Huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä kuin mitä yv-onnettomuus voi sattua tapahtuu että tuulivoimala kaatuu ja tappaa sen alle jäävät ihmiset.
Yhden tuulivomalan kaatuminen voi hyvinkin tappaa 500 ihmistä, niin kauan kuin niiden lähelle menemistä ei ole estetty millään tavalla.
Yhden kuoleman kustannus on n. 2 M EUR. Jokaiselta tuulivomalalta pitäisi vaatia 1000 000 000 EUR pantti mahdollista onnettomuutta varten. Tai vaihtoehtoisesti vakuutus ko. summalle.
Järjetöntä?
Ei ollenkaan järjettömämpää kuin joiden tahojen vaatimus siitä ydinvoimaloiden olisi otettava vastaavat vakuutukset kaikkia mahdollisia ja mahdottomia tilanteita varten.
Yhden tuulivomalan kaatuminen voi hyvinkin tappaa 500 ihmistä, niin kauan kuin niiden lähelle menemistä ei ole estetty millään tavalla.
Yhden kuoleman kustannus on n. 2 M EUR. Jokaiselta tuulivomalalta pitäisi vaatia 1000 000 000 EUR pantti mahdollista onnettomuutta varten. Tai vaihtoehtoisesti vakuutus ko. summalle.
Järjetöntä?
Ei ollenkaan järjettömämpää kuin joiden tahojen vaatimus siitä ydinvoimaloiden olisi otettava vastaavat vakuutukset kaikkia mahdollisia ja mahdottomia tilanteita varten.
Vastaukset 70
Vanhimmat
Mutta suomen ydinvoimaloiden korvausvastuu on kyllä surkea: saksassa 10-kertainen.
lisäksi kanneaika ydinvoimaloita vastaan on vain 10 vuotta, jona aikana syöpää ei edes ehdi havaita. valtiota vastaan se on 30 vuotta.
tilanne on käyny jo niin noloksi suomen osalta, että jonkinlainen muutos on tulossa. korvausvastuuta noin 3-kertaistetaan ja kanneaikaa pidennetään.
rosvoaminen kansan kukkarosta siltikin jatkuisi.
"Mutta suomen ydinvoimaloiden korvausvastuu on kyllä surkea: saksassa 10-kertainen."
Varmaankin ihan totta, ja saksahan on muutenkin hyvä esimerkki ydinvoimaan kielteisesti suhtautuvasta maasta...
Sähkönhinta nousee, ja tavalliset kansalaiset valittavat, kun sähkölaskut kallistuvat. Samaan aikaan sähköntuottajat puolestaan ilmoittavat tylysti, että sähkön hinta tulee nousemaan vielä useammalla prosentilla.
Toisaalla saksalaiset rakentavat jo uusia johtoja ulkomaille, että voitaisiin tuoda ulkomailta halpaa sähköä.
kun nyt niin ystävällisesti avasit keskustelun tuulivoimasta, niin kerronpa tässä jossain kuulemani jutun: joku oli valmis tilaamaan hesarin, jos sen valmistaminen tapahtuisi tuulienergialla.
minäkin voisin tilata tuulivoimahesarin :)
Hesaria ei voi tuottaa tuulivoimalla koska se on liian epäluotettava ja kallis tuotantomuoto.
Sinä et tätä ymmärrä, Ruotsin poliitikot eivät tätä ymmättä. Suurin osa Suomen eduskunnasta kuitenkin ymmärsi tämän.
Ydinvoimalat pelaa uhkapeliä, jossa ei voi hävitä muut kuin tavallinen kansa.
Yv on ehdottomasti turvallisin tapa tuottaa sähköä sen jälkeen kun vesivoimavarannot on hyödynnetty.
Tälle tosiasialle et vielä kertaakaan ole onnistunut löytämään vastaväitteitä.
siinä koko ydinvoiman hyvät puolet.
kummallista, että vielä joku aika sitten haukuit ydinvoimaa myös sen kalleuden takia.
Koittasit pitää linjasi jotenkin johdonmukaisena tai pidä turpasi kiinni.
Sinunlaiset katkeroituneet työttömät pitäisi viedä hoitoon. Ehkä teistä sitten voisi olla taas joksikin muuksikin kuin yhteiskunnan elätiksi.
hyvä puoli kenelle hyvä puoli
hohhoijakkaa
... planeetalla on itseasiassa korkeariskistä uhkapeliä, jonka panoksia ei ydinvoimankäyttö paljoakaan nosta.
Meteoriitit, ydinsota, ilmaston lämpeneminen, saastuminen, ihmisten kaikenlaisen kuormituksen lisäys.......
jos vakuutusyhtiö vakuuttaa siltä pitää löytyä varoja korvaukseen. Eli vaikka riski on äärettömän pieni niin mielettömän suureen korvaussummaan on kuitenkin kerättävä rahaa.
Korvausvastuun asettaminen ydinvoimalalle on vakuutusyhtiöille varsinainen jättipotti. He eivät koskaa joudu sitä maksamaan mutta saavat kuitenkin luvan kerätä summaa.
Korvausvastuun vaatiminen vain ydinvoimalta on poliittisesti tarkoituksenhakuista toimintaa niin kauan kuin muilta energiantuotantomuodoilta ei vaadita samaa. Nykyään tuulivoimala tai biopoltto saa tappaa vaikka miljoona ihmistä ilman että kukaan vaatii korvauksia. Suurin korvaus suorassa onnettomuudessa on se mitä tavannomaiset vakuutukset kattavat tai se mitä yrityksen varat antavat myöten ennen konkurssia.
käytännössä kaikki muut maksaa omaisuudellaan ja vakuutuksella. ydinvoima ei millään.
Millään energiantuotantomuon laitoksella ei ole niin suurta omaisuutta että pystyisi ottamaan vakuutuksen niitä vahinkoja vastaan mitä ne aiheuttavat tai voivat aiheuttaa.
Polttaminen aiheuttaa vahingot 100% varmuudella. Ydinvoimala ei edes teoriassa pysty aiheuttamaan ko tuhoja mitä vaadit että se korvaisi. Tuulivoimala kuitenkin aika suurella varmuudella kaatuu ja tappaa alla olevat ihmiset.
miksi ydinvoimaloille sallitaan moinen rosvoaminen?
ja miksi ne ei vastaa omaisuudellaan? isonki paukun jälkeen hommaa voidaan jatkaa ihan muina rosvoina.
YKSI (1) MYLLY. Huom. Ketään ei jäänyt alle.
Että niinkin vaarallista että jopa länsimaissa tapahtuu onnettomuuksia. Hullun tuurilla selvittiin tällä kertaa. Ajattele jos sielä olisi juuri ollut päiväkotiryhmä kevätretkellä katsomassa myllyä.
muistinkin jutun, joka pitää korjata: jossain on lentänyt myllyn jarrusiiveke noin 200m:n päähän. epävarmana kertoilin joskus, että olisi ollut siipi - ei tuntunut uskottavalta, painaa liikaa.
siivistä irtoileva jää on tuulimyllyjen turvallisuustekijä, josta ei ole paljon puhuttu. 300-400m suojaetäisyys riittää hyvin. toisin kuin ydinvoimalan 5km ja 20km suojavyöhykkeer ja varoalueet.
Ydinvoimalasta ei lennä mitään murikkaa arvaamatta jonkun päähän. Mahdollisesta onnettomuuden aiheuttamasta vaarasta tiedotetaan hyvissä ajoin.
Laitosten tehotkin ovat eri luokkaa. Ydinvoimaloita ei tarvitse rakentaa sadoittain pitkin rannikkoa ja tuntureita.
"Ydinvoimalasta ei lennä mitään murikkaa arvaamatta jonkun päähän."
no en nyt kyllä ajatellukkaan että esimerkiksi reaktori tai turppini tai generaattori lentelis sieltä :)
enemmänki aattelein semmosii näkymättömii ja muutenkin aistein havaitsemattomia tappavia partikkeleita. alkuvaiheessa voisi kyllä lämmön aistia.
ydinvoimaloiden rakentamisesta tuli mieleen naapurikisa. suomi ja venäjä voisivat kilpaa rakentaa ydinvoimaloita omalle puolelle rajaa, kun kerran nyt on alkuun päästy. arvaa kumpi voittais :)
mutta luopuisko suomi vieläkään maaminoista? olishan rajalla jo vähän helkutinmoiset paukut.
Tuulivoimalan tuottamat linnunraadot ovat myöskin merkittävä turvallisuustekijä. 100 m tippuva kuollut laulujoutsen tekee pahaa jälkeä.
Vielä äsken mainostit että tuulivoimalan vieressä voi oleskella ilman ongelmia. Nyt puhutaan jo että voimala tarvitsee n 1 km2 varoalueen.
Päätä jo miten valehtelet.
"mutta luopuisko suomi vieläkään maaminoista? olishan rajalla jo vähän helkutinmoiset paukut. "
Mitkä ihmeen paukut? Uskoisit jo että ei niitä ydinvoimaloita saa räjähtämään.
"Tuulivoimalan tuottamat linnunraadot ovat myöskin merkittävä turvallisuustekijä. 100 m tippuva kuollut laulujoutsen tekee pahaa jälkeä."
saisko jotain faktatietoa, noista linnuista.
"
Vielä äsken mainostit että tuulivoimalan vieressä voi oleskella ilman ongelmia. Nyt puhutaan jo että voimala tarvitsee n 1 km2 varoalueen.
Päätä jo miten valehtelet.
"
enpä muista tuollaista mainostaneeni. Asiassa on kyllä sikäli perää, että esim. maanviljelyltä tuulivoima ei vie juuri mitään tilaa. elukat saa tyytyväisenä vaikka viilentää itseään myllyn varjossa.
suomessa on turvaraja tuulivoimalalle noin 300-400m. ihan varma en ole luvusta ja se todennäköisesti riippuu vähän paikastakin.
yhden neliökilometrin suoja-alue on käsitteenäkin käsittämätön. mitä suurempi voimala-alue olisi, sitä pienempi olisi suoja-alue. hohhoijakkaa, miten älyvapaata.
räjäyttämällä
Laske siitä itse mikä on sen energia kun se tippuu 100 metristä. Veikkaanpa että ei edes sinun umpiluukallosi kestäisi sitä.
Siinä ei nyt ole päätä eikä häntää. Älytön se kyllä on.
Tuulivomala räjähtää ja tappaa kaiken ympäriltään jos sen räjäyttää tarpeeksi suurella panoksella.
Äly hoi!
satukko tietään paljonko norsu painaa?
kyllä muut ymmärtää
no olipa hyvä että tuli puheeksi'
hohhoijakkaa
kun näkevät että sinä olet sen kirjoittanut. Ymmärtävät että siinä ei ole mitään järkeä.
sittenhän ei tullut turhaan kirjoteltuu
Ja sekä norsulla että laulujoutsenella on huomattavasti enemmän älyä kuin sinulla.
montako laulujoutsenta tiedät törmänneen tuulimyllyyn?
faktaa, ei lässytystä, kiitos
Et ole vielä tuonut mitään uutta tälle palstalle.
Tai oikeastaan...
Olen tullut entistä enemmän vakuuttuuneeksi siitä uusiutuvat ovat hörhöilyä. Ennen kannatin tuulivoimaa ja biopolttoa kirkkain silmin. Sinä olet saanut minut vakuuttuneeksi siitä että niistä ei ole kuin rahanmenoa ja saasteita.
Vuoden 2003 loppuun saakka. Tuulimyllyt ovat suurin syy laulujoutsenen uhanalaisuuten.
www.tly.info/ajankohtaista/Toimintakertomus-2003.pdf
elämän tarkoitus on lajin säilyminen.
se on yhteistä kaikelle elämälle.
yksilön elämä ja kuolema on lajin säilymisen kannalta yhdentekevää, samoin kuin yksilön tekemiset ja tekemättä jättämisetkin.
voi tuntua musertavalta todeta itsensä turhaksi. niin se vain on. pohjimmiltaan. ja yksilökeskeisesti katsoen.
odotan mielenkiinnolla sivun avautumista
kun et osaa tai halua avata linkkejä.
Ehkäpä siellä peruskoulussa opetettaisiin.
"The page cannot be found" on ulkomaan kieltä ja tarkoittaa suomeksi että olet idiootti.
mutta silti odottelen
Kukaan vastakkaisen sukupuolen edustaja ei koskaan kiinnostu sinusta siinä määrin että ryhtyisi lisääntymispuuhiin kanssasi. Tämä on yhteiskunnan ja ihmiskunnan hyväksi.
Toisilta oppiminen ei vain onnistu.
pienellä kikalla sain dokumentin esiin.
Pieni ongelma: ei lukuja laulujoutsenista.
"
Tämä on html-versio tiedostosta http://www.tly.info/ajankohtaista/Toimintakertomus_2003.pdf.
G o o g l e kääntää sivut automaattisesti html-muotoon.
Luo linkki tai tallenna kirjanmerkki tälle sivulle käyttämällä linkkiä: http://www.google.com/search?q=cache:dQbhEqsuBY0J:www.tly.info/ajankohtaista/Toimintakertomus_2003.pdf tly toimintakertomus&hl=fi&lr=lang_fi
Googlella ei ole mitään suhteita tämän sivun tekijöihin eikä se ole vastuussa sivun sisällöstä.
Nämä hakutermit on korostettu: tly toimintakertomus
--------------------------------------------------------------------------------
Page 1
Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.TOIMINTAKERTOMUS 20031Turun lintutieteellisen yhdistyksen päätehtäviä vuonna 2003 olivat havaintojen keruu ja julkaiseminensekä lintuasematoiminnan ylläpitäminen. Yhdistystoiminnan oleellisena osana olivat myös kokoustenjärjestäminen ja jäsenlehden julkaiseminen.Pitkäaikainen, jo vuosia kestänyt projekti Varsinais-Suomen Linnut-kirjan julkaisemiseksi saatettiinloppuun ja kirja ilmestyi myyntiin maaliskuussa.TLY:n kotisivu-uudistus saatettiin valmiiksi ja uudet sivut julkistettiin marraskuussa.HallintoAlla yhdistyksen hallituksen kokoonpano ja tehtävät kertomusvuonna. Nimen perässä läsnäolothallituksen kokouksissa. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana kaikkiaan yhdeksän kertaa.Käsiteltyjä asiakohtia merkittiin pöytäkirjoihin yhteensä 104.Totti Toiskallio 8/9 puheenjohtaja, Tiira- ja tiedotevastaava, TS:n palstan kirjoittaja sekä kotisivustonajankohtaista-osion päivittäjäRauno Varjonen 7/9 jäsen, suojeluvastaavaTimo Heiskari 7/9 , sihteeri, lintulautakisaHannu Allonen 9/9 rahastonhoitaja, kotisivuston kehitys sekä ylläpitoEsko Gustafsson 7/9 jäsen, kotisivuston kehitys ja projektivastaavaEmma Kosonen 8/9 jäsen, myynti- ja kokousvastaavaPekka Lehti 3/9 jäsen, Jurmon asemanhoitajaMikko Oivukka 3/9 jäsen, jäsenasioiden hoitajaKalle Rainio 8/9 jäsen,varapuheenjohtaja, Ukulin päätoimittaja, Jurmon vara-asemanhoitaja,kotisivuston kehitysSeuraavilla toimikunnilla oli toimintaa vuonna 2003:Aluerariteettikomitea (ARK): pj. Jyrki Normaja, Jukka J. Nurmi sihteeri. Jäsenet: Pekka Alho, RamiLindroos ja Janne Riihimäki. Kokoonpano muuttui 15.4. kokouksessa siten, että Rariteettikomiteanjäseneksi siirtyneen Jyrki Normajan sijalle valittiin Pekka Alho puheenjohtajaksi ja ARK:n uudeksijäseneksi Kalle Rainio. Aluerariteettikomitea kokoontui 3 kertaa ja kokouksissä käsiteltiin 68havaintoa.Petolintutoimikunta: pj. Seppo PekkalaJurmon asematoimikunta: pj Pekka LehtiHavaintotoimikunta: Esko Gustafsson, Sampo Kunttu (puh.joht), Esa Lehikoinen, Kalle RainioVarsinais-Suomen Linnut tekijät: Tapio Aalto, Pekka Alho, Esko Gustafsson, Hannu Klemola, JarmoLaine, Esa Lehikoinen, Jyrki Normaja, Tapani Numminen, Kalle RainioLisäksi yhdistyksessä toimivat:Sampo Kunttu, aluevastaava, havaintoarkiston hoitajaArto Kalliola, jäsenrekisteriLauri Nikkinen, retkivastaava, lehtiarkistonhoitaja
--------------------------------------------------------------------------------
Page 2
Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.TOIMINTAKERTOMUS 20032TLY:n BirdLife-edustajina toimivat vuonna 2003 Arto Kalliola, Panu Kunttu, Sampo Kunttu, TottiToiskallio sekä Juha Vuorinen.JäsenistöYhdistyksellä oli vuoden 2003 lopussa kaikkiaan 492 jäsentä, joista perhejäseniä 31, ainaisjäseniä 11ja kunniajäseniä 6. Nuorisoikäisiksi oli ilmoittautunut 30 jäsentä (25 varsinaista,5 perhejäsentä ja 1ainaisjäsen).Julkaisutoiminta ja tiedottaminenJäsenlehti Ukulia toimitti Kalle Rainio. Vuoden aikana julkaistiin vuoden 2002 kaksoisnumero, jonkasivumäärä oli 66.Jäsentiedotteita lähetettiin vuoden aikana kaksi. Yhdistyksen toiminnasta tiedotettiin lisäksi Tiira-lehden yhdistyspalstalla sekä Yhdistyksen kotisivuilla ja Turun Sanomien Treffi-liitteessä.Ukuliverkko toimi jäsenistön aktiivisena tiedotuskanavana.Lisäksi yhdistyksen jäseniä esiintyi useaan otteeseen radiossa kertomassa linnuista.Yhdistyksen kokouksetYleiskokouksia järjestettiin vuoden aikana neljä. Sääntömääräisinä niistä kolme; yksi keväällä sekäkaksi syksyllä. Kokoukset järjestettiin Turun yliopiston Luonnontieteiden talo I:ssä.Kokouksien pitopäivät ja osanottajamäärät:1. Kevätkokous 20.3.2003 ; 20 henkeä2. Kevätkokous 24.4.2003; 9 henkeä1. Syyskokous 30.10.2003 ; 30 henkeä, poikkeava pitopaikka: Dentalia-sali2. Syyskokous 20.11.2003 ; 18 henkeäKokouksissa kuultiin ja nähtiin seuraavat esitykset:1. kevätkokouksessa Turkka ja Terhi Korvenpää: Lintukuvia Australiasta ja Uudesta Kaledoniasta2. kevätkokouksessa Ville Salakka: Lintuvuosi1.syyskokokouksessa Jorma Tenovuo: Miten erotat Suomen ensimmäisen vuorikirvisen eri-pukuisista luotokirvisistäToisen syyskokouksen yhteydessä pidetyssä määrittäjämestaruuskilpailussa Kalle Rainio esittikuvasarjan kotimaisista linnuista. Kisan kärki oli: Jyrki Normaja 127p, Markus Ahola 126p,Sampo Kunttu 118p, Totti Toiskallio 116p, Mikko Tamminen 109pJurmoVuosi 2003 oli ensimmäinen täysi kalenterivuosi uudella asemalla. Kuluneen vuoden aikana valmistuiuusi kompostivessa yhteistyössä Mattssonien kanssa n. 50 metrin päähän uudesta asemasta.Myöhemmin hyvin palvellut ja legendaarinen ”Männikön Vessa” purettiin maanomistajientoivomuksesta. Aseman aurinkokenno- ja tuulivoimala otettiin käyttöön toukokuussa. Järjestelmätoimi moitteettomasti syksyyn asti, mutta tämän jälkeen järjestelmä on toiminut oikullisesti javajaatehoisesti.Maanomistajan toivomuksesta vanha asema purettiin loppukesällä ja syksyllä. Joitakin purkutöitä jäivielä vuodelle 2004, mutta todellisuudessa vanhaa asemaa ei enää ole. Talven 2003-2004 polttopuutsaatiin näin puretuista entisistä rakennuksista ja edellistalven ostopuuhun ei tarvinnut turvautua.
--------------------------------------------------------------------------------
Page 3
Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.TOIMINTAKERTOMUS 20033Monia muita pienempiä rakentamisprojekteja toteutettiin myös. Mm. pihaa siistittiin ja väliaikaisiaaitoja rakennettiin.Huhtikuussa asemanhoitaja, vara-asemanhoitaja ja perusmiehittäjä Jari Helstola osallistuivatkutsuttuina kylätoimikunnan kokoukseen Mattssonin tuvassa ja aseman väki sai vastata kiperiinkinkysymyksiin liittyen aseman miehittäjien toimintaan ja erityisesti rengastajien toimintaan. Kokoussujui kuitenkin erinomaisessa hengessä ja aseman voi sanoa saaneen kyläläisten luottamuksen tässäkinkokouksessa. Miehittäjiltä edellytetään erityisesti hienovaraisuutta liittyen kyläläisten kotirauhaan – eikiikarointeja pihoille ja kohti ihmisiä !Miehittäjien toiminta oli vuonna 2003 kiitettävää joitakin pieniä huomautuksia lukuun ottamatta: uusikompostivessa on näköjään hiukan liiankin ”tekninen” ja ohjeistusta monissa muissakin asioissa voiparantaa. Toisaalta aseman miehittäjiltä toivotaan oma-aloitteisuutta ja järjen käyttöä ilmanohjeistustakin.Miehitysvuorokausia oli yhteensä 263 (ks. Taulukko). Tammikuussa oli miehitystä vain viitenäpäivänä mutta helmikuussa jo 15 päivänä. Miehitys oli keväällä katkotonta 18.3.-16.6. Syyskaudenmiehitys oli hieman katkonaisempaa mutta silti elo- lokakuussa miehitystä oli yli 20vrk/kk.Suon reunan pensaikkoihin tehtiin 15 verkkopaikkaa, jota varten hankittiin uudet verkkokepit, jotkaolivat käytössä toukokuun alusta lähtien ja elo-lokakuussa rakennettiin pitkospuut. Samaan aikaanjatkettiin mahdollisuuksien mukaan rengastusta männikön verkkopaikoilla paikkojen välisen vertailunmahdollistamiseksi. Vuoden rengastussummaksi tuli 8835 joka on 4. suurin Jurmon lintuasemanhistoriassa. Länsireitin laskijoilla on lupa Metsähallitukselta laskea linnut länsipäässä myösrauhoitusaikana 1.4.-31.7. Tämä lupa koskee myös rengastusta samalla alueella samaan aikaan.Taulukko . Miehitys- ja rengastusaktiivisuus Jurmon lintuasemalla vuonna 2003tamhelmaahuhtoukesheielosyylokmarjouyhtMiehitystä51520303125222823232120263Rengastusta001113015011141724105RetketSuunniteltu syysretki peruuntui vähäisen osanottajamäärän takia.RallitVuoden aikana järjestettiin kolme rallia.Kevätralliin 10.5 osallistui yksi joukkue Kesäralli pidettiin 4.-5.7. Rallikunniksi arvottiin Halikko, Marttila ja Paimio. Joukkueita oli yhteensä 17. Talvirallijärjestettiin 6.12. ja joukkueita oli samoin 17. Syysrallin sijaan järjestettiin staijikisa,josta tiedot kohdassa “muuta”Lintulautakisa järjestettiin ensimmäisen kerran vuodenvaihteen molemmin puolin, päättyen 15.2.2003.Kisassa on tarkoitus kerätä mahdollisimman monta lintulajia, jotka käyvät ruokinnalla tai sen vaikutus-piirissä. Kisaan osallistui 59 ruokintaa. Kisan voitti Jukka Tobiasson Korppoosta 40 lajillaUusi lintulautakisa alkoi 15.11.2003.
--------------------------------------------------------------------------------
Page 4
Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.TOIMINTAKERTOMUS 20034SuojeluSuojeluasioita yhdistyksessä hoitivat suojeluvastaava Rauno Varjosen lisäksi Jouko Lehtonen, VilleVasko ja Panu Kunttu. Tämä kokoonpano kokoontui kerran huhtikuussa ideoimaan suojelupuolentoimia.Yhdistyksen edustaja oli paikalla seuraavissa tilaisuuksissa:9.4. Särkisalossa Makarlanjärvelle perustettavan luonnonsuojelualueen kuulemistilaisuudessa,15.5. Turussa Rauvolanlahden ja Friskalanlahden luonnosuojelualueiden perustamista koskevassakuulemistilaisuudessa, 20.5. Turussa Ruissalon hoito- ja käyttösuunnitelman kuulemistilaisuudessasekä 16.11. Pyhärannan yleiskaavan esittelytilaisuudessa.Topinojan lokkien ampumisluvasta valitettiin maaseutuelinkeinojen valtuuskunnalle ja sen hylkäävästäpäätöksestä edelleen Korkeimmalle Hallinto-oikeudelle; jälkimmäinen valitus tehtiin BirdLife Suomenavustuksella. Valitus oli vuoden loppuun mennessä yhä KHO:n käsittelyssä.Kirjallisia lausuntoja annettiin Lemun Aitsaaren ranta-asemakaavasta, Rauvolanlahden jaFriskalanlahden suojelualueiden perustamisesta sekä Ruissalon hoito- ja käyttösuunnitelmasta.Lisäksi Panu Kunttu antoi lausunnon Metsähallituksen hoito-ja käyttösuunnitelmasta Kurjenrahkankansallispuistolle.Yhdistykseltä pyydettiin lintuhavaintoja Salon itäisen ohikulkutien yleissuunnitelmaan ja Yläneenkunnan alueella vuonna 2004 järjestettävää Hiisirasti-suunnistuskilpailua varten. Kummassakintapauksessa annettiin kirjallinen vastine havaintojen pyytäjille.Mynälahden hoitoa jatkettiin aiempien vuosien tapaan. Silakkarin niittyä ja edustan vesialuettaniitettiin ja vesirajaa äestettiin. Erityisesti äestys on parantanut syyslinnustoa oleellisesti aiemmistavuosista. Hoidosta vastasi Jukka Sillanpää.TutkimustoimintaJäsenistö osallistui usealla taholla suoritettuihin linnustokartoituksiin sekä Helsingin eläinmuseonvaltakunnallisesti koordinoimiin talvilintulaskentoihin ja muihin linnustoseurantoihin.Talvilaskentojen tuloksia koottiin kotisivuille. Syyslaskennan tuloksista tehtiin lehdistötiedote.Vastaavana toimi Esko Gustafsson.TLY toteutti selkälokkikartoituksen (selkälokki oli BirdLifen vuoden projektilaji).Selkälokkivastaavana oli Rauno Varjonen. Yhdistyksen omana projektilajina oli laulujoutsen, jonkapesimäkanta selvitettiin. Vastaavana toimi Asko Suoranta.Tammi-helmikuun vaihteessa kartoitettiin maakunnan kaikkien pienten taajamien linnut. Yhteensä eritaajamia laskettiin 139. Laskematta jäi käytännössä vain viisi isointa kaupunkia, Naantali, Raisio, Salo,Turku ja Uusikaupunki. Laskennan toteuttivat Esko Gustafsson ja Asko Suoranta. Asiasta tehtiintiedote ja laskennat ylittivät myös valtakunnallisen tiedotuskynnyksen.
--------------------------------------------------------------------------------
Page 5
Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.TOIMINTAKERTOMUS 20035Metsästyksen vaikutuksen selvittämiseksi laskettiin 18 paikan linnusto ennen ja jälkeensorsanmetsästyksen alun elokuussa. Hankkeesta vastasi Esko Gustafsson.Tutkimustoimikunta kokoontui Yliopistolla 18.11. jolloin keskusteltiin mm seuraavista aiheista:Minkälaisia harrastajatutkimuksia TLY järjestää tulevaisuudessa? Pohjana käytettiin Varsinais-Suomen linnut- kirjaa tehdessä esiin tulleita puutoksia maakuntamme lintutietämyksessä.Päätettiin että v. 2004 projektilajit ovat pikkutylli ja törmäpääsky. Koska laulujoutsen on BirdLifeSuomen projektilaji 2004, myös laulujoutsenen esiintymisen selvittämistä jatketaan.Lisäksi päätettiin organisoida Pohjanlahden ilta-arktikatutkimus keväällä yhdessä raumalaisten japorilaisten kanssa.HavaintoarkistoArkistoon oli 31.12.2003 mennessä tallennettu yhteensä 310340 lintuhavaintoa, joista kuluvan vuodenaikana tallennettiin 9516 havaintoa. Havaintojen alhainen määrä johtuu siitä, että vuoden 2003 aikanaei tehty kuin kevät ja kesä 2001 katsaukset, joten muita havaintoja ei arkistoon siirretty. Vuoden 2003aikana ei arkistoon siirretty resurssipulan vuoksi esimerkiksi yhtään vuoden 2003 havaintoa.Lisäksi Jurmon lintuaseman havainnot tallennettiin yliopistolla, joten ne eivät ole mukana ylläolevissaluvuissa. Havaintojen ilmoittamisaktiivisuus pysyi aktiivisesti havaintoja karhunneenhavaintotoimikunnan ansiosta ilahduttavan korkeana.Vuoden 2003 painopistealue oli Internet-pohjaisen tietokannan kehitys. Tavoitteeksi asetettiin kehittääverkossa sijaitseva havaintokanta, jonne voisi ilmoittaa havaintoja suoraan selaimen avulla. Lisäksikäyttäjän tulisi nähdä kantaan ilmoittamansa havainnot ja pystyä muokkaamaan niitä. Arkistonuusimmat havainnot olisivat myös kaikkien selattavissa. Järjestelmän toteutuksesta vastasi Timo Koskiyhteistyössä Sampo Kuntun kanssa. Vuoden lopulla uusi järjestelmä oli jo testikäytössä. Uusijärjestelmä tulee helpottamaan huomattavasti arkistonhoitajan työtä ja nopeuttaa katsaustenkirjoittamisen aikataulua.TalousYhdistyksen talous oli toimintakertomusvuonna hyvä. Tärkein tulonlähde olivat edelleenjäsenmaksutulot. Jäsenmaksut olivat vuonna 2003 varsinaisilta jäseniltä €24 ja nuorisojäseniltä €18 .Perhejäsenmaksu oli €8 ja ainaisjäsenmaksu €300. Liittymismaksu poistettiin tästä vuodesta alkaen.Varsinais-Suomen Linnut - kirjan myynnistä saatiin €9327 nettotulot. Jonkin verran tuloja saatiinUkulin mainoksista, arkiston havaintojen myynnistä ja yhdistyksen myyntiartikkeleista. Suurin osayhdistyksen menoista kertyi jäsenlehti Ukulin kuluista. Tilikausi oli €10374,14 ylijäämäinen.Jurmon lintuaseman toiminta rahoitettiin lintuasemamaksuista saatavilla tuloilla. Jurmonlintuasemamaksu oli yhdistyksen jäseniltä €17 muilta €25 vuodessa. Aseman toimintaa tukevialahjoituksia ja avustuksia saatiin €1571MuutaYhdistyksen nimikkojoukkue osallistui 3.5. valtakunnalliseen Tornien Taisto kilpailuun RuissalonRantapromenadin lavalla. TLYn alueen muut osallistuneet tornit olivat : Paimionlahti (Paimio),Otajärvi (Kodisjoki), Mynälahti (Mietoinen), Kuustonlahti (Mietoinen), Halikonlahti (Salo),
--------------------------------------------------------------------------------
Page 6
Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.TOIMINTAKERTOMUS 20036Galtarbyviken (Västanfjärd), Mattholmsfladan (Parainen), Kuusistonlahti (Kaarina), Raisionlahti(Raisio), Rihtniemi (Pyhäranta), Rumarin säätutkatorni (Korppoo), Friskala (Turku), Omenajärvi(Suomusjärvi). Parhaiten sijoittui Paimionlahti sijalle 3.Syksyllä järjestettiin World Birdwatch viikonloppuna lokakuun 4. päivänä staijikisa. Kisaan osallistui8 joukkuetta seuraavissa paikoissa: Mynälahti (Mietoinen), Katanpää (Kustavi), Liesluoto(Uusikaupunki), Lövö (Dragsfjärd), Rihtniemi (Pyhäranta), Pyhäjärvi (Yläne), Kurkela (Kisko) jaPiikkiönlahti (Piikkiö).Uudet kotisivut avattiin marraskuussa osoitteessa www.tly.info, jolloin Hannu Allosen vuonna 1999toteuttamat ja siitä asti ylläpitämät kotisivut jäivät historiaan. Uusien kotisivujen teknisestätoteuttamisesta vastasi Jari Lehto, ulkoasun suunnittelusta Reija Heinonen ja yleisteksteistä EskoGustafsson.
"
perimmiltään vain lajin säilymisellä on merkitystä
hohhoijakkaa
Jatka etsimistä.
Olet turha. Et vain perimmiltään vaan myös siinä mielessä että kellään lajikumppaneistasi ei ole mitään iloa sinusta. Tuotat tuskin iloa edes itsellesi.
tuossa on kaikki mitä tiedostonimen perusteella saattoi hakee.
jos ei kohta rupee löytyyn, oot valehtelija. ota copu/pastella tekstiä ruutuun ainaki, kiitos
lajin säilymisen kannalta saatan olla hyvinkin merkityksellinen täällä.
niin se luonto toimii
Kyllä sä osaat!
Asia on ihan selvä.
"Suomen tuulivoimalat ovat vuoden 2003 loppuun mennessä tappaneet 523 kpl Suomen kansallislintua. Laulujoutsenet ovat uhanalaisia ja rauhoitettuja lintuja. Siksi tämä luku on erittäin merkittävä. Luvussa on mukana vain löydetyt kuolleet linnut. Haavoittuneet jotka omin avuin ovat päässeet pois sekä petojen viemät linnut eivät ole mukana luvussa. Luultavaa on siis että luku on oikeasti huomattavasti suurempi"
Lähde on siis turun lintutieteellinen yhdistys?
kopioin sinulle tekstin.
Mikään ei ilmeisesti riitä sinulle.
Lopeta jo se itkeminen!
Kysyin lähdettä vain varmuuden vuoksi. epäilen, että turun lintutieteellinen yhdistys ei ole varsinainen tiedon lähde, mutta ei sillä nyt niin suurta mertkitystä ole kuka tommosii kertoo. ollaan kaikki uskovinamme vielä.
toinen kysymys: siinä luki että vuoteen 2003 loppuun mennessä. mistähän vuodesta laskenta on alotettu?
"Suomen tuulivoimalat ovat vuoden 2003 loppuun mennessä tappaneet 523 kpl Suomen kansallislintua. Laulujoutsenet ovat uhanalaisia ja rauhoitettuja lintuja. Siksi tämä luku on erittäin merkittävä. Luvussa on mukana vain löydetyt kuolleet linnut. Haavoittuneet jotka omin avuin ovat päässeet pois sekä petojen viemät linnut eivät ole mukana luvussa. Luultavaa on siis että luku on oikeasti huomattavasti suurempi"
Itse kirjoitit:
"
523 kpl
Kirjoittanut: Koleta, 29.9.2004 klo 15.23
Vuoden 2003 loppuun saakka. Tuulimyllyt ovat suurin syy laulujoutsenen uhanalaisuuten.
www.tly.info/ajankohtaista/Toimintakertomus-2003.pdf
"
lainaamassasi kappaleessa ei sanottu, että "Tuulimyllyt ovat suurin syy laulujoutsenen uhanalaisuuten.". Keksitkö tuon itse?
Norsujen ja joutsenten painoja? Tarkkoja lukumääriä. Kuitenkin kun saat jonkin hyvän lähteen et vaivaudu lukemaan sitä.
Luuletko tosissasi että enään rupean kaivamaan mitään tietoja sinulle.
Tosiasia on että tuulivoimalat tappavat lintuja, erityisesti yömuuttajia. Lintujen joukossa on samoja lintuja kuin mitä luonnossa esiintyy.
Etsi itse lähteet!
"
Jo on ihme tyyppi
Kirjoittanut: Koleta, 29.9.2004 klo 20.15
Norsujen ja joutsenten painoja? Tarkkoja lukumääriä. Kuitenkin kun saat jonkin hyvän lähteen et vaivaudu lukemaan sitä.
Luuletko tosissasi että enään rupean kaivamaan mitään tietoja sinulle.
Tosiasia on että tuulivoimalat tappavat lintuja, erityisesti yömuuttajia. Lintujen joukossa on samoja lintuja kuin mitä luonnossa esiintyy.
Etsi itse lähteet!
"
Ne 523 laulujoutsenta nyt ensin kiinnostaa. Miltä ajalta ne oli? Siitä alkaen kun tuulivoimaa on alettu nyt hiljattain suomessa pikkusen tuottaa, siis 1996 vai 1997? No sovitaan aluksi että 10 vuoden aikana.
pieni päässälasku, pyöristäen. jos voimaloita ollu 10 vuotta ja vuosittain keskimäärin 30 myllyä (tällä hetkellä 87, mutta kasvu juuri nyt nopeaa), se tekisi vuodessa 523/10 = 52.3 laulujoutsenta/vuosi, joka siis lähteesi mielestä - mikä se lieneekään - on vakavin uhka lajin säilymiselle.
Joo. kuulostaako uskottavalta, kun lajiyksilöiden tarkkaa määrää ei tiedetä: suomessa pesii ehkä 4000 paria ja kaikenkaikkiaan saattaa olla 20000 yksilöä. joku 50 ennenaikaista vuosittaista kuolemaa tietenkin vaarantaa koko lajin olemassaolon, onhan se peräti jotain 2.5%% kokonaismäärästä jos tuo 20000 yksilöäkään on oikea luku. En mene takuuseen siitä, mutta ei taida takuuvarmaa lukua löytyä mistään.
myllyä kohti tuo tekisi yli 1 lintua/mylly/vuosi. Hälyttävän suuri luku, sillä muille linnuille ei oikein jää sijaa kuolla yhtään. Viranomaisarvion mukaan Suomessa kuolee suuruusluokkana 0.1 lintua/mylly/vuosi. /1/
Tietenkin voi olla niin, että laulujoutsenet ensin häätää muut linnut pois ja sen jälkeen syöksyvät kohti mullyä ja jäävät raatoina varoitusmerkiksi muille linnuille.
ihan asiallisestikin ottaen: tuulimyllyn paikalla on iso merkitys lintujen kuolleisuuteen. Jos mylly on väärässä paikassa, sen pitäisi tuollaisissa tutkimuksissa (?) näkyä selvästi ja mylly välittömästi poistaa sieltä.
oishan se hyvä, kun olis jotain tarkempaa tietoa, tässä joutuu enemmänkin pähkäilemään sitä, että onko tuo kertomasi luku edes teoriassa mahdollinen. Voi hyvinkin olla, mutta enää ei riitä sun tarinat, jotain vankenpaa tarvitaan.
Muistin virkistämiseksi tähän kertomuksiasi laulujoutsenista ja tuulimyllyistä:
"
523 kpl
Kirjoittanut: Koleta, 29.9.2004 klo 15.23
Vuoden 2003 loppuun saakka. Tuulimyllyt ovat suurin syy laulujoutsenen uhanalaisuuten.
www.tly.info/ajankohtaista/Toimintakertomus-2003.pdf
"
ja
"
Copy paste
Kirjoittanut: Koleta, 29.9.2004 klo 16.09
"Suomen tuulivoimalat ovat vuoden 2003 loppuun mennessä tappaneet 523 kpl Suomen kansallislintua. Laulujoutsenet ovat uhanalaisia ja rauhoitettuja lintuja. Siksi tämä luku on erittäin merkittävä. Luvussa on mukana vain löydetyt kuolleet linnut. Haavoittuneet jotka omin avuin ovat päässeet pois sekä petojen viemät linnut eivät ole mukana luvussa. Luultavaa on siis että luku on oikeasti huomattavasti suurempi"
"
/1/ "Ympäristöministeriön teettämän selvityksen
mukaan voidaan lintujen törmäysriskin arvioinnin
peruslähtökohdaksi Suomessa ottaa
suuruusluokka 0,1 vakavaa törmäystä vuodessa
yhtä voimalaitosyksikön tornia kohden."
http://www.pvo.fi/temporary/file.asp/data_id=838/YVA_selostus_nettiin.pdf
Keskustelu koskee tuulivoimaloiden korvausvastuita eikä mitään hemmetin hanhia.
Luuletko tosissasi että tuulivoimayhtiöt ilmoitavat oikein kuolleiden lintujen määrän?
Jo voimajohtoihin törmää huomattavasti enemmän lintuja kuin ilmoittamasi luvut. Nyt sinulla taitaa olla jokin tarkoitushakuinen tutkimus.
Linnuista viis kunhan sinä saat törsätä verorahoja tuulimyllyihin.
Tällä nyt ei ole mitään telkemistä sen kanssa, että olen erittäin kiinnostunut lähteistäsi:
"
Ei taida oikein sinulla sytyttää
Kirjoittanut: Koleta, 29.9.2004 klo 21.13
Keskustelu koskee tuulivoimaloiden korvausvastuita eikä mitään hemmetin hanhia.
Luuletko tosissasi että tuulivoimayhtiöt ilmoitavat oikein kuolleiden lintujen määrän?
Jo voimajohtoihin törmää huomattavasti enemmän lintuja kuin ilmoittamasi luvut. Nyt sinulla taitaa olla jokin tarkoitushakuinen tutkimus.
Linnuista viis kunhan sinä saat törsätä verorahoja tuulimyllyihin.
"
Muistin virkistämiseksi tähän kertomuksiasi laulujoutsenista ja tuulimyllyistä:
"
523 kpl
Kirjoittanut: Koleta, 29.9.2004 klo 15.23
Vuoden 2003 loppuun saakka. Tuulimyllyt ovat suurin syy laulujoutsenen uhanalaisuuten.
www.tly.info/ajankohtaista/Toimintakertomus-2003.pdf
"
ja
"
Copy paste
Kirjoittanut: Koleta, 29.9.2004 klo 16.09
"Suomen tuulivoimalat ovat vuoden 2003 loppuun mennessä tappaneet 523 kpl Suomen kansallislintua. Laulujoutsenet ovat uhanalaisia ja rauhoitettuja lintuja. Siksi tämä luku on erittäin merkittävä. Luvussa on mukana vain löydetyt kuolleet linnut. Haavoittuneet jotka omin avuin ovat päässeet pois sekä petojen viemät linnut eivät ole mukana luvussa. Luultavaa on siis että luku on oikeasti huomattavasti suurempi"
"
Ja että aidosti epäilen antamasi luvun oikeellisuutta karkean laskelman perusteella:
myllyä kohti tuo tekisi yli 1 lintua/mylly/vuosi. Hälyttävän suuri luku, sillä muille linnuille ei oikein jää sijaa kuolla yhtään. Viranomaisarvion mukaan Suomessa kuolee suuruusluokkana 0.1 lintua/mylly/vuosi.
0,1 lintua /mylly/vuosi kuullostaa todella uskottavalta.
Jokainen mökin omistaja tietää että muutama lintu/vuosi kuolee kun törmää seiniin, ikkunoista puhumattakaan.
Onko tämä "viranomaislähde" nimeltään GP?
Onko edes teoriassa mahdollista?
Kirjoittanut: Vastaaja, 29.9.2004 klo 21.07
"
Jo on ihme tyyppi
Kirjoittanut: Koleta, 29.9.2004 klo 20.15
Norsujen ja joutsenten painoja? Tarkkoja lukumääriä. Kuitenkin kun saat jonkin hyvän lähteen et vaivaudu lukemaan sitä.
Luuletko tosissasi että enään rupean kaivamaan mitään tietoja sinulle.
Tosiasia on että tuulivoimalat tappavat lintuja, erityisesti yömuuttajia. Lintujen joukossa on samoja lintuja kuin mitä luonnossa esiintyy.
Etsi itse lähteet!
"
Ne 523 laulujoutsenta nyt ensin kiinnostaa. Miltä ajalta ne oli? Siitä alkaen kun tuulivoimaa on alettu nyt hiljattain suomessa pikkusen tuottaa, siis 1996 vai 1997? No sovitaan aluksi että 10 vuoden aikana.
pieni päässälasku, pyöristäen. jos voimaloita ollu 10 vuotta ja vuosittain keskimäärin 30 myllyä (tällä hetkellä 87, mutta kasvu juuri nyt nopeaa), se tekisi vuodessa 523/10 = 52.3 laulujoutsenta/vuosi, joka siis lähteesi mielestä - mikä se lieneekään - on vakavin uhka lajin säilymiselle.
Joo. kuulostaako uskottavalta, kun lajiyksilöiden tarkkaa määrää ei tiedetä: suomessa pesii ehkä 4000 paria ja kaikenkaikkiaan saattaa olla 20000 yksilöä. joku 50 ennenaikaista vuosittaista kuolemaa tietenkin vaarantaa koko lajin olemassaolon, onhan se peräti jotain 2.5%% kokonaismäärästä jos tuo 20000 yksilöäkään on oikea luku. En mene takuuseen siitä, mutta ei taida takuuvarmaa lukua löytyä mistään.
myllyä kohti tuo tekisi yli 1 lintua/mylly/vuosi. Hälyttävän suuri luku, sillä muille linnuille ei oikein jää sijaa kuolla yhtään. Viranomaisarvion mukaan Suomessa kuolee suuruusluokkana 0.1 lintua/mylly/vuosi. /1/
Tietenkin voi olla niin, että laulujoutsenet ensin häätää muut linnut pois ja sen jälkeen syöksyvät kohti mullyä ja jäävät raatoina varoitusmerkiksi muille linnuille.
ihan asiallisestikin ottaen: tuulimyllyn paikalla on iso merkitys lintujen kuolleisuuteen. Jos mylly on väärässä paikassa, sen pitäisi tuollaisissa tutkimuksissa (?) näkyä selvästi ja mylly välittömästi poistaa sieltä.
oishan se hyvä, kun olis jotain tarkempaa tietoa, tässä joutuu enemmänkin pähkäilemään sitä, että onko tuo kertomasi luku edes teoriassa mahdollinen. Voi hyvinkin olla, mutta enää ei riitä sun tarinat, jotain vankenpaa tarvitaan.
Muistin virkistämiseksi tähän kertomuksiasi laulujoutsenista ja tuulimyllyistä:
"
523 kpl
Kirjoittanut: Koleta, 29.9.2004 klo 15.23
Vuoden 2003 loppuun saakka. Tuulimyllyt ovat suurin syy laulujoutsenen uhanalaisuuten.
www.tly.info/ajankohtaista/Toimintakertomus-2003.pdf
"
ja
"
Copy paste
Kirjoittanut: Koleta, 29.9.2004 klo 16.09
"Suomen tuulivoimalat ovat vuoden 2003 loppuun mennessä tappaneet 523 kpl Suomen kansallislintua. Laulujoutsenet ovat uhanalaisia ja rauhoitettuja lintuja. Siksi tämä luku on erittäin merkittävä. Luvussa on mukana vain löydetyt kuolleet linnut. Haavoittuneet jotka omin avuin ovat päässeet pois sekä petojen viemät linnut eivät ole mukana luvussa. Luultavaa on siis että luku on oikeasti huomattavasti suurempi"
"
/1/ "Ympäristöministeriön teettämän selvityksen
mukaan voidaan lintujen törmäysriskin arvioinnin
peruslähtökohdaksi Suomessa ottaa
suuruusluokka 0,1 vakavaa törmäystä vuodessa
yhtä voimalaitosyksikön tornia kohden."
http://www.pvo.fi/temporary/file.asp/data_id=838/YVA_se lostus_nettiin.pdf
Periaatteiteni vastaisesti tarkistin lähteesi. Siinä puhutaan 0,1 merkittävästä törmäyksestä / voimala. Olisiko niin että se on törmäys joka vaurioittaa tuulivoimalaa. Ne muut miljoonat törmäykset eivät sitten ole merkittäviä. Paitsi tietysti linnulle itselleen...
Taidat tapasi mukaan kirjoittaa palturia.
i#0001
Saa sitä rakentaa kunhan siihen ei käytetä verovaroja. Sen rakentaminen ei kuitenkaan vaikuta yhtään mitään siihen rakennetaanko ydinvoimaa vai ei.
Hyvä esimerkki on Tanska. Vaikka tuulivoimakapasiteettia on ennätysmäisesti, hiilivoimakapasiteetti riittää tyydyttämään maan tarpeet. Ei edes Tanska uskalla luottaa tuulivoimaan.
Tuulivoimalat ovat hauskan näköisiä, mutta yhteiskunnallisesti täysin turhia investointeja. Verovarojen tuhlausta!
joita se on suomessa on kertomasi mukaan tappanut.
mikä lähde niin kertoikaan sulle?
Tuulivoimaloille ne eivät olleet vakavia törmäyksiä. Joutsenille kylläkin.
Sama silppominen jatkuu yötä päivää. Jopa muuttoreiteillään laulujoutsenet joutuvat näiden tappajamyllyjen uhreiksi.
Huomasin että olin tulkinnut tekstiä väärin. Olisi pitänyt lukea myös seuraava lause.
"Suomen tuulivoimalat ovat vuoden 2003 loppuun mennessä tappaneet 523 kpl Suomen kansallislintua. Laulujoutsenet ovat uhanalaisia ja rauhoitettuja lintuja. Siksi tämä luku on erittäin merkittävä. Luvussa on mukana vain löydetyt kuolleet linnut. Haavoittuneet jotka omin avuin ovat päässeet pois sekä petojen viemät linnut eivät ole mukana luvussa. Luultavaa on siis että luku on oikeasti huomattavasti suurempi. Laskenta aloitettiin vuoden 2003 alussa"
Tämä siis tarkoittaa että tuulivoimalat tappavat 523 laulujoutsenta VUODESSA! Monikohan näistä törmäyksistä on laskettu vakavaksi? Mitenköhän monta merikotkaa kuolee vuodessa näihin silppureihin? Taitaa olla niin että ainoat linnut jotka ovat turvassa näiltä lihamyllyiltä ovat pingviinit ja strutsit.
Annoit linkin:
http://www.tly.info/ajankohtaista/Toimintakertomus-2003.pdf
joka ei toimi. Googlelta löytyy melkein samannimisestä tiedostosta html-muotoon muutettu sivu, jossa ei kerrota laulujoutsenten kuolemista mitään:
"
Tämä on html-versio tiedostosta
http://www.tly.info/ajankohtaista/Toimintakertomus_2003.pdf.
G o o g l e kääntää sivut automaattisesti html-muotoon.
Luo linkki tai tallenna kirjanmerkki tälle sivulle käyttämällä linkkiä:
http://www.google.com/search?q=cache:dQbhEqsuBY0J:www.tly.info/ajankohtaista/Toimintakertomus_2003.pdf tly toimintakertomus&hl=fi&lr=lang_fi
"
Onko siis niin, että tiedon alkuperää on kysyttävä Turun Lintutieteelliseltä yhdistykseltä?
TLY:n sivuilta http://www.tly.info/ löytyi
"
TLY:n toimihenkilöt 2004
Hallitus
Rauno Varjonen (ratuvautu.fi)
Emmauksenkatu 7 E 21
20380 Turku
040-5546252, 02-2382437 (ilt.) Puheenjohtaja, suojelu
Emma Kosonen (emkrkoutu.fi) Ursininkatu 3 A 12
20100 Turku
040-5698466 Varapuheenjohtaja, myynti, kokousasiat
Timo Heiskari (timo.heiskarihiab.com) Ruunankatu 4
24100 Salo
02-7319719 (k), 0400-228096 Sihteeri
Hannu Allonen (hannu.allonenfimnet.fi) Kuusikko 20
21610 Kirjala
040-556 2811 Rahastonhoitaja
Esko Gustafsson
(Esko.Gustafssonymparisto.fi) Lauklähteenkatu 5 B 46
20740 Turku
02-5253515 (t), 050-3399 159 Tutkimusvastaava, kotisivut
Jari Kårlund (Jari.Karlundmotoman.fi) Varusmestarintie 6-8 I 69
20360 Turku
040-8358313 Tiedotus
Pekka Lehti (pekka.lehtiproagri.inet.fi) Ruskontie 143
21250 Masku
4315930 (k), 0400-328230 Jurmon lintuaseman hoitaja
Mikko Oivukka (mikko.oivukkasurfeu.fi) Kultarinnankatu 2 as. 32
20760 Piispanristi
040-7089722, 2421922 (k) Rallit, retket
Totti Toiskallio (tahtoiutu.fi) Matruusinpolku 5 b 54
20810 Turku
040-738 7230 Ukulin päätoimittaja, retket
Jurmon asemanhoitajat
Pekka Lehti, ks. hallitus
Kalle Rainio (karainioutu.fi), Sirkkalankatu 35 b 30, 20700 Turku, 2518408, 040-585 0547
Aluerariteettikomitea
Puheenjohtaja Pekka Alho (pekka_alhohotmail.com), Hakapellonkatu 5, 21200 Raisio, 0400 829 074
Sihteeri Jukka J. Nurmi(jukka.nurmitietoenator.com), Pitkäpellonkatu 8 A 1, 20900 Turku, p 010 518 5918 (t), fax 010 515 5835(t), 050 559 3486
Lindroos Rami (raguliutu.fi) , Yo-kylä 3 D 13, 20540 Turku, 040 5772262
Rainio Kalle, ks. Jurmo
Riihimäki Janne (janne.riihimakiintersport.fi), Alastuvankatu 5 D 11,24240 Salo, 0400 486 028
Arkistot
Havaintoarkisto Sampo Kunttu (samikuutu.fi) ,Hämeenkatu 1 B 33, 20500 Turku, 040 5649008
Lintuvesiarkisto Asko Suoranta, Tiilentekijänkatu 3 b A, 20810 Turku, p. 244 6619
Lehtiarkisto Lauri Nikkinen (lajaniutu.fi), Uudenmaantie 70 B 26,20720 Turku, 040 5561179
Suoarkisto Antti Karlin, Sundholmantie 194, 23500 Uusikaupunki, p. (02) 841 4418
"
Keneen edellämainituista kannattaisi ottaa yhteyttä tämän tiedon alkuperän selvittämiseksi:
"Suomen tuulivoimalat ovat vuoden 2003 loppuun mennessä tappaneet 523 kpl Suomen kansallislintua.
...
Luvussa on mukana vain löydetyt kuolleet linnut.
...
Laskenta aloitettiin vuoden 2003 alussa"
Koko kappalehan kuului:
"Suomen tuulivoimalat ovat vuoden 2003 loppuun mennessä tappaneet 523 kpl Suomen kansallislintua. Laulujoutsenet ovat uhanalaisia ja rauhoitettuja lintuja. Siksi tämä luku on erittäin merkittävä. Luvussa on mukana vain löydetyt kuolleet linnut. Haavoittuneet jotka omin avuin ovat päässeet pois sekä petojen viemät linnut eivät ole mukana luvussa. Luultavaa on siis että luku on oikeasti huomattavasti suurempi. Laskenta aloitettiin vuoden 2003 alussa"
Ja että ei synny mitään väärinkäsitystä, lisään oma kommenttisi:
"Tämä siis tarkoittaa että tuulivoimalat tappavat 523 laulujoutsenta VUODESSA!" (Eli kansallislintu=laulujoutsen.)
Ja löytyihän sieltä Turun Lintutieteellisen yhdistyksen sivuilta
(20.4.2004) Kevään sääntömääräisessä yleiskokouksessa 1.4. hyväksytty yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2003,
jossa mainitaan laulujoutsen parissa lauseessa:
"
Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.
TOIMINTAKERTOMUS 2003
...
Yhdistyksen omana projektilajina oli laulujoutsen, jonka pesimäkanta selvitettiin. Vastaavana toimi Asko Suoranta.
...
Koska laulujoutsen on BirdLife Suomen projektilaji 2004, myös laulujoutsenen esiintymisen selvittämistä jatketaan.
...
"
http://www.tly.info/ajankohtaista/Toimintakertomus2003_hyvaksytty.pdf
Myönnä nyt vaan että tuulivoimalat ovat hengenvaarallisia laulujoutsenille, äläkä vääristele ja valehtele.
Puhu sinä vaan "vakavista" törmäyksistä. Harvemmin ne ovat voimalalle vakavia.
Otahan rauhallisesti!
Yritän tässä selvittää antamasi tiedon alkuperää. Kirjoitithan näin:
"
523 kpl
Kirjoittanut: Koleta 29.9.2004 klo 15.23
Vuoden 2003 loppuun saakka. Tuulimyllyt ovat suurin syy laulujoutsenen uhanalaisuuten.
www.tly.info/ajankohtaista/Toimintakertomus-2003.pdf
"
Ajatuksenani on, että ensin otan yhteyttä Turun Lintutieteelliseen Yhdistykseen ja kysyn, onko heidän sivuillaan koskaan ollut tekstiä, jossa kerrottaisiin, että vuonna 2003 Suomen tuulimyllyihin kuoli 523 laulujoutsenta.
Jos vastaus on myönteinen, olen tietenkin erittäin kiinnostunut tietämään, missä nuo laulujoutsenia tappavat myllyt sijaitsevat ja myllykohtaiset lintukuolemat päivämäärineen. Oikeastaan kaikki laskentaan liittyvä tieto kiinnostaisi.
Jos vastaus on negatiivinen, sinulla on selittämistä. Jos vastaus on sekä-että (teksti on ollut sivuilla, mutta virheellisenä poistettu), sinulla voi taas olla selittämistä. Mutta ei nyt vielä edetä niin pitkälle. Eikö ne laulujoutsenetki ole jo muuttaneet pois Suomesta talveksi? Onhan meillä koko talvi aikaa selvittää antamasi tiedon lähde :)
ai niin: jokainen voi käydä katsomassa TLY:n kotisivuja: http://www.tly.info/
Jos vaikka multa on jääny jotain huomaamatta tähän kertomaasi tietoon liittyen:
"Suomen tuulivoimalat ovat vuoden 2003 loppuun mennessä tappaneet 523 kpl Suomen kansallislintua. Laulujoutsenet ovat uhanalaisia ja rauhoitettuja lintuja. Siksi tämä luku on erittäin merkittävä. Luvussa on mukana vain löydetyt kuolleet linnut. Haavoittuneet jotka omin avuin ovat päässeet pois sekä petojen viemät linnut eivät ole mukana luvussa. Luultavaa on siis että luku on oikeasti huomattavasti suurempi. Laskenta aloitettiin vuoden 2003 alussa"
näitä kaikkein fiksuimpia luojan luomuksia.
Ensin annan linkin ja sitten tekstin. Kuitenjkaan ei sytytä.
Tuulivoimalat ovat hengenvaarallisia linnuille. Linnut eivät ole hengenvaarallisia tuulivoimaloille.
Turha selitellä. Totuus on sitä mitä se on. Sinun saivartelusi ei tässä auta.