Kuoleman jälkeen

Hei nimimerkki, Alku ja sen loppu.

Aika mukava tuo sinun; kirjoituksesti positiivinen ja avara :) Tällaista asennetta tarvitaan tähän maailmaan lisää; kukin antaa toisten ajatella ja uskoa kuinka tahtovat ja kunnioittavat sitä ja vielä toivotaan päälle onnistumista siinä mitä kukin itselleen toivoo. Sanot hienosti, ettei muiden onnistuminen ole sinulta pois. Juuri niin.

Minä uskon Jumalaan ja toivon pääseväni tämän elämän jälkeen iankaikkiseen iloon, taivaan kotiin. Luotan siihen, että Kaikkivaltias Jumala huolehtii luoduistaan, kirkostaan ja tästä maailmankaikkeudesta kuten on suunnitellutkin ja hyväksi näkee. Meidän tehtävämme on elää, iloita ja opetella rakastamaan, Jumalaa ja lähimmäistä ja siten toimia Jumalan käsinä ja tehdä tästä maailmasta paikka, jossa kaikkien olisi hyvä ja turvallista elää.

Hyvää kevättä toivottaen,
Pirkko-pappi

Arvoisa Pirkko-pappi. Luulin ensin, että yhdyit aloittajan näkemykseen siitä, että kukin saa ajatella ja uskoa niin kuin haluaa mutta sitten aloit höpistä miten meidän tulee opetella rakastamaan jumalaa jne. Kenen meidän? Eikö puhe ollut, että kukin saa ajatella ja uskoa niin kuin haluaa ja sitä kunnioitetaan.

Suomalainen teologian tohtori ja arvostettu monien raamattua käsittelevien kirjojen tekijä vastasi kun kysyttiin ajasta kuoleman jälkeen: ei ole mitään kuoleman jälkeistä. Kaikki lopuu kuolemaan.

Enpä keksi narsistisempaa ajatusta kuin se, että katsoo olevansa jotain niin erityistä, että on ansainnut elää ikuisesti. Varsinkin kun tietää, että ne edellytykset (raamattu) siihen tarkoittavat vääjäämättä sitä, että suuri osa muista ei tätä oikeutta ansaitse vain siksi että ajattelevat asioista eri tavalla.

Se helvettti nyt vain sattuu olemaan uskonnossanne eikä se siitä poistu sillä että kovasti toivotte jotain. Hauskaa taivaseloa silti. Koettakaa elää siellä sen ajatuksen kanssa, että kenties iso osa omista sukulaisistannekin grillaantuu samaan aikaan.

Jos ihminen tähtää kuoleman jälkeiseen elämään niin olisi luonnollista, että ottaisi selvää, mitä eri uskonnot lupaavat tässä asiassa. Useissa yliopistoissa on teologisia "tiede"kuntia. Kai siellä on tehty vertailuja. Asiassa on se huono puoli, että nämä kaikki ovat vain lupauksia niin kuin politiikassa ennen vaaleja. Kaikki on mielikuvituksen ja puheiden varassa. Siis kuka keksii parhaat tarinat?

Kuoleman jälkeen minusta jää kasa atomeja. Se oli siinä. Game Over!
Ikuisen elämän tai ikuisen kadotuksen metafyysinen idea samanaikaisesti sekä naurettava että puistattava. Joku tyrannimainen diktaattorin valtuudet omaava henkiolento muka määrittelee jonkin kuolemani jälkeisen mitä kasalle atomeja tapahtuu. Sielusta tässä ei kannata puhua...tai kannattapaas....materiaalinen eksistenssini määrittelee psyykkiset ominaisuuteni. Mitän sielua ei ole itseni ulkopuolella.

Mitä kuoleman jälkeen, vai syitten ja seurausten kimppu, joka jatkaa eteenpän seuraavaan sukupolveen, koska koska maailmankaikkeuden korkein, siisään rakentunut laki vaatii niin

Tuo syntymässä saatu perimä eli perisynti jatkuu niin kauan kun, jokin persoona tässä maanpäällisessä elämässä ymmärtää ja oivaltaa
miten ja miksi se on syntynyt ja moksi se seuraa ihmistä perimänä.

Tuon perimän takia ihminen joutui paratiisitilasta ulos, tähän maanpäälliseen kärsimykseen ja tuskaan.Palataksemme takaisin
tuohon paratiisitilaan, eli taivaaseen, sen on tapahduttava täällä maanpäällä ollessa, sillä kuoleman jälkeen se on liian myöhäistä.

Joten kuoleman jälkeen me olemme sitä mitä me olemme ennen kuolemaakin, ja tämä on kaikille sama oli uskovainen tai ei.

Historia osoittaa, että ihminen ei elä maanpäällisesä taivaassa.
, paratiisissa, eikä uskonnot ja aatteet ole tuoneet ihmistä lähemmäs tätä maanpäällistä paratiisia

Kun kaikenlainen uskopäättyy, myös ateismin ja kommunismin usko, nii sytyy uskomaton elämä, jossa kaikki menneisyydet taakat putoavat pois ja voimme elää autuaallista elämää jo täällä ollessamme.

Ymmärtänette kai, että tällaisia ihmisiä on vielä vähän maailmassa, mutta heidän määränsä kasvaa jatkuvasti, kun he saavat tietoa siitä ,
sellainen on mahdollista

Totuutta ei voi organisoida, eikä julistukdsen omaisesti levittää.

Se on yksilökohtainen asia, sillä totuuteen ei ole olemassa titä, vaan tuo tie on totuudesta meihin käsin joten se on yksisuuntainen.

Ihmisen mielen sisältö on ajallisen keskuksen hallinnassa, ja kun tuo sisältö ymmärretään niin se häviää, ja ajaton kaiken lähde voi tulla luoksemme, ja polttaa poroksi, tuon vuosituhansien takaa kertyneen taakan perisynnin.

En halua syyllistää uskovaisia, enkä ateisteja, kiistelystä jumalan olemassaolosta , sillä se on mieletön kysymys
Se asia ratkeaa kun on ymmärtänyt oman menneisyydensä, miten se asia todellisuudessa on

Kiitos elämälle kaiken lähteelle

Tuollainenkin uskonto on olemassa, zarathustralaisuus. Jokaisen johtaa helvettiin tai autiuteen oma hyvä tai paha mieli(omatunto). Kaikilla on vastuu omista teoistaan siis. Eikä rangaistuskaan ole ikuinen. Zarathustralaisuudesta tulee myös sana paratiisi jonka myöhemmät monoteistiset uskonnot ovat omineet.