Olen tehnyt mielessäni jättämispäätöksen jo kolme kertaa ja ottanut asian puheeksi miesystävälleni yhtä monta kertaa. Aina on käynyt samalla tavalla. Kauniita sanoja alkaa löytyä ja hän saa aina puhuttua minut ympäri jatkamaan suhdetta. Ei siis asuta yhdessä ja ollaan kohta kaksi vuotta tunnettu. Tilanteen jälkeen asiat ovat jatkuneet kuten ennenkin, ihan kuin en olisi puhunutkaan jättämisestä. Minua kummastuttaa.. Jos joku mies alkaisi puhumaan minulle että ei enää haluaisi olla yhdessä niin minä kyllä varmasti nielisin asian samantien enkä missään nimessä alkaisi suostuttelemaan toista takaisin jos kerran hän sitä mieltä olisi. Onko tämä joku narsistin tyypillinen reaktio vai mistä on kysymys? Syy miksi epäröin oloa hänen kanssaan on juuri se että omituisuuksia riittää ja minulla vaan ei ole enää hyvä olla kuten joskus alkuun. Liikaa vuoristorataa sen suhteen että ensin kehutaan ja pidetään hyvänä ja sitten kylmyys ja joku kova kuori tulee miehen ylle enkä saa enää tunnetta että olisin häntä lähellä vaikka oikeasti oltaisiinkin lähekkäin. Lisäksi minulle tulee nykyään liikaa pahaa mieltä hänen sanomisistaan ja tunteettomuudestaan että en enää koe tämän olevan sen arvoista. Tuntuu että joudun tekemään töitä että hän on tyytyväinen ja aina kun nähdään niin mietin jo valmiiksi millä pikku asialla tällä kertaa pilaan illan kun kaikkien asioiden pitäisinmennä hänen tahtonsa mukaisesti. Ja vielä.. Kun hänen tulossa minun luo niin minut valtaa joku pelko siitä mistä asiasta hän nyt huomauttaa.. Pari kuukautta sitten hän kyseli kuinka usein pesän vessan kun en ollut sitä juuri sattumalta vähään aikaan pessyt. Viimeksi kun hän kävi niin sanoi että hyvä kun olit pessyt vessankin. Siis tulee sellainen olo että tein mitä vaan niin aina kuulen jotain mikä ei ole mun mielestä jollain tavalla kivaa kuultavaa, ei kyllä välttämättä kauhean pahaakaan. No, aika herkkä olen kyllä itsekin.. Tulee mieleen että mitä ihmeen väliä vessan pesulla on jos hän minusta tykkää? Ja sitten vielä tässä purkaudun.. Jos ehdotan jotain mitä tehtäisiin niin se melkeinpä aina jää tekemättä. Jos kieltäytynyt jostain mitä hän ehdottaa niin hän sitten menee yksin ja möksähtää. Onhan näitä esimerkkejä.. Käsittämättömän pienestä asioista suhteettoman iso ongelma, vaikkapa kun lapseni soitti minulle kolme kertaa peräkkäin että missä viivytte kun ei halunnut yksin odotella kylmissään ulkona mistä oli sovittu että mennään hakemaan.
Miten narsisti reagoi jättämisaikeeseen?
62
4549
Vastaukset
- DoomSeeder
Lähde mäkeen. Kyse ei ole wc-siivouksista tai mistään muustakaan turhanpäiväisestä. Se on hänessä.
Hän tietää keinot, kuinka nolata toinen sekä aiheuttaa pahaa mieltä.
Jos käytetään tässä tapauksessa empatiaa ja mennään siihen sinun miehesi tilalle ja kuvitellaan että sanotaan naisellemme, että wc:tä ei ole siivottu niin mitä ajatuksia se herättää?
A. Kukaan ei sanoisi tuollaista, ellei haluaisi hyväksikäyttää asemaansa ''sinun kumppaninasi'' ja ymmärtäisi että saisi sinut tuntemaan itsesi nolostuneeksi.
Riskeeraat myös lapsesi mielenterveyden, puhumattakaan omastasi.
Lähde menemään. Luota aisteihisi, jos tunnet jonkun olevan väärin tai väärinkäyttävää, on se viesti sinun sielultasi lähteä pois ja on se silloin väärinkäyttöä. Kuuntele aistejasi, ne pitävät sinut hengissä.
Tuo kylmyys tulee muuttumaan pahemmaksi. Kauanko olette olleet yhdessä? Itse kun kaveerasin narsistin kanssa, ensimmäinen vuosi oli kuin kaikki olisi olleet kunnossa ja mitään merkkejä ei näkynyt. Toinen vuosi oli epävakaata osissa, mutta kuitenkaan en osannut epäillä mitään, Kolmannen vuoden alku-keski osa alkoi muuttua yhdeksi helvetiksi.
Älä anna hänen tehdä tätä samaa sinulle.
Lähde pois suoraan, älä vastaa puhelimeen tai viesteihin, vaihda siis numero. Vaihda osoite ja tiedot tuntemattomiksi. Hanki tarvittaessa lähestymiskielto, tai ainakin sellaisen joudut hankkimaan jos vielä aijot väärinkäyttävää ja valheellista suhdetta jatkaa. Kun hän alkaa teeskennellä ja ruinata sinua takaisin, pakene entistä kovemmin olemalla huomaamatta. Koska muuten tilanteesi voi olla vielä pahempi.
Tee päätös. Siinä mieti mm.
1. Onko tämä väärinkäyttävä ihmissuhde?
2. Miten se heijastuu? (Käytös, toimintatavat, ihmisoikeudet)
3. Onko sen arvoista kadottaa itsesi jos ajatellaan suorilta, että hän olisikin narsisti? Vain psykologi voi analysoida narsismin ja sekin tapahtuu todella vaikeasti heidän kykynsä teeskennellä, vuoksi. Et voi siis tietää onko hän täysverinen, ennenkuin olet kokenut sen.
4. Kallistuuko hyötysuhdanne aina häneen ja yrittääkö hän kaikkensa jotta saisi etuudet itselleen.
5. Ajatteleeko hän olevansa arvokkaampi kuin sinä? - 1234543pppo
Pelkään että jään kuitenkin miettimään teinkö elämäni virheen. Hän on kuitenkin välillä mitä ihanin ihminen. Onko muuten mahdollista että "normaalilla"ihmisellä on niin täysin kaksi erilaista puolta. On todella hellä, hauska ja rakastava. Sitten menee vähän aikaa ja onkin ihan erilainen tai kesken kaiken saa raivokohtauksen mehulasin kaatumisesta pöydässä. Ja alkaa minua sättimään.
- Hugdyjllkk
Jatkan vielä.. Ehkä pahinta on kuitenkin se tunne että olen koko ajan jotenkin toisen hallinnassa tai hänen tahtonsa mukaisesti menevä, käyttäytyvä ja pukeutuva. Omaa vihaankin tässä tietysti on. Eihän minun olisi pakko näin tehdä. Jotenkin vaan olen alkanut häntä alusta alkaen miellyttää ja kuunnella kun hän kommentoi kenkiäni, hiuksiani, lapsien käyttäytymistä jne.
- öåö
Juuri tuollaisia ovat narsistit.
- ....................
öåö kirjoitti:
Juuri tuollaisia ovat narsistit.
Siis narsisti kaataa mehu lasin, sitäkö tarkoitit?
- Jfyfkmlj
Ja vielä jatkan.. Mies tekee toistuvasti niin että kun pyydän häntä käymään luonani niin hän sanoo ensin että ei tiedä tuleeko, sitten myöhemmin päivällä sanoo että saattaa tulla, katsotaan nyt jaksaako, ei halua sopia ja lyödä lukkoon mitään. Sitten kuitenkin yleensä lopulta tulee. Minä siis ihmeissäni päivän että tuleekohan vai ei.. Muutenkin hänelle on tärkeää että mitään ei lyödä lukkoon ennakolta, varsinkaan jos minä ehdotan jotain. Sitten kyllä jotain isompia asioita kuten reissua kuukauden päähän lyödään lukkoon. Tulee mieleen että mulla on sellainen tunne että hän saa näillä pidettyä minua aina eteenpäin ja eteenpäin kun on jotain mitä on sovittu. Onko tässä järkeä??
- lilja2
Jos et ole vielä valmis lähtemään, vannon, että se päivä tulee. Jossain vaiheessa sinun on alettava rakastamaan itseäsi häntä enemmän, otettava oma elämäsi haltuusi. Tiedän, mistä puhun.
Voit huomata itsessäsi pelkotiloja tai ihan fyysisiä oireita, jotka viimeistään herättävät sinut Ruususen unesta. Ennen sitä tulet olemaan parisuhteessasi todennäköisesti hyvin yksinäinen.
On hyvä, että tiedostat asian. Minulla siihen meni vuosia, ennenkuin aloinn ymmärtää, mistä tässä on kyse ja lakkasin syyttämästä itseäni.
Voimia jaksamiseen.
- Vuoguujklkh
Kiitos :(
- Periaatteessa,
"Tulee mieleen että mulla on sellainen tunne että hän saa näillä pidettyä minua aina eteenpäin ja eteenpäin kun on jotain mitä on sovittu. Onko tässä järkeä?? "
Periaatteessa, vaikka olisi ihan kunnon suhde, voisi sitä pitää elävänä ja toimivana tulevaisuuden suunnitelmilla... Yleensä vain ainakin jos ollaan nuoria, suunnitelmat ovat vähän pitemmälle kuin seuraaviin kuukausiin.
Itselleni tulee helposti stressiä sovituista tapaamisista ja se taas aiheuttaa unihäiriöitä. Eli kuulun tuohon ikävään sakkiin joka sopii asioita tyyliin "voin tulla jos jaksan". Tuossa asiassa olemme narsistini kanssa samalla aaltopituudella. Ehkä viestii kuitenkin jonkinlaisesta masennuksesta ettei jaksa olla niin pirtsakka kuin pitäisi. Pyrin kuitenkin joidenkin ystävieni kanssa pysymään väleissä jolloin käydään vieraisilla ja kutsutaan vieraita sovittuihin aikoihin, kuten myös käydään harrastuksissa ja muissa tapahtumissa.
Ainako mies on noin vetämätön? Harrastaako mitään?
"Muutenkin hänelle on tärkeää että mitään ei lyödä lukkoon ennakolta, varsinkaan jos minä ehdotan jotain."
Minun narsistini ei käytännössä koskaan suostu mihinkään mitä minä ehdotan. Johtuu hänen yleisestä kyvyttömyydestään elää normaalia elämää. Eli laistaa todellakin kaiken normaaliin elämään kuuluvan sosiaalisen meiningin.
Olen siinä ajatuksessa, että osittain oma jaksamattomuuteni johtuu siitä masentavasta tilanteesta, että elän suhteessa narsistiin. Ja siitä, että hän ei ole lähellekään normaali ihminen, vaan elää itse luomassaan verkostossa, joka muistuttaa jotain amerikkalaista kulttia. Ja myös jaksamattomuuteni voi johtua siitä että en oikeasti ole halunnut tällaiseen naurettavaan tilanteeseen, jossa minun luonani käy silloin tällöin öinen rakastaja jonka muusta elämästä en enää tiedä mitään, enkä haluakaan tietää. - Higtrkohk
Minun miesystävä on jatkuvassa liikkeessä ja levoton. Ei pysty kertakaikkiaan rauhoittumaan kuin illalla telkkarin ääreen hetkeksi. Eli ei todellakaan ole siitä kiinni etteikö jaksaisi. Hän myös urheilee kovasti. Jos ollaan joskus hetki rennosti ja loikoilun vaikkapa sohvalla niin hän alkaa kohta puhua että ei ole mitään hyödyllistä vielä tehty ja tekee vaikka tikusta asian että jotain tulee tehtyä.
- Samoin. Aivan
"Minun miesystävä on jatkuvassa liikkeessä ja levoton."
Samoin. Aivan duracell. Silloin kun seurustelimme ja olimme yhdessä joka päivä, niin ihan tuon saman huomasin. Aina liikkeessä. Aamulla vain pikaiset kahvit ja muut aamutoimet ja sitten menoksi. Vasta illaksi kotiuduttiin, vähän telkkaria, puheluita, toisiamme, sitten nukkumaan, muttei yhtään liikaa, aamulla taas liikkeelle...
Ehkä olen tuon vetämättömyydeksi pohtinut siksi, että se meno ja vauhti tuntuu pakenemiselta, ettei uskalla rauhoittua ja tehdä niitä asioita, jotka olisivat johtaneet parempaan parisuhteeseen ja yhteiseen elämään. Jotenkin sitten itsekin suhtautui valittaen itseensä. Kokee itsensä tavallaan saamattomaksi fyysisestä liikkumisesta huolimatta. Ja onhan se tosi, ettei se meno ole aina sellaista, mistä olisi mitään hyötyä tai iloakaan. Pähkähullua toisin sanoen. - -o-o-
Juuri tuollaista peliä narsisti tekeekin. Kun hänet joku on jättämässä niin alkaakin se hyvä kausi suhteessa. Puhuu rakkaudesta ja yrittää panostaa suhteseen. Hetkellisesti kunnes taas unohtaa ja alkaa olemaan oma itsensä ja huonot piirteet palaavat. Jätin narsistin ja huomasin kuinka hän puhui minut hetkessä takaisin. Uskoin kaunisiin sanoihin joita häneltä sain. Sitten palasikin se kylmä ja julma narsisti takaisin ja erohan se taas tuli. Monta kertaa menin tähän hyvän oloisen narsistin ansaan ja olin valmis luottamaan jotta toinen on muuttunut. Tuli toinenkin nainen narsistin kuvioihin ja minut hän jätti lopuksi rauhaan. Toisin heidän riitojen välissä olin niin rakas ja kultainen ihminen no hetken aikaa vain.
- onnekso oo MINÄ
Hei elin 20 v uotta narsistisen mieheni vallan alla...Välillä hän oli sitä mitä näytti ulos päin kyläläisille..Mutta se miten käyttäytyi minua kohtaa alisti kyykytti hallitsi minua pelolla niin se oli helkutin kuluttavaa ja itsetuntoa nakertavaa... En osannut iloita mistää oli häkkiin suljettu eläin joka pelkäsi ... Minulta meni pitkään ennen kuin ymmärsin että se elämä ei ole elämisen arvoista... Vaikka väillä olikin hyvää.. Mutta kun pelko oli kuitenkin se ensimmäinen asia elämässä että teenkö mitään oikein mutta aina se oli kuitenkin vääri... Minäkin otin monta kertaa puheesi kannattaako meidän jatkaa mutta hän sai puhuttua minut ympäri ja sitten menikin vähän aikaa ihan hyvin kun tuli seuraava räjähdys... Hankin uuden kodin hänen seläntakaa ja kuljetin muutamia henkkohtasia vaatteita salaa häneltä ... Yksi aamu sanoin töihin lähtiessä että en enään tule tänne... Puolivuotta meni että hän terrosioi minua tekstiveistein ja puheluin ja seurailikin.. Mutta en enään ollut puhuttavissa ympäsi .Onneksoi löyti uuden naisen ja jattä minut rauhaa... Aloi vahvistu ja nauttimaan elämästä ja ilo olikin enemmän luonan.. Vaikka eräitä asioita olikin joita oon miettinyt että jos olisinkin entisessä elämässä vielä.. Mutta uskon että en olisi jaksanut enään sitä p..tä...
"Olen tehnyt mielessäni jättämispäätöksen jo kolme kertaa ja ottanut asian puheeksi miesystävälleni yhtä monta kertaa."
Ottamatta sen kummemmin kantaa muuhun tarinaasi, kiinnitin huomioni tuohon lauseeseesi, jonka voi toki tulkita myös sellaiseksi, että uhkaisilisit itse erolla...
Noh, omasta kokemuksestani tiedän, että noinkin tulee tehtyä, itsekin avioliittoni aikoina tuli noin toimittua, mutta siinä van tuppaa käymään niin kuin entisen pojan susitarinassa, että jos sitä usein toistaa ilman että asia konkretisoituu millään lailla todeksi niin toinen osapuoli ei enää ota asiaa todesta...
Erolla uhkailun voi myös tulkita henkiseksi väkivallaksi, että ajattelisin, että se pitäisi ottaa puheeksi vasta silloin kun itse on oikeasti valmis lopettamaan suhteen, kuten tiedetään narsistien suhteet useinkin ovat sitä on/off tyyppiä ja se narsisti "uhkailee" erolla saadakseen toisen toimimaan halutulla tavalla, mielistelemään/lepyttelemään, kuten itsekin kerrot narsisti kumppanisi tekevän
"Aina on käynyt samalla tavalla. Kauniita sanoja alkaa löytyä ja hän saa aina puhuttua minut ympäri jatkamaan suhdetta."
Ihan samoin aikoinaan minun aviopuolisoni lupasi että elämä muuttuu hyväksi/hän lopettaa juomisen noissa tilanteissa...ilman todellista tarkoitusta vain saadakseen minut jäämään ja sitä minä kaiketi tahdoinkin vielä siinä vaiheessa, kuulla niitä sanoja/lupauksia, enkä itsekään ollut eroa vielä loppuun asti miettinyt...
Että joo, jälkeenpäin sitä huomaa ettei sitä aina itsekään ole ollut niin fiksu, käsittääkseni erolla uhkailua monikin käyttää pelkästään kiristyskeinona, että ero pitäisi ottaa puheeksi vasta sitten kun se on omassa mielessä kypsynyt aikeesta toteuttamisen asteelle, ettei itsekin toimi kuten narsisti...
"Uhkaileminen ei kuulu hyvään parisuhteeseen. Ei kannata toitottaa eroa, toisen vanhemmille kertomista, lähtemistä tai muita uhkavaatimuksia. Uhkailu on usein merkkinä epätoivoisuudesta ja siitä, että asiat ovat luisuneet pois omasta kontrollista. Uhkailu on kuin viimeinen yritys saada toinen toimimaan sillä tavalla, kuten itse haluaisimme. Uhkailu ei kuitenkaan vie parisuhdetta eteenpäin, vaan sen sijaan pahoittaa yleensä molempien mielen"
http://www.terve.fi/parisuhde-ja-seksi/8-tapaa-pilata-parisuhde- eeffrrt
Mulla se on mennyt niin kuin kirjoitin eli olen tosiaan tehnyt mielessäni päätöksen ja ajatellut että haluan oikeasti erota. Mutta en vaan pysty kuitenkaan sitä näköjään toteuttamaankun alkaa tulemaan hyviä asioita. Kai sitä siinä tilassa ajattelee että kaikki muuttuu. Vähäksi aikaa on muuttunutkin mutta sitten ollaan taas oltu samassa tilanteessa.
"Kai sitä siinä tilassa ajattelee että kaikki muuttuu. Vähäksi aikaa on muuttunutkin mutta sitten ollaan taas oltu samassa tilanteessa. "
Niin tiedän tunteen, niinhän sitä itsekin aikoinaan, mutta tiedä sitten jos tuo lupaus "kaikki muuttuu" annetaan pelkästään vain ikäänkuin pakon edessä niin tuskin tuo lupaajakaan oikeasti on asiaa pohtinut, kuhan sanoo sanat joita toinen haluaa kuulla...
Se vaan oon sellasta, jos luit tuon linkin ja googlaat muutenkin tuosta "erolla uhkailu" asiasta niin ehkä tulet itsekin miettineeksi, että onko sekään niin fiksua ja löydät toisen keinon keskustella siitä mikä sinun mielestäsi on parsisuhteessasi mättää ilman uhkailuja erosta...
Tosiaan itsekin lähdin aikoinaan avioliitostani kahdesti ja vasta kolmannella kerralla päätös piti, ymmärsin että toinen vain hätäpäissäään antoi katteettomia lupauksia ns. uhan edessä...
Kolmannella kerralla en enää siten uhannut erolla, periaatteessa vain lähdin ja asiasta "keskusteltiin" vasta jälkeenpäin...
Että toistuvaa "erolla uhkailua" kannattaisi tosiaan pohtia siltäkin kannalta, että se ei ole oikea keino yrittää muuttaa suhdetta parempaan päin, kuten jo totesin tuo ollaan/ei olla suhteilu kuuluu käsittääkseni juurkin narsistin keinovalikoimiin yrityksenä saada toinen toimimaan haluamallaan tavalla, anelemaan, lupailemaan, mielistelemään tyyliin olen kanssasi jos olet/käyttäydyt niin kuin minä haluan/teet minut onnelliseksi/täytät tarpeeni...
Mutta joo, kuten totesin itsekin tuohon aikoinaan sortunut, ettei sitä aina itsekään ole niin fiksu...mutta siltikään en usko että kukaan jää suhteeseen ilman omaa halua, että se jääminenkin on aina oma valinta, eikä sitä narsistia voi siitä syyttää...
- oikein vai väärin
Niin, erolla uhkailusta, että jos toinen jatkuvasti sanoo, että pitäisi vaihtaa nuorempaan, alkaahan se tuntumaan mielessä pahalta. Onko se sitten väärin, jos tulee vastanneeksi, että pitäisi vissiin sitten erota. Ja sanoo, sen siksi, että toinen saisi vaihtaa nuorempaan, jos kerran niin kovasti haluaa ja nuoremmassa on joku ihmeellinen taika. Tuollaista kesti aikansa, kunnes se nuorempaa himoitseva petti, mutta vanhemman rouvashenkilön kanssa.
- Erolla uhkailusta.
Erolla uhkailusta. Erolla uhkailu tuottaa yleensä uhkailun kohteeseen lisää toleranssia. Silloin kun uhkailun kohde on alkoholisti, hän vain oppii että se toinen ei pysty eroamaan ja juo siis entistä iloisemmin.
Nimenomaan alkoholistin kanssa pitää pystyä toteuttamaan ero jos sillä uhkaa. Muuten seuraukset vain kertaantuvat huonossa.
Narsismista vain mietin. Narsistithan ovat tunteettomia epeleitä, jotka hakevat tuntemuksensa peilaamisen kautta partneristaan... Joten jos narsistia uhkailee erolla, hän lähtee taatusti vauhdilla hakemaan uutta lähdettä. Narsistillehan kumppani on vain UHRI ja LÄHDE.
Narsisti voi roikkuakin jossain seikoissa, mutta se seikka ei ole se erolla uhkaileva uhri vaan se hyöty, minkä narsisti siitä uhrista saa. Kehotankin miettimään, miksi se narsisti on suhteessa "minun kanssani", mitä minulla on sellaista, että narsisti haluaa olla suhteessa minuun, vaikka hänellä ei ole empatian tunteita ja minä uhkailen erolla..."hän vain oppii että se toinen ei pysty eroamaan ja juo siis entistä iloisemmin"
Tuo sinun viimeinen sanasi "iloisemmin" aiheutti kyllä melkoisen tirskahduksen vaikka vakavasta asiasta onkin kyse...
Ihan en usko, että alkoholistit juovat iloisemmin, alkoholismi on riippuvuussairaus ja juominen on pakonomaista...
Sen mikä kokemus minulla on niin yksityishenkilönä kuin työnikin puolesta ja joistain kontakteista päihdetyöntekijöihin alkoholismiin/alkoholisteihin liittyen niin tuskin kukaan on tavannut iloisesti juovaa alkoholistia...
Mutta joo, noissa eroon liittyvissä tilanteissa tosiaan juodaan kyllä usein rankasti niin kauan kun rahat/kunto kestää, ettei tarvitse kohdata todellisuutta, mutta noh, tavis ihmisen tili tuskin kestää viikkoa kahta kauempaa, että sitte hakeudutaan katkolle ja tulee ne katteettomat lupaukset raitistumisesta...toki yritetäänkin hetki ns. tosissaankin, minunkin eksäni laitatti ihon antabus kapselinkin, jonka sitten toki poisti kun viinahimo kävi ylitsepääsemättömäksi...
Siinä olet oikeassa, että hän tavallaan oppii ettei toinen pysty eroamaan ihan kuin tuon aloittajankin kumppani on varmaan tietoinen, ettei erolla uhkaava välttämättä toteuta uhkaustaan...
että tiedän kyllä, että minun olisi jo ensimmäisellä lähtökerralla pitänyt pysyä poissa niinkauan, että raittius olisi ollut pitävämällä pohjalla, mutta sitä sitten uskoi vaan pelkkiin sanoihin, vielä toisenkin kerran...
Mutta noh, tämä ny tästä, ihan yks yhteen ei voi alkoholisteja ja narsisteja niputtaa, aloittajan tarinaan liittyen hän ei ehkä ole vielä sisäistänyt kaikkea narsistiin liittyvää mm.
"On mahdotonta olla narsistin kanssa sellaisessa suhteessa, että se olisi merkityksellinen narsistille
On tietenkin mahdollista olla narsistin kanssa sellaisessa suhteessa, että se on merkityksellinen sinulle."
"Älä koskaan unohda että (täysiveriset) narsistit ovat mukavia ja ystävällisiä vain, kun:
He haluavat sinulta jotakin – Narsistista Lähdettä, apua, tukea, ääniä, rahaa… He muokkaavat maaperän, manipuloivat sinua, ja esittävät sitten pyyntönsä tarvitsemastaan "pienestä palveluksesta" tai pyytävät sinulta joko räikeästi tai salakähmäisesti Narsistista Lähdettä ("Mitä ajattelit esiintymisestäni…", "Uskotko minun todella ansaitsevan Nobelin…").
He kokevat olevansa uhattuja ja haluavat neutraloida uhkan hellyttelemällä tai vuotamalla miellyttävyyksiä.
He ovat juuri saaneet yliannoksen Narsistista Lähdettä ja kokevat olevansa jalomielisiä ja suurenmoisia ja ihanteellisia ja täydellisiä. Jalomielisyyden näyttäminen on keikarointia hänen moitteettomilla jumalisilla ansioillaan. Se on mahtavuuden osoitus. Sinä olet tässä näytelmässä merkityksetön lavaste, pelkkä vastaanottaja, kun narsisti on ihastunut Väärään Itseensä ylitsevuotavasti ja itsetietoisesti."
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Survive.html- pulmien pulma
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"hän vain oppii että se toinen ei pysty eroamaan ja juo siis entistä iloisemmin"
Tuo sinun viimeinen sanasi "iloisemmin" aiheutti kyllä melkoisen tirskahduksen vaikka vakavasta asiasta onkin kyse...
Ihan en usko, että alkoholistit juovat iloisemmin, alkoholismi on riippuvuussairaus ja juominen on pakonomaista...
Sen mikä kokemus minulla on niin yksityishenkilönä kuin työnikin puolesta ja joistain kontakteista päihdetyöntekijöihin alkoholismiin/alkoholisteihin liittyen niin tuskin kukaan on tavannut iloisesti juovaa alkoholistia...
Mutta joo, noissa eroon liittyvissä tilanteissa tosiaan juodaan kyllä usein rankasti niin kauan kun rahat/kunto kestää, ettei tarvitse kohdata todellisuutta, mutta noh, tavis ihmisen tili tuskin kestää viikkoa kahta kauempaa, että sitte hakeudutaan katkolle ja tulee ne katteettomat lupaukset raitistumisesta...toki yritetäänkin hetki ns. tosissaankin, minunkin eksäni laitatti ihon antabus kapselinkin, jonka sitten toki poisti kun viinahimo kävi ylitsepääsemättömäksi...
Siinä olet oikeassa, että hän tavallaan oppii ettei toinen pysty eroamaan ihan kuin tuon aloittajankin kumppani on varmaan tietoinen, ettei erolla uhkaava välttämättä toteuta uhkaustaan...
että tiedän kyllä, että minun olisi jo ensimmäisellä lähtökerralla pitänyt pysyä poissa niinkauan, että raittius olisi ollut pitävämällä pohjalla, mutta sitä sitten uskoi vaan pelkkiin sanoihin, vielä toisenkin kerran...
Mutta noh, tämä ny tästä, ihan yks yhteen ei voi alkoholisteja ja narsisteja niputtaa, aloittajan tarinaan liittyen hän ei ehkä ole vielä sisäistänyt kaikkea narsistiin liittyvää mm.
"On mahdotonta olla narsistin kanssa sellaisessa suhteessa, että se olisi merkityksellinen narsistille
On tietenkin mahdollista olla narsistin kanssa sellaisessa suhteessa, että se on merkityksellinen sinulle."
"Älä koskaan unohda että (täysiveriset) narsistit ovat mukavia ja ystävällisiä vain, kun:
He haluavat sinulta jotakin – Narsistista Lähdettä, apua, tukea, ääniä, rahaa… He muokkaavat maaperän, manipuloivat sinua, ja esittävät sitten pyyntönsä tarvitsemastaan "pienestä palveluksesta" tai pyytävät sinulta joko räikeästi tai salakähmäisesti Narsistista Lähdettä ("Mitä ajattelit esiintymisestäni…", "Uskotko minun todella ansaitsevan Nobelin…").
He kokevat olevansa uhattuja ja haluavat neutraloida uhkan hellyttelemällä tai vuotamalla miellyttävyyksiä.
He ovat juuri saaneet yliannoksen Narsistista Lähdettä ja kokevat olevansa jalomielisiä ja suurenmoisia ja ihanteellisia ja täydellisiä. Jalomielisyyden näyttäminen on keikarointia hänen moitteettomilla jumalisilla ansioillaan. Se on mahtavuuden osoitus. Sinä olet tässä näytelmässä merkityksetön lavaste, pelkkä vastaanottaja, kun narsisti on ihastunut Väärään Itseensä ylitsevuotavasti ja itsetietoisesti."
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Survive.htmlOlisiko narsisti vain sitten uhri, kun ei enää käyttänyt alkoholiakaan, vaikka aiemmin on käyttänyt ja juopotellut normisti? Tuntui, ettei edes uskalla ottaa yhtä saunaolutta, todella kummaa, eikä muutenkaan pystynyt rentoutumaan. Yrittikö olla raivoraitis, jotta olisi saanut salasuhteensa hyväksynnän, kun tällä oli alkoholisoitunut ex-mies? Ja kumpi näistä nyt sitten se narisiti oikein oli? Kumman olisi sinne peiliin pitänyt katsoa?
Outoa kerrassaan, kun huusi, ettei kannata edes puhua, kun toinen on niin tokkurassa, ettei tajuaisi kuitenkaan. Kuka oli oikein ollut tokkurassa? Aivan sama kuin ne puheet riitelystä ja jostain solmusta, ilmeisesti salasuhteen kanssa kaikki oli sitten mennyt riitelyksi, Mutta yhä kysyn kumpi narsistiksi diagnosoitu oli, hän, jolle diagnoosi annettiin vai hän, joka diagnoosin antoi?
Selitä sinä, kun kaiken osaat selittää............
- Jjjgggfff
Olen aloittaja.. Mietin mikä se on mitä hän hyötyy minusta. Voiko hyöty olla se että olen empaattinen, kuuntelen hänen murheitaan ja kiukkuaa ja tuen häntä asiassa kuin asiassa. Isäksi ole auttanut hänen lapsiaan tietyissä asioissa keskustelemalla. Onko tämä myös narsistilla tärkeää, että on joku joka kuuntelee ja. Tukee ja ottaa kantaa. Ja on samalla puolella. Mies on sanonut niissä tilanteissa kun on mennyt pieleen asioita että olen hänelle niin tärkeä kun pystyn kuuntelemaan ja keskustelemaan. Hänellä kuulemma ei ole ollut samanlaista kenenkään muun kanssa.. Minä olen noissa tilanteissa onnesta soikeana kun minusta on hienoa jos olen jollekin noin tärkeä. Lisäksi hän saattaisi hyötyä minun avuliaisuudestani. Hän pyytää minua välillä imuroimaan kotiaan ja pesemään lattioita ym hommia tekemään. Ruokia teen aina kun olen hänen luonaan. Toki niitä yhdessäkin syödään.. Olen ts aika kiltti ja auton jos apua pyydetään. Mitä muuta nämä hyödyt ovat? Välillä hän on pyytänyt että maksaisivat hänelle jotain mutta en ole maksanut, kulut jaetaan puoliksi, tosiaan mies tekee kyllä aina niin että hän jää vähän pitkälle jos mahdollista. Yksi asia mikä ärsyttää on se, että kun hän tulee luokseni 20 km päähän omasta kotoaan niin aina käyneille täytyy olla joku muu ns järkisyy. Hän ei koskaan tule pelkästään sen takia että näkisi minut.
- Hän ei halua
"aina käyneille täytyy olla joku muu ns järkisyy. Hän ei koskaan tule pelkästään sen takia että näkisi minut. "
Hän ei halua sinua liian lähelle itseään. Tuolla tavoin hän saa pidettyä etäisyyttä. Tuttua toimintaa. Minä toimitan narsisti-psykopaatilleni ensisijaisen lähteen virkaa. Ajattelen hänen eri lähteidensä olevan hänelle kuin lepopaikkoja. Narsisti olisi kuin uimari joka ui lakkaamatta ja tarvitsee välillä leposijan.
Kattavampaa roolia ei itsellään kannata kuvitella olevan narsistin elämässä.
Tiedoksi. Sinun kirjoituksesi ei ainakaan minua saanut ollenkaan vakuuttuneeksi siitä, että olisit tekemisissä varsinaisen narsistin kanssa. Älä nyt loukkaannu, mutta voisit ehkä kuvailla joitakin juttuja, mitkä sopisivat narsismin diagnoosiin. - Tässä lainauksessa
"Pysyvä käyttäytymismalli ylisuuruutta (mielikuvissa tai käyttäytymisessä), tarve olla ihaltu, sekä empatian puuttuminen, alkaen varhaisaikuisuudessa ja ilmenee useissa eri asiayhteyksissä, joiden lisäksi viisi tai useampaa seuraavaa:
(1) Suurisuuntainen tunne omasta tärkeydestä (esim., liioittelee saavutuksiaan ja kykyjään, odottaa tulevansa tunnistetuksi ylempiarvoisena ilman oikeaa suhdetta saavutuksiin)
(2) On syventynyt haaveisiinsa rajoittamattomasta menestyksestä, vallasta, loistosta, kauneudesta tai ihanteellisesta rakkaudesta
(3) Uskoo olevansa 'tärkeä' ja ainutlaatuinen eikä häntä voi ymmärtää, tai olla tekemisissä muut kuin toiset tärkeät tai korkea-arvoiset henkilöt (tai laitokset)
(4) Vaatii kohtuuttomasti ihailua
(5) Kokee olevansa etuoikeutettu, esim., kohtuuttomat odotukset saada erikoiskohtelua tai automaattista mukautumista hänen odotuksiinsa
(6) Käyttää ihmissuhteissaan toisia hyväkseen, esim., käyttää muita hyväkseen saavuttaakseen omat päämääränsä
(7) Empatian puuttuminen: on haluton tunnistamaan tai samaistumaan toisten tunteisiin ja tarpeisiin
(8) On usein kateellinen toisille tai uskoo toisten kadehtivan itseään
(9) Näyttää röyhkeältä, ylimielinen käytös tai asenne "
Tässä lainauksessa oireita.- Esimerkiksi omalla
Esimerkiksi omalla narsisti-psykopaatillani on nämä kaikki oireet tosi selkeinä.
Tyypillistä narsistille on näkyä ulospäin jollain tavoin poikkeavasti. Valtava ihmismäärä epämääräisinä tuttuina. Valtava määrä ihmisten puhelinnumeroita ja yhteystietoja. Erikoinen auto tai vähintään erikoisen puhdas ja kiiltävä. Ei ainakaan kaikkein halvinta mallia. Oli varaa tai ei.
Kaveripiirissä tyyppejä joiden siivellä pääsee vähän silmää tekevien joukossa ainakin käymään. Moralisointi on yksi narsismin oireista. Vaikka itsellä olisi seksisuhteita minkälaisiin kumppaneihin, heidän äiteihinsä, sisariinsa ja ystäviinsä, niin joku muu on se suurempi syntinen.
Vaikka hän joisi kuin sieni, niin sinun viinipikarisi 12c kerran kuussa on juopottelua. Hän on se kunnon ihminen. Et suinkaan sinä.
Suhde narsistin kanssa on niin vaikea, että rajoja on asetettava niin paljon, että suhde yleensä kaatuu siihen. Narsisti ei kunnioita toisen rajoja, koska rajattomana ihmisenä hänen uhrinsa on osa häntä ja kaipa hän omalle jatkumolleen voi tehdä mitä ikinä mielii.
Pelkästään jo narsistin kateus tekee yleensä suhteesta kuin suhteesta mahdottoman.
Narsisti sitoo uhriaan omien lastensa avulla myös. Narsistin lapset ovat narsistille myös välineitä, joiden avulla hän toimii.
- Oikeat narsistit
"tuen häntä asiassa kuin asiassa."
Oikeat narsistit ovat moraalittomia niljakkeita... Tukisitko asiassa kuin asiassa, jos olisi sellainen?
" joku joka kuuntelee ja. Tukee ja ottaa kantaa. "
Kuuntelijan narsisti vaatii, tai lähempänä sopivaa kuvausta olisi yleisö. Hän tahtoo olla parrasvaloissa ja näkyvillä, tietysti silloin kun hän on esityskunnossa. Hän tarvitsee sekä yleisön esityksen ajaksi että myös poistujan. Narsisti ei halua olla näkyvillä huonoina hetkinään.
Tukee.. hmm. Itsekin tuen sellaisissa asioissa joissa toimii mielestäni oikein. Sitten taas on sitä iljettävää puolta, jota en todellakaan tue. Moralisoin itseäni suhteesta häneen koska hän ihmisenä on mikä on. Kannanottoja narsisti pelkää enkä usko että kukaan narsisti haluaa tulla neuvotuksi naistensa tahoilta. Äitinsä ehkä juuri ja juuri. Ja hänellekin nauretaan takanapäin (äidille siis).
"Ja on samalla puolella. "
Hänellä on siis puoli? Onko hänellä paljon vastustajia? Oletko oikeasti samalla puolella?
"Olen ts aika kiltti ja auton jos apua pyydetään. "
Tuo on narsistin uhrille ehdoton edellytys. Minun ja narsistin romanssi kuukahti muutamassa kuukaudessa tuon ehdon puuttumiseen. Minun mieheni täytyy seistä omilla jaloillaan.
Jos miesystäväsi nyt todella olisi narsisti, niin olet siinä vaiheessa missä hän vielä kutoo verkkoaan eikä todellisuus ole paljastunut sinulle, mutta olet alkanut epäilemään.
" Hänellä kuulemma ei ole ollut samanlaista kenenkään muun kanssa.. Minä olen noissa tilanteissa onnesta soikeana kun minusta on hienoa jos olen jollekin noin tärkeä. "
Auts.
Naristille on tyypillistä nostaa uhrinsa jalustalle. Tyypillinen narsistin hellimäsana on "ykkönen". Kukin nainen vuorollaan on hänen ykkösensä. Tietenkään hänellä ei ole koskaan ollut samanlaista kenenkään muun kanssa, koska senhän me naiset AINA haluamme kuulla.
Hän saattaa manipuloida sinua uskomaan, että olet hänelle tärkeä.
Kuulehan. Et siis ole ollut kenellekään ennen niin tärkeä? Mitä kätkeytyy tuohon?
Narsistit ovat tunnottomia kelmejä, jotka käyttävät hyväkseen juuri meidän heikkouksiamme.
Narsisti ei kaihda käyttämästä mitään keinoja. Omien lapsien käyttäminen sitouttamisessa on narsistille yksi hänen helpoista konsteistaan naisten kanssa...
Omalla narsisti-psykopaatillani on ollut runsaasti juuri sellaisia suhteita naisiin, joissa nainen on jonkinlainen keittäjä-siivooja-pyykkäri. Sitten parempina vuosina on jotain extrampaa... ehkä upeita asuntoja, veneitä, rikkauksia, siis varakkaita naisia.
Yhteistä näille kaikille on se, että kaikki suhteet kaatuvat omaan mahdottomuuteensa. Erittäin kiltti ja alistuvainen nainen on sellainen, joka selviää pisimmälle. Mutta alistuvuuden on oltava sellaista, että nainen ei enää välitä itsestään.
Kun nyt oikein ajattelen, suosittelen minäkin, että jätä mies, jos kerran epäilet jotakin tuollaista. Se mitä olisi tulossa, jos mies on narsisti, on jotakin... jotakin joka on niin syvältä, että ihmismieli ei taivu sitä edes ymmärtämään. Lähde ennen kuin koet sen. - oot typerä
Hei!Tämä on sinulle,joka olet aloittanut tämän palstan keskustelun.Nyt tulee kaunistelematonta,suoraa puhetta...Jätä nyt jo hyvä ihminen sentään tuollainen mies!!!Kertomuksestasi saa sellaisen kuvan,että miesystäväsi pitää sinua itsestään selvyytenä eli hän on jo tottunut siihen että sinä et kuitenkaan jätä häntä,vaikka välillä meinaat...Hän on jo koukuttanut sinut,eli hän saa kauniilla sanoilla aina kaiken anteeksi.Ilmassa on selvästi vihjeitä siitä,että hän on narsisti.Oli narsisti tai ei niin älä jää sitä turhaan miettimään vaan jätä moinen idiootti!!!Miksi et ole jo jättänyt häntä???Mikä on sinun syysi???Mitä oikein pelkäät???Pelkäätkö että jos jätät hänet et löydäkään ketään uutta???Vai oletko niin umpi rakastunut,että olet kuin hypnoosissa ja et pysty päästämään irti???Tiedätkö mitä???Jos jätät hänet,niin löydät mitä todennäköisemmin uuden miesystävän.Ja jos et löydä,on sinun parempi olla yksin,mitä hänen kanssaan,usko pois!!!Ja mitä rakkauteen tulee,niin kuinka voit rakastaa ketään sellaista joka kohtelee sinua huonosti???Herää hyvä ihminen ja lähde kävelemään!!!Jos minun miesystäväni huomauttaisi wc:n siivoamisesta,niin minä sanoisin että jos ei kelpaa paskainen vessa niin tuossa on ovi,saa lähteä vetämään!!!Toinen hyvä idis...Jos niin häiritsee,niin herra on hyvä vaan ja siivoaa itse!!!!!!!!
- koettu on
Tasa-arvoisessa suhteessa ("me") molempien toiveet tulevat samalla tavalla kuulluiksi. Puhdasverinen narsisti haukkuu ja imartelee vuoronperään. On lievempääkin narsistista käytöstä, joka voi tuhota parisuhteen, eivät kaikki ole näitä pahimpia petoja. Kysy itseltäsi, aiotko tarkastella jonkin määräajan muuttuuko käytös, onko toivoa? Jos et usko tuohon muutokseen, älä valehtele itsellesi. Mieti millaista elämää haluat tai millaista et ainakaan halua. Jos sinulla on mahdollisuus löytää hyviä harrastuksia ja muuta ajateltavaa, niin se vähentää asioiden vatvomista. Narsistit eivät pysty tasaveroisiin ihmissuhteisiin, heissä on mennyt jotain rikki, mitä ei rakkaudella korjata.
- Bkgyidykgj
Jatkan siksi että kun kaikki on hyvin niin minulla on mukavaa hänen kanssaan ja koska tuntuu niin hyvältä kun hän haluaa minua ja minusta tuntuu että hän pitää seurastani. Mutta näitäkin hetkiä vähän varjostaa se että jos asiat eivät mene hänen toivomallaan tavalla niin saattaa herkästikin tulla parin päivän mökötykset ja outo tunne että minä olisin tehnyt väärin. Välillä tuntuu kuin kaikki olisi jotenkin ohjelmoitua ja pitäisi toimia tiettyjen sääntöjen mukaišesti. Esim astioiden järjestys pesukoneessa, nukkumaanmenoaika aina sama, järjestyksen ylläpito jne. Jatkuva levottomuus miehellä eli ei pysty juurikaan rauhoittumaan paikoilleen vaan päivä pitää käyttää tehokkaasti ja järkevästi. Lisäksi minua ei ole esitelty kuin hänen isälle, kerran olen nähnyt veljen ja yhden kaverin nähnyt pikaiseen. Minun kavereita hän ei ole halukas näkemään. Miehen lapseen liittyen... Minua ei kutsuta lapsen synttäreille vaan hän viettää ne exän ja pienen sukulaisporukan kanssa. Me ollaan tunnettu kuitenkin jo kaksi vuotta. Ehkä osaa näistä asioista minun pitäisi ymmärtää, kai. Itse kyllä tämä mies on ollut ykkönen joka on juhlissa mukana ja exäni tulee sitten samaan aikaan jos haluaa tai sitten vähän myöhemmin..
- Niinkö. Sinun
"Ehkä osaa näistä asioista minun pitäisi ymmärtää, kai. "
Niinkö. Sinun pitäisi siis tietää mikä on selitys, vaikka sitä ei sinulle ole kerrottu. Mikähän tuo voisi olla?
Juuri narsisti osaa manipuloida uhrinsa "ymmärtämään" mitä oudoimpia asioita. Onko hänellä ehkä synkkä salaisuus, minkä hänen lähipiirinsä voisi käytöksellään paljastaa sinulle? Mikähän tuo synkkä salaisuus voisi olla?
Olet siis valmis hyväksymään miehen pimeydestä. Olet tehnyt jo päätöksesi ja hyväksynyt tosiasioita, mitä tulee hänen narsistiuteensa. Kerro kuitenkin, oletko hakenut tietoa narsismista, vaikka googlettamalla?
Jos hän on narsisti, niin ne lämpimät hetket eivät tule jatkumaan. Itse olen seurustellut narsistin kanssa monta vuotta sitten. Olin hyvin, hyvin rakastunut... En kuitenkaan suostunut hänen orjakseen ja niinpä varsinainen seurustelusuhteemme katkesi. Suhde jatkui tapailuna, jona aikana jouduin ottamaan vastaan sen tosiasian, että hän elää promiskuiteetissa, eli hänellä on sukupuolisuhteita keihin sattuu. Se että itkin ja rukoilin (missä ei ollut mitään järkeä) ei auttanut yhtään. Oli kuin olisin törmännyt tiilimuuriin.
Et ole kertonut, minkälainen suhde hänellä on alkoholiin. Narsistit usein ovat myös alkoholisteja.
Sinun alistuvuutesi pistää silmään kirjoituksistasi. Mielestäni tuo ei ole normaalia. Lähdet siitä oletuksesta, että olet alamainen hänelle. Usein tällä palstalla nousee esiin sellainen tosiasia, että narsistien uhrit ovat usein läheisriippuvaisia (ohutnahkaisia narsisteja). Onko omalla taustallasi esim. isän tai äidin alkoholismia? Tai muut minkä takia olet ajatellut, että et voi vaatia elämältä sitä samaa kuin muut.
Nöyryys ja nöyristely ovat kaksi täysin eriä asiaa. - vrehykuliu
Kiitos sinulle taas. Onko oikein että stressaan miehelle synttäri/joululahjan ostoa kun hän on siinä asiassa niin vaativa että lahja pitää olla järkevä ja tarpeellinen? Mielestäni lahja on ajatuksena niin hieno että eihän sillä kauheasti väliä vaikka ei olisikaan mieluinen.
Kun mies tulee käymään luonani niin hän on sanonut että pitää olla riittävästi ruokaa. Hän ei pienillä eväillä pärjään.. Tuo on jotenkin sanomattakin selvää mutta harmittaa että hänen pitää sanoa se. Ei minulla koskaan kukaan ole nälissään joutunut olemaan.
Mies on muutaman kerran jo kysynyt että päästäänkö me muuttamaan vanhempieni taloon kun he eivät siinä enää pysty asumaan. Eikö tämä ole aika epäkohteliasta? Samoin mies on sanonut minulle ttä jospa ostaisin isomman asunnon (ja pois kerrostalosta) niin hänkin viihtyisi siellä paremmin minun luona käydessäni ja voisi käydä sitten enemmän siellä.
Ovat nämä kai pikku asioita mutta minä en itse kyllä ikinä hänelle tuollaisia puhuisi. Mitä mieltä te olette?- Nyt opiskelemaan
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/faq58.html
Nyt opiskelemaan tietoutta asiasta. Muuten ei hyvä seuraa... Suosittelen. - hyvää kesää
huh...huh...mitä vaatimuksia,,,,arvaas kuka maksais,,,jos talon ostaisitte, ihan samanlaista oli,,,olin kuulema nälässä pitänyt, raukka vielä laihtunut,,,ulos kerrasta suhteesta, oli se hirviö lopulta itse piru,,,henkensä kaupalla sai olla, ne nilviäiset osaa, puhumisen mestarit ja metkut, kerran toi ilmaiskukan omana ostamanaan,kaverini paljasti,niitä jaettiin marketista, hurmuri pelle,
,valehtelun mm mestari ja kyykyttäjä uhkailija
- Kuvottavaa
Minä olen narsistin uhrina sitä mieltä, että selvä loinen, joka yrittää hyötyä joka asiassa. Hyi helvetti, juurikin töykeä ja suorasukainen on pesunkestävä narsisti. Minä, minä, minä, minä ja taas MINÄ! Materia on tärkeää, ei toinen ihminen. Loistohotelliako herra kaipaa ja 5 tähden palvelua ja siinä sivussa hyväksikäyttöä omille tarpeilleen?
- yks narsun uhri....
täällä kans yks sairaan narsistin uhri:( .....helppoa ei ole ollut hän joskus riehunut ja heitellyt astioita ja särkenyt tietokoneen ym.kodinkoneita kiristää,nöyryttää,haukkuu,mitätöi,valehtelee,pettää, ,rakastavaisen Useasti itseään kehuu hän on paras ja muita haukkuu ym.ym.....pakko yrittää jaksaa ku ei ole itellä vakituista työpaikkaa jolla tulis toimeen ja vois lähteä..naimisissa olemme ja lapsiakin on useampi...onneksi mulla on lähisuku tukena....kaikki tietää tilanteen...saan myös voimia urheilusta,ulkoilusta,vertaisryhmästä ym.ym. tuon ilkeän ukon takia en kyllä lannistu en sitte uhastakaan:O välillä ihan rauhallista elämää....jos löytäisin jonkun ihanan rauhallisen,rakastavaisen, lempeän rehellisen miehen niin heti lähtisin niin että hippulat vinkuu:))) en kyllä Yhtään jäis kaipaamaan tätä elämää.....
- Kuulehan nyt.
"Mies on muutaman kerran jo kysynyt että päästäänkö me muuttamaan vanhempieni taloon kun he eivät siinä enää pysty asumaan. "
Kuulehan nyt. Et ole vieläkään kertonut, että oletko googlettanut sanan "narsismi" ja lukenut esim. Sam Vakninin tekstejä. Ei saa nimittäin selvää, mitkä tietosi narsismista ovat. Näin kun olen lukenut tekstejäsi, tulee mieleen että et tiedä narsismista mitään... Ihan oikeasti. Haloo! Ota nyt selvää.
Sinä kuvittelet, että tyyppi on pelkästään epäkohtelias. Jos hän on narsisti, niin vanhempiesi talo on se syy miksi hän on sinun kanssasi. Eikä hän välitä muuten sinusta lainkaan.
Kirjoitin nyt näin suoraan, koska et ilmeisesti käsitä narsismin olemuksesta mitään.
Kysymykseksi jää, miten olet yleensä löytänyt narsismi- sivustolle."Jos hän on narsisti, niin vanhempiesi talo on se syy miksi hän on sinun kanssasi. Eikä hän välitä muuten sinusta lainkaan."
Niin mene ja tiedä miten monenlaisia narsisteja sitä on, mutta itse pidän merkittävänä kriteerinä juurkin sitä esineellistämistä, sitä ettei toinen ihminen merkitse ihmisenä narsistille mitään...joka tuli tuosta mieleen kun laitoin tuos toises linkin lähteenä olemisesta ns. kostajalle, että harkitsisi vielä ja törmäsin tähän lauseeseen...
"Haluaisitko sinä että televisiosi pitäisi sinusta? Narsistille ihmiset ovat vain työkaluja, Narsistisen Lähteen lähteitä."
Aloittja tosiaan tuli pohtimaan, että miten narsisti reagoi jättämisaikeeseen...
Niin tiedetään, että naristit vihaavat naisia eivät kykene rakastamaan, muut ihmiset ovat hänelle esineitä yms., että kaiketi narsisti sitten hankkii/hänellä on varalla muitakin lähteitä jos ny sattuis käymään niin ettei aloittaja käy siivoamas, eikä seksiäkään saisi...
Vaknin mukaan
"On mahdotonta olla narsistin kanssa sellaisessa suhteessa, että se olisi merkityksellinen narsistille."
Mutta aloittajaan liittyen, olen ymmärtänyt että hän ei itse oikeasti halua luopua "narsististaan", vaikka noita erouhkailuja heittelee...
"On tietenkin mahdollista olla narsistin kanssa sellaisessa suhteessa, että se on merkityksellinen sinulle"
Vaikea tietää onko aloittajan mies narsisti vaiko ei, mutta ainakaan aloittaja ei ole kaikkea narsistiin liittyvää sisästänyt vaan uskoo narsistinsa jos ei rakastavan niin ainakin pitävän hänestä enemmän kuin televisiostaan...
Että ehkä aloittaja enemmän aiheesta lukiessaan huomaakin että ehkei hänen kumppaninsa mahdollisesti olekkaan "se narsisti" millaista ihmistä tällä palstalla narsistiksi kutsutaan...
Toisaalta jos taas aloittaja on vakaasti sitä mieltä, että on se naristi niin hänen kannattaisi enemmänkin pohtia itseään, mistä syystä hän itse haluaa tulla kohdelluksi esineenä, haluaa olla suhteessa tietoisena siitä että toinen vain teeskentelee tykkäävänsä, eikä aloittaja/suhde oikeasti merkitse ihmisenä sille narsistille mitään...toki hän yytyväinen saadessaan ilmaista palvelua...
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Survive.html
- Niin monesti
"toinen vain teeskentelee tykkäävänsä, eikä aloittaja/suhde oikeasti merkitse ihmisenä sille narsistille mitään..."
Niin monesti Yhteenlaskun vastaaviin kommentteihin omalla kohdallani vastanneena voisin väsätä tuohon oman vastauksen.
Mielestäni tuo muuttuu todelliseksi ongelmaksi vasta kun narsistin kylmyys uhria kohtaan ajan mittaan selviää. Itse en ole kokenut, etteikö narsisti pitäisi minua varsinaisesti ihmisenä, naisenakin. Narsisti ei myöskään ole vuosienkaan mittaan näyttänyt minulle, etten merkitsisi hänelle mitään. Tuon asian todenperäisyyden päätteleminen jää kunkin uhrin omien tuntemusten varaan.
Sen sijaan kaikkien hyvien arpominen on käynyt selvääkin selvemmäksi. Mitä hän tekee minun hyvilläni, ei ole minulle selvinnyt. Luultavasti hän kehuskelee minulla.
Selvänä pidän kuitenkin, että jos minulla ei olisi taalerin taaleria, opintoja yhtä vähän kuin hänellä itsellään, eikä harrastetaitojani, niin hän ei minuun vilkaisisi. Se, minkä noista ominaisuuksistani hän valitsisi tärkeimmäksi, on ilman muuta taalerini (vaikkei niitä nyt paljoa olekaan).
Tuosta kaikesta syventymisestäni huolimatta, on narsistin kanssa niin äärettömän yksinkertaisesti selvää, että ei hän ihmisestä välitä, vaan siitä jostakin materiasta tai muusta hyödystä mitä tällä on.- Yhteenlaskun oma
"Niin mene ja tiedä miten monenlaisia narsisteja sitä on"
Yhteenlaskun oma narsistikokemus muodostaa mystisen dilemman. Se hyöty, mitä hän on tavoitellut Yhteenlaskun kautta on jäänyt arvoitukseksi, mihin viittaa ylläoleva Yhteenlaskun kommenttikin.
Itse olen veikannut hotelliemäntää. Eli siis herra Ännä käyttänyt Yhteenlaskun huoneistoa hotellina ja Yhteenlaskua siinä sivussa seuralaisena. Yhteenlaskun oma kirjoitti:
"Niin mene ja tiedä miten monenlaisia narsisteja sitä on"
Yhteenlaskun oma narsistikokemus muodostaa mystisen dilemman. Se hyöty, mitä hän on tavoitellut Yhteenlaskun kautta on jäänyt arvoitukseksi, mihin viittaa ylläoleva Yhteenlaskun kommenttikin.
Itse olen veikannut hotelliemäntää. Eli siis herra Ännä käyttänyt Yhteenlaskun huoneistoa hotellina ja Yhteenlaskua siinä sivussa seuralaisena."Itse olen veikannut hotelliemäntää. Eli siis herra Ännä käyttänyt Yhteenlaskun huoneistoa hotellina ja Yhteenlaskua siinä sivussa seuralaisena."
Noh, veikkauksesi meni pieleen, herra Ännä ei yleensä muutamaa tuntia kauempaa tuhrannut "kallista aikaansa" luonani, yöpymiskerratkin laskettavissa yhden käden sormilla, enemmän minä taisin yöpyä/kauemmin viipyä hänen luonaan...
Seuralainen, kai minusta ny sitte seuraakin oli, vaikka enemmän se seurustelu hoitui sitten päivittäin mesen ja sähköpostien välityksellä noiden viikottaisten tapaamisten lisäksi...ihan jonkun kerran vietettiin aikaa julkisesti hyvin matalalla profiililla suhteen laadusta johtuen...
Että kyllä se hyöty, minkä hän minusta sai liittyi ainoastaan siihen seksiin, emme tapailleet ilman sitä... joka tuli hyvinkin ilmi hänen sanoissaankin "ku mä oon mikä oon, ei mulla ole aikaa eikä kiinnostusta ihmisiin joista ei ole mitään hyötyä", kun ilmoitin etten enää halua tapailla häntä...
Noh, tulihan sitä sieltä vielä kutsua pelkästään kahvillekkin jälkeenpäin, seksiehdotusten lisäksi, mikä minua kovasti huvittikin, että kaikella tapaa piti yrittää huijata...
Mielestäni tuo seksi=hyöty ei ole mikään arvoitus siinä tapauksessa jos mies on seksiaddikti, useimmat narsistit ovat, ottaen vielä huomioon ännäni iän ja fyysiset ominaisuudet, itsekin joskus totesi "ettei tämmönen mies niin vain naista saa"..."Narsisti ei myöskään ole vuosienkaan mittaan näyttänyt minulle, etten merkitsisi hänelle mitään. Tuon asian todenperäisyyden päätteleminen jää kunkin uhrin omien tuntemusten varaan."
Niin omien tuntemusten varaan, Vaknin mainitsee asian tähän tapaan..."On tietenkin mahdollista olla narsistin kanssa sellaisessa suhteessa, että se on merkityksellinen sinulle"
Mutta joo, minulle tuo asia kyllä tehtiin tavallaan tiettäväksikin suhteen alkuaikoina, tähän tapaan, "niin kauan menee hyvin, kunhan muistat ettet loppupeleissä merkitse mitään"
minä vaan en sillon tiennyt/osannut ottaa sitä kirjaimellisesti, kun en naristeista mitään tiennyt...luulin sen tarkoittavan että hän ei missään tapauksessa jätä silloista seurustelukumppaniaan etten kuvittelisi liikoja...
Enkä kuvitellutkaan, itsekin suhtauduin suhteeseen ns, hömpöttämisenä mukavan miehen kanssa, mutta sitten kun hän narsistien tapaan kaiketi kyllästyi minuun ja löysi uuden lähteen niin alkoi se mitätöiminen, ilkeät vihjailut, on/off suhteilu yms. kun minusta piti päästä eroon...
Vaikka suhteen olisi voinut päättää ihan normaalistikin, olimme jopa sopineet niin...että jos sellainen tilanne tulee tai vain haluaa päättää suhteen...
Että joo, sitten kun aloin aavistella millainen ihminen hän mahdollisesti olikaan...niin toki minua kylmäsi, että semmostakin piti vielä kokea...no sinut tavallaan sen asian kanssa olen nykyään, mutta jonkinlainen vastenmielisyys ko. kaltaisia ihmisiä/narsisteja kohtaan on jäänyt, etten voi todellakaan ymmärtää näitä jotka sanovat tietoisesti seurustelevansa narsistin kanssa...
Ajattelisin että silloin ihmisellä itselläänkin viiraa päästä (anteeksi ruma ilmaisu)...sen ymmärrän että haksahtaa narsistiin kun ei tiedä/ymmärrä...- Ei, vaan siis omien
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Narsisti ei myöskään ole vuosienkaan mittaan näyttänyt minulle, etten merkitsisi hänelle mitään. Tuon asian todenperäisyyden päätteleminen jää kunkin uhrin omien tuntemusten varaan."
Niin omien tuntemusten varaan, Vaknin mainitsee asian tähän tapaan..."On tietenkin mahdollista olla narsistin kanssa sellaisessa suhteessa, että se on merkityksellinen sinulle"
Mutta joo, minulle tuo asia kyllä tehtiin tavallaan tiettäväksikin suhteen alkuaikoina, tähän tapaan, "niin kauan menee hyvin, kunhan muistat ettet loppupeleissä merkitse mitään"
minä vaan en sillon tiennyt/osannut ottaa sitä kirjaimellisesti, kun en naristeista mitään tiennyt...luulin sen tarkoittavan että hän ei missään tapauksessa jätä silloista seurustelukumppaniaan etten kuvittelisi liikoja...
Enkä kuvitellutkaan, itsekin suhtauduin suhteeseen ns, hömpöttämisenä mukavan miehen kanssa, mutta sitten kun hän narsistien tapaan kaiketi kyllästyi minuun ja löysi uuden lähteen niin alkoi se mitätöiminen, ilkeät vihjailut, on/off suhteilu yms. kun minusta piti päästä eroon...
Vaikka suhteen olisi voinut päättää ihan normaalistikin, olimme jopa sopineet niin...että jos sellainen tilanne tulee tai vain haluaa päättää suhteen...
Että joo, sitten kun aloin aavistella millainen ihminen hän mahdollisesti olikaan...niin toki minua kylmäsi, että semmostakin piti vielä kokea...no sinut tavallaan sen asian kanssa olen nykyään, mutta jonkinlainen vastenmielisyys ko. kaltaisia ihmisiä/narsisteja kohtaan on jäänyt, etten voi todellakaan ymmärtää näitä jotka sanovat tietoisesti seurustelevansa narsistin kanssa...
Ajattelisin että silloin ihmisellä itselläänkin viiraa päästä (anteeksi ruma ilmaisu)...sen ymmärrän että haksahtaa narsistiin kun ei tiedä/ymmärrä..."Niin omien tuntemusten varaan, Vaknin mainitsee asian tähän tapaan..."On tietenkin mahdollista olla narsistin kanssa sellaisessa suhteessa, että se on merkityksellinen sinulle"
Ei, vaan siis omien tuntemusten varaan jää, miten sen kokee, merkitseekö narsistille jotain vai ei. Tiedän että narsisti on täysin kylmä, eikä kukaan ihminen merkitse hänelle muuta kuin hyödykettä tai haittaa. Usein hyödyke on narsistin tiellä. Esim. hyödyke istuu oman raha-kirstunsa päällä, mitä narsisti kuolaa.
"Ajattelisin että silloin ihmisellä itselläänkin viiraa päästä (anteeksi ruma ilmaisu)...sen ymmärrän että haksahtaa narsistiin kun ei tiedä/ymmärrä... "
Haksahtaminenhan tapahtuukin, kun ei ymmärrä eikä tiedä. Uudestaan en enää tuollaiseen haksahtaisi. Mielestäni tällä palstalla ei ole ketään muuta ihan aktiivisesta yhdessä elämisestä narsistin kanssa kertonutkaan kuin se... se... Mikä se nyt olikaan se mies...
Nämä muut tuntuvat olevan sellaisia, joiden kanssa narsistilla on vain tapailusuhde. Niin narsistit voivat edes osittain esittää tavallista ja hurmaavaakin. Kuten omani on nyt jo pitkään esittänyt minulle pelkkää hyvää. Ei edes näytä paljon mitään oireitaan, kun pystyy piilottamaan ne.
En silti kiellä kokonaan, etteikö minulla ns. "viiraisikin" hieman. Ts. elämäntilanteeni ei välttämättä ole paras mahdollinen. Ikää on jo hieman ja komeat SAMANIKÄISET miehet vähissä. En edes lisää että vapaat miehet. Eipä nuo varatutkaan enää mitään adoniksia ole. Suomen väkiluvunkin huomioon ottaen ja sen, että Suomen suurimmat kaupungitkin ovat pieniä, on pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen.
Itse olet kirjoittanut, ettet ole ollut niitä kaikkein aktiivisimpia seksuaalisesti, niin kaikilla ei sitten ole noin. Itse olen ihan nuoresta asti ollut erittäin kiinnostunut miehistä, että sen vuoksi... Kaikki ei siis ole ihan verrannollista. Yksinolo ei miellytä, vaikka sitäkin on tullut kokeiltua aikanaan. Siksipä ehkä tiedänkin.
Että tiedän kyllä missä mennään. Mutta en ole kaiken asian ohjaksissa. Ei, vaan siis omien kirjoitti:
"Niin omien tuntemusten varaan, Vaknin mainitsee asian tähän tapaan..."On tietenkin mahdollista olla narsistin kanssa sellaisessa suhteessa, että se on merkityksellinen sinulle"
Ei, vaan siis omien tuntemusten varaan jää, miten sen kokee, merkitseekö narsistille jotain vai ei. Tiedän että narsisti on täysin kylmä, eikä kukaan ihminen merkitse hänelle muuta kuin hyödykettä tai haittaa. Usein hyödyke on narsistin tiellä. Esim. hyödyke istuu oman raha-kirstunsa päällä, mitä narsisti kuolaa.
"Ajattelisin että silloin ihmisellä itselläänkin viiraa päästä (anteeksi ruma ilmaisu)...sen ymmärrän että haksahtaa narsistiin kun ei tiedä/ymmärrä... "
Haksahtaminenhan tapahtuukin, kun ei ymmärrä eikä tiedä. Uudestaan en enää tuollaiseen haksahtaisi. Mielestäni tällä palstalla ei ole ketään muuta ihan aktiivisesta yhdessä elämisestä narsistin kanssa kertonutkaan kuin se... se... Mikä se nyt olikaan se mies...
Nämä muut tuntuvat olevan sellaisia, joiden kanssa narsistilla on vain tapailusuhde. Niin narsistit voivat edes osittain esittää tavallista ja hurmaavaakin. Kuten omani on nyt jo pitkään esittänyt minulle pelkkää hyvää. Ei edes näytä paljon mitään oireitaan, kun pystyy piilottamaan ne.
En silti kiellä kokonaan, etteikö minulla ns. "viiraisikin" hieman. Ts. elämäntilanteeni ei välttämättä ole paras mahdollinen. Ikää on jo hieman ja komeat SAMANIKÄISET miehet vähissä. En edes lisää että vapaat miehet. Eipä nuo varatutkaan enää mitään adoniksia ole. Suomen väkiluvunkin huomioon ottaen ja sen, että Suomen suurimmat kaupungitkin ovat pieniä, on pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen.
Itse olet kirjoittanut, ettet ole ollut niitä kaikkein aktiivisimpia seksuaalisesti, niin kaikilla ei sitten ole noin. Itse olen ihan nuoresta asti ollut erittäin kiinnostunut miehistä, että sen vuoksi... Kaikki ei siis ole ihan verrannollista. Yksinolo ei miellytä, vaikka sitäkin on tullut kokeiltua aikanaan. Siksipä ehkä tiedänkin.
Että tiedän kyllä missä mennään. Mutta en ole kaiken asian ohjaksissa."Itse olet kirjoittanut, ettet ole ollut niitä kaikkein aktiivisimpia seksuaalisesti, niin kaikilla ei sitten ole noin. Itse olen ihan nuoresta asti ollut erittäin kiinnostunut miehistä, että sen vuoksi... Kaikki ei siis ole ihan verrannollista. Yksinolo ei miellytä, vaikka sitäkin on tullut kokeiltua aikanaan. Siksipä ehkä tiedänkin."
Tsih, jaa ettäkö oikein olisin seksuaalisesta aktiivisuudestanikin kirjoittanut, tiedä sitten mikä tuonkin asian määrittelee, kumppaneiden/kertojen määräkö...
Että kai mä minä sitten olen ollut vähemmän aktiivinen sillä saralla, jos ajatellaan, että neljänkympin ikävuoteen asti, minulla oli ollut vasta yksi seksikumppani, joka oli aviomieheni ettei sitä kiinnostusta muihin miehiin sitten siitä syystä ollut.
Avioeroani seurasi useamman vuoden ns. kuivakausi...ennen sitä viidenkympin villitystä joka johti suhteeseen henkilön kanssa jonka vuoksi tämän aiheen piiriin olen tullut...
että kyllä kumppaneiden määrä on jäänyt vähäiseksi jos sen perusteella seksuaalisen aktiviisuuden/kiinnostuneisuuden määrittää...
Mutta joo, itsekin tulin tosiaan sitte ns. vapaille markkinoille viiskymppisenä ja tosiaan sitä seksiä olisi ollut tarjolla kyllä yllin kyllin, mutta en ny ihan ollut kiinnostunut pelkästään miehistä vain sen vuoksi...että kaiketi sitten vissiin olen vähemmän aktiivinen "siinä mielessä"...
Parisuhde sitten on taas asia erikseen, mielestäni seksi kuuluu siihen olennaisena osana ja tietyllä lailla kun ollaan paljon yhdessä niin syntyy spontaanisti enemmän tilaisuuksia siihen kuin ns. sovitussa tapailusuhteessa...
Mutta muuten puhut asiaa, iän lisääntyessä toki voi olla vaikeampaa löytää mieleistään kumppania, ns. hyvät miehet pysyvät avioliitoissaan, eronneissa on paljon alkoholisteja, ehkä narsistejakin, sillä nainen tuskin ns. hyvää miestä jättää ja peräkamarin pojat ovat sitten taas oma lukunsa...
Tosiaan itsellä tuo vuosien kokemus ilman seksikumppania ei tuottanut tuskaa sen kummemmin, mutta ymmärrän että asia voi olla eri jos ei ole sitä perhettä/lapsia...
Etten ny sinua ole mitenkään tuomitsemassa suhteesi vuoksi, käsitän että tuo narsisti tuo kuitenkin elämääsi iloa ja hänen vuokseen kaiketi tänne palstallekkin olet tullut, että suhteesi on antanut sinulle paljon "aivotyötä" sen seksin lisäksi...
Enemmänkin minua mietityttää nuo ilmeisen nuoret joilla on pieniä lapsiakin, jotka ovat suhteessa narsistin kanssa ja suunittelevat yhteenmuuttoa yms., että pohtivatko he asiaa mitenkään lastensa kannalta...
- Mielestäni kumpp.
"Tsih, jaa ettäkö oikein olisin seksuaalisesta aktiivisuudestanikin kirjoittanut, tiedä sitten mikä tuonkin asian määrittelee, kumppaneiden/kertojen määräkö..."
Mielestäni kumppaneiden määrä ei määrittele seksuaalista aktiivisuutta, vaan nimenomaan tahto olla sitten sen miehen kanssa, oli niitä yksi tai useampia. Että jos noin niin kuin menee hyvin ilmankin, niin ei sitten niin kova tarve ole löytääkään kumppania.
Muistanpa vain, että olet itse perustellut asian noin, että voisit kyllä elellä yksinkin... sen puolesta.
Minä taas omien kokemusteni pohjalta ymmärrän juurikin seksuaalisuuden syyksi miksi nimenomaan nuoret tahtovat roikkua aivan hirveissä ja epämääräisissä suhteissa, vaikka järjen ääni sanoo ihan muuta. Että vähän ajattelen, ettei se ole pelkästä järjen puutteesta aina kiinni.
" Enemmänkin minua mietityttää nuo ilmeisen nuoret joilla on pieniä lapsiakin, jotka ovat suhteessa narsistin kanssa ja suunittelevat yhteenmuuttoa yms., että pohtivatko he asiaa mitenkään lastensa kannalta... "
Samoin ajattelen noita. Lapsen asema on turvattava jo lainkin vuoksi, jos muuten ei piittaa. Eli omat tarpeet on laitettava toiselle sijalle, kun lapsen turvallisuus vaarantuu. Ajattelen myös, onko asiat mitattu tosissaan kun on lapsia tehty sitten ennen kuin on selvitetty kumppanin laatu, oli sitten kyse edellisestä tai nykyisestä.
Se, että kyselee täällä palstalla lapsi helmoissaan, että kannattaisiko muuttaa jonkin ikävän tyypin kanssa yhteen, vaikka ihan narsistiksikin epäilee, on kyllä syvältä. Siinä on unohdettu lapsi kokonaan. Eli, vähän kovin sanoin ehkä jonkun mielestä, mutta lapsen etua ajatellen. Lastensuojelusta voisi kysellä, mitä mieltä siellä ollaan, kävisikö impulsiivinen itsekäs petturi narsisti lapsen uusioisäksi... Jos ei itse ymmärrä."Muistanpa vain, että olet itse perustellut asian noin, että voisit kyllä elellä yksinkin... sen puolesta."
Niin avioliittoni jälkeen kyllä ajattelin, että "se osuus elämästä" oli siinä ja uskoisin että hyvin monikin rankan suhteen/eron kokenut ajattelee asian samoin...ettei ihan hetikohta tule mieleenkään etsiä uutta suhdetta, ja mitä seksin tarpeeseen tulee...
Niin sekään ei liene tärkeysjärjestyksessä ykkösenä, kun pitää järjestää asumisensa, hankkia elanto, saada lapset kasvatetuiksi/koulutetuksi yms. ja jossain vaiheessa vielä pitää miettiä, että mikä oli ns. oma osuus, siihen missä tilanteessa silloin oli...
Mitä lasten tekemiseen tulee niin uskoisin että lapsia tehdään/saadaan tilanteessa jolloin yhdessä uskotaan suhteeseen/rakkauteen/tulevaisuuteen...
Siitä tuskin on kyse näissä tapauksissa, joita täällä tuntuu paljon olevan, sinun sanojasi lainatakseni...
"Se, että kyselee täällä palstalla lapsi helmoissaan, että kannattaisiko muuttaa jonkin ikävän tyypin kanssa yhteen, vaikka ihan narsistiksikin epäilee, on kyllä syvältä."
En tiedä, saattaahan olla etteivät noiden kyselijöiden kumppanit ole narsisteja, sanan varsinaisessa merkityksessä, kuten tiedetään nykyään siitäkin nimittelystä on tullut "muotisana"...
Muuten tuota intoa olla suhteessa/haaveilla yhteisestä tulevaisuudesta "narsistin" kanssa on vaikea selittää...
Kuten jo taisin rumasti sanoakkin, että pikkusen täytyy omaakin päätä viirata jos ehdoin tahdoin haluaa suhteeseen/saman katon alle narsistin kanssa...tiedostaen että "narsisti" halveksii niin naisia kuin rakkauttakin...
Mutta noh, nykyään kun sitä jännitystä elämään haetaan keinolla jos jollakin niin voihan joku kokea niinkin, että on hienompaa sanoa olevansa suhteessa narsistin kanssa, vaikka se kumppani olisikin suht tavallinen mies hyvine ja huonoine puolineen...kun ei se ei-narsistikaan mikään virheetön/täydellinen aina kumppanin jokaisen toiveen/tarpeen täyttävä ihminen ole...
Ohan täällä joskus nimetty mies narsistiksi lähestulkoon vain sen perusteella että pariskunnan vuokrat on jääneet useasta asunnosta maksamatta...mikä taas mielestäni kielii enemmänkin kummankin vastuuttomuudesta kuin narsismista...
- Uskon vain, että
"Mitä lasten tekemiseen tulee niin uskoisin että lapsia tehdään/saadaan tilanteessa jolloin yhdessä uskotaan suhteeseen/rakkauteen/tulevaisuuteen..."
Uskon vain, että tuossa on se todellinen haistelu jätetty tekemättä kuitenkin. Itsekin olet myöntänyt, että olihan niitä merkkejä näkyvissä... Niin vain tulee mieleen, että siinä täytyy silloin itsellä olla taustalla juuri jotain sellaista, kuin vaikka alkoholismia lähipiirissä tai itsellä jolloin omassa mielessä oleva perhemalli ei ole kovin jämpti.
"En tiedä, saattaahan olla etteivät noiden kyselijöiden kumppanit ole narsisteja, sanan varsinaisessa merkityksessä, kuten tiedetään nykyään siitäkin nimittelystä on tullut "muotisana"..."
Oli tai ei, niin ainakaan minun mielestäni asiaa ei lapsen kannalta kaunista se seikka, että kuinka rajaa hipoen uusioisä selviytyy narsistitestistä. Muutamakin oire vahvana on liikaa kun puhutaan lapsen kehityksestä ja sen turvaamisesta. Samoin maksamattomina roikkuvat vuokrat ovat huono juttu, eivätkä kerro vastuullisesta suhtautumisesta elämään.
"lähestulkoon vain sen perusteella että pariskunnan vuokrat on jääneet useasta asunnosta maksamatta...mikä taas mielestäni kielii enemmänkin kummankin vastuuttomuudesta kuin narsismista..."
Ainakaan minä en ole vastuuttomuuden kannalla..."Uskon vain, että tuossa on se todellinen haistelu jätetty tekemättä kuitenkin.
Uskon vain, että tuossa on se todellinen haistelu jätetty tekemättä kuitenkin. Itsekin olet myöntänyt, että olihan niitä merkkejä näkyvissä... Niin vain tulee mieleen, että siinä täytyy silloin itsellä olla taustalla juuri jotain sellaista, kuin vaikka alkoholismia lähipiirissä tai itsellä jolloin omassa mielessä oleva perhemalli ei ole kovin jämpti... "
Niin itseeni, omiin valintoihini liittyen, olen monesti tuonut täälläkin esille, että avioeroni jälkeen tiedostin kyllä, että olen läheisriippuvainen, ja sen juuret juontuivat lapsuuteen, opittuun käyttätysmalliin, johon liittyi vanhemman alkoholismia kuin mielenterveysongelmiakin...ihan siinä määrin että minuun kohdistettiin lastensuojelun tukitoimia...
Mitä tulee avioliittooni/lasteni isään, oltiin hirvittävän nuoria, kun alettiin seurustella/muutettiin yhteen/mentiin kihloihin, minä 16 vee ja toinen 18 vee, rakastettiin ja haaveiltiin, lapsista, perheestä, omikotitalosta onnellisesta elämästä...vaikka oikeasti minulla tuskin oli harmainta aavistusta mitä se oikeasti olisi, enemmänkin luulin sen tarkoittavan, että keitän hyvää ruokaa, leivon pullaa/leipää, pidän kodin siistinä yms. ja sitten rakastetaan ja ollaan onnellisia...
noh, toisin kävi, puolisoni tosiaan alkoholisoitui, ihan tiedostan kyllä vastuuni/virheeni siinä asiassa että lapset joutuivat näkemään/kokemaan kaikenlaista...
Lasten aikuistuessa olemme asioista puhuneet, he ovat jopa kritisoineet minuakin, joka mielestäni on ollut hyvä juttu, välimme ovat aidosti lämpimät, ollaan selvitty yhdessä ja suhde isäänkin ei ole katkennut, mitä varmasti on edesattanut sekin, että heilläkin on oikeaa tietoa alkoholismista sairautena...
En tiedä, ehkä tuo oma kokemus tekee sen verran herkäksi, että sitä kavahtaa sen tyyppisiä tarinoita kuin tässäkin, että kerrotaan, että on lapsikin ja siltikin halutaan olla suhteessa jossa oman kertomansa mukaan jo tapailuvaiheessa voidaan huonosti...
Kyllä minä vielä naimisiin mennessäni olin onnellinen ja toiveet oli korkealla...
Ehkä tämä minun "paasauksen" taustalla on toive ettei kukaan tekisi samoja virheitä kuin minä...jos ei narsistinen persoonallisuushäiriökään ilmene heti...niin sama pätee tietyllä lailla alkoholismiinkin, sekin asteittain paheneva sairaus...
Tässä ikäänkuin valmiiksi tiedetään "sairauden laatu" (kumppani on narsisti) ja ikäänkuin ei välitettäisi siitä...kuten ei siitäkään, että itsestä tuntuu pahalta...ja mitä se kaikki/äidin paha olo vaikuttaa lapseen tuntuu unohtuvan täysin...- Samaa mieltä
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Uskon vain, että tuossa on se todellinen haistelu jätetty tekemättä kuitenkin.
Uskon vain, että tuossa on se todellinen haistelu jätetty tekemättä kuitenkin. Itsekin olet myöntänyt, että olihan niitä merkkejä näkyvissä... Niin vain tulee mieleen, että siinä täytyy silloin itsellä olla taustalla juuri jotain sellaista, kuin vaikka alkoholismia lähipiirissä tai itsellä jolloin omassa mielessä oleva perhemalli ei ole kovin jämpti... "
Niin itseeni, omiin valintoihini liittyen, olen monesti tuonut täälläkin esille, että avioeroni jälkeen tiedostin kyllä, että olen läheisriippuvainen, ja sen juuret juontuivat lapsuuteen, opittuun käyttätysmalliin, johon liittyi vanhemman alkoholismia kuin mielenterveysongelmiakin...ihan siinä määrin että minuun kohdistettiin lastensuojelun tukitoimia...
Mitä tulee avioliittooni/lasteni isään, oltiin hirvittävän nuoria, kun alettiin seurustella/muutettiin yhteen/mentiin kihloihin, minä 16 vee ja toinen 18 vee, rakastettiin ja haaveiltiin, lapsista, perheestä, omikotitalosta onnellisesta elämästä...vaikka oikeasti minulla tuskin oli harmainta aavistusta mitä se oikeasti olisi, enemmänkin luulin sen tarkoittavan, että keitän hyvää ruokaa, leivon pullaa/leipää, pidän kodin siistinä yms. ja sitten rakastetaan ja ollaan onnellisia...
noh, toisin kävi, puolisoni tosiaan alkoholisoitui, ihan tiedostan kyllä vastuuni/virheeni siinä asiassa että lapset joutuivat näkemään/kokemaan kaikenlaista...
Lasten aikuistuessa olemme asioista puhuneet, he ovat jopa kritisoineet minuakin, joka mielestäni on ollut hyvä juttu, välimme ovat aidosti lämpimät, ollaan selvitty yhdessä ja suhde isäänkin ei ole katkennut, mitä varmasti on edesattanut sekin, että heilläkin on oikeaa tietoa alkoholismista sairautena...
En tiedä, ehkä tuo oma kokemus tekee sen verran herkäksi, että sitä kavahtaa sen tyyppisiä tarinoita kuin tässäkin, että kerrotaan, että on lapsikin ja siltikin halutaan olla suhteessa jossa oman kertomansa mukaan jo tapailuvaiheessa voidaan huonosti...
Kyllä minä vielä naimisiin mennessäni olin onnellinen ja toiveet oli korkealla...
Ehkä tämä minun "paasauksen" taustalla on toive ettei kukaan tekisi samoja virheitä kuin minä...jos ei narsistinen persoonallisuushäiriökään ilmene heti...niin sama pätee tietyllä lailla alkoholismiinkin, sekin asteittain paheneva sairaus...
Tässä ikäänkuin valmiiksi tiedetään "sairauden laatu" (kumppani on narsisti) ja ikäänkuin ei välitettäisi siitä...kuten ei siitäkään, että itsestä tuntuu pahalta...ja mitä se kaikki/äidin paha olo vaikuttaa lapseen tuntuu unohtuvan täysin...Samaa mieltä olen, kuten kirjoituksestani voi ja lukea.
- DoomSeeder
Olet pahasti lukkiutunut narsistin otteeseen, narsistit eivät tunne empatiaa taikka sääliä. He haluavat vain uhrin, johon pistää neuloja kuten woodooseen.
He ovat kateellisia koska eivät kykene tuntemaan onnellisten tavoin.
He tykkäävät riepotella rakastuneen ihmisen mielialaa ja pohjimmiltaan tuntevat itsensä tavallisiksi jos joku rakastuukin heihin. Hän haluaa pitää uhriaan etäällä, käsivarren mitalla analysoitavaksi jokaisen psyykkisen hyökkäyksen kohteena.
Hän haluaa repiä sielusi ulos ja valella itsensä verelläsi, henkisesti. Valitettavasti narsistien kylmä katkeruus sekä kateus saavat heidät joskus tekemään sen fyysisestikin.
Jos nyt ajattelet, ettei henkinen ole yhtä vakavaa kuin fyysinen, olet tuhon oma. Menetät nyt mielenterveytesi jos jäät. Oletko valmis siihen, ettei hän rakasta oikeasti sinua, koska ei välitä mielenterveydestäsi? - aloittaja jatkaa
Kun tässä mietin niin olen hänen kanssaan siksi kun hän hyvän hetken tullen kehuu minua ja osaa koskettaa minua niin ihanasti. Minä pidän hänestä ja hänen pikkujutuistaan, eleistä, ilmeistä jne. Onko sitten rakkautta :) Harrastukset yhdistävät. Ajatus hänestä jonkun toisen kanssa tuntuu kurjalta. Mutta nykyään ajatus itsestäni vapaana ja uutta odottavana houkuttaa ja tuntuu ehkä enemmän oikealta kuin hänen kanssaan oleminen. En taida tietää oikeasti mitä haluan hänen suhteen. Kumpa hän olisi aina se tavalline ihminen mitä joskus on. Mutta negatiivinen asenne muihin ihmisiin ja mitättömiin pikku asioihin pilaavat ison osan ajastamme. ja levottomuus mikä hänellä on, en vaan meinaa aina jaksaa pysyä perässä kun pitäisi koko ajan tehdä ja tehdä jotain.
- kuulostaa tutulta
Aloittajalle: Saattaa olla, että miehesi on aivan erilainen kuin minun ex-mieheni, mutta tarinasi seurustelustanne kuulostaa pelottavan tutulta. Minutkin valtasi välillä pelko ja epäuskoinen tunne. En voinut yksinkertaisesti uskoa että mies voisi olla niin julma. Halusin selittää kaikki parhain päin. Ajattelin, että kukaan ei ole täydellinen. Mies sai ihmeellisesti aina minut tuntemaan syyllisyyttä asioista joista ei minkään järjen mukaan tarvitsisi tuntea syyllisyyttä. Yritin jo seurusteluaikana pari kertaa lopettaa seurustelua, mutta hän sai minut puhuttua ympäri. Aivan kuin sinun miehesi, hän sai minut tuntemaan sanoillaan itseni ainutlaatuiseksi. Ymmärsin pelin liian myöhään. Olisin säästynyt paljolta, jos olisin kuunnellut sisäistä ääntäni jo seurusteluaikana ja puhunut avoimesti esimerkiksi jollekin ystävälle siitä, miten mies kohtelee minua.
Menimme kuitenkin naimisiin, ja miehen pimeät puolet tulivat vain vahvemmin esiin. Hyvät hetket harventuivat ja lyhentyivät ja raivarit ja arvostelu lisääntyivät. Hän muuttui väkivaltaiseksi. Itsetuntoni laski, odotin pelolla hänen töistä tuloaan. "Omat värini" haalistuivat, elämämme pyöri hänen ympärillään. Etäännyin perheestäni ja ystävistäni. Ollessamme muiden ihmisten seurassa olin näkymättömän kuplan sisällä vankina. Menin lopulta turvakotiin mutta sieltäkin hän sai minut puhuttua takaisin kotiin, ennen kuin sain terapiasta voimaa lähteä lopullisesti. Hän jätti minut rauhaan heti löydettyään uuden uhrin.
Minulla kesti monta vuotta toipua. Aloin pikku hiljaa muistaa, kuka olinkaan ja löytää taas omia tunteitani ja tarpeitani. Vasta jälkeenpäin ymmärsin suhteen koko kamaluuden. Käsittelin elämääni ja itseäni terapiassa ja halusin oppia, etten toistaisi virheitäni.
Nyt olen ollut uuden miehen kanssa tasapainoisessa parisuhteessa 2,5 vuotta ja ymmärrän uuden suhteen kautta entistä paremmin, miten järjetön edellinen parisuhteeni oli ja miten huonosti minua kohdeltiin. Ei ole liikaa odottaa, että mies kohtelee sinua yhtä hyvin kuin sinä häntä. Ei ole liikaa odottaa, että parisuhde voi olla turvallinen, tasapainoinen ja elämä ennakoitavaa. Ei ole liikaa odottaa, että molempien toiveet ja tarpeet ovat yhtä tärkeitä. Ei ole normaalia, että parisuhteessa tarvitsee pelätä.
Aloittaja, onko sinulla luotettavaa ystävää, jonka kanssa voisit puhua parisuhteestasi ja huolistasi?
Voitko parisuhteessasi ilmaista kaikkia tunteitasi ja tarpeitasi ja saada niille kunnioitusta mieheltäsi?
Haluatko, että lapsesi saa miehestäsi miehen mallin? Onko hän mies, jonka elämän arvoja ja käytöstä kunnioitat? - aloittaja..
KIITOS.
Hyviä kysymyksiä, ei niin hyviä vastauksia omassa päässäni. Näin seurusteluvaiheessa tiedän näkeväni asioita liian "hyvinäkin" mutta joku ääni sisälläni sanoo että kaikki ei ole niinkuin pitäisi. Haluan rauhallisen olon itselleni. Ja tuo mitä kirjoitit: ei ole liikaa odottaa että mie skohtelee sinua niinkuin sinä häntä. Tämä on asia mitä olen miettinyt jo kauan. Kiitos sinulle:)
Kerrotko vielä tarkemmin mitä sinä seurusteluaikana epäilit tai mitkä asiat ihmetytti. Käyttikö hän sinua joissakin asioissa hyväkseen, oliko vaativa, suuttuiko pienistä asioista, oliko negatiivinen? Toivottavasti vielä näet tämän ja vastaat! Minull aon kuitenkin loppuelämä kyseessä enkä meinaa osata luopua. Olen jotenkin koukussa hänen ääneenkin. Mistä se johtuu.. pelkkä ääni ja hän saa minut unohtamaan hetkeksi jättämisaikeeni ja ajattelemaan että kaikki menee parempaanpäin. Ja vielä.. olen jutellut hänen exänsä kanssa. Hän jätti miehen koska ei kokenut tasa-arvoa ja koki olevansa alistettu tai alistuva. Paljoa hän ei kertonut mutta kuitenkin näin. Ja halusi pois vaikka oli lapsiakin. Kertoi että ei elämä niin kovin huonoa ollut mutta kai se on jollain tavalla ollut huonoa kun pois halusi... en kehdaanut liikaa kysellä, asia tuli vaan puheeksi.- Sinä tietenkin tunn.
"Minä pidän hänestä ja hänen pikkujutuistaan, eleistä, ilmeistä jne. Onko sitten rakkautta :) "
Sinä tietenkin tunnet rakkautta. Se että joku on narsisti, ei estä muita tuntemasta rakkautta ja empatiaa. Sille seikalle, että rakastaa narsistia, tulee vain ikävä loppu. Omassa mielessänikin kävi jopa itsemurha siinä vaiheessa kun totuus alkoi valkenemaan. Muutoin en moista ole kuuna päivänä miettinyt.
" liian "hyvinäkin" mutta joku ääni sisälläni sanoo että kaikki ei ole niinkuin pitäisi. "
Jos mies on narsisti, niin mikään ei ole niin kuin pitäisi. Kaikki on pelkkää pluffia. Se että kaikki tuntuu liiankin hyvältä, on yksi varoitusmerkki.
"Minull aon kuitenkin loppuelämä kyseessä enkä meinaa osata luopua. Olen jotenkin koukussa hänen ääneenkin. "
Minä rakastin narsistini ulkonäköä ja ääntä aivan sairaan paljon. Kun minun oli pakko luopua hänestä, sydäntäni poltti kun ajattelin häntä. Nyt vuosien jälkeen tuo kaikki tuntuu vähän hassultakin, kun ajattelee, ettei nyt kuitenkaan ollut oikein mies eikä mikään...
"Kertoi että ei elämä niin kovin huonoa ollut "
Sinun ei kannata pohtia mitä hänen exänsä on sanonut. Luultavasti hänen exällään toimii itsesuojeluvietti... lapsetkin vielä. Tuskin tulee koskaan totuutta kertomaan, jos mies ei satu kuolemaan. Ei tasa-arvoa ja puhetta alistumisesta, alistamisesta... Riittävästi sanottu, vaikkei kaikkea ole kertonutkaan.
- kuulostaa tutulta
Vastaan kaikkiin kysymyksiisi Kyllä. Käyttikö hyväkseen? Kyllä. Oliko vaativa? Kyllä. Suuttuiko pienistä asioista? Kyllä.
Yritän muistella, mitkä asiat huolestuttivat minua seurusteluaikana. Minä menin useammin hänen luokseen kuin hän minun luokseni, koska "asuin niin kaukana" vaikka matka oli molempiin suuntiin yhtä pitkä. Jos hän oli kipeänä, kävin hänelle kaupassa ja kävin katsomassa miten hän jaksaa, mutta jos minä olin kipeänä, hänelle oli tärkeämpää esimerkiksi mennä ottamaan aurinkoa. Muistan kerran kun olin kipeänä, siskoni vei minut lääkäriin kun poikaystäväni meni tyttökavereidensa kanssa katsomaan telkkaria, mitä muistan silloin ihmetelleeni siskoni kanssa.
Hän vuoroin imarteli ja vuoroin haukkui ja sai minut tuntemaan oloni epävarmaksi naisena. Hän näytti nauttivan jos olin hämmentynyt. Hän flirttaili muiden naisten kanssa nähteni ja jos otin asian puheeksi, hän sai asian käännettyä niin että olen vain sairaalloisen mustasukkainen. Nykyisin en ottaisi vastaan sellaista kohtelua mieheltä, mutta silloin olin kokematon. Heikkouteni olivat hänen lempipuheenaiheitaan ja hän neuvoi miten minun tulisi kehittää itseäni. Hänen mielestään minulla oli mielenterveysongelmia.
Hän suuttui kohtuuttomasti jos kysyin hänen menneisyydestään. Hänen ympärillään oli miinakenttä, enkä koskaan tiennyt milloin astun miinaan. Minulla oli usein syyllinen olo hänen seurassaan milloin mistäkin asiasta. Hän puhui itsestään usein väärinkohdeltuna uhrina.
Toivon että meidän muiden kokemukset eivät ohjaile sinua liikaa epäilemään miesystävääsi, jos hän ei olekaan samanlainen kuin meidän ex-miehemme. Onko sinulla joku kenen kanssa voisit pohtia näitä asioita ääneen?
Vielä pari kysymystä jotka voivat auttaa sinua arvioimaan suhdettanne:
Onko sinulla turvallinen olo?
Luotatko mieheesi?
Miten hän suhtautuu tilanteisiin, joissa sinulla on vaikeaa ja olet heikoilla?
Tunnetko että saat olla suhteessa oma itsesi eikä sinun tarvitse miellyttää miestä? - Fyggyfhiok
En pelkää fyysistä väkivaltaa koska mielestäni hän ei sellaista tekisi. Pelkään kuitenkin että pilaan jotain tilanteita ja mietin välillä mitä missäkin tilanteessa voi sanoa. Hän kyllä sanoo että ongelmista pitää puhua mutta aika paljon jos jostain alan puhua niin hän ei sitä mielellään sitten kestäkään. Sitten alkaa tyyliin.. Eikö koskaan voi elämä normalisoitua ja olla tasaista.. Aina tulee jotain.. Näin hän siis usein sanoo. Minulla on ihan turvallinen olo mutta olo ei ole rauhallinen ja levollinen. En osaa tarkemmin selittää. Luottamisesta.. Luotan mieheeni kyllä, ainakin hän on todella uskottavasti puhunut siitä että hän on rehellinen ja häneen voi luottaa. Exänsä kanssa hän on sanonut hoitavansa vaan lasten asiat mutta se ei ole täysin pitänyt paikkaansa. Ei ole minun tietoon tullut mitään romanttista mutta toisen huomioimista ja tukemista. Lahjojen ostamista merkkipäivinä ja tsemppausta liikunta ja koiranäyttelyjutuissa. Tämä epäasiallisesti on minua itseä häirinnyt koska me tavattiin niin pian heidän eron jälkeen. Mies kävi exänsä kanssa lomareissulla vi,elä puoli vuotta sen jälkeenkin me tunnettiin jo ja se otti koville. Mies ei kyllä yhtään silloinvälittänyt tunteistani vaikka kerroin että pahalta tuntuu. Lasten takia kuulemma menivät mutta silti... Välillä mietin kauankohan mies yritti exäänsä takaisin. Muistan kun hän esitteli mulle kännykästään hänen kuviaan J a kehui kuinka arki sujui hyvin ja kuinka tämä exä on varmasti miesten mieleen. Koitan unohtaa nuo mutta välillä ne tulee mieleen. Varsinkin kun tiedän että ovat tekemisissä ja näen siis tätä exääkin välillä.
Mies ei varsinaisesti hauku minua mutta on arvostellut vaatteistani ja saanut minua muuttamaan tyyliäni ja hiusmalliani. Samoin silmälaseista luovuin kun joskus vihjaili että näyttäisin paremmalta ilman niitä. Yhden harrastuksen olen lopettanut, ehkä ajan puutteen vuosikin mutta hän kyllä siitä urheilulajistani puhunut että ei sovi naisille ja että sen ei pitäisi olla olympialaji. Kaikkea tällaista pientä ja tulee sivulauseissa. Minä kuitenkin kuulen ne ja muistan valitettavan hyvin.- Bkhyk
Jatkan vielä yhdellä tärkeällä asialla.. Niissä tilanteissa koen olevani heikoilla kun olemme porukalla lapsiemme kanssa. Koen jotenkin koko ajan että omat lapseni pitäisi pitää paremmin ruodussa kun hänen lapsensa ovat aika tavalla tottelevaisempia ja saavat kyllä kuulla kovaakin jos joku menee vähänkin pieleen. Lisäksi jos esim minä annan lapsille ruokaa niin sanomista tulee jos on hänen lapsilleen annettu liian vähän tai liikaa jotain. Lisäksi olen kuullut muutamaan otteeseen "ohjeistuksen" miten lapsien ei tulisi menetellä tai käyttäytyä jos hänen lapsensa ovat tottuneet tekemään eritavalla ja hänen mielestään paremmin. Sitten toisaalta jos minä joudun kohentamaan tai kieltämään hänen suosikkilastaan (lapsista kiltimpää on selvästi suosikki) niin hän alkaa puolustamaan tätä lasta ja minun sanominen on sillä mitätöity vaikka ihan aiheesta olen jotain (mielestäni pientä) joutunut sanomaan. Esim kerran pyysin nostamaan roskan minkä oli heittänyt lattialle.
- kuulostaa tutulta
Bkhyk kirjoitti:
Jatkan vielä yhdellä tärkeällä asialla.. Niissä tilanteissa koen olevani heikoilla kun olemme porukalla lapsiemme kanssa. Koen jotenkin koko ajan että omat lapseni pitäisi pitää paremmin ruodussa kun hänen lapsensa ovat aika tavalla tottelevaisempia ja saavat kyllä kuulla kovaakin jos joku menee vähänkin pieleen. Lisäksi jos esim minä annan lapsille ruokaa niin sanomista tulee jos on hänen lapsilleen annettu liian vähän tai liikaa jotain. Lisäksi olen kuullut muutamaan otteeseen "ohjeistuksen" miten lapsien ei tulisi menetellä tai käyttäytyä jos hänen lapsensa ovat tottuneet tekemään eritavalla ja hänen mielestään paremmin. Sitten toisaalta jos minä joudun kohentamaan tai kieltämään hänen suosikkilastaan (lapsista kiltimpää on selvästi suosikki) niin hän alkaa puolustamaan tätä lasta ja minun sanominen on sillä mitätöity vaikka ihan aiheesta olen jotain (mielestäni pientä) joutunut sanomaan. Esim kerran pyysin nostamaan roskan minkä oli heittänyt lattialle.
Tuttua oli meidänkin seurusteluaikana tuo vaatteideni ja hiusteni arvostelu mikä sai minutkin tyhmyyttäni muuttamaan tyyliäni. Ja esimerkiksi vain hänen tapansa viikata lakanat oli ainoa oikea. Välillä jos ei löytänyt muuta arvosteltavaa, häntä ärsytti minun äänensävyni, vääränlainen nauru tai ilme. Ennen naimisiinmenoa mies ei ollut koskaan väkivaltainen enkä olisi uskonut että voisi ollakaan. En olisi mennyt naimisiin jos olisin tiennyt. Väkivalta alkoi heti häiden jälkeen. Vasta häiden jälkeen paljastui myös valheita edellisestä suhteesta ajalta jolloin olimme aloittaneet tapailun. Myös muita ikäviä asioita menneisyydestä tuli esiin.
Onneksi nyt olen terveessä parisuhteessa jossa on luottamusta ja kunnioitusta ja jossa saan olla oma itseni. Nykyisin ei tulisi mieleenkään antaa kenenkään kohdella minua niin kuin ex-mieheni kohteli. Silloin en vaan yksinkertaisesti voinut uskoa että kukaan voisi olla niin julma ja yritin omaa käytöstäni muuttamalla saada kaiken kuntoon. Se oli turhaa koska sitä mutkaa kuin muutin itseäni, hän keksi lisää arvosteltavaa.
Minkälaisen mallin haluat antaa lapsillesi siitä, miten miehet kohtelevat naisia? Tunnetko, että lapsesi saavat sellaisen kuvan parisuhteesta kuin haluat heidän saavan?
- Bumpadipum
Tee seuraavasti: pakkaa tavarasi valmiiksi huomaamatta, sitten odotat että narsisti menee vessaan "istunnolle", otat tavarat ja lähdet, etkä katso taakse
- kaiken nähnyt
mietippä nyt tarkkaan..haluatko olla pahanolon syövereissä, kun tää narsku sua pompottaa mielin määrin ja tärkein,,,lapsesi hyvinvointi jatkossa, meillä kohdistui minuun ja myöhemmin lapseeni uhkailua jopa tappouhkauksia. ulos sellaisesta epäterveestä suhteesta, osaahan narskut tuon mielistelyn ja puhumisen. entä sitten se valehtelun määrä, mikään ei oo totta,mitä ne suoltaa suustaan, itse ovat kuninkaita ja he osaavat kaiken parhaten, ketään ne ei kunnioita miläänlailla, syyttelevät ja mitätöivät, outoja juttuja meilläkin,ihmettelin monesti,mutta kaikki on nyt selvinnyt sen puuhat ja juonet.
onnea elämääsi, lähde, kun vielä jaksat suhteesta, normaalielämä on antoisaa. - 666satan
lauottiin kauniita sanoja (paniikki kun hänen otteensa minusta lipesi) ja kun pidin päätöksestäni kiinni, alkoi haukkuminen.
näin. - 11+4
Yritti kaikin tavoin saada minut ensin takaisin, kun ei onnistunut, alkoi lähettelemään viestejä uusista naisistaan, yritti tehdä mustasukkaiseksi. Ja kun löysi (tosi pian) yhden onnettoman reppana uhrin, alkoi seurustelemaan hänen kanssaan. Yritti silti saada, uudesta naisystävästään huolimatta, minulta seksiä. Yäk! Yrittää silloin tällöin vieläkin päästä juttelemaan... utelee, mitä kuuluu, käärme.
- Anonyymi
Ennen pitkää hän olisi pajoinpidellyt sinut. Aivan sama kaava kaikilla narsistimiehillä.
Totuus ja valhe. Narsisti saa laajan ihmisjoukon puolelleen vaikka olisi tuomittu pahoinpitelyistä. Hän valehtelee joka suuntaan. - Anonyymi
Hän löytää aina uuden, kuka palvelee, mahdollistaa matkat, hotellit, säästää itse siinä samalla. Rakkautta hän ei osaa antaa, vain seksiä
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos tienaaminen koneella kiinnostaa niin lue!
Olen kerrännyt muutaman linkin kyselysivustoille. Vastaa kyselyihin ja tienaa rahaa! Minimikotiutus on sivuilla 10e ja v14268Kimmo Kiljunen sekoili täysin - joutuu nyt syrjään
HS: Kimmo Kiljunen syrjään ulkoasiainvaliokunnan johdosta. SDP:n eduskuntaryhmä aikoo vaihtaa ulkoasiainvaliokunnan puh3721837Martina Aitolehti pitkästä aikaa tv:ssä - Nyt mukana kokkauskisassa!
Oho, Martina Aitolehti nyt kokkauskisassa! Häntä ei ole nähtykään pitkään aikaan tv:ssä. Mukana myös mm. Henny Harjusola2421621Keski-ikäiset julkkismiehet vaihtaa nuorempiin!
Seiska tietää kertoa: erikoisjoukot Janne Lehtosen vaimo yli 20v avioliitosta hakee eroa, Janne -ikuista rakkautta hehku281609Kimmo Kiljunen
"Kimmo Kiljunen, sdp, esittää rajuja väitteitä. Hän tapasi suomenvenäläisiä. Julki tulleella videolla hän vaatii rajaa2531206- 731033
- 581004
Salassapito luottamuselimissä. Missä kulkee raja?
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila (kesk) kyselee, mitä minulle oma väki aikoo tehdä, kun toin hallituksen60775- 47766
Miksi teet tästä niin vaikeaa?
Olisin sinun, jos haluaisit. Antaisin sinulle koko sydämeni. Et halua kohdata minua, vaikka kuitenkin haluat. Yritä jo p25729