Yle Teksti-TV Sivu 105/1
KOTIMAA YLE24 TIISTAI
Katainen: Nato-saivartelu alkaa
Oppositiossa oleva kokoomus löysi monia
puutteita hallituksen turvallisuus- ja
puolustuspoliittisesta selonteosta.
Puolueen pj. Jyrki Katainen kaipasi
hallitukselta selkeämpiä johtopäätöksiä
suhteesta Natoon ja EU:n yhteiseen
turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Lähinnä Katainen ihmetteli sitä, miksi
hallitus kirjasi selontekoon sellaisen
Nato-option, joka antaa mahdollisuuden
poliittiseen saivarteluun.
Natoa todellisena vaihtoehtona pitävä
Katainen hämmästeli myös, miksei
hallitus kyennyt päättämään
rauhanturvalain uudistamisesta
KOTIMAA YLE24 TIISTAI
Katainen: Nato-saivartelu alkaa
Oppositiossa oleva kokoomus löysi monia
puutteita hallituksen turvallisuus- ja
puolustuspoliittisesta selonteosta.
Puolueen pj. Jyrki Katainen kaipasi
hallitukselta selkeämpiä johtopäätöksiä
suhteesta Natoon ja EU:n yhteiseen
turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Lähinnä Katainen ihmetteli sitä, miksi
hallitus kirjasi selontekoon sellaisen
Nato-option, joka antaa mahdollisuuden
poliittiseen saivarteluun.
Natoa todellisena vaihtoehtona pitävä
Katainen hämmästeli myös, miksei
hallitus kyennyt päättämään
rauhanturvalain uudistamisesta
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ranskan puolutusministeri ihmettelee Suomen kannanottoa ja pitää sitä menneenajan jäänteenä.
Hyvää mainosta taas Suomelle tämä punamulta -hallitus on monessa asiassa aikaansaanut muiden EU-maiden silmissä. Suomi on menettänyt EU:ssä pelinkentän jopa Baltian maille.
Sinulla on kummallisen hutera tuo itsetunto.
Vetoat milloin mihinkin "ranskalaiseen" tai muuhun ulkopuoliseen sanojaan, mitä meidän rauhaamme kuuluu.
Meille on ulkopuolisten täysin turha tulla mistään "menneestä ajasta" esitelmöimään.
Meillä ei ole mitään häpeämistä, ei mihinkään ilmansuuntaan. Vain kolme sotaan osallistuneiden Euroopan maiden pääkaupunkia säästyi sodan aikana tai sen jälkeen miehitykseltä - yksikään niistä ei tainnut olla Ranskan pääkaupunki, että se siitä "menneestä ajasta" tälle ministerille
Historiaa ja tervettä itsetuntoa voit opiskella lisää:
http://www.mannerheim.fi/pkaskyt/pk34_40a.gif
Ps. Vapaassa maassa toimii sananvapaus, voi halventaa omaa maatakin, jos poliittinen kiihkomieli niin vaatii, se olisi kuitenkin reilumpaa tehdä omalla nimellä
vaikka 200 vuoden ajalta. Mitä tulee eteen ?
Vilkaise samalla koko Euroopan karttaa (jos pystyt).
Me teemme ratkaisuja tuleville sukupolville.
Kokoomus katsoo tulevaisuuteen myös NATO -asiassa.
Tämä on ainutkertaienen vuosisatainen tilaisuus, jota toivottavasti ei tunaroida.
Ei pitemmälläkään aikajanalla.
Etsipä käsiisi vuosi sitten ilmestynyt
kirja: Martti Häikiön "Historia ja väärät profeetat Kirjoituksia Suomen kipupisteistä
Häikiön kirjoituskokoelma kattaa Suomen kehityksen Porvoon valtiopäivistä 1909 tähän päivään. Mielenkiintoista siinä on mm. pohdinta siitä; olisiko Suomen itsenäisyys toteutunut, jos Suomi olisi jäänyt Ruotsin yhteyteen ?
Ei kai Euroopan kartat, pitemmältäkään ajalta ole mitään "tiskinalustavaraa" ?
Katainenkaan ei muuten esittänyt mitään välitöntä Natoon liittymistä ?
Suomi liittyy, tai on liittymättä, niin kuin kansa haluaa ja päättää. Tällä hetkellä kuitenkin selvä enemmistö kansasta on liittymistä vastaan.
täällä muut häpeä kuin sinä. Ei kai tuossa kirjoittaja väittänyt, että Suomella olisi hävettävää.
...aika on muuttunut ja muuttuu lujaa koko ajan.
Ei ole enää Neuvostoliittoa, kylmää sotaa eikä Suomen puoluettomuuspolitiikkaa. Ei ole enää rintamasotia valtioiden välillä.
Nato ei ole enää kannanotto USA:n puolesta Venäjää vastaan eikä sotilaallisen liittoutumisen puolesta puolueettomuutta vastaan.
Jopa Matti Vanhanen on vahvasti USAn puolella ja Naton kannalla, vaikkei välitöntä liittymistä ajakaan.
Tässä Sinulle hyvä linkki luettavaksi:
http://www.keskusta.fi/apila/uutiset/?article_id=9523
Samalla on hyvä muistaa, että terrorismi on ainoastaan menetelmä ja sitä käyttävät hyvin monenlaiset tahot, jotka ovat huomanneet, että sotaa voi käydä kauhun ja epätoivon synnyttämisen avulla, kun ei siihen tarvitse muuta kuin aivopestyjä fanaatikkoja ja itsemurhapommeja tai kiristettävän maan kansalaisia, joita teloitetaan tv-kameroiden edessä, jos kiristäjien vaatimuksiin ei suostuta.
Vanhanen on viisas mies ja hyvin oikeassa sanoessan, ettemme me ole turvassa, vaikka jättäytyisimme kuinka syrjään tahansa.
Näin on, Tuomo, sanoisi Jäbäkin.
On taas huteraa itsetuntoa ja hävettämistä, sananvapautta ja omalla nimellä kirjoittamista.
On se kumma, miten oma nimi antaa Kankkuselle aina oikeuden näykkiä muita kirjoittajia "terveistä itsetunnoista", joita Kenkkusella tuskin itsellään on.
Meitä on moneksi tällä saitillakin.
On jääräpäitä ym, jotka eivät vaivaudu pohtimaan asioita muuttuvan maailman ja ympäristömme kannalta. He elävät menneen maailman lintukodossa.
Nykyaikainen sodankäynti on ihan toista kuin silloin 60 vuotta sitten. Taistelu terorismia vastaan on vain yksi sodan/puolustustaistelun muodoista.
Sitä kuvaa Noam Chomsky kirjassaan "Merirosvoja ja keisareita, kansainvälisen terrosrismin kuvioita".
Kiistelet jälleen ihan keskenäsi.
Maailma on todellakin muuttunut.Meidän on kuitenkinmuistettava, ettei Nato kelpuuta jäsenekseen valtiota, jonka kansanen emmistö jäsenyyttä vastustaa.
Tällä hetkellä Suomen kansan enemmistö on hallituksen puolustusselonteossaan ilmaisemalla linjalla.
Kansaa ei voi syyttää "saivartelusta"
Mitä taas Natoon ja terrorismiin tulee; muistellaampa mitä tapahtui Espanjassa viime keväänä.
Keskustelenko ihan keskenäni? Lukaisepa nuo pari muuta kommenttia, jotka sain ennen sinua.
Kansanäänestys Natoon liittymisestä tulee ilman muuta järjestää sitten kun liittyminen aiotaan toteuttaa, siinä emme tule oleman eri mieltä.
Nyt onkin hyvää aikaa keskustella siitä, mistä Suomen turvallisuudessa on kysymys, mistä aivan erinomaisen puheenvuoron piti Matti Vanhanen, luithan hänen puheensa?
Niin, että kuka nyt kansaa saivartelusta syyttäisi? Sinäkö, Tuomo?
Espanjan tapahtuma osoittaa, että kansainvälisessä turvallisuusyhteistyössä on paljon kehitettävää. Juuri tähän Vanhanenkin otti puheessaan kantaa. Espanjan isku oli isku Suomeakin vastaan, vaikkei se meidän maaperällämme tapahtunutkaan.
???
Yleisradion uutisissa mainittiin, että Ranska haluaa Suomelta tietoja Venäjältä.
Toisin sanoen Nato velvoittaisi Suomen Naton jäsenenä Venäjää koskevaan strategiseen tiedusteluun.
Uutisissa ei sanottu, mitä Suomi saa vastineeksi siitä ja Venäjän vastatoimista.
hengessä Kumpujen yöhön. Kokoomuksella ei, valitettavsti, ole täksikään vaalikampanjaksi äänestäjille osoitettavissa muuta kuin keskisormea haarukalla.
Kokoomusnuoret ovat näyttäneet parhaan puolensa ilkosillaan äänestäjille kaksissa vaaleissa, ensin kadulla ja sitten ammattikoulu-Corollan ikkunasta. Nyt sitten jo lehtorit ja rehtorit näyttävät keskisormea haarukalla häpäisten jokapäiväisen leipämme.
Millaiset rivologit ovat vallanneet OAJ/Akava/Kokoomuksen? Koska näemme Liehuvan liekinvarren videona livenä?
Kataisen Idols-mainos ei ole uskottava. Oleellisin viesti Kokoomuksen vaalijulisteessa on se, että Kataisella on yhtä punainen solmio, jopa kirkkaan punaisempi kuin Paavo Lipposella.
(Khihihi)...
Arvoisa herra puhemies,
Hallituksen selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta on kuin valokuva tästä ajasta. Kokoomuksen onkin helppo yhtyä siinä esitettyyn tarkkaan kuvaukseen ympäröivästä maailmasta.
Kameraa ei ole suunnattu tulevaisuuteen eikä kuvaa riittävästi tarkennettu. Analyysistä ei seuraa johtopäätöksiä. Selontekojen idea on hakea laajaa hyväksyntää asetetulle tahtotilalle. Vuoden 2004 selonteon tahtotilaa on vaikea nähdä.
Kokoomus pitää tärkeänä, että maamme ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen on pitkäjänteistä ja kaukokatseista.
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut voimakkaasti kuluneen kolmentoista vuoden aikana. Kahden suurvallan kilpailun jälkeen maailmassa korostuu nyt Yhdysvaltain selkeä johtoasema. Samalla Euroopan ja Yhdysvaltojen keskinäinen suhde on myös muuttunut: Lännen yhtenäisyyden tarvetta ei 2000-luvulle tultaessa pidetty enää yhtä merkittävänä kuin Neuvostoliiton uhan aikoina. Tämä näkyi ennen kaikkea Yhdysvaltain ulkopolitiikassa, jossa monenkeskisyydellä ja vanhoilla liittolaisilla ei enää ollut yhtä merkittävää roolia.
Yhdysvaltojen ja Euroopan yhteistyön tarve on kuitenkin edelleen ajankohtainen kummallekin osapuolelle.
Yhteistyön keskiöön on 2000 – luvulla noussut kokonaan uusi tekijä. Uudet uhat eli sortuvat valtiot, joukkotuhoaseiden leviäminen, järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi edellyttävät yhteistyötä pitkälle tulevaisuuteen.
Kansainvälispoliittinen asetelma on aiempaa monimutkaisempi. Globalisoituneessa maailmassa eri sivilisaatiot kohtaavat toisensa tavalla, joka edellyttää kansainvälisten pelisääntöjen uudelleen järjestämistä ja vahvistamista. Köyhyydestä ja eriarvoisuudesta on kasvanut katkeruuden puu, jonka varjosta uudet uhat nousevat.
Naapurimaamme Venäjän kehitys vaikuttaa tässä uudessakin tilanteessa paitsi suomalaisten, myös kaikkien muiden eurooppalaisten turvallisuuteen. Kokoomus on huolestunut Venäjän demokratia kehityksestä ja EU-Venäjä – suhteen nykytilasta. Venäjän tiiviimpi sitominen eurooppalaiseen kehitykseen onkin niin Venäjän itsensä kuin myös koko EU:n etu. Markkinatalouden kehittämisen, talouskasvun ja demokratiakehityksen välillä on yhteys, johon EU:n ja Venäjän välinen yhteistyö on ankkuroitava. Suomi tarvitsee myös omaa aktiivista Venäjä – politiikkaa.
Ihmisoikeudet eivät myöskään voi olla kielletty aihe: niiden valvonta on kansainvälisen yhteisön yhteinen asia, eikä pelkästään siksi, että ihmisoikeuksien laiminlyönnillä on rajat ylittäviä vaikutuksia. Niin Euroopan kuin Yhdysvaltojenkin on syytä osaltaan välttää uskonnollisen vastakkainasettelun nostamista terrorismin vastaisen taistelun retoriikkaan.
Euroopan unionin korkea edustaja Javier Solana kirjoittaa Foreign Policy –lehden tuoreessa numerossa, että maailma tarvitsee ”monenkeskisyyttä, jolla on hampaat”. Toimiakseen maailma tarvitsee kokoomuksenkin mielestä enemmän monenkeskisyyttä. Voimakkaiden valtioiden tuki ja johtajuus ovat toimivan monenkeskisyyden ehto. Meidän on pyrittävä vahvistamaan kansainvälistä oikeutta ja YK:n kykyä tehdä päätöksiä. Yhtälailla meidän on tunnustettava, että viimekädessä turvallisuusneuvosto on kuitenkin myös poliittinen elin ja, että sotilaallisen voiman olemassaololla ja käytöllä on oma roolinsa kriisien ratkaisussa.
Herra puhemies,
Nyt käsiteltävässä selonteossa hallitus on muun maailman esimerkkiä noudattaen hakenut keinoja varautua sisäisesti uusia uhkia vastaan. Hallituksen laatima sisäisen turvallisuuden ohjelma on tästä konkreettinen osoitus. Uusiin uhkiin on varauduttava riittävin tiedustelu- ja valvontajärjestelmin sekä viranomaisten välisellä yhteistyöllä. Painopiste on asetettu kansainväliselle yhteistyölle, ennalta ehkäisylle ja erityisesti Euroopan unionin toimintakyvyn vahvistamiseen.
Kokoomus yhtyy tähän näkemykseen korostaen Euroopan Unionin ja Yhdysvaltain yhteistyön huomioimisen tärkeyttä. Euroopan unioni – jota korostamme – tekee niin.
Euroopan unioni on Suomen keskeisin viitekehys ja vaikutuskanava. Suomi on jo EU:n perustuslain laadinnan yhteydessä valinnut linjakseen vahvan sitoutumisen unionin yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Nyt annettu selonteko vahvistaa valitun linjan, ja konkretisoi sen toimenpiteiksi, jotka saavat myös kokoomuksen tuen.
Vielä viime syksynä hallitus toimi aktiivisesti sen puolesta, ettei uuteen perustuslailliseen sopimukseen kirjattaisi EU-maiden keskinäisiä sitovia turvatakuita. Maamme ulkopoliittinen johto ei katsonut niiden lisäävän Euroopan tai Suomen turvallisuutta.
Kokoomus oli eri mieltä ja kehotti hallitusta tarttumaan Suomelle avautuneeseen historialliseen mahdollisuuteen. Lopulta Suomi hyväksyi puheenjohtajamaa Italian esityksen sellaisenaan.
Tänään käsiteltävä selonteko lähtee siitä, että unionin turvatakuut ovat Suomen etu.
Sitä selonteko ei myönnä, että Suomi on nyt perinteisessä mielessä luopunut liittoutumattomuudesta, vaikkei sotilasliiton jäsen olekaan.
Hallituksen ongelmallista suhdetta EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuvaakin sanataiteilu, jota on harjoitettu mm. solidaarisuuslausekkeen ja liittoutumattomuuden suhteesta. Hallituksen mukaan EU:n sotilaallista turvalauseketta ei pidä väheksyä, sillä se korostaa EU-maiden keskinäistä solidaarisuutta, vahvistaa yhteistä turvallisuutta ja nostaa kynnystä sille, että yksikään unionimaa voisi syyttään joutua hyökkäyksen kohteeksi. Samalla korostetaan, että niin kauan kuin EU ei ole sotilasliitto, ei artikla tee jäsenmaista sotilaallisesti liittoutuneita. Kuitenkin ulkoministeri Tuomioja toteaa, että ”yhtä selvää on, etteivät EU-maat ole puolueettomia konfliktissa, johon jokin unionin jäsenmaa on joutunut”.
Kokoomus pitää tärkeänä sitä, että Suomessa on saatu aikaiseksi laaja yksimielisyys maamme aktiivisesta roolista EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kaikilla osa-alueilla. Selonteon myötä Suomi valmistautuu osallistumaan nopean toiminnan joukkoihin ja myötävaikuttaa aktiivisesti unionin sotilaallista toimintakykyä edistävän pysyvän rakenteellisen yhteistyön muotoutumiseen.
Selonteon tahtotila näkyy konkreettisesti esimerkiksi kohdassa, jossa mahdollistetaan ilmavoimille osallistuminen kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin vuoden 2008 jälkeen. Kokoomuksen mielestä muutos on omiaan vahvistamaan ilmavoimien osaamista ja kansainvälistä yhteistoimintakykyä.
Syystä, jota emme tunne, hallitus ei kyennyt tekemään päätöstä rauhanturvalain uudistamisesta, joka on kiistatta välttämätöntä jo EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan nykyvaatimustenkin valossa. Itse päätöksentekoprosessi on oltava sellainen, joka mahdollistaa nopean reagoimisen kuitenkin eduskunnan päätösvalta huomioiden.
Kokoomus katsoo, että Suomen on jatkossa voitava toimia kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa EU:n mandaatilla ja laajemmin voimankäyttövaltuuksin. Kuten aiemmin totesin, turvallisuusneuvosto on poliittinen elin, emmekä voi jättää kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista siellä vallitsevien poliittisten suhdanteiden varaan, kuten tapahtui Makedonian osalta vuonna 1999.
Herra puhemies.
Hallituksen selonteko analysoi luonnollisesti Naton kehitystä. Se katsoo järjestön olevan Suomelle merkittävä yhteistyökumppani kriisinhallinnassa. Suomen puolustuspoliittisen perusratkaisun näkökulmasta Natoa ei selonteossa käsitellä. Jäsenyyden hakemisen todetaan - kuin ohimennen - säilyvän mahdollisuutena jatkossakin.
Jostain syystä hallitukselle ei kuitenkaan kelvannut johtopäätökseksi keskustalaisen Ranta-Muotion johdolla asiaa valmistelleen toimikunnan mietintö, jonka mukaan Nato- jäsenyys on Suomelle ”todellinen vaihtoehto”. Ranta-Muotion työryhmän muotoiluun sitoutuivat kaikki eduskuntapuolueet.
Puolustusministeri Kääriäinen on todennut, että selontekoon kirjattu Nato –optio tarjoaa mahdollisuuden poliittiselle saivartelulle. Tähän näkemykseen voi sinänsä yhtyä. Mielenkiintoisempaa onkin, miksi hallitus on halunnut avata tämän mahdollisuuden. Se on ollut selvä poliittinen valinta.
Kokoomukselle Nato on todellinen vaihtoehto, joka tulevaisuudessa selkiyttäisi ja vahvistaisi kansainvälistä asemaamme sekä turvallisuuttamme. Emme kuitenkaan katso, että Nato-jäsenyydestä päättäminen olisi mahdollista tällä vaalikaudella. Olemme olleet mukana muotoilemassa Ranta-Muotion työryhmän mietintöä. Tuemme siinä esitettyjä linjauksia myös Suomen Nato-suhteen osalta.
Kokoomuksen mielestä Nato-option on tarkoitettava sitä, että poliittiset päättäjät käyvät aktiivista keskustelua myös siitä, missä olosuhteissa Suomi voisi liittoutua, mitä vastuita, velvollisuuksia ja mahdollisuuksia se merkitsisi Suomen turvallisuudelle. Nato-optiota ei voi tarvittaessa lunastaa, elleivät kansalaiset ole riittävän tietoisia mitä Nato-jäsenyys merkitsee ja mitä se ei merkitse. Selonteon hyväksyminen ei saa tarkoittaa sitä, että keskustelu Nato-jäsenyydestä loppuu, sillä muussa tapauksessa Suomella ei tosiasiallisesti ole optiota käytettävissä. Emmehän voi ajatella, että optio lunastettaisiin ulkopoliittisen johdon yksipuolisella pikapäätöksellä.
Herra puhemies
Yksi eniten keskustelua herättäneistä selonteon päätöksistä on hallituksen kanta Suomen liittymisestä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Tätä päätöstä Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei tue.
Mielestämme Suomen tulee liittyä Ottawan sopimukseen aikaisintaan vuonna 2020. Miinoista voidaan luopua vasta sitten, kun niiden sytyttimet ovat vanhentuneet ja on olemassa varmuus miina-aseen korvaavasta Suomelle sopivasta, yhtä edullisesta uudesta puolustusjärjestelmästä. Jalkaväkimiinat on hallituksenkin kaavailujen mukaan tarkoitus korvata toisenlaisilla aseilla. Ei ole mitään järkeä korvata Suomen oloissa toimivaa asejärjestelmä ja maksaa siitä yli 300 miljoonaa euroa vain sen vuoksi, että muutamat suomalaiset ovat kokeneet tämän maamme maineen kannalta tarpeelliseksi. Ottawan sopimukseen liittymisen keskeisenä perusteena olevaa väitettä Suomen kansainvälisen maineen heikentymisestä ei ole voitu mitenkään todentaa tai perustella. Pääministeri Vanhanen totesi itse pari viikkoa sitten eduskunnan kyselytunnilla, että Suomen miinapolitiikka ei herätä erityistä kansainvälistä mielenkiintoa.
Kokoomus arvostaa hallituksen halua ylläpitää puolustusvoimien toimintakykyä säilyttämällä puolustusmäärärahat nykyisellä tasolla vuoteen 2012. Raamit ovat kuitenkin erittäin tiukat ja saattavat olla esteenä monille selonteossa mainituille kehityshankkeille ja edellyttävät jatkossakin rationalisointeja. Itsenäinen, uskottava puolustus ei ole asejärjestelmien kehittyessä ja käyttömenojen kasvaessa helposti ratkaistava yhtälö.
Kahdessa aiemmassa selonteossa hallitus avoimesti kertoi eduskunnalle mitä puolustusvoimien rationalisointi käytännössä tarkoittaa. Koska selonteossa oli kerrottu ne varuskunnat ja varikot, jotka suunnitelman mukaisesti oli tarkoitus lakkauttaa, pääsi eduskunta selontekoja käsitellessään päättämään asiasta. Tämä oli oikeaa parlamentarismia. Nykyhallitus on valinnut toisen tien.
Kunnallisvaalien läheisyyskö johti hallituksen salaamaan todelliset suunnitelmansa varuskuntien lakkauttamisesta?
Herra puhemies
Kokoomus pitää hyvänä, että hallitus haluaa jatkossakin säilyttää maanpuolustuksen peruspilarit eli alueellisen puolustuksen ja yleisen asevelvollisuuden. On tärkeätä todeta, että koko maata puolustetaan.
Kokoomus tukee myös selonteon suunnitelmia vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseksi. Me kannatamme ajatusta maakuntajoukoista, jotka kuuluvat puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin. Se tukisi viranomaisten toimintaa ja ylläpitäisi korkeaa maanpuolustushenkeä. Tärkeää on, että toiminnan säädöspohja määritellään tarkasti.
Selonteon valmistelun osalta Kokoomus on ollut tyytyväinen alkuperäiseen pyrkimykseen laaja-alaisesta parlamentaarisesta valmistelusta. Selonteon linjaukset perustuvatkin pitkälle Turvallisuus 2004 -työryhmän ja sittemmin Ranta-Muotion työryhmän hyväksymille linjauksille.
Koska selonteon luonne on enemmän puolustusvoimien toimintakykyä kuin varsinaista turvallisuus- ja puolustuspoliittista linjaa uudelleen luotaava tulisi sen eduskuntakäsittely antaa puolustusvaliokunnan tehtäväksi.
Tästä selonteosta on kuitenkin joka tapauksessa syytä jatkaa Suomen puolustuspoliittisen perusratkaisun analyyttista ja avointa arviointia.
Katainen on todella fiksu nuorimies, jos hän on ihan itse kirjoittanut puhensa ja hyvin fiksu joka tapauksessa, jos on löytänyt itselleen asiantuntevia avustajia ja heidän kanssaan luonut puheen, jossa on joka sana minin mielestäni täysin kohdallaan.
Asenteellisesti puhe oli myös oikein painottunut. Kritiikin kärki osui mielestäni sadankomitealaisiin rauhanliikkeen aktivisteihin, Haloseen ja Tumiojaan, jotka ovat suurimmat jarrut Suomen järkevän turvallisuuspolitiikan kehittämisen tiellä.
Tässä asiassa keskusta ansaitsee kokoomuksen täyden tuen.
Elinkeinoelämän valtuuskunta, tri Risto EJ Penttilä & sihteeri.
Katainen on sotahullu militaristi!
Sotahullujahan nämä Kokoomuslaiset ovat aina olleet. Tosin ei niistä tosipaikan tullen ole mihinkään. Ne ovat vähän samanlaisia kuin tuo ihailemansa USA:n presidentti Bush, joka luisti kodinturvajoukkoihin.
Kommunistina olet näemmä ensin päättänyt, että kokoomuksen täytyy olla sotahullu, minkä jälkeen sinun onkin helppo itsellesi todistella, että täysin puolustuksellinen turvallisuuspolitiikka ja siihen liittyvä liittoutumisen valmistelu EU:n puolustukseen ja aikanaan ehkä myös Natoonkin on USA:n Bushin kaltaista hyökkäyspolitiikkaa.
Onnellisessa vakaumuksessa on tarkoituksenmukaista unohta myös se tosiasia, ettei Naton jäsenmaiden tarvitse osallistua mihinkään, mihin ne itse eivät halua osallistua, vai pakottiko USA muka Ranskan ja Saksan mukaan sotaansa Irakiin?
Ei pakottanut.
Bush on kansalliskaartiin rikkaan isän avulla pakoillut SIVARI.
Eikä saaneet aikaiseksi NATOon liittymistä. Nyt kun ovat oppositiossa heidän mielestään NATOon pitäisi liitty heti :))
Muistit väärin. 1987-2003 = 16 v.
-veronalennuksia jo vuodesta 1918...