Ihmiset ennen Jeesuksen kuolemaa eivät uskoneet Jeesuksen sovitustyöhön Golgatan ristillä. Mikäli ymmärrän oikein he pelastuivat uskosta Jumalaan ja elämällä puhdasta elämää.
Pienet lapset eivät usko Jeesukseen. Kristillisen teologian mukaan jokainen on perisynnin alainen ja syntiä tehnyt joten voiko lapsi päästä taivaaseen ilman Jeesuksen sovitustyötä Golgatan ristillä. Jos voi niin miksi? He eivät ole täyttäneet Jumalan lakia joten miten voi periä Jumalan valtakuntaa ilman Jeesuksen synti uhria?
Voimmeko päätellä, ettei KUKAAN mene taivaaseen ilman uskoa Jeesukseen Kristukseen syntien sovittajana ja Herrana?
Pienet lapset eivät usko Jeesukseen. Kristillisen teologian mukaan jokainen on perisynnin alainen ja syntiä tehnyt joten voiko lapsi päästä taivaaseen ilman Jeesuksen sovitustyötä Golgatan ristillä. Jos voi niin miksi? He eivät ole täyttäneet Jumalan lakia joten miten voi periä Jumalan valtakuntaa ilman Jeesuksen synti uhria?
Voimmeko päätellä, ettei KUKAAN mene taivaaseen ilman uskoa Jeesukseen Kristukseen syntien sovittajana ja Herrana?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eri Raamatun paikat, antavat erilaisen vastauksen. Gal.2:16. Mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen... Gal.3:12. Mutta laki ei perustaudu uskoon, vaan: Joka ne täyttää, on niistä elävä.
Elämä toimii evoluuttisesti, ja on aina toiminut
Ymmärrän kyllä avaajan ajatuskulun, mutta kulkusi vie harhaan. Jo ennen Jeesusta eläneet ihmiset vanhurskautettiin (=Jumala julisti heidät syyttömiksi ja vapauksi synneistään) vain ja ainoastaan Jeesuksen Golgatalle tekemän sovitustyön perusteella.
Ennen Jeesusta eläneet katsoivat tähän tulevaan lunastajaan, me katsomme menneisyydessä tapahtuneeseen lunastustyöhön. Tietenkään Vanhan Testamentin aikana uskovat eivät voineet tietää, että lunastajan nimi on Jeesus, mutta he uskoivat siihen, että Jumala sovittaa heidän syntinsä ja maksaa heidän puolestaan syntivelan. Usko Jumalan antamaan uhriin, sovitukseen on kaikille pelastuneille yhteinen.
Kärsimyksissään Job tiedosti, että jossain on olemassa lunastaja, syntivelan maksaja. Osaamatta kutsua tätä lunastajaa nimeltä Jeesus hän katsoi uskossaan juuri tähän Jumalan antamaan lunastajaan.
Job 19:25 "Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä."
Pelastus on aina armosta, Jumalan on suorettava lunastus, näin myös Psalmissa rukoillaan:
Ps. 19:14 "(19:15) "Ota sanani suopeasti vastaan, sanani ja sydämeni ajatukset, Herra, turvani ja lunastajani."
Nimim.Ristiriita on sitä mieltä, että Raamattu antaisi pelastuksen suhteen erilaiset vastaukset. Tässä kyseinen nimimerkki on väärässä. Siteeraan tähän ensin Ristiriidan esille ottamat Raamatun kohdat.
Gal.2:16. Mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen...
Tässä jaat meille ehdottoman Raamatun totuuden, pelastumme ainoastaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, eikä kukaan ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista.
Gal.3:12. Mutta laki ei perustaudu uskoon, vaan: Joka ne täyttää, on niistä elävä.
Lain kautta emme voi pelastua, sillä kukaan meistä ei pysty lakia millään muotoa täyttämään. Tarvittiin lunastaja, synnitön ja puhdas, Jumalan Poika, joka ainoastaan voi täyttää lain meidän puolestamme.
Jeesuksen luokse tuli tosin rikas nuori mies, joka uskoi täyttäneensä koko lain - Jeesus osoitti hänelle, kuinka väärässä hän olikaan. Mies oli hädissään, sillä hän oli harhaluulonsa takia epävarma pelastuksestaan. Yritys täyttää lakia ei ollut antanut hänelle sielunrauhaa.
"Ja hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?"
Heti kättelyssä Jeesus huomautti nuorukaiselle, ettei hän tiedosetanut lainkaan, kenen kanssa hän olikaan tekemisissä. Vain Jumala on hyvä, Jeesus on hyvä, joten Jeesus on myös Jumala ja oikeampi puhuttelumuoto, jota pelastuksen saaneet käyttivät oli Jumalaa merkitsevä sana "Herra".
Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin.
Jatkossa nuori mies tuo esille kuvitelmansa lain täyttämisestä. Jeesus sanoi: Käskyt sinä tiedät: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Älä toiselta anasta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'.Mutta hän sanoi hänelle: "Opettaja, niitä kaikkia minä olen noudattanut nuoruudestani asti".
Sitten tulee huipennus Jeesuksen pistäessä nuorukaisen omantunnon arkaan kohtaan, rikkauden himoon, mammonan paljontaan. Me emme voi palvella kahta Herraa, mammonaa ja Jumalaa. Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua".
Kuinka surullista on lukea, että nuori mies lähti tämän kuultuaan murheellisena pois. Olisiko nuorukainen pelastunut myymällä omaisuutensa? Ei, vaan ainoastaan uskomalla syntinsä anteeksi lunastajansa, Jeesuksen edessä. Nuori mies olisi voinut huudahtaa esimerkiksi: "Herra olen kiinni omaisuudessani, en pääse himostani irti, armahda minua, anna minulle anteeksi!"
Me emme pelastu korjaamalla elämäämme, irrottautumalla jostain yhdestä synnistämme elämässämme: lopettamalla juopottelun, kiroilemisen, väärän todistuksen antamisen lähimmäisestä tai mitä hyvänsä helmasyntimme sitten onkaan. Me pelastumme yksin armosta Jeesuksen Kristuksen Golgatan ristillä tehdyn sovituksen perusteella.
Vielä lyhyesti Nimimerkille. Suuria kysymyksiä
Mikäli ymmärrän oikein he pelastuivat uskosta Jumalaan ja elämällä puhdasta elämää.
Vastaus: Ymmärrät väärin, he pelastuivat ainoastaan uskosta Jumalaan ja syntien lunastajaan. Olemme armahdettuina syntisinä Jumalan lapsia, eikä kukaan meistä elä täysin puhdasta elämää sanoissa, teoissa ja ajatuksissa. Raamattu kertoo rehellisen avoimesti uskovien ihmisten suuristakin lankeemuksista, joissa puhdas elämä on kaukana.
Voimmeko päätellä, ettei KUKAAN mene taivaaseen ilman uskoa Jeesukseen Kristukseen syntien sovittajana ja Herrana?
Vastaus: Juuri niin voimme päätellä.
Hebrealaiskirje:
11:1 Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.
11:2 Sillä sen kautta saivat vanhat todistuksen.
11:3 Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä.
11:4 Uskon kautta uhrasi Aabel Jumalalle paremman uhrin kuin Kain, ja uskon kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen uhrilahjoistaan; ja uskonsa kautta hän vielä kuoltuaankin puhuu.
11:5 Uskon kautta otettiin Eenok pois, näkemättä kuolemaa, "eikä häntä enää ollut, koska Jumala oli ottanut hänet pois." Sillä ennen poisottamistaan hän oli saanut todistuksen, että hän oli otollinen Jumalalle.
11:6 Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.
11:7 Uskon kautta rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siitä, mikä ei vielä näkynyt, pyhässä pelossa arkin perhekuntansa pelastukseksi; ja uskonsa kautta hän tuomitsi maailman, ja hänestä tuli sen vanhurskauden perillinen, joka uskosta tulee.
11:8 Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva.
11:9 Uskon kautta hän eli muukalaisena lupauksen maassa niinkuin vieraassa maassa, asuen teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat saman lupauksen perillisiä;
11:10 sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala.
11:11 Uskon kautta sai Saarakin voimaa suvun perustamiseen, vieläpä yli-ikäisenä, koska hän piti luotettavana sen, joka oli antanut lupauksen.
11:12 Sentähden syntyikin yhdestä miehestä, vieläpä kuolettuneesta, niin suuri paljous, kuin on tähtiä taivaalla ja kuin meren rannalla hiekkaa, epälukuisesti.
11:13 Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä.
Tässä Raamatun kohdassa ei usko riittänyt. Matt.25:41-42. Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolella oleville: Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä. Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, teette antaneet minulle juoda.
Matt. 25:31-46
"Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.'
Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?' Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'
Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen. Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.'
Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?' Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.'
Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."
Tässä ei puhuta mitään siitä, että onko uskonut Jeesuksen syntiuhriin. Vaan hyvillä teoilla pelastu. Välillä on ristiriitoja Kristillisessä teologiassa.
Ilman Jeesuksen sovitustyötä ei kukaan pelastu, se on selvää Raamatun mukaan. Mutta entä he, jotka eivät ole Jeesuksesta kuulleetkaan? Kannattaisi lukea huolella esim. koko Roomalaiskirjeen 2.luku. Tässä osa siitä:
"...sillä Jumala ei tee eroa ihmisten välillä.
12 Ne, jotka ovat tehneet syntiä lakia tuntematta, myös tuhoutuvat laista riippumatta. Ne taas, jotka ovat lain tuntien tehneet syntiä, myös tuomitaan lain nojalla.
13 Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia.
14 Pakanakansatkin, joilla ei ole lakia, saattavat luonnostaan tehdä, mitä laki vaatii. Silloin pakanat, vaikkei heillä lakia olekaan, ovat itse itselleen laki.
15 Näin he osoittavat, että lain vaatimus on kirjoitettu heidän sydämeensä. Siitä todistaa heidän omatuntonsakin, kun heidän ajatuksensa syyttävät tai myös puolustavat heitä.
16 Tämä tulee näkyviin sinä päivänä, jona Jumala minun julistamani evankeliumin mukaisesti tuo ihmisten sisimmätkin salaisuudet Kristuksen Jeesuksen tuomittaviksi."
Siis "Jeesuksen tuomittaviksi", ei meidän ihmisten.
Tulisiko teille mieleen, että tuollainen kysymyksenasettelu on vain kristillisen uskonnon sisäinen ongelma? Juutalaisuudessa, jonka myöhempi muunnos ja haarautuma kristinusko on, ei alunperin uskottu ollenkaan kuolemanjälkeiseen elämään. Vasta joskus 200-luvulla ekr otettiin mallia naapurikansojen uskonnoista, että jos nyt tulee turpiin, niin ainakin kuoleman jälkeen hyvikset palkitaan ja pahiksia rangaistaan. Silti Jeesuksen aikaan iso osa juutalaisista ei uskonut kuolemanjälkeiseen elämään. Ja vieläkään juutalaiset eivät mieti kuolemanjälkeistä elämää. Eikä kristinuskonnon Jeesuksen sijaiskuolema ollenkaan sovi vanhatestamentilliseen juutalaisuuteen. Jokainen vastaa omista teoistaan.
Yleensäkin maailman ihmisten uskomuksissa, jos on käsitys elämästä kuoleman jälkeen, se menee niin että jos on suhteellisen tolkusti elänyt, se riittää. Siinä mielessä kristinusko ei ollut "Ilosanoma" vaan Paha Sanoma tai Surusanoma. Että jos ennen ei uskottu kuolemanjälkeiseen elämään tai jos uskottiin niin ajeteltiin että hyvä paikka se itselle on.... niin kristityt kiristivät, että jos et usko Jeesukseen, joudutkin ikuiseen kärsimykseen ihan oletusarvoisesti. Noin käsittääkseni ainakin helluntailaisen opin mukaan. Muilla voi olla lievennyksiä kuten nykyluterilaisuuden "kaikki Taivaaseen" -toive tai ainakin Jehovan Todistajien ym annihilationismi. Jossa vain kuollaan mutta eipä päästä Taivaaseen/Paratiisiin/Eletä ikuisesti ilman sitä "oikeaa uskoa": Päälle vielä katolisten kiirastulioppi.
Vieläkin tuo kristittyjen asenne on ihan oman uskontonsa sisäinen. Itse keksivät ongelman, hekumoivat sillä ja tarjoavat vapautusta uskomalla kuin he. Usein vielä erittäin tarkoissa rajoissa just kuten he, näine kuppikuntineen, lahkoineen, oppeineen, aikuiskasteineen tai toisaalta lestadiolaisuuksineen, katolisuuksineen tai tietenkin kuten just sinä tämän lukeva hihhuli "Pyhässä Hengessä" uskot. Siis henkistä pidätä-päästä masturbointia ja toisten uhkailua nöyrää teeskennellen mutta oman sairaan halunsa mukaan. Se ulkoistaen kuvitteelliseen auktoriteettiin.
Teidän maailmanselityksenne mukamas hyvine "pelastuksineen" ja jumalakäsityksineen ei ole mikään maailman perusasia, sen enempää kuin vaikkapa hindujen pääongelma, miten päästä pois jälleensyntymien kierrosta ja yhdistyä "maailmansieluun" on maailman perusoletus. Te vain haluatte omaanne ja unohdatte sen tahallanne valinneenne ja unohdatte miettiä onko maailmanselityksessänne mitään totuudellista saati moraalia. Ei kukaan nykyään niin juntti voi olla, etteivät tuota tajuaisi. Uskovaisuus, ainakin tuollainen rajoittunut fundamentalismi-uskovaisuus, on viimeisiä pakopaikkoja olla hyväksytysti paha ihminen ja patologinen valehtelija. Mutta turha sitä on heille sanoa, ovat jo täysin turmeltuneita.
..jatkuu
...jatkuu:
Jos taas hetken mietitään tuon kristinuskonnon maailmanselityksen SISÄLLÄ:
Kristinuskossa ei vieläkään ole yhtenäistä oppia, mennäänkö heti kuoleman jälkeen Taivaaseen tai Helevettiin vai tapahtuuko se vasta maailman lopussa Viimeisellä Tuomiolla. Molemmat ovat yhtä epäuskottavia. Siis me olemme tämän planeetan oloihin sopeutuneita eläimiä. Onko sinne tuonpuoleiseen muka lavastettu virtuaalitodellisuus, kosminen huvipuisto tai kidutuskammio? Eikö sellaisen Taivaankin keinotekoisuus ja tarkoituksettomuus alkaisi ajanoloon tympäistä? Tai jos se tapahtuisi vasta "ruumiin ylösnousemuksessa" Aikojen Lopussa, niin sitäpä saa odotella miljardeja vuosia siellä haudassa tai ravintoketjun osana! Entäs sitten muut tuntevat eläinlajit tällä planeetalla? Entäs jos maailmankaikkeudessa on muitakin ihmistäkin vastaavia lajeja, ja kaikki ei pyörikään tämän planeetan yhden lajin ja sen heprealaisen pikkukansan heimojumalan myyttien ympärillä?
Itse arvelen, että joku kuoleman jälkeen ei ole mitään, tai jos on, se on ihan eri tasolla kuin uskontojen mytologioissa osataan kuvitella.
Ja jos Jeesukseen pitää uskoa, että "pelastuisi" joko ikuiselta kuolemalta tai ikuiselta Helevetiltä näiden eri lahkojen versioiden mukaan.... niin missähän historian vaiheessa se tuli voimaan? Jeesuksen eläessä? Jeesuksen kuoltua? Kuinka monta vuotta Jeesuksen jälkeen tuo piti tajuta?
Entäs ne, jotka eivät koskaan ole Jeesuksesta tai edes kristinuskon mytologiasta kuulleetkaan? Sellainenkin versio hihhuleilla on, että heidät tuomitaan "sydämensä tekojen mukaan", mutta jos on Jeesuksesta kuullut eikä ole kääntynyt, kehnosti käy. Loogisesti ajatellen lähetystyö siis vain lähettää lisää ihmisiä Helevettiin, koska kaikki eivät kuitenkaan käänny, eivätkä suurellakaan todennäköisyydellä siihen kunkin hihhulin tietämään oikeaan kristinsuskon suuntaan. Ties vaikka kääntyisivät katolisiksi! :-) Parempi mahdollisuushan heillä olisi "pelastua" ilman koko lähetystyötä jos sydämensä tuomitaan Jeesuksesta kuulemattakin.
Mitenkäs sitten joku traaginen tapaus kuten Anne Frank. Varmasti oli kuullut kristinuskosta. Silti kuoli keskitysleirillä juutalaisena. Onko juutalaisilla joku erivapaus vai joutuiko Anne Frank vielä Helevettiinkin sinun hihhuli haluaman opin mukaan?
Entäs muslimityttö, joka raiskataan ja sitten oma suku kivittää. Sellaista tapahtuu. Joutuuko hän Helevettiinkin, koska ei ole ymmärtänyt tai saanut kääntyä kristityksi? Jos tietämättömyys kristinuskosta on lieventävä asianhaara, niin entäs jos tyttö on kerran kulkenut hellarien lähetysaseman ohi, kuullut Jeesuksesta muttei ole vieraista jutuista perustanut? Helevettiinkö sitten varmasti? Entäs jos on ehtinyt kääntyä kristityksi, mutta käännyttäjä onkin hellarien mielestä vääräuskoinen katolinen?
Ettehän te näitä mieti, kunhan itsellänne on kivaa humpuukiopissanne.
Jos taas sanotte, ettette näitä tiedä, niin sanokaa myös ettette tiedä sitäkään, tarvitseeko sitä olla kristitty ollenkaan!