Historia toistaa itseään?

"Köyhyys on yhteiskunnallinen olotila, jossa yksilöllä ei ole ylijäämätyötä varastossa, tai, toisin sanoen, ei omaisuutta tai keinoja elämiseen, paitsi se, minkä hän saa jatkuvasti työskentelemällä. Köyhyys on sen vuoksi mitä tärkein ja arvokkain yhteiskunnan rakennusaines, jota ilman kansat ja yhteisöt eivät voi pysyä sivistyksen tilassa. Se on ihmisen osa. Se on varallisuuden lähde, koska ilman köyhyyttä ei olisi työvoimaa, eikä voisi olla rikkauksia, ei hienostuneisuutta, ei mukavuuksia eikä hyötyä niille, joilla on varallisuutta."
"Köyhyys on sen vuoksi mitä tärkein ja arvokkain yhteiskunnan rakennusaines, jota ilman kansat ja yhteisöt eivät voi pysyä sivistyksen tilassa. Se on ihmisen osa. Se on varallisuuden lähde, koska ilman köyhyyttä ei olisi työvoimaa, eikä voisi olla rikkauksia, ei hienostuneisuutta, ei mukavuuksia eikä hyötyä niille, joilla on varallisuutta."
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=3250
Kolmevuotiaan tulisi ansaita oma leipänsä

Arthur Young, aikanaan suosittu kirjoittaja ja talousajattelija, jota John Stuart Mill kunnioitti, kirjoitti vuonna 1771: "...jokainen, paitsi idiootti ymmärtää, että alemmat luokat tulee pitää köyhinä, tai he eivät koskaan ole tuotteliaita."

Sir William Temple, poliitikko ja (Gulliverin matkojen luojan) Jonathan Swiftin pomo, oli samaa mieltä,
>>>

Temple edisti myös ajatusta laittaa neljävuotiaat lapset töihin tehtaisiin, kirjoittaen "näillä menetelmin, toivomme, että tuleva sukupolvi tottuu niin jatkuvaan työntekoon, että se ajanmittaan tuntuu heistä mieleiseltä ja viihdyttävältä."

Joidenkin mielestä nelivuotias oli jo liian vanha (sopeuttamiseen).

Perelmanin mukaan "John Locke, usein vapauden filosofina nähty, vaati työn aloittamista jo kolmen vuoden kypsässä iässä.

Lapsityövoiman käyttö innosti myös Defoeta, joka iloitsi mahdollisuudesta että "neljän tai viiden vuoden iän saavuttaneet lapset... voisivat jokainen ansaita oman leipänsä."

- Mutta nyt harhaudun aiheesta...