoletuksena.
Lue edellisen viestini viimeinen kappale uudestaan, niin huomaat, että väitteeni koski liittomuotojen (morfologista) yksinkertaisuutta synteettisiin muotoihin verrattuna. Kukaan ei väittänyt, että liittomuodot huonontaisivat kielen ilmaisuvoimaa. Esimerkiksi passiivi muodostetaan monissa nykyisissä indoeurooppalaisissa kielissä normaalisti taivutetulla apuverbillä ja partisiipin perfektillä. Tämä on morfologisesti yksinkertaisempi rakenne kuin muinaisten indoeurooppalaisten kielten synteettinen passiivi.Olettelet kummallisia. Miksi ylipäänsä spekuloit sillä, onko joku rekisteröity käyttäjä sama kuin jokin nimimerkki, ja sitten villin olettamuksesi perusteella käyt suoraan syyttämään jotakuta jonkun muun kirjoituksista?
Alkuperäisen kirjoituksen (joka on lähetetty samalla nimimerkillä kuin tämä viestisi, jota kommentoin, ja jonka kirjoittajana nyt esiinnyt) kolmas ja neljäs kappale ovat täysin irronneet morfologisesta tarkastelusta ja selittävät ja kommentoivat yleisesti kielten ”yksinkertaisuutta”. Jos kuvitellaan, että kansojen sekoittuminen yksinkertaistaa kieltä – mikä on aika yksinkertainen olettamus, koska senhän voi myös ajatella tuovan kieleen mutkikkuutta: eri kielten aineksia –, niin miksi tämä merkitsisi nimenomaan ja juuri morfologista yksinkertaisuutta? Ainakaan sellaisen tueksi ei esitetä spekulaatiotakaan.
Et ole kommentoinut nimimerkin ”Moninkertainen” kiinnostavia esimerkkejä morfologisesta mutkistumisesta. Onko niin, että jos tosiasiat puhuvat spekulaatiotasi vastaan, sen pahempi tosiasioille?
Edes liittomuotojen morfologinen yksinkertaisemmuus – joka on sinänsä merkityksetön detalji tässä – ei ole mitenkään selvä asia. Esimerkiksi latinan synteettisillä passiivimuodoilla on persoonataivutus, mikä tietysti on morfologista mutkikkuutta, mutta romaanisten kielten analyyttisessä passiivissa apuverbi taipuu persoonissa. Missä siis varsinaisesti yksinkertaistus? Sitä paitsi esimerkiksi latinan verbinmuotoa ”amor” vastaa ranskassa joko ”je suis aimé” tai ”je suis aimée”, joten ilmaukseen on tullut uutta morfologista mutkikkuutta (maskuliinin ja feminiinin ero).- Dr. Greek
Yucca kirjoitti:
Olettelet kummallisia. Miksi ylipäänsä spekuloit sillä, onko joku rekisteröity käyttäjä sama kuin jokin nimimerkki, ja sitten villin olettamuksesi perusteella käyt suoraan syyttämään jotakuta jonkun muun kirjoituksista?
Alkuperäisen kirjoituksen (joka on lähetetty samalla nimimerkillä kuin tämä viestisi, jota kommentoin, ja jonka kirjoittajana nyt esiinnyt) kolmas ja neljäs kappale ovat täysin irronneet morfologisesta tarkastelusta ja selittävät ja kommentoivat yleisesti kielten ”yksinkertaisuutta”. Jos kuvitellaan, että kansojen sekoittuminen yksinkertaistaa kieltä – mikä on aika yksinkertainen olettamus, koska senhän voi myös ajatella tuovan kieleen mutkikkuutta: eri kielten aineksia –, niin miksi tämä merkitsisi nimenomaan ja juuri morfologista yksinkertaisuutta? Ainakaan sellaisen tueksi ei esitetä spekulaatiotakaan.
Et ole kommentoinut nimimerkin ”Moninkertainen” kiinnostavia esimerkkejä morfologisesta mutkistumisesta. Onko niin, että jos tosiasiat puhuvat spekulaatiotasi vastaan, sen pahempi tosiasioille?
Edes liittomuotojen morfologinen yksinkertaisemmuus – joka on sinänsä merkityksetön detalji tässä – ei ole mitenkään selvä asia. Esimerkiksi latinan synteettisillä passiivimuodoilla on persoonataivutus, mikä tietysti on morfologista mutkikkuutta, mutta romaanisten kielten analyyttisessä passiivissa apuverbi taipuu persoonissa. Missä siis varsinaisesti yksinkertaistus? Sitä paitsi esimerkiksi latinan verbinmuotoa ”amor” vastaa ranskassa joko ”je suis aimé” tai ”je suis aimée”, joten ilmaukseen on tullut uutta morfologista mutkikkuutta (maskuliinin ja feminiinin ero).En minä mitään spekuloi. Tein yksinkertaisen oletuksen sen pohjalta, miten jatkoit keskustelua Moninkertaisen puolesta ja lähes identtisellä kirjoitustyylillä.
Kai minä itse kirjoittajana tiedän, mitä monimutkaisuuksia tarkoitin kirjoittaessani. Olet tietysti täysin vapaa uskomaan ihan mitä haluat ja olla välittämättä myöhemmistä täsmennyksistä. Mitä muuta monimutkaisuutta edes haluat vetää tähän mukaan? Äänteellistä, sanastollista vai kirjoituksellista?
Nimimerkki "Moninkertainen" esitti vain yhden esimerkin morfologisesta monimutkaistumisesta: suomalais-ugrilaisten kielten "uudet" sijamuodot. Kommentoidaan tätä nyt sen verran, että ei ole läheskään selvää, onko ns. suomalais-ugrilaista kantakieltä koskaan ollut olemassakaan. Todennäköisesti hän tarkoittikin ns. uralilaista kantakieltä eli kantauralia, johon on pystytty rekonstruoimaan kuusi sijamuotoa. Sijamuotoja on tosin saattanut olla enemmänkin. Uusien sijamuotojen syntymisessä ei tässä tapauksessa ole paljoakaan hämmästelemistä, sillä ko. kielet ovat historiansa aikana olleet melko eristyksissä. (Lisäksi voisi sanoa, että uusi mutkikkuus on suurelta osin agglutinoivaa fuusioivan sijaan.) Paljon mielenkiintoisempaa olisi se, jos johonkin kieleen, joka on historiansa saatossa ollut lukuisten eri kansojen ja kielen puristuksissa, syntyisi uusia synteettisiä ominaisuuksia.
Moninkertaisen neljäs kappale sen sijaan ei sisältänyt juuri mitään kiinnostavaa, sillä se vain luetteli kahden hyvin tunnetun kielen hyvin tunnettuja ominaisuuksia. Saksasta on hävinnyt esimerkiksi germaanisen kantakielen synteettinen passiivi, duaali ja vokatiivi – kaikki esimerkkejä morfologisesta yksinkertaistumisesta. Vastaavasti jo varhaislatinasta oli hävinnyt esimerkiksi se paljon puhuttu duaali.
Vaikka liittomuotojen apuverbi taipuukin persoonissa, se taipuu aivan samoin kuin ko. verbi taipuisi yksin ollessaan. Näin se ei tuo _uutta_ mutkikkuutta itse liittomuotoon. Tilanne olisi tietysti eri, jos apuverbillä olisi erityinen liittomuototaivutus, jota käytettäisiin vain liittomuodoissa.
- 1+7
Täsmällisemmältä tuntuisi selitys, että ihan ilman sekoittumistakin kielestä kerta kaikkiaan katoavat rakenteet, joista ei ole hyötyä. Normaalia evoluutiota :)
Minusta on virhe pitää kielen rikkautena ominaisuuksia, jotka eivät palvele kielen päätehtävää eli jokapäiväistä viestintää.- Dr. Greek
Tuo ei ole hyvä selitys, sillä heti herää kysymys, miten nuo "hyödyttömät" rakenteet sitten ovat alun perin syntyneet. Entä mitkä ovat mielestäsi hyödyttömiä ominaisuuksia? Onko esimerkiksi aloituksessa mainittu duaali sellainen?
- 1+7
Dr. Greek kirjoitti:
Tuo ei ole hyvä selitys, sillä heti herää kysymys, miten nuo "hyödyttömät" rakenteet sitten ovat alun perin syntyneet. Entä mitkä ovat mielestäsi hyödyttömiä ominaisuuksia? Onko esimerkiksi aloituksessa mainittu duaali sellainen?
Duaali on varmasti hyödytön ominaisuus :) Semanttinen tarkennus: "hyödyttömällä" tarkoitan, ettei ominaisuudella ole laajaa tarvetta, vaikka joku yksilö saattaisikin pitää sitä kovasti näppäränä.
Se, miten rakenteet ovat syntyneet, on paljon laajempi kysymys. Tietotekniikka-ammattilaisena veikkaisin, että kyseessä saattaa olla hieman samanlainen kehityskulku kuin usein ohjelmistokehityksessä: ensimmäisiin versioihin luodaan ominaisuuksia, joiden joku speksaaja katsoo olevan tarpeellisia ja matkan varrella sitten huomataan, ettei niillä olekaan käyttöä. Tietenkään kielet, ehkä esperanton kaltaisia keinokieliä lukuunottamatta, eivät ole syntyneet minkään määrämuotoisen speksausprosessin tuloksena, mutta voinemme pitää selvänä, että jokaisn kielen historiasta olisi löydettävissä vaihe, jolloin kyseistä kieltä on käyttänyt vain hyvin pieni joukko, jonka voi sanoa tietyllä tavalla luoneen kielen. On aika järkeenkäypää, että elinkaaren alkuvaiheissa kieleen muodostuu rönsyjä, jotka sitten hioutuvat pois tarpeettomina.
Käsittääkseni kiina (niin mandariini kuin kantoninkiinakin) on kieliopillisesti hyvin simppeliä. Olen usein miettinyt, että kieliopin monimutkaisuus olisi tyypillisesti merkki kielen nuoruudesta ja kehittymättömyydestä. Mutta rinnalla on tietysti toinen asia eli se, että tokihan kieli jotenkin heijastaa käyttäjiensä elinympäristöä juuri siksi, että se on kommunikaation väline. - Dr. Greek
1+7 kirjoitti:
Duaali on varmasti hyödytön ominaisuus :) Semanttinen tarkennus: "hyödyttömällä" tarkoitan, ettei ominaisuudella ole laajaa tarvetta, vaikka joku yksilö saattaisikin pitää sitä kovasti näppäränä.
Se, miten rakenteet ovat syntyneet, on paljon laajempi kysymys. Tietotekniikka-ammattilaisena veikkaisin, että kyseessä saattaa olla hieman samanlainen kehityskulku kuin usein ohjelmistokehityksessä: ensimmäisiin versioihin luodaan ominaisuuksia, joiden joku speksaaja katsoo olevan tarpeellisia ja matkan varrella sitten huomataan, ettei niillä olekaan käyttöä. Tietenkään kielet, ehkä esperanton kaltaisia keinokieliä lukuunottamatta, eivät ole syntyneet minkään määrämuotoisen speksausprosessin tuloksena, mutta voinemme pitää selvänä, että jokaisn kielen historiasta olisi löydettävissä vaihe, jolloin kyseistä kieltä on käyttänyt vain hyvin pieni joukko, jonka voi sanoa tietyllä tavalla luoneen kielen. On aika järkeenkäypää, että elinkaaren alkuvaiheissa kieleen muodostuu rönsyjä, jotka sitten hioutuvat pois tarpeettomina.
Käsittääkseni kiina (niin mandariini kuin kantoninkiinakin) on kieliopillisesti hyvin simppeliä. Olen usein miettinyt, että kieliopin monimutkaisuus olisi tyypillisesti merkki kielen nuoruudesta ja kehittymättömyydestä. Mutta rinnalla on tietysti toinen asia eli se, että tokihan kieli jotenkin heijastaa käyttäjiensä elinympäristöä juuri siksi, että se on kommunikaation väline.Oletko todella sitä mieltä, että kieliin on joskus muinoin _muodostettu_ ominaisuuksia, sen sijaan että ne olisivat vain _muodostuneet_? Toki kielillä on luontainen taipumus yksinkertaistua, mutta samalla ne keräävät uusia ominaisuuksia. Kysymys kuuluukin, miksi niihin ensimmäisiin versioihin syntyy "turhia" ominaisuuksia. Oma teoriani tosiaan oli se, että kielet monimutkaistuvat eristyksissä ja yksinkertaistuvat ihmisryhmien sekoittuessa.
En osaa kiinaa, mutta luulen, että käsitys kiinan kieliopin helppoudesta johtuu vain siitä, että kiinassa ei ole perinteistä länsimaista kielioppia (so. muoto-oppia). Kuitenkin esimerkiksi sanajärjestykseen ja partikkelien käyttöön liittynee paljonkin hankalia sääntöjä.
- who who who
"Oma teoriani tosiaan oli se, että kielet monimutkaistuvat eristyksissä ja yksinkertaistuvat ihmisryhmien sekoittuessa."
Ainakin kielet ovat yksinkertaistuneet ihmisryhmien sekoittuessa. En ole niin varma kielten monimutkaistumisesta eristyksissä, eli että kielet automaattisesti jatkuvasti tällaisissa olosuhteissa muuttuisivat mutkikkaammiksi.
Kaikki kielet eivät kaikilta osiltaan ole olleet "syntyessäänkään" kovin monimutkaisia. Sitä paitsi joissakin kielissä on kyllä ollut kohtalaisesti esimerkiksi verbien ja substantiivien muotoja, mutta hämmästyttävän vähän joidenkin muiden sanaluokkien muotoja.
Muinaisenglannissa oli yksi ainoa relatiivipronomini, nykyisen that-pronominin edeltäjä, eikä sillä ollut ainoatakaan taivutusmuotoa. Sitä ei myöskään voitu millään rakenteellisella kikalla käyttää esimerkiksi genetiivissä, koska of-rakenne syntyi englantiin vasta ranskan vaikutuksen seurauksena.
Kieli kuitenkin kykenee korjaamaan puutteensa. Niinpä englannissakin alettiin käyttää which- ja who-sanoja relatiivipronomineina. Nykyisin tapaan joskus natiiveja puhujia, jotka karttavat that-pronominin käyttöä viittaamaan ihmisiin, vaikka sitä käytettiin ihmisiin viittaamaan satoja vuosia ennen kuin sanaa "who" ryhdyttiin käyttämään relatiivipronominina.- Dr. Greek
En tunne kovin hyvin muinaisenglantia, mutta käsittääkseni relatiivipronomineina käytettiin määräisiä artikkeleita "se" (mask.), "þæt" (neut.) ja "sēo" (fem.). Ne taipuivat kaikkien neljän sijan mukaan; esimerkiksi genetiivimuodot olisivat þæs (mask. ja neut.) ja þǣre (fem.).
- tryhrt6yht
En lukenut koko ketjua, mutta kommentoin alkua.
"Oma teoriani on, että kielet yksinkertaistuvat kun kansat tai heimot sekoittuvat. Aikoinaan maailmassa oli tilaa kaikille ja eri ihmisryhmät elivät erillään toisistaan. Eristyksissä kielistä pystyi kehittymään monimutkaisia, koska käytännössä kaikki kielen puhujat puhuivat kieltään äidinkielenään. Kun ihmisten määrä kasvoi, ihmisryhmät kohtasivat toisiaan paljon useammin ja pääsivät sekoittumaan. Oli arkipäivää, että miehet hyökkäsivät naapuriheimoon ja tappoivat kaikki miehet ja veivät naiset kotiin sotasaaliiksi. Näin kielet ovat päässeet sekoittumaan, mikä on lopulta johtanut kielten yksinkertaistumiseen. Lisäksi kaupungistumisen aikoihin, kun useita hyvinkin erilaisia murteita puhuvat ihmiset muuttivat yhteen, kielen oli yksinkertaistuttava, jota sillä voitaisiin viestiä tehokkaasti.
Esimerkiksi englannista tuli nykyisen kaltainen ”palikkakieli”, kun ranskaa puhuvien normannien ja muinaisenglantia puhuvien anglosaksien kielet sekoittuivat keskenään. Englantia voisikin pitää eräänlaisena kreolina."
On jonkinmoista näyttöä siitä että maailmankielet (englanti, espanja, kiina...) ovat morfologisesti vähemmän kompleksisia kuin hyvin pienten yhteisöjen kielet. Aikuiset kielenoppijat vaikuttanevat asiaan. En kuitenkaan menisi johtamaan kehitystä mistään luolamiesajoista. Toisaalta maailmankielet ovat selkeämpiä ja sopivat paremmin kenen tahansa puhuttaviksi missä tahansa kontekstissa. Esim. navaho koodaa subjektin ja objektin tyypillisenä ja epätyypillisenä tapauksena. Tarvitaan siis maailmantieto (navahon käyttökonteksti) erottamaan kumpi on tekijä ja kumpi kohde.
Englannista, joka ei ole kreoli koska sen historiallinen kehitys ei vastaa kreolin kehittymistä bidginistä sitä on katkeamattomasti puhuttu äidinkielenä, on käytetty termiä kreoloidi 'kreolin kaltainen' .
Mainittakoon kuitenkin että esim. romaaniset kielet ovat kehittäneet uudes morfologiset futuurin ja konditionaalin klassisen ajan jälkeen. Katoava aines korvautuu aina jollakin, muutenhan kielen ilmaisuvoima katoaisi. - Mitä tarkoitat?
>> Englannista, joka ei ole kreoli koska sen historiallinen kehitys ei vastaa kreolin kehittymistä bidginistä sitä on katkeamattomasti puhuttu äidinkielenä, on käytetty termiä kreoloidi 'kreolin kaltainen' .
- tryhrt6yht
Siinähän on sangen monimutkainenkin ajatus. Lauserakenne vain ei ole yleiskielen normin mukainen
Englanti ei ole kreoli vaan kreoloidi. (Termiä käytetty lisäksi mm. afrikaansista)
Kreoli on kieli joka on kehittynyt bidginistä, eli erikielisten ryhmien yksinkertaisen kommunikaation apukielestä.
Tavallinen kieli taas on kehittynyt kantakielestä historian saatossa, ja sen syntyä on mahdoton selvittää.
Kreoloidin synnyssä natiivien puhujien ketju säilyy katkeamattomana, kuten tavallisessa kielessä, mutta epänatiiveja puhujia on niin paljon että myös natiivit oppivat heidän kielimuotoaan, johon on sotkettu yksinkertaistettua epänatiivien omaa kieltä. Näin ollen koko kieli yksinkertaistuu, kuten kreolistumisessa, mutta natiivien puhujien ketju säilyy katkeamattomana, joskin heikkona.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla
Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e1625355Jos olisit täällä
Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä432615- 1562212
Kesän odotuksia hyrynsalmella
Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla161749- 821374
Voi Rakas siellä
Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o241291Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea
Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.1551264Ohhoh! KAJ laukoi suorat sanat somessa - V-sana mainittu!
Ohhoh! Mitäs mieltä olet tästä huumoriryhmä KAJ:sta? Bara bada bastu on kyllä aikamoinen korvamato... Lue lisää: https321223Erika selvisi hienosti ennakkosuosikin paineista
Hienostihan se meni. Erika jätettiin yksin, eikä häntä tuettu, oli euroviisukiusattu, silti suoriutui ensiluokkaisesti.106972Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne21917