Suomen kansalainen, joka Suomea koskevan sodan, aseellisen selkkauksen tai miehityksen aikana tai sellaisen välittömästi uhatessa
liittyy vihollisen asevoimiin,
osallistuu sotatoimiin tai muihin sotilaallisiin toimiin Suomea vastaan,
palvelee sellaisissa vihollisen sotilas- tai siviilitehtävissä, jotka välittömästi edistävät sotatoimia Suomea vastaan, taikka
ryhtyy yhteistoimintaan vihollisen kanssa tai muulla vastaavalla tavalla vihollisen eduksi vahingoittaa Suomea,
on tuomittava maanpetoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Maanpetoksesta tuomitaan myös ulkomaalainen, joka tekee 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun teon Suomessa oleskellessaan tai ollessaan valtakunnan palveluksessa.
Yritys on rangaistava.
Tämän pykälän 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna vihollisen auttamisena ei pidetä sellaista miehityksen aikana suoritettua toimenpidettä, joka on ilmeisen tarpeellinen väestön elinolojen turvaamiseksi.
Maanpetos on teko, johon ei voida syyllistyä kuin poikkeusoloissa. Tämä rajoittaa rikoksen tunnusmerkistöä tuntuvasti. Huomattavaa on, että maanpetoksessa rikoksen muodostaa vihollisen puolella toimiminen. Tämä on tyypillistä kaikille maanpetosrikoksille: Niihin tarvitaan vieras valtio. Sen sijaan valtiopetosrikoksissa rikos kohdistuu yhteiskuntajärjestystä vastaan kotimaisin voimin.
Törkeä maanpetos on maanpetoksen törkeä tekomuoto, josta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta ja enintään elinkautinen vankeusrangaistus. Maanpetoksen tekee törkeäksi se, että siinä
aiheutetaan vaara valtakunnan tai sen osan joutumisesta vieraan vallan alaiseksi taikka
muutoin aiheutetaan Suomelle erityisen suurta vahinkoa
ja rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Rikoslain 2. luvun 14a. pykälässä määrätään lisärangaistukseksi maanpetoksesta vankeuteen tuomittavalle henkilölle sotilasarvon menettäminen. Määräys on otettu rikoslakiin jatkosodan aikana vuonna 1944 ja sen tarkoituksena on ollut estää rikoksesta tuomitun henkilön pääsy tärkeisiin sodan ajan tehtäviin.
liittyy vihollisen asevoimiin,
osallistuu sotatoimiin tai muihin sotilaallisiin toimiin Suomea vastaan,
palvelee sellaisissa vihollisen sotilas- tai siviilitehtävissä, jotka välittömästi edistävät sotatoimia Suomea vastaan, taikka
ryhtyy yhteistoimintaan vihollisen kanssa tai muulla vastaavalla tavalla vihollisen eduksi vahingoittaa Suomea,
on tuomittava maanpetoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Maanpetoksesta tuomitaan myös ulkomaalainen, joka tekee 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun teon Suomessa oleskellessaan tai ollessaan valtakunnan palveluksessa.
Yritys on rangaistava.
Tämän pykälän 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna vihollisen auttamisena ei pidetä sellaista miehityksen aikana suoritettua toimenpidettä, joka on ilmeisen tarpeellinen väestön elinolojen turvaamiseksi.
Maanpetos on teko, johon ei voida syyllistyä kuin poikkeusoloissa. Tämä rajoittaa rikoksen tunnusmerkistöä tuntuvasti. Huomattavaa on, että maanpetoksessa rikoksen muodostaa vihollisen puolella toimiminen. Tämä on tyypillistä kaikille maanpetosrikoksille: Niihin tarvitaan vieras valtio. Sen sijaan valtiopetosrikoksissa rikos kohdistuu yhteiskuntajärjestystä vastaan kotimaisin voimin.
Törkeä maanpetos on maanpetoksen törkeä tekomuoto, josta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta ja enintään elinkautinen vankeusrangaistus. Maanpetoksen tekee törkeäksi se, että siinä
aiheutetaan vaara valtakunnan tai sen osan joutumisesta vieraan vallan alaiseksi taikka
muutoin aiheutetaan Suomelle erityisen suurta vahinkoa
ja rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Rikoslain 2. luvun 14a. pykälässä määrätään lisärangaistukseksi maanpetoksesta vankeuteen tuomittavalle henkilölle sotilasarvon menettäminen. Määräys on otettu rikoslakiin jatkosodan aikana vuonna 1944 ja sen tarkoituksena on ollut estää rikoksesta tuomitun henkilön pääsy tärkeisiin sodan ajan tehtäviin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tätä samaa ihmettelen
Mielestäni Bäckmanin tapaus täyttää tunnusmerkit!!!
Missä on lakimies, joka uskaltaa ottaa tämän asian esille???
Tätä samaa ihmetellään täälläkin. Mitä pelätään?