Ydin vs Kello

No eipä se pelkkä kellotaajuuskaan kerro yhtään mitään, prosessoreissa kun on paljon muitakin ominaisuuksia.
Ihan noin heittona prossu x 2.0GHz pesee lattiaa prosessori y:llä, joka on 4.0GHz.

Tämän kyseessä olevan asian pitäisi nyt olla niin selkeä kuin voi olla. Kun ei muuta määritetä, oletaan prosessoreiden olevan samoja, moniytimisellä moniajo paranee, nopeammalla yksittäinen suorituskyky, mutta koska tänä päivänä niin moni ohjelma jo pystyy hyödyntämään ellei suorastaan vaadi useampaa ydintä, on yksiytiminen aika turha laite.

Yksi syy voi olla tekniikan tasossa.

Yleensä prosessorimallin elinkaari menee vähän niin, että julkistamishetkellä sitä myydään kovaan hintaan.. Niinkuin pitääkin, kun sen kehittelyyn on juuri polteltu läjittäin rahaa ja tuotantolinjojen perustaminenkin on maksanut monta rahaa.

Pikkuhiljaa uudemmat mallit kuitenkin siirtävät ikääntyvän mallin vähintäänkin keskitasolle, jolloin siitä ei kehtaa enää paljoa pyytää. Valmistusta kannattaa usein kuitenkin jatkaa, kun iso osa kuluista tulee juuri alkuvaiheessa, sen jälkeen tuotantohinta per kappale on huomattavasti edullisempi. Ja sitten se viimeinen keino on tehdä siitä "uusi malli" käytännössä ylikellottamalla. Käytännössä varmaan suurin osa prosessorimalleista syntyy tällä tavalla, vanhoja kellottamalla. Tässä on kuitenkin silti pieni ero itse kellotettuun ja tehtaan kellottamaan, nimittäin tehdas takaa prosessorin toimivan nimellisnopeudellaan. Kun kellotaajuutta nostetaan, niin käytännössä "hävikkiä" tulee enemmän, tosin, mikäli korkeammalla kellotaajuudella kompuroiva yksilö toimii moitteetta hitaampana, voidaan se silti myydä sillä nopeudella millä se toimii.

Sama juttu koskee moniytimisiä. Käytännössä esimerkiksi 3 ytimistä prosessoria ei ole olemassakaan, on vain neliytimisiä joissa yksi niistä neljästä ei toimi kunnolla, joten se poistetaan käytöstä ja myydän kolmella toimivalla ytimellä.

Viimevuosina prosessoreiden ja ohjelmien kehitys on vienyt siihen suuntaan, että yksiytimisiä prosessoreita harva enää oikeastaan ostaa uutena. 2-4 ytimisiä on ollut jo ~10 vuotta, käytännössä tämän voisi tiivistää niin, että ytimien määrä on pikkuhiljaa lisääntynyt. Mikä taas tarkoittaa sitten sitä, että on olemassa suht hyvä todennäköisyys sille että useampi ytimiset prosessorit edustavat uudempaa tekniikkaa. Niitä ei ole vielä ehditty kellottaa samalla tavalla kuin vanhempia malleja..

Mutta ei tuo nyt niin yksinkertaista ole melkeinpä väitän että osa 8 ytimisistäkin pyörii jo 4 GHz vauhdilla.

Toisaalta, kellotaajuus ei oikeastaan ole sama asia kuin vauhti. Yksi olennainen ongelma on siinä, että kyse on puhtaasti prosessorin nopeudesta, mutta pelkällä prosessorilla ei tee juuri mitään. Prosessori tarvitsee dataa että se voi tehdä niitä laskutoimituksia ja niiden laskujen tulokset pitää saada ulos sieltä. Joskus muinoin x86-kaudella data prosessorin ja keskusmuistin välillä liikkui ns. etuväylän kautta, sen ja prosessorin välinen nopeusero määriteltiin nk. "kertoimella", joka taisi olla luokkaa 3-4. Siinä vaiheessa kun AMD ja Intel lähtivät kisaamaan niistä ensimmäisistä gigahertsikoneista joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla, rävähtivät "kertoimet" jonnekin 7-9 tienoille muistaakseni. Ja tässä vaiheessa vaikutukset alkoivat jo näkyä, koneet toki olivat huomattavasti tehokkaampia kuin vanhat 486:set, mutta eivät kuitenkaan lähellekään 10 kertaa tehokkaampia, kuten olisi voinut kellotaajuuden perusteella kuvitella. Suorituskyvyn ja kellotaajuuden välinen korrelaatio alkoi heiketä ihan siitä syystä että prosessorille ei kyetty enää syöttämään dataa riittävän nopeasti kun se toimi miltei 10 kertaa nopeammin kuin koneen muut osat.

Juuri tästä syystä trendi alkoikin pikkuhiljaa muuttua, kellotaajuuden kasvu hidastui ja panostettiin entistä enemmän mm. muistien toimintaan. Näihin aikoihin ilmaantuivat esimerkiksi ns. DDR-muistit, jotka tuplasivat muistien siirtokapasiteetin. Muistiväylä taidettiin lisäksi erottaa ihan omaksi osakseen ja sen nopeutta ryhdyttiin kasvattamaan. Lisäksi prosessoreiden sisälle alettiin rakentamaan eritasoisia välimuisteja.

Lopulta kellotaajuudessa alettiin näkemään jopa ajoittaisia laskuja, ja suorituskyvyn ja kellotaajuuden viimeinenkin yhteys alkoi olla aikalailla historiaa.. Sinänsä toki mikään ei ole muuttanut sitä että kellopulssi edelleen rytmittää koneen toimintoja ja samalla teknologialla se tarkoittaa edelleen sitä, että mitä tiheämpi pulssi sitä enemmän suorituskykyä.. Mutta prosessorimalleja ei juurikaan voi enää kellotaajuudella verrata.

Ehkäpä ainoa poikkeus tähän sääntöön on se, että samaan tekniikkaan perustuvia prosessoreita voi verrata kellotaajuuden perusteella. Toisaalta, kuten aiemmin totesin nämä "rinnakkaismallit" ovat usein käytännössä ihan sama malli ja tulevat jopa samalta tuotantolinjalta. Nopeusluokat sitten arvotaan kulloisenkin kysynnän ja testitulosten perusteella. Periaatteessa tämä toki mahdollistaa sen vaihtoehdon, että ostamalla tietystä mallisarjasta sen halvimman, sen saattaa saada "ylikellottamalla" toimimaan ihan yhtä nopeasti kuin sen nopeimman version.. Mutta ei välttämättä, se miten nopeasti prosessorin saa toimimaan voi riippua ihan yksilöstäkin. Sinne "alelaariin" siivotaan kaikki ne joita tehdas ei saa toimimaan sillä suurimmalla nopeudella. Tehtaan laatutesteissä on tosin varmastikin sen verran "varmuuskertoimia", että prosessori kuin prosessori kellottunee varmasti ainakin hieman, mutta sama pätee usein sitten myös niihin malliston nopeimpiinkin, eli kalliimpi on silti usein parempi.

http://cpuboss.com/cpus/Intel-Core-i7-4930K-vs-AMD-FX-6350

Tou aika kuvaava kuinka paljon kaksi kuusi ydintä sisältävää prosessoria voi poiketa toisistaan. Toinen maksaa lähemmäs 500 € ja halvempi AMD taas pikkuisen päälle 100€

Jotta asia ei olisi niin helppo kannattaa tutustua laajemmin valikoimaan koska myös vanhemmat käytetyt ovat aivan riittävän tehokkaita normi käyttöön ja sellaisen löytäminen on mahdollista kun netissä kaupataan kkaikkea nykyisin.

Kun tällaista prosessoria metsästää kannattaa katsoa näitä taulukoita joka kertoo prosessorin sijoituksen eli sen kuinka tehokas se on.

http://www.anandtech.com/bench/product/836?vs=698

http://www.anandtech.com/bench/product/47?vs=698

Myös siijen mitä tekee koneella alkaa olla todella paljon merkitystä. Kun osaa katsoa mitä tehoa tarvitsee niin voi valita helposti sellaisen prosessorin joka tarjoaa juuri sitä tehoa mitä itse koneelta tarvitsee ja suhteellisen halpaan hintaan vieläpä.

Tästä kartasta selviää juuri tuo ettei kellotaajuus välttämättä kerro kaikkea prosessorin tehosta.
http://www.cpubenchmark.net/high_end_cpus.html
Aika hyvä lista mielestäni koska se kertoo missä kohtaa nykyinen prosessori on ja sen kuinka tehokas mahdollinen uusi prosessori on. Hyvä muistaa myös se että prosessorit ovat nykyisin todella tehokkaita jo halvassa hintaluokassa.
Nykyään ei todellakaan tarvitse maksaa paljoa saadakseen hyvin tehokkaan prosessorin.

Itse hankin viime syksynä 30€ prosessorin jossa 4 ydintä ja täysin riittävästi tehoa minun tarpeisiin.

http://www.cpubenchmark.net/cpu.php?cpu=AMD Phenom II X4 965&id=370

Tämä yksilö kellottui helposti 4.2GHz lukemiin kun vakio kellot ovat 3.4GHz. Muistit tosin tuntuivat rajoittavan kellottuvuutta. Olisi siis paremmilla nopeilla muisteilla voinut kellottua vieläkin korkeammalle kellotaajuudelle.

Lisäksi hyvä puoli on että voi tarvittaessa ostaa tehokkaamman prosessorin koska emo tukee myös näitä uusia kahdeksan ydintä sisältäviä prosessoreita.

http://www.cpubenchmark.net/cpu.php?cpu=AMD FX-8320 Eight-Core&id=1782

http://www.cpubenchmark.net/cpu.php?cpu=AMD FX-8350 Eight-Core&id=1780

Kukin taaplaa näiden kanssa tyylillään ja mielipiteitä on monia. Yleensä voisi antaa neuvoksi että halvempi on parempi. Turha maksaa huipputehosta jos ei todella tarvitse sitä. Päivittäminen on helppoa ja uudet tehokkaat mallit tulevat niin nopeasti markkinoille että vanhat eivät ole edes vielä kunnolla sisään ajettuja kun uutta jo tulee tarjolle.
UUsien ja tehokkaiden mallien hinnat myös putoavcat todella nopeasti joten tarkka silmäinen ostaja tekee hyviä ja halpoja ostoja. Toivottavasti oli jotain apua.

1 ydin 2 Ghz on sama asia kuin 2 ydintä 1 Ghz!

(c) LinusTechTips