Lenin vastusti venäläisenä. "Skandinaavien vallankumous ei kosketa Meitä." Suomalaisvenäläinen Alexandra Kollontai puolestaan vaati asejunaa lähetettäväksi. Lopulta Lenin myöntyi.
Asejuna Suomeen 1918
Rahja mukaan
20104
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ja tällä kertaa asiasi oli?
Yhtäkään venäläistä upseeria ei mukaan. Tai pari sentapaista. Mutta Alexandra sai junan Suomeen ja Lenin myöntyi.
tunne asiaa lainkaan.
Lenin lupasi aseet ja junan. Rahjan veljekset toimivat johtajina.
Kollontaylla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä.
Ja kuinka Eino ja Jukka Rahjalle sitten tämän jälkeen kävi? Muistatko?
haavoittui Kämärällä ja Eino johti asejunan loppuun.
Eino toimi punaisten johtotehtävissä. Molemmat pakenivat Venäjälle. Jukka taidettiin ampua Kuusisen klubilla ja Eino kuoli viinaan(?).
Jukka Rahja kuoli 1920 ammuttuna Leningradissa kommunistien keskinäisen riidan kuluessa.
Eino Rahja kuoli 1936 pettyneenä ja ilmeisesti viinaan.
Ei vastustanut. Komitern harrasti pitkää vielä Leninin jälkeenkin kiihotustyötä pohjolassa.
Lenin oli hyvin vastaan. Venäläisiä upseereja ei panna asejunanasejunan matkaan. Kollontai puolestaan pani ystävänsä Eino Rahjan junan matkaan ja koko punakaartin päälliköksi.
Yksi venäläiseversti oli. Mikhail Svetsnikov oli erotettu kaikista Venäjän armeijoista alkoholin käytön seurauksena. Hänestä tehtiin Tampereen kenraali käytännössä.
Tampereella divisioonan komentajana. Ei häntä ollut mistään erotettu.
Mistä keksit noita puuta heinää juttujasi?
Alexandra Kollontai oli suomalaisvenäläinen vallankumouksellinen. Hän osallistui Pietarin lokakuun vallankumoukseen. Hän vaati Leniniä lähettämään asejunan Suomeen. Lenin ei halunnut mutta myöntyi.
Aseet lupasi Lenin. Ensimmäisen yhteyden otti punakaartin ylipäällikkö Ali Aaltonen, joka tuli sitä varten Pietariin. Aseita lähti noutamaan junallinen punakaartilaisia.
Juna lähti Pietarista 27.1. lastinaan mm. 15 000 kivääriä, 30 konekivääriä ja 10 tykkiä.
Junaa johti Jukka Rahja käytössään mm. 150 venäläistä sotilasta, 250 Perkjärven punakaartilaista ja 120 Pietarin suomalaista.
Kollontai palasi Suomeen ja vietti täällä kesiä 1930-luvulla. Nimellisesti hän oli suurlähettiläs Tukholmassa.
Miksi sitten Lenin ei lähettänyt yhtään upseeria Suomeen?
Kesän vietit Suomessa olivat ohjelmassa ennen vuotta 1917.
Venäjän joukoissa kyllä, mutta ne oli sovittu kotiutettaviksi.
Muutamia kymmeniä upseereita liittyi punaisiin noin 2 000 venäläisen mukana.
Patriarkaalinen yhteiskunta. On Leningrad. On Stalingrad. On Kaliningrad. Trotskigrladia ei ole eikä Kollontaigradia.
Leningradia, Stalingradia tai Kaliningradia.
Luottamus. Elokuva on vielä.
Luottamusta ei.