No, kun näytti olevan mahdollista rekisteröityä, tulipahan tehtyä sekin.
Pistän tähän vähän tarinaa kahdesta kalasta, ettei mene ihan asiattomaksi tämäkään viesti (-;
--------------
Kuvitellaanpas nyt jokiekosysteemi ja siihen liittyvä luola, josta puro noruu siihen jokeen. Joessa on kalalaji A, joka käy tuolla luolan hämärällä vyöhykkeellä. Kuinka ollakaan, syntyy aina silloin tällöin sokeita kalanpoikasia, jotka tietenkin menehtyvät nopsaan. Mutta joskus niitä pääsee luolaan ja jos niillä on sokeuden lisäksi jokin vaisto tms. tekijä, joka estää niitä menemästä luolasta pois, niin sinnehän syntyy sokeitten alapopulaatio B.
Tässä vaiheessa evoluutikko hihkaisee, siinä on syntymässä laji, siinä näkyy biodiversiteetin kasvu, siinä syntyy uutta biologista informaatiota.
Kreationisti taas ehkä inttää, että eihän siinä ole kuin rappeutumista ja funktion häviämistä tapahtunut.
Teemmepä muutamia oletuksia:
Oletus 1: Jokiekosysteemi pysyy suht. muuttumattomana.
Oletus 2: Luolassa ei ole tuottajia, vaan ekosysteemin tarvitsema kemiallinen potentiaali muodostuu hapesta ja luolaan virtaavasta orgaanisesta aineksesta, joita hajottajat hyödyntävät. Muu eliöstö syö sitten hajottajia jne.
Oletus 3: Biologisen informaation kasvu samaistetaan biodiversiteetin kasvuun. Käytetään kvalitatiivista mittaa.
Noniin, katsotaanpa sitten, mitä oikeasti voisi tapahtua:
Ensiksikin, luolaan kehittynyt sokkokalapopulaatio käyttää energiaa, joka noissa niukoissa oloissa on poissa jostakin. Vain n. 20% kalojen käyttämästä energiasta (kemiallisesta potentiaalista) palautuu muiden eliöiden käyttöön kalojen kuollessa tai joutuessa muuten parempiin suihin. Koska kalan poikaset syönevät eri sapuskaa kuin aikuiset, sokkokalat kilpailevat vähintään kahden muun lajin kanssa ja syövät vähintään kahta eri eliötä. Tämä uusi kilpailu aiheuttaa suurella todennäköisyydellä noiden lajien biodiversiteetin laskua, voi aiheuttaa jopa yhden sukupuutonkin.
Se biodiversiteetin kasvu, mitä on tapahtunut kalalajissa A on todennäköisesti vähäistä siihen verrattuna, mitä luolaekosysteemissä tapahtuu vähenemistä muissa lajeissa.
Kun sitten kuvitellaan, että geenivirta joesta luolaan katkaistaan kalojen osalta, on lajiutumistapahtuma hyvin lähellä. Ilman tarkempaa tutkimusta, esim. pelkkien ruotojen perusteella kyseessä voisi olla kaksi eri lajia, jos sokkokalojen kalloista on silmän paikat hävinneet.
Taas on evoluution juhlat menossa. Vai onko? Jos luola on pienehkö, voi B kuolla sukupuuttoon pelkästään siksi, että satunnaisajelehtiminen johtaa väistämättä geneettisen monimuotoisuuden vähenemiseen pienessä populaatiossa ja lopulta kaikki heterotrofiset muodot ovat hävinneet ja kalojen keskimääräin kelpoisuus on laskenut rajusti. Kloonattua kantaa muistuttava viimeinen sukupolvi voi kuolla mm. siihen, että olosuhteet luonnostaan hieman heijaavat ja menevät yli "klooni"kannan sietokyvyn. Sokkokalan sukupuutto ei toki vähennä kalalaji A:n bioinformaation määrää tms., mutta jo mahdollisesti sukupuuttoon kuolleet kilpailijat tai saaliit eivät herää henkiin eikä niiden sukupuuttoa vähäisempi hävinnyt biodiversiteettikään välttämättä palaa.
Nyt olemmekin siinä todennäköisesti tapahtuvassa tilanteessa, että uuden lajin syntymisen sijasta meillä onkin yksi uuden lajin sukupuutto (menee tasan tuon lajin synnyn kanssa) ja vanhojen lajien suurempaa tai pienempää biodiversiteetin hävikkiä.
Ehkä luolassa on riittävästi tilaa, eikä mikään aiheuta siellä sukupuuttoa, ottakaamme tämäkin vaihtoehto huomioon. Jos nyt ajattelemme, että jokiekosysteemissä tapahtuu muutos, jonka seurauksena kalalaji A kuoleen sukupuuttoon, jäljelle jäänyt B on vain A:n rappeutunut muoto (menettänyt funktioita).
Pistän tähän vähän tarinaa kahdesta kalasta, ettei mene ihan asiattomaksi tämäkään viesti (-;
--------------
Kuvitellaanpas nyt jokiekosysteemi ja siihen liittyvä luola, josta puro noruu siihen jokeen. Joessa on kalalaji A, joka käy tuolla luolan hämärällä vyöhykkeellä. Kuinka ollakaan, syntyy aina silloin tällöin sokeita kalanpoikasia, jotka tietenkin menehtyvät nopsaan. Mutta joskus niitä pääsee luolaan ja jos niillä on sokeuden lisäksi jokin vaisto tms. tekijä, joka estää niitä menemästä luolasta pois, niin sinnehän syntyy sokeitten alapopulaatio B.
Tässä vaiheessa evoluutikko hihkaisee, siinä on syntymässä laji, siinä näkyy biodiversiteetin kasvu, siinä syntyy uutta biologista informaatiota.
Kreationisti taas ehkä inttää, että eihän siinä ole kuin rappeutumista ja funktion häviämistä tapahtunut.
Teemmepä muutamia oletuksia:
Oletus 1: Jokiekosysteemi pysyy suht. muuttumattomana.
Oletus 2: Luolassa ei ole tuottajia, vaan ekosysteemin tarvitsema kemiallinen potentiaali muodostuu hapesta ja luolaan virtaavasta orgaanisesta aineksesta, joita hajottajat hyödyntävät. Muu eliöstö syö sitten hajottajia jne.
Oletus 3: Biologisen informaation kasvu samaistetaan biodiversiteetin kasvuun. Käytetään kvalitatiivista mittaa.
Noniin, katsotaanpa sitten, mitä oikeasti voisi tapahtua:
Ensiksikin, luolaan kehittynyt sokkokalapopulaatio käyttää energiaa, joka noissa niukoissa oloissa on poissa jostakin. Vain n. 20% kalojen käyttämästä energiasta (kemiallisesta potentiaalista) palautuu muiden eliöiden käyttöön kalojen kuollessa tai joutuessa muuten parempiin suihin. Koska kalan poikaset syönevät eri sapuskaa kuin aikuiset, sokkokalat kilpailevat vähintään kahden muun lajin kanssa ja syövät vähintään kahta eri eliötä. Tämä uusi kilpailu aiheuttaa suurella todennäköisyydellä noiden lajien biodiversiteetin laskua, voi aiheuttaa jopa yhden sukupuutonkin.
Se biodiversiteetin kasvu, mitä on tapahtunut kalalajissa A on todennäköisesti vähäistä siihen verrattuna, mitä luolaekosysteemissä tapahtuu vähenemistä muissa lajeissa.
Kun sitten kuvitellaan, että geenivirta joesta luolaan katkaistaan kalojen osalta, on lajiutumistapahtuma hyvin lähellä. Ilman tarkempaa tutkimusta, esim. pelkkien ruotojen perusteella kyseessä voisi olla kaksi eri lajia, jos sokkokalojen kalloista on silmän paikat hävinneet.
Taas on evoluution juhlat menossa. Vai onko? Jos luola on pienehkö, voi B kuolla sukupuuttoon pelkästään siksi, että satunnaisajelehtiminen johtaa väistämättä geneettisen monimuotoisuuden vähenemiseen pienessä populaatiossa ja lopulta kaikki heterotrofiset muodot ovat hävinneet ja kalojen keskimääräin kelpoisuus on laskenut rajusti. Kloonattua kantaa muistuttava viimeinen sukupolvi voi kuolla mm. siihen, että olosuhteet luonnostaan hieman heijaavat ja menevät yli "klooni"kannan sietokyvyn. Sokkokalan sukupuutto ei toki vähennä kalalaji A:n bioinformaation määrää tms., mutta jo mahdollisesti sukupuuttoon kuolleet kilpailijat tai saaliit eivät herää henkiin eikä niiden sukupuuttoa vähäisempi hävinnyt biodiversiteettikään välttämättä palaa.
Nyt olemmekin siinä todennäköisesti tapahtuvassa tilanteessa, että uuden lajin syntymisen sijasta meillä onkin yksi uuden lajin sukupuutto (menee tasan tuon lajin synnyn kanssa) ja vanhojen lajien suurempaa tai pienempää biodiversiteetin hävikkiä.
Ehkä luolassa on riittävästi tilaa, eikä mikään aiheuta siellä sukupuuttoa, ottakaamme tämäkin vaihtoehto huomioon. Jos nyt ajattelemme, että jokiekosysteemissä tapahtuu muutos, jonka seurauksena kalalaji A kuoleen sukupuuttoon, jäljelle jäänyt B on vain A:n rappeutunut muoto (menettänyt funktioita).
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ihan mielenkiintoinen tuo päättelyketjusi. Yhden kohdan haluan kuitenkin korjata: biologisen monimuotoisuuden kasvu ei vääjäämättä merkitse geneettisen infon lisääntymistä. Fenotyypin eli ilmiasun ja genotyypin eli DNA:n muutokset ovat itse asiassa aika erilaisia. Lajithan voivat jakaantua esim. isolaation kautta moniksi alalajeiksi ja tällöin fenotyyppien suhteen biologinen diversiteetti on tavallaan kasvanut. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä genotyypin kanssa. Uutta geneettistä matskua voisi periaatteessakin syntyä evoluution mukaan vain satunnaisten kopiointivirheiden (mutaatioiden) kautta. Käytännössä tiedetään, että noin puolet mutaatioista on neutraaleja ja puolet haitallisia. Näin ollen DNA ei ole voinut kehittyä tyhjästä mutaatioiden kautta vaan alussa on rationaalista olettaa suurin informaatiomäärä, joka puolestaan selittyy vain luomisella.
r:[Lajithan voivat jakaantua esim. isolaation kautta moniksi alalajeiksi ja tällöin fenotyyppien suhteen biologinen diversiteetti on tavallaan kasvanut. ]
No, mittarit ovat vähän puutteellisia vielä. Jostakin pitää alkaa, kun en ole tuolle bioinformaatiolle tai geneettiselle informaatiollekaan nähnyt mittaria. Biodiversiteetti on jotensakin "näkyvä" asia.
Varmaan olet oikeassa, että on tapauksia, joissa jonkin tason biodiversiteetti kasvaa, mutta geneettinen kokonaisinformaatio vähenee.
Olisiko sinulla antaa lähdettä tuohon mutaatioden jakaantumiseen. Se on melko tärkeä parametri ennustekykyistä mallia laadittaessa.
Ei muuta kuin villi arvaukseni.
Mutta niinhän kaikki muutkin tekee.
Huomaatko että vastasit 12-vuotiaaseen kysymykseen?
luola on luola, mutta...
Uskotko panspermiaan, satunnaiseen tahi suunnattuun ?
Kiellätkö makroevoluution täysin mahdottomana ?
jatkuu...
Eihän keijukaisiakaan voi osoittaa mahdottomiksi, miten sitten makroevoluutiota. Enköhän puhunut todennäköisimmistä vaihtoehdoista tuolla yllä. Tiede tietääkseni keskittyy todennäköisimpien selitysten ja ennustekykyisten mallien rakenteluun yms. Jos todennäköisin malli on sellainen, missä bioinformaatio pikkuhiljaa häviää, on bioinformaation kasvuun perustuvat evoluutioselitykset vain satunnaisesti oikeassa, mutta ei pääsääntöisesti. (Bioinformaatio nyt tässä alustavasti sama kuin biodiversiteetti)
Panspermia toimii ainakin epäyliluonnollisena vertailuhypoteesina evoluutioselityksille. En ole tehnyt siitä uskonkappaletta itselleni.
Moi !
Panspermia tai elämän tuominen maapallon ulkopuolelta ei tuossa tapauksessa ratkaise mitään.
Mikäli geneettinen "informaatio", tai globaali geenipooli maapallolla pienenee niin siitä saadaan johtopäätös jonka mukaan se on ollut maksimissan joskus kaukana menneisyuydessä.
Havainnot kuitenkin tukevat sitä tosiasia että geenipooli on monipuolistuntu pitkällä aikavälillä suunnilleen monotonisesti (lukuunottamatta globaaleja katastrofeja).
Koska havainnot ovat yhdenmukaisia geenipoolin kasvamisen kanssa niin silloin tämä on tosiasia ja teorioiden tulee sopeutua siihen.
Vai oletko sitä mieltä että prekambrinsen elämän geenipooli oli todellakin isompi kuin nykyinen?
--
Wilson näyttää esittävän 1995, että monimuotoisuus kasvaa suht. esittämälläsi tavalla.
Itselleni on jäänyt mieleen, että n. 2002 Naturessa olisi ollut juttu, jonka mukaan lajimäärä tai jokin vastaava, olisikin ollut vakio viimeiset 500 miljoonaa vuotta. Kun en ole onnistunut löytämään juttua, epäilen, että muistini tekee tepposen.
Kyse olisi ollut jostakin korjauskertoimesta, jolla fossiilien hävikkiä olisi korjattu ajan funktiona.
Jatkanen tuon jutun metsästystä, ennenkuin menen vastaamaan kysymykseesi.
Jokatapauksessa nykyhetkellä tehtävät havainnot viittaavat vahvasti biosfäärin sisäisistä (evoluutio)syistä johtuvaan biodiversiteetin nopeaan laskuun. Eli havaintojemme mukaan evoluutio aiheuttaa biodiversiteetin laskua.
Panspermia ratkaisisi mm. bioinformaation kasvun, varsinkin sukupuuttojen jälkeen.
Moi !
Toki lajimäärä on voinut pysyä samana (lukuunottamatta isoja katastrofeja) Kambrikaudesta lähtien. Lajien määrästä on tietysti hyvin vaikeaa snaoa mitään varmaa. Arviot tämän hetken lajimääristä vaihtelevat liki dekadin (20..100milj). Pääluokat ovat ymmärtääkseni jopa vähentyneet.
Onko tämä osoitus jostakin maan kokoisen planeetan kantokyvyn/lajimäärän optimikoosta tai maksimista? En tiedä.
Ekologisia lokeroita on rajoitettu määrä. Lähes kaikki eliöt pysyvät hengissä ja kasvavat syömällä toisiaan. On helppoa ajatella eliökuntaa pyramidiksi jonka huipulla isot lihaa syövät eliöt ovat ja jonka pohjan muodostavat yksisoluiset elotonta materiaalia hyväksi käyttävät eliöt. Tämän koolla saattaa olla jokin maksimi joka riippuu muunmuassa auringon maahan jäävän energian määrästä (joka vaihtelee riippuen pilvisyydestä, jääpeitteestä ilmassa olevasta pölystä yms). Aina katastrofien jälkeen on sopeuduttu tuohon maksimiin.
Viimeisten arvioiden mukaan niinsanottu Kambrikauden räjähdys alkoi kun 20 miljoonaa vuotta kestänyt koko maapallon kattanut jääkausi olisi päättynyt. Saatavissa oelva energiamäärä kasvoi huimasti ja eliöstö sopeutui muutamassa kymmenessä miljoonassa vuodessa uuteen tilanteeseen.
Monimutkaiset rakenteelliset hienoudet, kuten aivojen ja hermoston kasvu, näyttää kuitenkin kasvaneen siitä lähtien. Katastrofeista on aina jäänyt jäljelle eliöitä jotka ovat tuota geneettistä infoa toimittaneet eteenpäin.
-------
Teorialle geenimateriaalin heikentymisestä monotonisesti on olemassa myös toinen ongelma; mikäli sitä on tapahtunut maapallolla niin sitä olisi ilmeisesti tapahduttava kaikkialla! Tämä taas tuo välttämättä eteen sen paradoksin (jota tietysti ajat takaa) että kaikki elämä olisi alkanut maksimaalisesta monimutkaisuudesta.
Hetkinen, tämähän tarkoittaa sitä että BB:n yli olisi selvinnyt elämää. Tai että kaikki elämä ei olisikaan nykyisen kaltaista geeneihin perustuvaa. Onhan tietysti mahdollista olla automaatteja joiden toiminta ei perustu hiiliyhdisteisiin. Tällaisista ei kuitnekaan ole mitään näyttöä joten se on aika kaukaa haettu hypoteesi.
Luetko muuten Astrobiology-lehteä? Siellä on mielenkiintoisia pohdiskeluja näiden asioiden ympärillä.
--
Lähtisin siitä periaatteesta, että havainnot ensin ja niistäkin toistettavat kokeelliset havainnot. Jos havainnoista tehdyt yleistykset (hypoteesit, teoriat, mallit jne) johtavat keskenään ristiriitoihin tai paradokseihin, se todennäköisesti johtaa tieteen kehittymiseen. Siis matonalle ei kannata ristiriitoja tai paradokseja lakaista.
Alex:[Viimeisten arvioiden mukaan niinsanottu Kambrikauden räjähdys alkoi kun 20 miljoonaa vuotta kestänyt koko maapallon kattanut jääkausi olisi päättynyt. Saatavissa oelva energiamäärä kasvoi huimasti ja eliöstö sopeutui muutamassa kymmenessä miljoonassa vuodessa uuteen tilanteeseen. ]
Voipihan se noinkin olla. Noissa jutuissa on mielestäni vaarana se, että sovitetaan eri asiat riitasoinnuttomiksi toiveajattelulla. Joskus ehkä osuu, monasti ei. Vertaa vaikka Alvarezien saamaa aikaisempaan kritiikkiin. Paleontologithan väittivät, että kyse on kuitenkin hitaasta muutoksesta, koska sukupuutot sattuivat jo aiemmin.
Jotensakin luulisi, että ennen tuota jääkautta olisi ollut ainakin auringon energiaa melko riittävästi saatavilla. Mutta ei sitä tietenkään voi suoraan tyrmätäkään, etteikö kurjistaminen voisi johtaa rikastumiseen. Se vain ei voine olla pääsääntö, joka on se, että kurjistuminen johtaa kurjistumiskierteeseen.
Alex:[Teorialle geenimateriaalin heikentymisestä monotonisesti on olemassa myös toinen ongelma; mikäli sitä on tapahtunut maapallolla niin sitä olisi ilmeisesti tapahduttava kaikkialla! ]
Näin olisi, jos voitaisiin osoittaa jokin yleinen lainomainen suhde. Nythän ei ole ainakaan kenelläkään osoittaa päinvastaista lakia (monimuotoisuuden kasvuun pakottavaa), ainostaan puhutaan sen mahdollisuudesta. Jos esim. entropian kasvu voitaisiin kytkeä monimuotoisuuden "hajaantumiseen", olisi jälkimmäinen laki ehkä mahdollinen.
Mutta ei ole mielestäni aihetta hylätä jotain ilmeistä havainnoista tehtävää johtopäätöstä vain sen takia, että siitä seuraa epämiellyttäviä maailmankatsomuksellisia seurauksia.
Alex:[Hetkinen, tämähän tarkoittaa sitä että BB:n yli olisi selvinnyt elämää.]
Mielestäni BB-malli on tuottanut myös epäonnistumisia ennusteissaan, esim. maailmankaikkeuden laajenemisen kiihtyminen verrattuna hidastumiseen. Ristiriita BB-mallin kanssa ei tarkoita, että asia ei voisi olla totta.
Alex:[Tai että kaikki elämä ei olisikaan nykyisen kaltaista geeneihin perustuvaa. ]
Eihän se olekaan. Esim. viruksen informaatio voidaan siirtää kovalevylle ja monistaa tietokoneella. Sitten yksi kopio voidaan ottaa ja syntetisoida taas virukseksi.
Alex:[Tällaisista ei kuitnekaan ole mitään näyttöä joten se on aika kaukaa haettu hypoteesi.]
No, pari riviä ylempäähän tuo näyttö löytyy, ei niin kaukaan (-;
Tässä on tietenkin hyvä mainita, että olen lukenut kertomuksen, jossa ikuinen Elämä tuottaa myös maapallolle elämän. Tuo kertomus on yli 300 vuotta vanha. Voisikohan se olla kuvaus siitä, mitä on tapahtunut?
En ole lukenut Astrobiology-lehteä.
Hierotaan hieman lisää hypoteeseista.
>Panspermia toimii ainakin epäyliluonnollisena >vertailuhypoteesina evoluutioselityksille.
Panspermia ei toimi, jos ei tunnusta makroevoluutiota mukaan kuvioihin.
Toisin sanoen.
Emme me kai edes hypotettisesti täsmälleen tälläisinä valmiina olioina taivaalta taksilla tulleet ?!
Panspermiahypoteesiin on siis yhtälailla kytkeytynyt makroevoluutio idea, kuin niin on "evoluutioselityksiinkin".
Miten abiogeneesi pelittää jossain muualla mutta ei kuitenkaan pelittäisi maapallolla ?!
Hypoteettisesti edelleen kiinnostavat nämä sinun täälläkin paljon käsittelemäsi huimat asiat.
Nythän tuo "Kaksi kalaa" juttu ei mitenkään liity panspermiaan, että eikö tässä olla turhaan keskustelemassa asian vierestä? Siis evoluutiouskoa rajoittavat faktat ohjaavat keskustelun panspermiaan?
Panspermia on nyt perinteisesti (kemisti Arrhenius) vain siihen elämän alkuun maapallolla sovitettu hypoteesi, mutta kyllä sillä voidaan korvata myös makroevoluutio. Voisi vaikka kuvitella viruksen kaltaisia geneettisen informaation päivityksiä eri eliöille. Todisteet nyt ovat vain hakusessa, mutta onhan se _mahdollista_.
http://www.panspermia.org/
Voisimmeko palata keskustelun aiheeseen? Voit aloittaa tästä panspermiasta vaikka uuden ketjun, jos asia kiinnostaa.
kun olit taas täälläkin "langoilla".
>Panspermia on nyt perinteisesti (kemisti >Arrhenius) vain siihen elämän alkuun maapallolla >sovitettu hypoteesi, mutta kyllä sillä voidaan >korvata myös makroevoluutio. Voisi vaikka >kuvitella viruksen kaltaisia geneettisen >informaation päivityksiä eri eliöille.
Mutta edelleen vaivaa tämän idean logiikka. Panspertoidummeko siis avaruudesta kaikki me miljoonat oliot täysin valmiina olioina, vai kehityimmekö sittemmin miksi kehityimme. Tämän idean synnyttämään ongelmaan eivät todisteettomat "virusgeenipäivityspaketit" auta piiruakaan.
>"Kaksi kalaa" juttu ei mitenkään liity >panspermiaan, että eikö tässä olla turhaan >keskustelemassa asian vierestä?
Miten niin asian vierestä?, kiinnostaa nämä elon tiet ja kiharaiset syrjäpolutkin, mikä siinä on asian vierestä?!
>Voisimmeko palata keskustelun aiheeseen? Voit >aloittaa tästä panspermiasta vaikka uuden ketjun, >jos asia kiinnostaa.
Ei pysty, panspermia on pelkkää maantietoa, eikä anna vastauksia meidänlaisten olioiden olemassaoloon täällä. (Ellei sitten jahvenauttien avaruusarkki tyhjentänyt ruumaansa just tänne.)
Välirauhan solmimiseksi sovittakoot puolestani niin, että ympäristöstämme (avaruudesta) saattaa hyvinnii tipahdella maan kukkapenkkiin oikein hyviä lannoitteita, elon hentoa kulkua vahvistamaan?! Mutta ei sieltä liene täysikasvuisia aatameita ja eevoja tipahtele, eipäs kai sentään.
Suosittelisin jättämään omaan arvoonsa kaikki nämä "bioinformaatio","diversiteetti","surkastumis" jne.yms. kikkailut.
Tuossa mennään täysin ääriteologian ehdoilla.
Fundamentalisti pitää määritelmänsä plastisena ja vatkaa niitä tilanteen mukaan,keksii täysin hypoteettisiä esimerkkejä vahvistukseksi ja selittää perään "havainnoista".
Väittely tieteilijän ja fundamentalistin välillä on näin ollen toivoton.He eivät edes puhu samaa kieltä.Legitiimiä tutkimusta ei siteerata,tai jos siteerataan niin sen tekijät tuskin tukevat sitaatin riipijän johtopäätöksiä.
Moi !
". Esim. viruksen informaatio voidaan siirtää kovalevylle ja monistaa tietokoneella. Sitten yksi kopio voidaan ottaa ja syntetisoida taas virukseksi."
Mielestäni virus on samantyyppistä elämää, tässäkin tapauksessa elämä perustuu hiiliyhdisteille. Estääkö joku sen että tulevaisuudessa myöskin monimutkaisempien eliöiden rakennusohje siirrettäisiin talteen niin että eliö (yksisoluinen bakteeri) voitaisiin rakentaa uudelleen?
Tuosta Kambrikautta edeltäneestä kylmästä ajasta, auringon energiaa toki on virrannut riittävän tasaisesti maapallolle, mutta maan vulkaninen toiminta (lisänä mahdollinen stellarinen törmäys?) on vähentänyt maan pinnalle tulevan energian määrää niin paljon että koko maapallo on peittynyt jäähän. Tämän tapahduttua auringon energiasta suurin osa heijastuu ja kestää todella kauan ennen kuin sulaminen tapahtuu.
Tuosta monimutkaisuuden kasvusta onkin jo aikaisemmin keskusteltu. Mikäli satunnaismutaatiot tuottavat jonkin hajonnan mukaan enemmän (ja vähemmän) monimutkaisia eliöitä, niin mikäli vallitsevissa olosuhteissa enemmän monimutkaiset syystä tai toisesta tuottavat paremmin jälkeläisiä ja selviävät paremmin niin koko eliökunnan geenipoolin monimutkaisuus lisääntyy. Näin tapahtuu hidas mutta vääjäämätön monimutkaistuminen.
Tämä sii edellyttää että monimutkaisempien olioiden jälkeläiset selviävät paremmin sukukypsiksi. Tällaista tapahtuu mikäli olosuhteet ovat ensin suotuisat (sallien monipuolistumisen ja kaikkien selviämisen) ja sitten kun kantokyky tulee vastaan niin paremmin soputuvat selviävät.
Minusta tuo on varsin yksinkertaista, ja on riittävä peruste biodiversiteetille ja monimutkaisuuden (pääosin monotoniselle) kasvulle.
Kosmologiasta, se miten maailmakaikkeuden historia jatkuu riippuu aineen tiheydestä. Tämä on erittäin kinkkinen kysymys, onhan erittäin vaikeaa havaita maapallolta käsin minkälainen on koko maailmankaikkeuden koostumus.
Tehdään toisen tason havaintoja siitä miten hjavaittavat kappaleet liikkuvat ja mikä on niiden koostumus. Tämä on johtanut siihen että maailmankaikkeuden massa näyttäisi olevan lähellä kriittistä rajaa (laajentuako ikusesti vai alkaakko josskain vaiheessa supistua). Tämä on itseasiassa selviö; mikäli näin ei olisi niin emme olisi täällä asioita tarkastelemassa. Tiheämpi maailmankaikkeus olisi rusahtanut kasaan ennen monimutkaisen elämän syntymistä, harvempi ei olisi muodostanut nykyisessä määrin aurinkoja ja planeettakuntia.
"Mielestäni BB-malli on tuottanut myös epäonnistumisia ennusteissaan, esim. maailmankaikkeuden laajenemisen kiihtyminen verrattuna hidastumiseen. Ristiriita BB-mallin kanssa ei tarkoita, että asia ei voisi olla totta. "
Kertoisitko tarkemmin? Tarkoitatko inflatoorista mallia vai mitä?
"Tässä on tietenkin hyvä mainita, että olen lukenut kertomuksen, jossa ikuinen Elämä tuottaa myös maapallolle elämän. Tuo kertomus on yli 300 vuotta vanha. Voisikohan se olla kuvaus siitä, mitä on tapahtunut?"
Luen minäkin kaikenlaisia fiktiivisiä kertomuksia kaiken aikaa (kuten DaVincin Koodi), asetan ne kuitnekin omaan arvoonsa enkä ota kovin vakavasti ilman todella vahvoja näyttöjä. Näitä ei ikuisesta elämästä tai Jeesuksen vbiologisista jälkeläisistä ole.
--
Ehkä esitin kohtuulisen todisteen, että rekisteröity "tuttumies" on sama "tuttu mies" joka täällä on aiemminkin kirjoittanut. Nähdäkseni täällä feikkaillaan vähän, itse olen vain kerran havainnut oman nikkini siellä, minne en ollut kirjoittanut. Koko ketju oli provoilua, ja se poistettiin nopsasti.
Ja mitä sitten tulee tuohon "kaksi kalaa" kertomukseen, niin siinähän on mielestäni paljastettu muutamia evoluutioajattelun harhoja. Harhat syntyvät siitä, että toive/halu selittää ilmiö on suurempi kuin tiedonjano. Eli lähtökohdaksi otetaan kysymys:"miten tämä on kehittynyt" sen sijaan että kysyttäisiin, "miten tämä toimii". Vasta kun on selvitetty, miten ekosysteemit toimivat nykyajassa, voidaan alkaa tosiasioiden pohjalta päättelemään, miten ne ovat toimineet aiemmin jne.
Eikähän kenelläkään ole halua keskustella omista harhoistaan, eli "jymyjäärä" lienee siinä oikeassa, kun ei ala keskustelemaan, vaan tyytyy keksimään syitä sille, miksi ei kirjoita tälle palstalle (-;
No niin fanit, oletteko jaksaneet lukea kaiken mitä tämä kaikkien alojen asiantuntija on tänne suoltanut kahdessatoista vuodessa, 1019 sivua?
http://www.suomi24.fi/profiili/tuttumies