Pk seudun tulkkauspalvelut monia miljoonia euroja

Pääkaupunkiseudun kunnat käyttävät miljoonia tulkkauspalveluihin
http://www.hs.fi/kaupunki/Pääkaupunkiseudun kunnat käyttävät miljoonia tulkkauspalveluihin/a1395212196021

Kulut ovat nousseet maahanmuuttajien määrän kasvun, turismin sekä kansainvälistymisen takia

Pääkaupunkiseudun suurilta kunnilta kuluu vuosittain miljoonia euroja tulkkaus- ja käännöspalveluihin, käy ilmi HS:n tekemästä selvityksestä.

Helsinki, Espoo ja Vantaa ostivat viime vuonna yksityisiltä yrityksiltä tulkkaus- ja käännöspalveluita lähes 1,5 miljoonalla eurolla.

Lisäksi Vantaan kaupungin alaisuudessa toimii Helsingin seudun asioimistulkkikeskus, joka möi vuonna 2013 tulkkauspalveluita 4,7 miljoonalla eurolla.

Tulkkikeskuksen suurimpia asiakkaita ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus).

"Palveluita ostavat etenkin sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen alaiset toimijat, kuten sairaalat, päiväkodit, neuvolat, mielenterveyspalvelut ja koulut", kertoo asioimistulkkikeskuksen johtaja Tatjana Andrejev.Tulkkikeskus järjesti viime vuonna tulkkausta yli 60 000 tuntia noin 80:llä eri kielellä. Tuntimäärä tarkoittaa yli 2 500 päivän yhtäjaksoista tulkkaamista vuoden aikana.

Valtaosa palveluista ostetaan freelancer-tulkeilta tai pieniltä yrityksiltä sekä toiminimiltä.

Viime vuoden aikana tulkkikeskus käytti yli 400:n eri tulkin palveluita. Eniten tulkattiin venäjän, somalian ja arabian kieliä.

"Viranomaiset tarvitsevat tulkin, jotta he voivat hoitaa virkaansa liittyvät tehtävät kunnolla. Me huolehdimme, että tämä toteutuu", Andrejev sanoo.

Hallintolain mukaan viranomaisten on järjestettävä tulkkaus tai kääntäminen viranomaisten aloitteesta vireille tulleessa asiassa, jos asiakas ei osaa riittävästi suomea tai ruotsia.

Färiborz Firuzabadi (oik.) oli keskiviikkona tulkkaamassa, kun Afganistanista kotoisin oleva Farid Ahmad Omari oli asioimassa Vantaan kaupungilla Tikkurilassa. Etualalla leikkivät Omarin lapset Samir (vas.) ja Sumaya Omar.

Tulkkaus- ja käännöskulujen taustalla on osittain maahanmuuttajien keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Helsingin väestöstä oli ulkomaalaisia noin 8,4 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Koko maan keskiarvo oli 3,6 prosenttia.

"Maahanmuuttajien määrän kasvu on todella voimakasta pääkaupunkiseudulla ja tähän pitää varautua myös palveluissa", sanoo Espoon viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo.

Espoossa asui viime vuoden lopulla 30 000 – keskisuuren suomalaisen kaupungin asukasluvun verran – äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvaa ihmistä. Tämä on lähes 12 prosenttia kaikista espoolaisista.

Vieraskielisten määrän arvioidaan yli kaksinkertaistuvan Espoossa vuoteen 2030 mennessä.

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat luoneet yhteisen verkkosivuston, jossa kerrotaan perustietoja kuntien toiminnasta yhdellätoista kielellä, kuten venäjäksi, somaliaksi ja espanjaksi.

Kunnat päivittävät myös jatkuvasti tietoa englanniksi verkkosivuilleen ja esimerkiksi Espoo tekee kuntalaisille tarkoitetusta Espoon tiedotuslehdestä sähköisen englanninkielisen version.

"Osa käännöstyöstä liittyy markkinointiin, mutta valtaosa siitä on normaalia palvelu-uutisointia eli kerromme muilla kuin suomen tai ruotsin kielellä kaupungin palveluista", viestintäjohtaja Tyry-Salo sanoo.

Espoossa suunnitellaan parhaillaan kaupungin verkkosivujen kääntämistä venäjäksi. Taustalla on Suomessa asuvien venäjänkielisten määrän kasvu sekä turismi.

Venäläiset tekivät Matkailun edistämiskeskuksen tilastojen mukaan viime vuonna Suomeen yli 1,6 miljoonaa matkaa, joihin liittyi yöpymisiä.

Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat kaksikielisiä kuntia eli niissä asuu yli kahdeksan prosenttia ruotsia äidinkielenään puhuvia.

Kuntien virkakoneisto käyttää toisinaan käännöstoimistoja myös käännättämään suomenkielisiä asiakirjoja tai muuta materiaalia ruotsiksi.

Valtaosa tästä työstä on kuitenkin kuntien omien käännöspalvelutoimistojen tai virkamiesten vastuulla.

Tulkatuimmat kieliluettelot uutislinkissä!