Kaduttaa hirveästi. En vain muista vieläkään miten se tapahtui.
Katselin rauhassa uutisia kun näkökenttään ilmestyi monia kertoja aiemminkin nähty, äärimmäistä epärehellisyttä kuvastava, mutta aidosti ihmistä muistuttava ”Alienin” yläosa, josta kuului ääntä; ”Me olemme tehneet päätöksiä jotka...”
...Sen enempää ei tajuntani ehtinut tilaa ja aikaa rekisteröimään, kun jo olin jossain toisessa ulottuvuudessa. Mielessäni vilisi valtavasti erilaisia asioita, kuin videonpätkiä. Näin kuinka veroparatiisiyhtiöiden veronkiertäjämijonäärit kierivät rahassa. Näin ojanpohjia konttailevan ja ravintoloiden lattioille kuseksivan satukirjailijan heiluttelevan kourassaan isoa rahatukkoa, joka oli kansalta hyvän kaverin avustuksella varastettu. Näin tuhansia hoitoon jonottavia sairaita ja köyhiä, joista moni kuoli ennen avunsaantia. Senkin näin, kuinka ahneus ja valta muuttavat ihmisen ”Alieniksi”, jolle ihmisyydellä ei ole mitään merkitystä, kun vain oma etu ja raha sanelevat kaiken.
Juuri ennen paluuta fyysiseen todellisuuteen, syöpyi mieleeni viimeinen ”video”. Siinä Veikko Hursti pää noroina hikeä valuen tajunnan rajamaille nääntyneenä jakoi ruokaa silmänkantamatoomiin pitkälle ihmisjonolle, jonka toiseen päähän lappoi koko ajan lisää porukkaa. ...Jono vain kasvoi ja kasvoi.
Aistit palutuivat ja havahduin todellisuuteen, kun tunsin jalkojeni kastuvan. ...Mitä ihmettä oli tapahatunut? ….Kauanko olin ollut ”poissa”? Hävitys oli ihan hirveä. Lasin- ja muovinsirpaleita pitkin lattiaa, missä parvi tetroja sätkytteli vesilammikossa happea haukoen. Melko pian tajusin, että olin psykoosissa ja varmaankin täyttä ymmärrystä vailla murhannut yhden, ”Alieneista” pahimman.
….Ei auta. Huomenna on ostettava uudet, turvallisuussyistä entistä huomattavasti pienemmät, telkkari ja akvaario. ...Sekä sohva. Ja deittipalstoille on mentävä, kun emäntäkin lähti.
Katselin rauhassa uutisia kun näkökenttään ilmestyi monia kertoja aiemminkin nähty, äärimmäistä epärehellisyttä kuvastava, mutta aidosti ihmistä muistuttava ”Alienin” yläosa, josta kuului ääntä; ”Me olemme tehneet päätöksiä jotka...”
...Sen enempää ei tajuntani ehtinut tilaa ja aikaa rekisteröimään, kun jo olin jossain toisessa ulottuvuudessa. Mielessäni vilisi valtavasti erilaisia asioita, kuin videonpätkiä. Näin kuinka veroparatiisiyhtiöiden veronkiertäjämijonäärit kierivät rahassa. Näin ojanpohjia konttailevan ja ravintoloiden lattioille kuseksivan satukirjailijan heiluttelevan kourassaan isoa rahatukkoa, joka oli kansalta hyvän kaverin avustuksella varastettu. Näin tuhansia hoitoon jonottavia sairaita ja köyhiä, joista moni kuoli ennen avunsaantia. Senkin näin, kuinka ahneus ja valta muuttavat ihmisen ”Alieniksi”, jolle ihmisyydellä ei ole mitään merkitystä, kun vain oma etu ja raha sanelevat kaiken.
Juuri ennen paluuta fyysiseen todellisuuteen, syöpyi mieleeni viimeinen ”video”. Siinä Veikko Hursti pää noroina hikeä valuen tajunnan rajamaille nääntyneenä jakoi ruokaa silmänkantamatoomiin pitkälle ihmisjonolle, jonka toiseen päähän lappoi koko ajan lisää porukkaa. ...Jono vain kasvoi ja kasvoi.
Aistit palutuivat ja havahduin todellisuuteen, kun tunsin jalkojeni kastuvan. ...Mitä ihmettä oli tapahatunut? ….Kauanko olin ollut ”poissa”? Hävitys oli ihan hirveä. Lasin- ja muovinsirpaleita pitkin lattiaa, missä parvi tetroja sätkytteli vesilammikossa happea haukoen. Melko pian tajusin, että olin psykoosissa ja varmaankin täyttä ymmärrystä vailla murhannut yhden, ”Alieneista” pahimman.
….Ei auta. Huomenna on ostettava uudet, turvallisuussyistä entistä huomattavasti pienemmät, telkkari ja akvaario. ...Sekä sohva. Ja deittipalstoille on mentävä, kun emäntäkin lähti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.