Teemu Selänne: usko on suuri voimavara

Sama juttu. Ei tuollaisia rukouksia saisi lapsille opettaa.

HIrveän vähän oikeiden tieteiden tutkijoiden joukossa on kristittyjä.

Niin ja onko teemu kristitty? Tarkoitan että saatujen tietojen valossa hän uskoo johonkin korkeampaan voimaan, jonkinlaiseen jumaluuteen. Onko se sama kuin suomen valtinkirkon uskonnon opit selittävät, mitä ilmeisimmin ei.

FUCKIFUU kirjoitti:

HIrveän vähän oikeiden tieteiden tutkijoiden joukossa on kristittyjä.

Vähemmän kuin väestössä keskimäärin, mutta joka tapauksessa on.

Ja esimerkiksi Newton oli teologiassaan lähellä nykypäivän Jehovan todistajia. Eivät tutkijat(kaan) ole sellainen muusta maailmasta irrallinen saareke, joiden uskomusten muutoksen eivät heijastaisi koko väestön samoja muutoksia.

Nasse.. kirjoitti:

Niin ja onko teemu kristitty? Tarkoitan että saatujen tietojen valossa hän uskoo johonkin korkeampaan voimaan, jonkinlaiseen jumaluuteen. Onko se sama kuin suomen valtinkirkon uskonnon opit selittävät, mitä ilmeisimmin ei.

Lue lisää

Voi olla noinkin. Mutta olkoon esimerkkinä sitten vaikka Sari Essayah, joka ainakin on kristitty (ex-)urheilija.

Olisi mielenkiintoista nähdä tilastoa. Huippu-urheiljaksi tuleminen varmasti vaatii jotain piirteitä myös kaulasta ylöspäin, ihan samoin kuin tunnetuksi laulajaksi tuskin päätyy vain hyvällä äänellä. Miten nämä piirteet korreloivat uskonnollisuuden kanssa?

Jori Mäntysalo kirjoitti:

Vähemmän kuin väestössä keskimäärin, mutta joka tapauksessa on.

Ja esimerkiksi Newton oli teologiassaan lähellä nykypäivän Jehovan todistajia. Eivät tutkijat(kaan) ole sellainen muusta maailmasta irrallinen saareke, joiden uskomusten muutoksen eivät heijastaisi koko väestön samoja muutoksia.

Lue lisää

Vajaa kuukausi sitten tuli vastaan tämä artikkeli. Tutkijoiden suhdetta uskontoon on jälleen tutkittu, tällä kertaa aiempaa isommalla otoksella. Tutkimuksessa todettiin, että amerikkalaiset tutkijat ovat vain vähän vähemmän uskonnollisia kuin muu väestö.

http://www.economist.com/news/united-states/21597021-scientists-are-not-secular-people-think-faith-and-reason

Vilppu H.
pappi

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Vajaa kuukausi sitten tuli vastaan tämä artikkeli. Tutkijoiden suhdetta uskontoon on jälleen tutkittu, tällä kertaa aiempaa isommalla otoksella. Tutkimuksessa todettiin, että amerikkalaiset tutkijat ovat vain vähän vähemmän uskonnollisia kuin muu väestö.

http://www.economist.com/news/united-states/21597021-scientists-are-not-secular-people-think-faith-and-reason

Vilppu H.
pappi

Lue lisää

Me puhuimme oikeista tutkijoista eli luonnotieteistä, tottakai humanististisissa "tieteissä" uskovaisuus on yhtä yleistä kuin se että he kuvittelevat tosissaan tekevänsä tiedettä.

Jori Mäntysalo kirjoitti:

Voi olla noinkin. Mutta olkoon esimerkkinä sitten vaikka Sari Essayah, joka ainakin on kristitty (ex-)urheilija.

Olisi mielenkiintoista nähdä tilastoa. Huippu-urheiljaksi tuleminen varmasti vaatii jotain piirteitä myös kaulasta ylöspäin, ihan samoin kuin tunnetuksi laulajaksi tuskin päätyy vain hyvällä äänellä. Miten nämä piirteet korreloivat uskonnollisuuden kanssa?

Lue lisää

Toisaalta voisi ajatella olisiko Teemu pärjännyt vielä paremmin ilman kyseistä harhaa?

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Vajaa kuukausi sitten tuli vastaan tämä artikkeli. Tutkijoiden suhdetta uskontoon on jälleen tutkittu, tällä kertaa aiempaa isommalla otoksella. Tutkimuksessa todettiin, että amerikkalaiset tutkijat ovat vain vähän vähemmän uskonnollisia kuin muu väestö.

http://www.economist.com/news/united-states/21597021-scientists-are-not-secular-people-think-faith-and-reason

Vilppu H.
pappi

Lue lisää

En löytänyt jutusta lukuja. Vrt. http://www.stephenjaygould.org/ctrl/news/file002.html Vanha juttu, mutta linjassa muiden vastaavien kanssa. Mutta voi nolo: "We found the highest percentage of belief among NAS mathematicians (14.3% in God, 15.0% in immortality)."

Jori Mäntysalo kirjoitti:

En löytänyt jutusta lukuja. Vrt. http://www.stephenjaygould.org/ctrl/news/file002.html Vanha juttu, mutta linjassa muiden vastaavien kanssa. Mutta voi nolo: "We found the highest percentage of belief among NAS mathematicians (14.3% in God, 15.0% in immortality)."

Lue lisää

Lukuja ei ilmeisesti löydy sen takia, että jutussa mainitun tutkimuksen tulokset ovat vielä alustavia. Kaivoin vähän lisää tietoa esiin tutkimuksesta. Tässä yksi uutinen lisää siihen liittyen. Se avaa ainakin vähän lisää tutkimuksen tuloksia:

http://news.rice.edu/2014/02/16/misconceptions-of-science-and-religion-found-in-new-study-2/

Tässä linkki konferenssiin, jossa tutkimusta esiteltiin (tosin sivuilta ei juuri löydy paljoa tietoa):
https://aaas.confex.com/aaas/2014/webprogram/Session7279.html

Fuckifuu, englanninkielessä sanalla scientist viitataan yleensä nimenomaan luonnontieteellisten alojen tutkijoihin (esim. Merriam-Webster: scientist - a person learned in science and especially natural science). Juuri heistä tutkimuksessa oli kyse.

Vilppu H.
pappi

Jori Mäntysalo kirjoitti:

En löytänyt jutusta lukuja. Vrt. http://www.stephenjaygould.org/ctrl/news/file002.html Vanha juttu, mutta linjassa muiden vastaavien kanssa. Mutta voi nolo: "We found the highest percentage of belief among NAS mathematicians (14.3% in God, 15.0% in immortality)."

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=5xvILvxYbFA

Videolla mainittu 7%, joka on käytännössä täysin päinvastainen kuin normiväestöstä luku, joka on tuolloin ollut lähempänä sataa.

Huuhaa häviää koulutuksen lisääntyessä (joka sekin tulee esiin selkeästi videolla) eikä siinä auta harhaisen papin harhaiset horinat ja toiveajatukset jostain muusta.

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Lukuja ei ilmeisesti löydy sen takia, että jutussa mainitun tutkimuksen tulokset ovat vielä alustavia. Kaivoin vähän lisää tietoa esiin tutkimuksesta. Tässä yksi uutinen lisää siihen liittyen. Se avaa ainakin vähän lisää tutkimuksen tuloksia:

http://news.rice.edu/2014/02/16/misconceptions-of-science-and-religion-found-in-new-study-2/

Tässä linkki konferenssiin, jossa tutkimusta esiteltiin (tosin sivuilta ei juuri löydy paljoa tietoa):
https://aaas.confex.com/aaas/2014/webprogram/Session7279.html

Fuckifuu, englanninkielessä sanalla scientist viitataan yleensä nimenomaan luonnontieteellisten alojen tutkijoihin (esim. Merriam-Webster: scientist - a person learned in science and especially natural science). Juuri heistä tutkimuksessa oli kyse.

Vilppu H.
pappi

Lue lisää

Tiivistän, prosentit tutkijoista vs. kaikista

- Osallistuu viikoittain jumalanpalvelukseen 18 / 20.
- Pitää itseään hyvin uskonnollisena 15 / 19.
- Rukoilee useita kertoja päivässä 19 / 26.

Mielenkiintoista. Osuudet ovat ensinnäkin kaikkiaan tippuneet, ts. USA maallistuu. Tulos on myös linjassa sikäli, että tutkijat ovat vähemmän uskonnollisia. Mutta ero on pienempi kuin aiemmissa näkemissäni tutkimuksissa muistelen olleen.

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Lukuja ei ilmeisesti löydy sen takia, että jutussa mainitun tutkimuksen tulokset ovat vielä alustavia. Kaivoin vähän lisää tietoa esiin tutkimuksesta. Tässä yksi uutinen lisää siihen liittyen. Se avaa ainakin vähän lisää tutkimuksen tuloksia:

http://news.rice.edu/2014/02/16/misconceptions-of-science-and-religion-found-in-new-study-2/

Tässä linkki konferenssiin, jossa tutkimusta esiteltiin (tosin sivuilta ei juuri löydy paljoa tietoa):
https://aaas.confex.com/aaas/2014/webprogram/Session7279.html

Fuckifuu, englanninkielessä sanalla scientist viitataan yleensä nimenomaan luonnontieteellisten alojen tutkijoihin (esim. Merriam-Webster: scientist - a person learned in science and especially natural science). Juuri heistä tutkimuksessa oli kyse.

Vilppu H.
pappi

Lue lisää

>

Tästä varmaan ymmärrät, ettet oikein voi markkinoida ainakaan vielä, että tiedemiesten ateistien suuri osuus olisi murrettu: on olemassa vain alustavia tuloksia tutkimuksesta, josta emme oikein edes tiedä, millaista joukkoa siinä on tutkittu ja millä määritelmillä (esim. onko sata miinus disbelief-prosentti = uskovat tms.). Jokin tuossa nimittäin pitää olla selittävänä tekijänä, miksi ihmeessä aiemmat tulokset ovat olleet merkittävästi tiedemiesten erityisen suurta uskonnottomuutta osoittavia.

>

Voipi vaan olla, että vedät nyt vähän omia johtopäätelmiä määritelmästä "a wide swath of scientific professionals". Emme vaan oikesti nyt tiedä, mistä joukosta (ja kuinka suuresta) on kyse, mutta sen tiedämme, että ko. joukko eroaa aiempien tutkimusten kohderyhmästä melkoisesti (ainakin alustavien tulosten mukaan).

Jorilta:
"- Osallistuu viikoittain jumalanpalvelukseen 18 / 20.
- Pitää itseään hyvin uskonnollisena 15 / 19.
- Rukoilee useita kertoja päivässä 19 / 26."

Millaiset osuudet vastaavasti Suomessa ihmisistä osallistuu esim. viikoittain jumalanpalvelukseen ? Onko näissä eroa USA:n tilanteeseen ja mistä mahdollinen ero johtuu nähdäksesi (kirkon mielestä) ?

Heh ! kirjoitti:

>

Tästä varmaan ymmärrät, ettet oikein voi markkinoida ainakaan vielä, että tiedemiesten ateistien suuri osuus olisi murrettu: on olemassa vain alustavia tuloksia tutkimuksesta, josta emme oikein edes tiedä, millaista joukkoa siinä on tutkittu ja millä määritelmillä (esim. onko sata miinus disbelief-prosentti = uskovat tms.). Jokin tuossa nimittäin pitää olla selittävänä tekijänä, miksi ihmeessä aiemmat tulokset ovat olleet merkittävästi tiedemiesten erityisen suurta uskonnottomuutta osoittavia.

>

Voipi vaan olla, että vedät nyt vähän omia johtopäätelmiä määritelmästä "a wide swath of scientific professionals". Emme vaan oikesti nyt tiedä, mistä joukosta (ja kuinka suuresta) on kyse, mutta sen tiedämme, että ko. joukko eroaa aiempien tutkimusten kohderyhmästä melkoisesti (ainakin alustavien tulosten mukaan).

Jorilta:
"- Osallistuu viikoittain jumalanpalvelukseen 18 / 20.
- Pitää itseään hyvin uskonnollisena 15 / 19.
- Rukoilee useita kertoja päivässä 19 / 26."

Millaiset osuudet vastaavasti Suomessa ihmisistä osallistuu esim. viikoittain jumalanpalvelukseen ? Onko näissä eroa USA:n tilanteeseen ja mistä mahdollinen ero johtuu nähdäksesi (kirkon mielestä) ?

Lue lisää

Kirkon nelivuotiskertomuksesta

Noin 45 prosenttia suomalaisista osallistuu vähintään kerran vuodessa kirkolliseen toimitukseen. Vuoden 2007 Gallup ­ Ecclesiastica -kyselyyn verrattuna pudotusta oli vain kolmen prosenttiyksikön verran. Sen sijaan jumalanpalveluksen kohdalla vähenemistä on tapahtunut kymmenen prosenttiyksikön verran. Vuoden 2007 kyselyssä 45 prosenttia vastaajista ilmoitti käyvänsä jumalanpalveluksessa vähintään vuosittain. Vuonna 2011 vastaava luku oli vain 35 prosenttia.

Uudestisyntyneeksi kristityksi itsensä lukevia on kuusi prosenttia väestöstä. Näiden identiteettien kohdalla ei ollut nähtävissä muutosta vuoden 2007 kyselyyn nähden - -

Gallup Ecclesiastica 2011 -kyselyn mukaan yli puolet (53 %) suomalaisista rukoili vähintään kerran vuodessa. Runsas viidennes (21 %) ilmoitti rukoilevansa päivittäin. Vuoden 2007 kyselyyn verrattuna osuudet olivat pienentyneet, sillä silloin kaksi kolmesta (66 %) ilmoitti rukoilevansa vähintään kerran vuodessa ja yli neljäsosa (27 %) päivittäin.

Luvut siis putoavat melkein kuin lehmän häntä, joten nyt 2014 ei enää 2011 tutkimus välttämättä ole ihan pätevä.

Jori Mäntysalo kirjoitti:

Kirkon nelivuotiskertomuksesta

Noin 45 prosenttia suomalaisista osallistuu vähintään kerran vuodessa kirkolliseen toimitukseen. Vuoden 2007 Gallup ­ Ecclesiastica -kyselyyn verrattuna pudotusta oli vain kolmen prosenttiyksikön verran. Sen sijaan jumalanpalveluksen kohdalla vähenemistä on tapahtunut kymmenen prosenttiyksikön verran. Vuoden 2007 kyselyssä 45 prosenttia vastaajista ilmoitti käyvänsä jumalanpalveluksessa vähintään vuosittain. Vuonna 2011 vastaava luku oli vain 35 prosenttia.

Uudestisyntyneeksi kristityksi itsensä lukevia on kuusi prosenttia väestöstä. Näiden identiteettien kohdalla ei ollut nähtävissä muutosta vuoden 2007 kyselyyn nähden - -

Gallup Ecclesiastica 2011 -kyselyn mukaan yli puolet (53 %) suomalaisista rukoili vähintään kerran vuodessa. Runsas viidennes (21 %) ilmoitti rukoilevansa päivittäin. Vuoden 2007 kyselyyn verrattuna osuudet olivat pienentyneet, sillä silloin kaksi kolmesta (66 %) ilmoitti rukoilevansa vähintään kerran vuodessa ja yli neljäsosa (27 %) päivittäin.

Luvut siis putoavat melkein kuin lehmän häntä, joten nyt 2014 ei enää 2011 tutkimus välttämättä ole ihan pätevä.

Lue lisää

"Noin 45 prosenttia suomalaisista osallistuu vähintään kerran vuodessa kirkolliseen toimitukseen."

Olisi kiva tietää mikä tuo luku olisi jos pakkopullat poistetaan, ts. viattomien lasten loitsuttamiset taikauskoisten vanhempien toimesta, rippikoulupelleily, koululaisten ja päiväkotilasten pakkokeikat, häät, hautajaiset ja joulukirkot sekä muut konsertinomaiset tilaisuudet. Valtiopäivien avajaiset ja tiedekuntien hassutukset jne.

Veikkaan että luku olisi hädintuskin kaksinumeroinen.

Nasse. kirjoitti:

"Noin 45 prosenttia suomalaisista osallistuu vähintään kerran vuodessa kirkolliseen toimitukseen."

Olisi kiva tietää mikä tuo luku olisi jos pakkopullat poistetaan, ts. viattomien lasten loitsuttamiset taikauskoisten vanhempien toimesta, rippikoulupelleily, koululaisten ja päiväkotilasten pakkokeikat, häät, hautajaiset ja joulukirkot sekä muut konsertinomaiset tilaisuudet. Valtiopäivien avajaiset ja tiedekuntien hassutukset jne.

Veikkaan että luku olisi hädintuskin kaksinumeroinen.

Lue lisää

Vaikea sanoa, varsinkin kun tuo on ihmisten oma vastaus. Onko se kerran vuodessa käymistä, jos joka toinen vuosi on kahdesti? Ei ole käynyt neljään vuoteen, mutta 2009 oli kahdet häät ja hautajaiset?

Mutta jos nyt vaikka häistä veikkaisi... avioliittoja on vuodessa n. 30000 ja niistä 50% evlut kirkossa. Osa on pieniä häitä, mutta kai keskiarvokin ainakin 40 vierasta on. (Papit, saa esittää tarkempia arvioita.) Tekee 600,000 käyntiä muuten sekin! Toki osalla on samana vuonna muitakin käyntejä, mutta ehkä 300,000 käy vuoden ainoan käyntinsä häiden takia. Siis luokkaa 5-6 prosenttia.

En nyt äkkiseltään näe mahdottomaksi, etteikö osuus olisikin 40% poistamalla pelkästään häät.

Sen sijaan valtiopäivien avajaisten tapaisilla jutuilla tuskin on mitään tilastollista merkitystä.

Jori Mäntysalo kirjoitti:

Vaikea sanoa, varsinkin kun tuo on ihmisten oma vastaus. Onko se kerran vuodessa käymistä, jos joka toinen vuosi on kahdesti? Ei ole käynyt neljään vuoteen, mutta 2009 oli kahdet häät ja hautajaiset?

Mutta jos nyt vaikka häistä veikkaisi... avioliittoja on vuodessa n. 30000 ja niistä 50% evlut kirkossa. Osa on pieniä häitä, mutta kai keskiarvokin ainakin 40 vierasta on. (Papit, saa esittää tarkempia arvioita.) Tekee 600,000 käyntiä muuten sekin! Toki osalla on samana vuonna muitakin käyntejä, mutta ehkä 300,000 käy vuoden ainoan käyntinsä häiden takia. Siis luokkaa 5-6 prosenttia.

En nyt äkkiseltään näe mahdottomaksi, etteikö osuus olisikin 40% poistamalla pelkästään häät.

Sen sijaan valtiopäivien avajaisten tapaisilla jutuilla tuskin on mitään tilastollista merkitystä.

Lue lisää

Kirkolliset toimitukset kattavat kasteet, häät ja hautajaiset. Nasselle vois sanoa, että ne ovat myös aina vapaaehtoisia. Kirkko ei voi pakottaa eikä pakota esimerkiksi vanhempia kastamaan lastaan. Ja kuitenkin suurin osa lapsista kastetaan.

Sama vapaaehtoisuus koskee rippikoulua, päiväkoti- ja koulukirkkoja yms. Rippikouluun tullaan koska nuoret haluavat tulla ja päiväkodista halutaan tulla kirkkoon.

Jumalanpalvelusten suhteen tilanne on näin ruohonjuuritasolta katsoen vähän kaksijakoinen. Yhtä aikaa on seurakuntia, joiden jumalanpalveluksissa ei juuri käy ihmisiä. Samaan aikaan naapuriseurakunnassa voi säännöllisesti käydä sunnuntaisin 100-200 ihmistä ja kävijämäärät ovat voineet kasvaa vuosittain. Sinällään en epäile Jorin mainitsemia Gallup Ecclesiastikan lukuja jumalanpalvelusten vähenevistä kävijämääristä, mutta pelkkä kokonaismäärien katsominen peittää näkyvistä seurakuntien välillä olevat erot.

Sinällään minulla ei ole mitään ratkaisevaa selitystä sille, miksi erot voivat olla niin suuria seurakuntien välillä, mutta löisin itse vetoa sisällöllisten erojen puolesta. Siellä missä jumalanpalveluselämään on panostettu ja ihmisiä on pyritty selkeästi osallistamaan jumalanpalvelukseen, kävijämäärät ovat nousseet.

Vilppu H.
pappi

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Kirkolliset toimitukset kattavat kasteet, häät ja hautajaiset. Nasselle vois sanoa, että ne ovat myös aina vapaaehtoisia. Kirkko ei voi pakottaa eikä pakota esimerkiksi vanhempia kastamaan lastaan. Ja kuitenkin suurin osa lapsista kastetaan.

Sama vapaaehtoisuus koskee rippikoulua, päiväkoti- ja koulukirkkoja yms. Rippikouluun tullaan koska nuoret haluavat tulla ja päiväkodista halutaan tulla kirkkoon.

Jumalanpalvelusten suhteen tilanne on näin ruohonjuuritasolta katsoen vähän kaksijakoinen. Yhtä aikaa on seurakuntia, joiden jumalanpalveluksissa ei juuri käy ihmisiä. Samaan aikaan naapuriseurakunnassa voi säännöllisesti käydä sunnuntaisin 100-200 ihmistä ja kävijämäärät ovat voineet kasvaa vuosittain. Sinällään en epäile Jorin mainitsemia Gallup Ecclesiastikan lukuja jumalanpalvelusten vähenevistä kävijämääristä, mutta pelkkä kokonaismäärien katsominen peittää näkyvistä seurakuntien välillä olevat erot.

Sinällään minulla ei ole mitään ratkaisevaa selitystä sille, miksi erot voivat olla niin suuria seurakuntien välillä, mutta löisin itse vetoa sisällöllisten erojen puolesta. Siellä missä jumalanpalveluselämään on panostettu ja ihmisiä on pyritty selkeästi osallistamaan jumalanpalvelukseen, kävijämäärät ovat nousseet.

Vilppu H.
pappi

Lue lisää

Pakolla ja vapaaehtoisuudella on monta astetta. Koulukirkkoon yhteiskunta ohjaa varsin vahvasti, erikseen siitä käytännössä pitää vapautus pyytää. Häiden suhteen vieraat eivät käytännössä valitse tulevatko kirkkoon; pääosin häihin mennään jos kutsuu tulee ja päästään, ja tähän settiin sitten kuuluu se kirkko-osuus jos kuuluu.

Toinen ääripää on yksinään asuva kristitty kaverini, joka kaiketi kävi eilen kirkossa. Häntä ei mikään ohjannut ja käynti oli kaikin puolin vapaaehtoinen; ei ollut edes puolisoa, joka olisi houkutellut.

kuunteleva_kirkko kirjoitti:

Kirkolliset toimitukset kattavat kasteet, häät ja hautajaiset. Nasselle vois sanoa, että ne ovat myös aina vapaaehtoisia. Kirkko ei voi pakottaa eikä pakota esimerkiksi vanhempia kastamaan lastaan. Ja kuitenkin suurin osa lapsista kastetaan.

Sama vapaaehtoisuus koskee rippikoulua, päiväkoti- ja koulukirkkoja yms. Rippikouluun tullaan koska nuoret haluavat tulla ja päiväkodista halutaan tulla kirkkoon.

Jumalanpalvelusten suhteen tilanne on näin ruohonjuuritasolta katsoen vähän kaksijakoinen. Yhtä aikaa on seurakuntia, joiden jumalanpalveluksissa ei juuri käy ihmisiä. Samaan aikaan naapuriseurakunnassa voi säännöllisesti käydä sunnuntaisin 100-200 ihmistä ja kävijämäärät ovat voineet kasvaa vuosittain. Sinällään en epäile Jorin mainitsemia Gallup Ecclesiastikan lukuja jumalanpalvelusten vähenevistä kävijämääristä, mutta pelkkä kokonaismäärien katsominen peittää näkyvistä seurakuntien välillä olevat erot.

Sinällään minulla ei ole mitään ratkaisevaa selitystä sille, miksi erot voivat olla niin suuria seurakuntien välillä, mutta löisin itse vetoa sisällöllisten erojen puolesta. Siellä missä jumalanpalveluselämään on panostettu ja ihmisiä on pyritty selkeästi osallistamaan jumalanpalvelukseen, kävijämäärät ovat nousseet.

Vilppu H.
pappi

Lue lisää

"Kirkolliset toimitukset kattavat kasteet, häät ja hautajaiset. Nasselle vois sanoa, että ne ovat myös aina vapaaehtoisia."

Yleensä on hyvien tapojen mukaista osallistua juhliin kun kutsu käy, toki se on vapaaehtoista.

Tässä nyt on kyse juurikin tuosta uskiksen "moraalista", nimittäin ev-lut lahko laskee kaikki häissä käyneet lukuihinsa ja mainostaa sillä, vaikka kyseiset kävijät eivät olisi lahkon jäseniä ja/tai uskoisi kuten lahko opettaa.

Ehkä esillenostamasi jumalanpalveluksissa kävijöiden määrä kertoisi rehellisemmin kirkon tilanteesta kuin propagandatarkoituksessa valittu manipuloitu 45%

Nasse. kirjoitti:

"Kirkolliset toimitukset kattavat kasteet, häät ja hautajaiset. Nasselle vois sanoa, että ne ovat myös aina vapaaehtoisia."

Yleensä on hyvien tapojen mukaista osallistua juhliin kun kutsu käy, toki se on vapaaehtoista.

Tässä nyt on kyse juurikin tuosta uskiksen "moraalista", nimittäin ev-lut lahko laskee kaikki häissä käyneet lukuihinsa ja mainostaa sillä, vaikka kyseiset kävijät eivät olisi lahkon jäseniä ja/tai uskoisi kuten lahko opettaa.

Ehkä esillenostamasi jumalanpalveluksissa kävijöiden määrä kertoisi rehellisemmin kirkon tilanteesta kuin propagandatarkoituksessa valittu manipuloitu 45%

Lue lisää

Häät ovat kuitenkin enemmän vapaaehtoinen: Siviilivihkiminen on yleisesti tunnettu ja hyväksytty vaihtoehto. Tällöin voi pitää kirkkovihkimistä valintana. Toki siinäkin on sitten ne vanhemmat isomummut joiden takia joku voi suostua kirkkoon.

Sen sijaan hautajaisissa usein ainoa paikka on kappeli, jota monissa seurakunnissa ei saa uskonnottomiin hautajaisiin. Lisäksi hautaustoimilaki epäsuorasta ohjaa kirkolliseen hautaukseen. Toki myös vanhemmissa ikäluokissa kirkkoonkuuluvuus ja usko ovat yleisempiäkin.