Alueelle muutti paljon ruotsinkielisiä ja ulkomaalaisia Sveitsistä asti. Suomen jalkapallomaajoukkueen ainut Helsingin ulkopuolinen edustaja Tukholman kesäolympialaisissa oli viipurilainen August Syrjäläinen. Viipurilainen Leo Pesonen oli Suomen ensimmäinen lentomatkustaja. Viipurissa aloitettiin ensimmäisenä taistelu bolshevismia vastaan. Venäläisten käsittelyn jälkeen alue muistuttaa lähinnä Pohjanmaata ilman maataloustukea.
Miten Karjalasta tuli Suomen johtava maakunta
ja vilja-aitta
11236
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Miksi muu Suomi joutui maksamaan evakkojen kaikki asiat 10 vuotta?
"ja vilja-aitta"
Karjala oli jo muinoin Suomen kehittynein ja sivistynein osa. Karjalassa osattiin kirjoittaa suomenkielellä jo rautakudella. Itsenäisyytensä Karjala menetti Novgorodille 1278 ja ruotsalaiset valloittivat heidän vanhan kauppapaikkansa Suomenvedenpohjasta 1293 ja nimesivät rakentamansa linnoituksen Viborgiksi.
Karjalan jako vahvistettiin Pähkinäsaaressa 1323. Alueen väestö kuitenkin säilyi valtaväestönä aina v.1940 ( 44) jolloin suoritettiin etninen puhdistus ja väestö vaihdettiin.
Tarkoitan tässä nyt Suomen karjalaa.
Omituinen oli lause: "Miten Karjalasta tuli Suomen johtava maakunta" ja vastaukseksi annetaan: "Alueelle muutti paljon ruotsinkielisiä ja ulkomaalaisia Sveitsistä asti" ?
Kyllä karjalaiset ( suomalaiset) pärjäsivät aivan omin avuin. Karjalassa on aina ollut vieraskielisiä vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. 1812 kun Vanha Suomi liitettiin Suomen yhteyteen asui siellä 0,15% ruotsinkielisiä ( muussa Suomessa 15%) ja alue oli 99% suomenkielinen.
Viipuri on aina ollut kansainvälinen, mutta kaupungit olivat asukasmääriltään pieniä Suomessa.
http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/viipuri/viipurihist.htm
Tuo sinun Novgrodilainen ei nyt kyllä mennyt ihan oikein !
Suomenkieli on minusta alkukieli ihan varmasti ja jos sinun kertomuksesi
Novgrodilaiset valloittivat Ruotsin ja suomenkielisen linnotuksen.
Niin Missä on suomenkielen koti ?
Miksi virolaiset viellä tänäkin päivänä puhuvat liki vanhaa suomea ?
Miksi Pomorit ja heidän kielensä oli viellä sodan aikaan suomi ?
Miksi Pietarin eteläpuolella oleva Inkerin maa aina viroon asti on
suomenkielinen ja vielä marinkieli pomorien ja Novgrodin välissä ?
Ja esim. Salla on lapissa löytyy jo 1500 luvulta ?
Miksi Helsingin väestölaskennassa viellä 1809 sodan jälkeen vuonna
1870 väestölaskennassa oli yli puolet väestöstä ruotsinkielisiä ?
(Väestö 28 000 ja ruotsinkielisiä 18 000 ? ).
Sulla nyt tässä palapelissä palat eivät ihan täsmää ?
Pitää viellä sen verran lisätä tästä kieliopista :
Ilmaisisu tapana on ollut puhekieli ja siitä esimerkkinä viellä tänäkin
päivänä teille on opetettu murteet ja todellisuudessa kieli elää koko
ajan.
Esimerkiksi ihmiset sanovat vaikka möi, myi, niin aikoinaan ei ollut
kielitieteen laitosta joka sanoi kumpi on oikein kuin nykyään ja erityisesti
sotien jälkeen.
Erityisesti sotien jälkeen laitan linkin ja en edes kommentoi saatte itse
ymmärtää jos haluatte tai osaatte :
Siinnä on lisäksi niistä puhdistuksista ja kuka niitä järjesti todellisuudessa
Itä-karjalassa ja Pietarin alueeella, viittaus em. (Itäkarjalan johdossa oli
ketä ja ketkä puhuivat suomea ?)
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12156776
Johtuisikohan tuo "vilja-aitta" vallitsevasta ilmastosta?
MIhin tietysti vaikuttaa Suomenlahti ja Laatokka = suuret vesialueet.
Entä maaperän laatu? Ruskeallassa on marmoria eli kalkkipitoista maata on oltava lähiympäristössäkin.
Jostain olen lukenut, että Karjalan pellot ruokkisivat koko Suomen. muualla voitasi keskittyä käpyjen ja metsämarjojen keräilyyn. : )
"Jostain olen lukenut, että Karjalan pellot ruokkisivat koko Suomen. muualla voitasi keskittyä käpyjen ja metsämarjojen keräilyyn. : ) "
Suomi kyllä lähestyi omavaraisuutta 30-luvulla. mutta suurimmat viljantuotantoalueet olivat Länsi-Suomessa. Uudellamaalla ja Pohjanmaalla.
Karjalan kannas oli kyllä tuottavaa maatalousaluetta.
Karjalan menetyksestä huolimatta 1950-luvulla. Sitten mentiinkin jo ylituotannon puolelle.
Potkupallo on vaikea laji. Se ei pohjalaiselta lättäjalkaiselta tukijussin kakaralta noin vain onnistukaan. Lisätään tähän suolaa haavoihin sanomalla, että impilahtelainen William Kanerva teki yhden Suomen kolmesta maalista Berliinin kesäolympialaisissa.
Sortavalassa oli pallokerhoa ja muuta kulttuuritoiminpaa. Nyt on lähinnä jonkun Töysän tai Jurvan kaltaisen rutsalan tasolla.
Kauko Rastas, Gunnar Korhonen.... Karjala todellakin oli Suomelle siunaus. Pohjalaiset tukipummit alias tukijussit eivät ole. Montako Väisälän tai Ramirentin kaltaista yritystä pohjalainen on perustanut.
Otappa paremmin selvää ennen kuin louskutat leukojasi.
Lillbackan yritystoiminta lähti omasta keksinnöstä autotallin nurkasta. Nyt on omat huvipuistot, logistiikka, kaksi laivaa, oma huvivene välimerellä, lentokoneet, helikopteri. Konepajat useissa maissa.