Kumpi on oikea kirjoitusasu suomen kielessä? Kyseessä on siis eräs intialainen jumala. Google-haku ja suomenkielinen Wikipedia sanovat Shiva, mutta minusta luontevammalta tuntuisi Šiva.
Šiva vaiko Shiva?
11+18
8
87
Vastaukset
- Šuhonen
Suomen kielessä käytetään pääsääntöisesti yhden äänteen merkitsemiseen yhtä kirjainmerkkiä. Š-kirjaimen muodostaminen koettiin kirjoituskoneiden aikakaudella vaikeaksi, ja moni käytti kiertotienä kirjainyhdistelmää sh.
Nykyisin ei pitäisi olla mitään syytä käyttää suhu-š:n merkitsemiseen sh:ta, paitsi tietysti niissä latinalaista kirjoitusjärjestelmää käyttävissä vierasnimissä, joissa sh on jo alun perin. En rinnastaisi muista kirjoitusjärjestelmistä periytyvää Šivaa sellaisiin (Shirley tms.), vaan kirjoittaisin Šiva.
Rinnastus kyrilliikkaan: Tšaikovski ja Šostakovitš eikä Tshaikovski ja Shostakovitsh.Rinnastus kyrillikkaan ontuu, koska venäjän siirtokirjoituksesta suomen kielessä on kansallinen standardi, intialaisten siirtokirjoituksesta ei.
Tämän ei ole yhtä oikeaa vastausta: kielen normistossa on aukko.
Yleissääntö on, että erisnimi kirjoitetaan alkuperäkielen mukaan. Osa tutuista nimistä on eri tavoin mukautunut suomen kieleen (esimerkiksi Intia, Ateena, Daavid), mutta valtaosaa nimiä sellainen ei koske.
Usein on kuitenkin epäselvää, mikä on tulkittava alkuperäkieleksi – tässä tapauksessa kai lähinnä sanskrit. Koska sitä ei kirjoiteta latinalaisin kirjaimin, käytetään jotain siirtokirjoitusta; olisi liian hämmentävää, jos kirjoittaisimme शिवsta. Ei ole standardia eikä muuta virallista normia siitä, miten sanskritia siirtokirjoitetaan suomenkielisessä tekstissä.
Tieteessä sanskritia siirtokirjoitetaan yleensä IAST-järjestelmän mukaan, ja siinä asu olisi Śiva (alussa siis S, jossa on akuutti). Suomen kielessä on kuitenkin laajasti ja pitkään käytetty järjestelmää, jossa ś:n sijasta käytetään hattuässää š. Käytännössä syynä on yleensä se, että lähtökohtana pidetään englannin tavanomaista käytäntöä, jossa käytetään sh-yhdistelmää, ja kaavamaisesti korvataan sh suomen kielen mukaiseksi ajatellulla š:llä.
Asua ”Šiva” voi täten perustella perinteellä, mutta varsinaisista sovinnaisnimistä ei ole kyse, vaan intialaisten nimien kirjoittamisen yleisestä periaatteesta. Loogisempi perustelu olisikin, että suomessa käytetään tietynlaista sanskritin siirtokirjoitusta, vaikka käytettyä järjestelmää ei ole virallisesti määritelty. Asua ”Shiva” voisi vastaavasti perustella sillä, että käytetään kansainvälistä siirtokirjoitustapaa, nimittäin samaa kuin englannissa. Ja ”Śiva” olisi siis loogisin, mutta varmaankin lukijoille oudoin.
Sanskritissa ei tässä sanassa ole varsinaista suhuässää, vaan [ɕ], alveolaaris-palataalinen frikatiivi. Englanninpuhuja mieltää sen kuitenkin lähinnä oman kielensä sh-äänteen [ʃ] vastineeksi. Jos suomalainen kuulisi sen ilman, että hänelle on sanottu, että sanassa on suhuässä, hän luultavasti kuulisi sen epämääräisesti jonkinlaisena s-äänteenä.- Šuhonen
Kiitos asiallisista kommenteista!
Ehkäpä jaksat selittää meille senkin, miksi meillä kirjoitetaan japanilaiset nimet suhu-s:n osalta englantilaisittain (Hiroshima, Fukushima...), mutta joidenkin muiden äänteiden kohdalla englannista poikkeavasti (Jokohama, ei Yokohama). - 16+14
Joo, näinhän se taitaa olla. Ja sama koskee myös intialaisia henkilöiden nimiä; tuntuisi melko oudolta, jos esimerkiksi takavuosien presidentistä käytettäisiin kirjoitusasua Šankar Šarma.
Parasta käyttää kansainvälisen käytännön mukaista englantilaista asua. Onhan englanti hindin ohella toinen Intian virallisista kielistä ja laajalti käytössä silloin, kun intialaiset eivät puhu samaa kotoperäistä kieltä. Šuhonen kirjoitti:
Kiitos asiallisista kommenteista!
Ehkäpä jaksat selittää meille senkin, miksi meillä kirjoitetaan japanilaiset nimet suhu-s:n osalta englantilaisittain (Hiroshima, Fukushima...), mutta joidenkin muiden äänteiden kohdalla englannista poikkeavasti (Jokohama, ei Yokohama).Japanilaisissa nimissä on suomessa horjuvuutta; esimerkiksi myös asua "Yokohama" esiintyy, ja toisaalta aiemmin "Hirošima” oli melko tavallinen. Taustalla on, että aiemmin meillä käytettiin Hepburnin siirtokirjoitusjärjestelmän osittaista suomalaistusta, mutta tästä on yhä laajemmin luovuttu. Muutamat nimet – kuten ”Jokohama” – saatetaan kuitenkin käsittää sovinnaisnimiksi.
Lisää kirjavuutta aiheuttaa se, että japanista lainatut yleisnimet voidaan käsittää joko sitaattilainoiksi (geisha, shogun) tai varsinaisiksi lainasanoiksi (geiša, šoguni). Mielikuvatkin vaikuttavat asiaan; esimerkiksi ”sushi” kirjoitetaan näin, vaikka sana on jo aika kotiutunut suomeen.
Vähän tarkemmin ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.5.html#japani- दवनागरी
Onko tietoa, miksei devanagarin siirtokirjoituksesta ole koskaan laadittu suomalaista standardia. Ihmismäärällisesti mitattuna kyseessä on melko tärkeä kirjoitusjärjestelmä.
Joitain mielenkiintoisia sattumuksia voi seurata siitäkin, että urdun kieliset nimet translitteroidaan arabian kautta ja hindin kieliset englannin kautta, vaikka kyseessä on oikeasti sama kieli. - Känkkynen
Yucca kirjoitti:
Japanilaisissa nimissä on suomessa horjuvuutta; esimerkiksi myös asua "Yokohama" esiintyy, ja toisaalta aiemmin "Hirošima” oli melko tavallinen. Taustalla on, että aiemmin meillä käytettiin Hepburnin siirtokirjoitusjärjestelmän osittaista suomalaistusta, mutta tästä on yhä laajemmin luovuttu. Muutamat nimet – kuten ”Jokohama” – saatetaan kuitenkin käsittää sovinnaisnimiksi.
Lisää kirjavuutta aiheuttaa se, että japanista lainatut yleisnimet voidaan käsittää joko sitaattilainoiksi (geisha, shogun) tai varsinaisiksi lainasanoiksi (geiša, šoguni). Mielikuvatkin vaikuttavat asiaan; esimerkiksi ”sushi” kirjoitetaan näin, vaikka sana on jo aika kotiutunut suomeen.
Vähän tarkemmin ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.5.html#japani>Mielikuvatkin vaikuttavat asiaan; esimerkiksi ”sushi” kirjoitetaan
>näin, vaikka sana on jo aika kotiutunut suomeen.
Jos kerran pizzasta piti leipoa pitsa, niin kielenhuoltajien aika ei menisi hukkaan väännettäessä sushista susi.
Mielestäni pitsa ei ole kotiutunut suomeen eikä Suomeen – vai onko joku kuullut itsestään ”pitseria”-nimeä käyttävästä vatsantäyttämöstä ja sen ”pitsalistasta”?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1681428
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä411019Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad38725- 14650
- 37637
Miksi Lapset kiusaa yöllä
Miksi Lapset kiusaa yöllä ihmisiä? Miksi vanhemmat antaa tämän tapahtua? Eikö ne huomaa ettei lapset ole kotona vai eivä28632Sama ransetti taas!
Keikkui tällä kertaa Honkavaaran tien varressa muutaman sadan metrin päässä Louhenkoskelta.. Otin rekisterin ylös ja ver20622Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46607Ajatteletko ollenkaan minua
Naiselle, jonka kanssa vahva tunne yhteydestä. Jota kipeästi kaipaan, mutta jota ei juuri näe. Onko siitä jo kolme vuott30577Viimeinen lankafest
Käykää viimeisessä lanka festissä. Ensivuonna sitä ei enää ole. Rahat on loppu. Harmi .17573