Mikä seinäjoella vikana?

Keskuskunnat, oli niillä sitten mikä tahansa nimi, eivät ole mitään ehtymättömiä lihapatoja, joista riittää resursseja ylläpitämään palveluja pienten pitäjien sivutaajamissa, kun ei niillä pienillä pitäjillä ole itselläänkään ollut siihen resursseja. Ei se ole ihan oikein sekään, että keskuskuntien asukkaiden vastuulle sälytetään liittyvien kuntien peräkylillä asuvien palvelut kohoavien kuntaverojen muodossa. Karsintaa on pakko tehdä kun raha ei kasva puissa. Tilannetta ei helpota mitenkään kuntien duunareille luvattu viiden vuoden suojatyöpaikka vaikka samaa hommaa olisi tekemässä miten monta tekijää, oli ne sitten duunarista kaupungin johtajaan. Käytännössä mitään säästöjä ei saada aikaiseksi kuin parveluja karsimalla. On naivia kuvitella, että maakuntatasolta tuotetut palvelut olisi yhtään se edullisempia ja runsaampia kuin samat palvelu keskuskuntien tuottamina. Ei rahaa olisi yhtään sen enempää käytössä ja samanlaista karsintaa palveluissa olisi pakko tehdä. Pahin syndrooma se löytyy näistä pikkupitäjistä, joissa kuvitellaan kaiken jatkuvan niin kuin ennenkin jonkun muun kustantamana. Valtion on turha tekohengittää näitä elinkelvottomia pitäjiä veronmaksajien kustannuksella.

Jos itselläni tulot pienenee, on kulutusta pakko vähentää ja se tarkoittaa automaattisesti jostakin luopumista. En minäkään voi vaatia naapuriani kustantamaan jatkossa saunaoluitani, jos minulla itselläni ei siihen enää ole varaa.

Akuko55 kirjoitti:

Keskuskunnat, oli niillä sitten mikä tahansa nimi, eivät ole mitään ehtymättömiä lihapatoja, joista riittää resursseja ylläpitämään palveluja pienten pitäjien sivutaajamissa, kun ei niillä pienillä pitäjillä ole itselläänkään ollut siihen resursseja. Ei se ole ihan oikein sekään, että keskuskuntien asukkaiden vastuulle sälytetään liittyvien kuntien peräkylillä asuvien palvelut kohoavien kuntaverojen muodossa. Karsintaa on pakko tehdä kun raha ei kasva puissa. Tilannetta ei helpota mitenkään kuntien duunareille luvattu viiden vuoden suojatyöpaikka vaikka samaa hommaa olisi tekemässä miten monta tekijää, oli ne sitten duunarista kaupungin johtajaan. Käytännössä mitään säästöjä ei saada aikaiseksi kuin parveluja karsimalla. On naivia kuvitella, että maakuntatasolta tuotetut palvelut olisi yhtään se edullisempia ja runsaampia kuin samat palvelu keskuskuntien tuottamina. Ei rahaa olisi yhtään sen enempää käytössä ja samanlaista karsintaa palveluissa olisi pakko tehdä. Pahin syndrooma se löytyy näistä pikkupitäjistä, joissa kuvitellaan kaiken jatkuvan niin kuin ennenkin jonkun muun kustantamana. Valtion on turha tekohengittää näitä elinkelvottomia pitäjiä veronmaksajien kustannuksella.

Jos itselläni tulot pienenee, on kulutusta pakko vähentää ja se tarkoittaa automaattisesti jostakin luopumista. En minäkään voi vaatia naapuriani kustantamaan jatkossa saunaoluitani, jos minulla itselläni ei siihen enää ole varaa.

Lue lisää

Ei maakuntatason systeemi tarkoita sitä, että pelkästään keskuskunta rahoittaa maakuntaa. Vaan kyllä sitä maakuntaa (koulu/terveys) rahoitettaisiin ihan koko maakunnan laajuudelta, maksajia olisi niin Teuva, Alavus, kuin Seinäjokikin.

Siinä mielessä olet oikeassa, ettei tulopuoli lisäännyt yhtään, koska veronmaksajien määrä maakunnassa on sama kuin kunnissa yhteensä. Mutta kyllä se menopuoli pienentyisi paljon, kun ei tarvittaisi sivistystoimenjohtajia, perusturvajohtajia, koulutoimenjohtajia, yms 20km välein. Riittäisi maakuntaan yksi johtaja per ala.

Ja mikä tärkeintä, se kuntien omaan pussiin pelaaminen näissä koulu/terveys asioissa loppuisi, kun niitä ei enää ajateltaisi kuntarajojen perusteella. Esimerkiksi on täysin järjetöntä, että Munakan ja Halkosaaren koulut ovat vierekkäin, mutta eri kuntarajojen puolilla. Saataisiin järkevöitettyä monta asiaa, kun kuntarajat poistuisi.

Kaikki suorittavan portaan työntekijät, kuten opettajat ja hoitajat, niiden määrä pysyy vakiona, eli siitä ei muutosta juuri tulisi. Mutta kyllä täysi tosiasia on, että johtajia on aivan liikaa alueella, 20km välein.

Jos jokaisen johtajan vuosipalkka on keskimäärin noin 80 tonnia. Ja joka kunnassa on sivistystoimenjohtaja, opetuspäällikkö, perusturvajohtaja, varhaiskasvatuspäällikkö. Eli 4 johtajaa per kunta. Tekee 320 000 euroa per kunta. Plus näiden sihteerien palkat päälle, niin ollaan jossain 450 000 kieppeillä, per kunta. Kun kuntia on EP:llä on yhteensä 18 kuntaa, niin rahameno on yhteensä näihin johtajiin ja sihteereihin noin 8,1 MILJOONAA vuodessa. Kyllä mun mielestä tuo 8,1 miltsiä on aika suuri summa, sillä tekee jo aika paljon asioita. Periaatteessa maakunnan tasolla pärjättäisiin 4:llä johtajalla näiden alojen osalta, koska EP:n sairaanhoitopiirilläkin on jo omat johtajansa. Tällä hetkellä maakunnassa on noin 72 johtajaa näiden alojen osalta. Mun mielestä 4 on PALJON vähemmän kuin 72.

Eli yhteenvedettynä, maakuntatasolla hallintokulut olisi noin 450-tonnia, ja vanhalla kuntajärjestelmällä koko ep:n hallintokulut olisi 8,1 MILJOONAA. On siinä suuri ero.

Yleensäkin taloudessa tulot ovat yleensä vakiot, mutta menot ovat ne, joissa voi säästää. Sama toimisi tässäkin mallissa. Turhat päälliköt ja johtajat POIS, veronmaksajien tehtävä ei voi olla elättää suuripalkkaista ja tehotonta väkeä 20km välein.