nyky-yhteiskunnassa? Mitä väliä sillä ENÄÄ ON missä pappa taisteli ja missä mummo oli lottana.Nyt elätään 2000- lukua, ja viime sodista on jo n. 60-vuotta. Miksi koko ajan toitetaan että miten sodan käynyt sukupolvi teki sitä ja tätä, ei noilla "sotajuituilla" kuulkaa ole paskan latinkia merkitystä enää, On kuulkaa kuultu samat jutut sataan kertaan. Pappa oli "kannaksella" ja mummo oli lottana, ei kuulkaa kiinnostaa enää. Ja eiköhän nykyään ole aika monta sukupolvea ollu jo siinä välissä.
Olen itsekäs paska ja ylpeä siitä. MULLE KAIKKI HETI! JA NYT!!
Olen itsekäs paska ja ylpeä siitä. MULLE KAIKKI HETI! JA NYT!!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olet suoraan sanottuna NUIJA!!
Hurskastella!
Mitä oikein yrität? Mautonta potaskaa! Tuolla lailla et kyllä edistä kenenkään asiaa!
Mitähän virkaa sulla on, kulutat ja törsäät ja paskannat koko maapallon täyteen ennen kuin edes tulet täysi-ikäiseksi, hyi!
Kyllä tänne vielä tulee sellaisiakin sotia, joissa sinäkin saat maata juoksuhaudassa käsivarret verillä ja toinen jalkaterä sylissä.
Olet varmaankin vastakkaista sukupuolta oleva nainen tai sitten sivari. Sinulla on mielenkiintoisia ajatuksia. Näyttää siltä, että edellisen sukupolven sotajuttuja, ei juuri kukaan enää muistakaa. Jos olisimme joutuneet kommareiden komentoon, olisi sinut epäilemättä ammuttu kansanvihollisena. Hauskaa loppuelämää vapaassa Suomessa. Älä muistele pahalla.
EIköhän ole varsin tyystin unohdettu veteraanien vaimot, jotka pitivät maata pystyssä kun miehet pelasivat korttia, keittelivät pontikkaa rintamalla ja omistautuivat riiaileen sairaanhoitajia ja lottia.
Enemmän varjoja olisi suunnattava näihin työn sankareihin kotirintamalla, veteraanien vaimoihin, jotka kasvattivat lapset ja hoitivat tehtaat ja maanviljelyn aivan loistavasti itse.
Nämä naiset vain unohdetaan.
MIKSI?
niistä joita saksalais-sotilaat polki täällä kuin tulpatonta mopoa, sillä aikaa kun miehet oli rintamalla, mitenhän niitä pitäis muistaa?
Nuoret naiset saivat suureen tarpeeseensa. Keneltä ja mitä se nyt oli pois?
Mun kunnioitukseni sodassa palvelleita veteraaneja ei lopu koskaan. Ei edes silloin, kun olen heitä hoitamassa tulevaisuudessa kun valmistun lähihoitajaksi. Ei koskaan. Pelkkä elämänkokemus on tärkeä asia, ja on aina mukava keskustella veteraanien kanssa. Heillä on ollut tiukemmat olot kuin nykyajan pullamössösukupolvella ja he osaavat arvostaa elämän pikkuasioita ja nauttia niistä. Kännykkäyhteiskunnassa kun on kiire joka paikkaan jne. Kuunnelkaa vielä mahdollisesti elossa olevia isovanhempianne ja antakaa heille mahdollisuus osallistua elämäänne. He ovat arvokkaita, nyt ja aina ja tulevaisuudessa.
kuulin eilispäiän aikaan kuinka nuorempi väki mahtaili nky hevosillaan. Jäinpä ajattelemaan.Jos yht äkkiä tulis tilanne virkavalta pyytäisi kaikki 18 kesäiset pojan nassikat marsiin helsingin tuomoikirkon aukiolle käskyn jakoon.Kaikki miehuusikäiset.Pakkasiakin saattaisi olla taukoamatta 4-50 astetta 4-5 viikkoo yhteen kyytiin, ja eikun suomen saloille, jostain syystä. Toisilta tuossa tuurissa vierähtäisi 4-5 vuotta toisilla 8 vuotta TAUKOAMATTA saattaisi olla hätätila tms.Nyky nuoremmat, he katsovat kiiltokuva lehtiä, pumpuli unelmia, elävät valmiiksi petatulla/katetulla pöydällä rehvastellen hevosillaan mitä nyt kullekkin on "siunaantunut". Mutta. KENEN ANSIOSTA. Olen surullinen,pitää niin usein vääntää tavallisia asioita heille rautalangoista.Arkipäiväisiä. Jos sähköt menevät poiS muutamaksi tunniksi ollaan helisemässä.(yht.kunt.rakentanut suurilta osin järjestelmän,joka toimii vain näillä ehdoilla,se on ymmärrettävää kyllä)mutta entä jos asut 30 luvun taloa vaikka ½ vuoden ajan. Joita jossain päin suomea vielä on,harvoja. Ei tule mitään, mutta suosittelen sitä kokeilemaan. Se on terveellistä. Kyllä se vain niin ihmiset on että eiköhän tämän kaiken yltäkylläisyyden takana ole juuri ne mollatut papat ja mummot joista ei olisi lupa edes puhua.Minkään vaivan näön eteen kun ei viitsitä/"jakseta" tehdä mitään. Miten nämä "kaiken osaavat" nuoret pärjäisivät jonkun järkyttävän tapahtuman sattuessa maallemme,koska heihinhän me vanemmat luotamme ja niihin uhottuihin osaamisiin.Kuitenkin minä jaksan uskoa että he oppivat jo nuoresta oikeudenmukaisuutta, ja toisten ihmisten kunnioittamista,omasta halustaan.